K u staa V aasan k irk o llisesta p eru u tu k sesta.
K ristillisen opin p u h d istu s, u sk onpuhdistus, m erk itsi m eillä y k si
ty isen m aala isse u ra k u n n an k in e lä m ä s s ä h u o m attav aa, sek ä sisäistä e ttä u lk o n aista m u u to sta. S isällisesti m e rk itsi tä m ä m uutos k ir
kolle voittoa sam alla kun sen talo u d ellisen e lä m ä n p o h jaa melko tav a lla k av en n ettiin . S e re m o n ia - ja v ä littä jä k irk o s ta oli tullut opetu sk irk k o . K irk o n ja p y h im y ste n v ä littä jä to im i lakkasi K ris
tu k sen jä ä d e s s ä ain o ak si v älim ieheksi ja p u o lu stajak si. M itä ta a s tulee k irk o n talo u d ellisen a se m a n heikontum iseen, niin on m y ö n n et
tä v ä , e ttä kirk o n ja p ap p ien tu lo issa olikin v äh en täm isen v araa.
K irkon kiinteän, jo p a osak si irtaim en k in om aisuuden p eruuttam inen kruunulle sa a tto i to sin e rä is s ä ta p a u k sissa seu ra k u n n a t vaik eaan ase m a a n , ne kun m e n e ttiv ä t m elkoisen osan om aisuudestahan ja tu lo istaan . N iinpä K u staa V aasa v. 1525 m ä ä rä si kaikki ne p itä jä n - k irk k o jen h y v ä k si k u uluvat k y m m e n y k se t, jo ita ei ta rv ittu vahan, viinin ja n äk y leip ien o stam iseen , so talaito k sen h y v ä k si.1) S e u raa- v an a vuonna m ä ä rä s i hän, e ttä 2/s »edellisen vuoden k irk k o k y m m e- n y k sistä k ä y te tä ä n ulkom aisen v elan su o rittam isek si» . V esteråsin v a ltio p ä iv ä t hän pani p ä ä ttä m ä ä n m.m., e ttä kirkon on lu o v u tettav a tak aisin v e ro tila n sa j.n.e. E ikä kuningas näin to im iessaan voinut
1) E lis B e r g r o th , S u o m en K irkko I, s. 216.
v edota siihen, e ttä k a to lise n kirkon, jo k a oli lak an n u t o le m a sta R u o t
sin valtak u n n an k irkko, om aisuus p eru u n tu i kruunulle, k o sk a y llä m ainitut toim en p iteet ta p a h tu iv a t »ennenkuin ju lk isesti k y s y m y s tä kään uskonnon m u u ttam isesta oli n o ste ttu » .1)
K ustaa V aasan to im ittam a »puhdistus» oli siis aluksi n ä y v ä m p ä ä laatu a kuin M ikael A gricolan to im ittam a.
R uskoakin tä m ä p e ru u tu s k o sk i; T u om iokirkolle k u u lu n eet H iiden- vainion tila ja 2 M ä rttilä n k y lä n tilo ista p e ru u te ttiin to d e n n ä k ö ise sti silloin kruunulle, k o sk a ne 1400-luvulla ku u lu iv at T u o m io k irk o lle2) ja 1500-luvulla k uningas a n ta a ne p an tik si kru u n u n ta lo in a k ä s k y n h altija H enrik K launpoika H ornille (»K ankaisten h e rra » ) tä ltä lainaksi sa a m a a n sa k u ltaa ja h o p eata v a s ta a n .3) R u sk o n k irk o lle kuuluvan m aao m aisu u d en p e ru u tu k se sta ei ole tie to ja . H y v in m a h dollista kuitenkin on, e ttä se lad o n ala n iitty ä (H ö stelah ti), jonka Raision (ja R uskon?) pappi R a g v a ld R engonpoika v. 1470 lah jo itti R uskon kirkolle,4) m y ö s silloin p e ru u te ttiin kruunulle, k o sk a sellai
sesta R uskon kirkon m aan a ei uudella a ja lla ole m itään m e rk in tö jä.
O m at ta lo n sa sa iv a t p ap it luonnollisesti p itää, m ikäli h eillä sel
laisia oli. Sam oin sa iv a t se u ra k u n n a t p itä ä p ap p ilan sa.
Seurakunnan luonto u skon p u h d istu k sen jälkeen.
V :sta 1540 alk aen m ain itaan T u ru n tu o m io ro v astilla om a talo R uskon M u n ittu lassa.5) T ä m ä »M ester H ans», H annu P ie ta rin p o ik a , oli viim einen k a to lin en tu o m io ro v asti T u ru ssa . T älle ta lo llen sa h än sai e rä itä v ero h u o jen n u k sia v. 1525. T alon p eri hän en kuol
tu a a n sisa re n sa , N aantalin lu o starin ab b ed issa B irg itta P ie ta rin ty tä r, joka k irje e ssä ä n K u staa V aasalle v. 1551 v a litta a , » että n ä m ä tila t (Ruskon M unittula ja K a a rin a n P a a s k u n ta ), jo tk a k u n in g as on hänen, arv o tto m an , suonut p itää, aikoo n y t h ä n e ltä riis tä ä velipuolensa
T B lis 'Bergroth, S u o m e n K irkko I, s. 218 2) M ustak. s. 270.
3) (R. 'Hansen, B id r a g tili F in l. l i i s t . IV, s. 398.
4) M ustak . s. 499.
5) Vars.-(Suom en ensi-mm. m aa k irja .
M ik a e l A g r ic o la n k u v a j a o m a n im ik irjo itu s .
P ie ta ri Flem ing».1) — H annu P ie ta rin p o ja n kuolem aan asti, joka tap ah tu i v. 1547, n ä y ttä ä R usko olleen tuo m io ro v astin p alk k ap itäjä.
V irk a on tä m ä n jä lk e e n p id em m än a ja n tä y ttä m ä ttä ja T urun koulun reh to rille M ikael A g rico lalle s iirty y v. 1547 e rä itä tuom iorovastille k u uluneita e tu ja , m .m. tä m ä n v irk a ta lo T u ru ssa .2) N ä y ttä ä siltä, kuin R usko tä llö in sielunhoidollisesti olisi liitetty R aision aneksiksi, m u tta p ap in p alk k a sieltä ollut lä ä n ite tty n ä v :teen 1577 T u ru n piis
poille. E d ellistä to d ista a Ju h a n a III:n k irje v :lta 1557. (K atso siv.
157.) ja jä lk im m ä ise e n v iitta a se u ra a v a m e rk in tä a ik a k irjo issa:
»v. 1554 oli R usko lä ä n ite tty n ä M estari M ikaelille».3) T S u om i v. 1858, s. 155— 156.
2) K. G. L ein b erg, D et O d el. B isk o b sst. H erdam ., s. 30.
3) D e t O del. D isikob sstift. H erdam inne, s. 141, 142.
P a a v a li J u u s te n in a a te lisv a a k u n a
-H uhtik. 12 p. 1572 antoi Ju h a n a III piispa P a a v a li Ju u sten ille lä ä n ity k se k si » erity ise stä su o sio sta ja a rm o sta , a v u stu k sek si ja vuotuiseksi y lläpidoksi R aision p itä jä n ja R uskon kap p elin kaikkine niine tuloineen, jo tk a k irk k o h e rra t ovat ta v a n n e e t sieltä vu o sittain k antaa». T äm ä lä ä n ity s ja sa m a n a vuonna hänelle suotu a a te lisa rv o tu liv at jo nkinlaisena h y v ity k se n ä n iistä k ä rsim y k sistä , joihin hän kuninkaan lä h e ttä m ä n ä V enäjälle joutui. K oska tä m ä a v u stu s oli henkilökohtainen eik ä kuulunut virka a n , n im itettiin sitä lä ä n ity k se k si ero itu k sek si p re b e n d a sta ja a n e k sista, jo tk a ta v a llise sti k uuluivat v irkaan. O ltu aan siis aik aisem m in » tuom iorovastin p itäjä» , oli R u s
k o sta n y t tullut »piispan p itäjä» .
Kuka sitten oli se M ikael, jolle R usko v. 1554 oli lä ä n ite tty n ä ? E rä s tu tk ija arv e le e hänen olleen R aision — ja R uskon? — kap p alaisen , tai m ieluum m in N ousiaisten k irk k o h e rra n .1) T oinen, m yöhem pi, tu tk ija ei oleta, vaan sanoo hän en olleen itse M ikael A gricolan. Se onkin hyvin to d en n äk ö istä, sillä h änellä, A gricolalla, oli R uskolla K ustaa V aasalta lä ä n ity k se n ä sa a m a n sa K eskikylän ja L u k k arlan v ero tilat, jo tk a hänen k u o ltu aan (v. 1557) peri le sk en sä B riita O lavin- i y t ä r ; 2) l2h 1584 an n ettiin ne aatelo im isen y h te y d e s s ä rä lssik si heidän pojalleen K ristian A g rico lalle.3) T ä m ä n jälk een m ain itaan rälssin o m istajina H annu S tå la rm , K a a rle P ie ta rin p o ik a S vinhufvud, H enrik ja L au ri Flem ing, Jo h an n es Y xkull, Elina F lem in g ja lopuksi K ristian C arp elan , jo lta ne isossa p e ru u tu k se ssa o tettiin kruunulle. N äinollen
*) C. H. S tran d b erg, Åbo S tifts H erdam inn e 'I 148, 150.
2) K. Q. L ein berg, D et O del. B isk o b sst. (Herdam inne, 142.
) W . Q. L a g u s, F in sk a A d eln s Q ods och Ä tter 1618, s. 45, 224.
tu n tu u h y v in luonnolliselta, e ttä pien ip alk k ain en M ikael A gricola — sellaisiah an sek ä koulu- e ttä se u ra k u n ta p a p it useim m iten lu terilaisen a ja n a lu ssa o liv at — , jo k a jo aik aisem m in oli sa a n u t a n sio istaan lä ä - n ity k se k si m ain itu t 2 tila a R uskolla, olisi lisä ä n ty n e itte n m enojensa ja a n sio itte n sa vuoksi sa a n u t lä ä n ity k se k si koko R uskon pienen p itä jä n . T ä h ä n v iitta a myöskin, se, e ttä R usko 1600-luvun alu ssa oli osaksi lä ä n ite tty n ä T u ru n koulun » y liopettaja» (k o n rek to r) »M es
ta ri M ikaelille»,1) ja v. 1617 sam oin osaksi — to isen o san sai M askun k irk k o h e rra — p iisp a E rik S o ro laiseile.2) R usko oli siis tä h ä n aik aan o sak si M askun k irk k o h e rra n , osak si T u ru n piispojen ja m uiden ju m alu u so p p in eid en p a lk k a p itä jä . K aik esta p ä ä ttä e n o v a t n äm ä, n iinhyvin M a sk u ssa kuin T u ru ssa k in olleet an ek sin o m istajat ainakin jo ssain m ä ä rin o tta n e e t osaa R uskon papillisiin tehtäviin, o ta k su tta v asti ain ak in su n n u n taisten ju m a lan p alv elu sten p itäm iseen , joten ru sk o la ise t o v at sa a n e e t m ahdollisim m an p ä te v ä ä o p etu sta eläm än tä rk e im m issä k y sy m y k sissä .
T av allin en jä r je s ty s uusien seu rak u n tien m u o d o stu m isessa m eidän m a a ssa m m e on ollut, e ttä k irk o lta k au k an a ja vaik ean kulku
y h te y d e n ta k an a o lev at a su tu t p a ik k ak u n n at o v at en sin h a llitsija lta p y y tä n e e t luvan om an saarn a h u o n e en ra k en tam iseen . M issä sy itä on n ä h ty siihen olevan, on sellain en lupa m y ö n n e tty , kuitenkin sillä eh d o lla, e ttä saarn a h u o n e en ra k en tam iseen ja k ä y ttä m ise e n y h ty v ä t k y lä t o v at ed elleen k in velv o lliset o sallistu m aan en tisten p eru ste id e n m u k aan sen kirkon k u nnossapitoon, jonka y h te y d e s tä o v at ero n n e e t. Jo s em äk irk k o on sa a rn ah u o n een rak en tam isen jälk een la a je n n e ttu tai m uuten ra k e n n e ttu sellaiseen m uotoon, e ttä sen k u n n o ssa p ito k u sta n n u k se t o v at e n tis e s tä ä n kohonneet, ei sa a rn a - huoneen ra k e n ta jie n ja k u n n o ssap itäjien ta rv itse niihin o tta a osaa su u rem m alla m ä ä rä llä kuin e n n e n k ä ä n .3)
S a a rn a h u o n e k u n n a sta tuli ta v allisesti kappeli, ja siitä k irk k o h e rra k u n ta .
On luonnollista, e ttä k ap p eleita m uodostuu en em m än suurien ja h a rv a a n asu ttu je n kuin p in ta -a la lta an pienem pien ja ta a ja a n a su ttu jen
T K. F. L ein b erg, H and l. R orän d e F in sk a K yrk . o. P re ste rs k . III s. 293.
2) M ain. v u od en k y m m e n y s lu e tte lo V .A :ssa . 3) Walsfcman, E c k le sia stiq u e W enk. i , s. 89.
seu rak u n tien liepeille. Kun en sin m a in ittu ja on m a a ssa m m e ain a
m ain itu sta m ä ä rä y k s e s tä johtui e rä itä v ä ä rin k ä sity k siä ja riito jak in , sillä N aan tali tahtoi tä m ä n jälk een p itä ä R aisio ta kapp elin an sa ja v a a tia siltä kappelin velvollisuuksia, v arsin k in o san o tto a k irk k o n sa kunnossapitoon. T ä h ä n R aision se u ra k u n ta aluksi velvoitettiin, k u n n es se eh ti n ä y ttä ä toteen, e ttä sillä ei an ek sin a ollut kappelin v elvollisuutta o sallistu a e m ä se u ra k u n n an kirkon kunnossapitoon.
A siasta p ä ä tti k uningas sittem m in 14 p. sy y sk . 1731 nim enom aan m ä ä rä te n , e ttä »m itä tulee kappelin velvollisuuteen o sallistu a e m ä - seu rak u n n an k irkon kunnossapitoon, niin sitä ei ole so v ellu tettav a an ek siseu rak u n tim » . N iinpä m u u tettiin jo a n n ettu m ä ä rä y s 2/io 1747 siten, e ttä jo s N aantali tah to o k irk k o n sa k u nnossapitovelvollisuutta s ä ly ttä ä m y ö sk in R aision k a n n e tta v a k si, voi R aisio v a a tia sam aa ei a in o a sta a n N aan talilta, v a a n m y ö sk in M erim ask u lta, L ietsalo lta ja L u o n n o n m aalta.1)
Kuten siis n ä k y y , m erk itsi aneksi sen lisäksi, e ttä se oli p alk k a- p itä jä — siitä p ap in p alk ak si m ä ä r ä ty t tu lo t luovutettiin tav allisesti jollekin y le m p ä ä n p apistoon kuuluvalle henkilölle seu rak u n n an p ap il
listen teh täv ien h u o lehtim isvelvollisuutta v a sta a n — m yöskin sitä, e ttä sillä e rä is s ä tä rk e is s ä talo u d ellisissa p eru sk o h d issa oli k ap p e
leilta p u u ttu v ia v ap au k sia, v ieläpä, kuten m y öhem m in saam m e n äh d ä, e r ä itä e m ä se u ra k u n n an oikeuksia, jo tk a kuitenkin n ä y ttä v ä t kuuluneen en em m än itse kirk o lle kuin seu rak u n n alle — aneksi- kirk o ista k in p uhutaan v an h o issa a sia k irjo issa silloin tällöin.
E rä s ru o tsin m aalain en m ä ä rite lm ä e m ä se u ra k u n n as ta, an ek sista ja k a p p e lista kuuluu: Kun k ak si tai u seam p ia se u rak u n tia ovat y h d is te ty t y h d ek si k irk k o h e rra k u n n a k si k u tsu taan y h tä niistä, ta v a l
lisesti su u rin ta ja sitä, jo ssa k irk k o h e rra asuu, e m äseu rak u n n ak si, to isia anek seik si. K ap p e lise u ra k u n ta ta a s on jonkun seu rak u n n an etä in e n osa, jo k a lään in - ja hiippakuntahallinnon suo stu m u k sella on
siitä e ro ite ttu ja v a ru s te ttu om alla kirk o lla.2)
A neksiksi m ä ä r ä tty se u ra k u n ta on siis sellainen, joka, ainakin u seim m issa ta p a u k sissa , on aik aisem m in o llu t itsen äin en ja m uo
d o sta a y h d e s s ä e m ä se u ra k u n n an k a n ssa — siinä ta p a u k se ssa , e ttä
*) J. T e n g sir ö m , A fh and l. o m P r e st. T je n sg ö r . ooh A flön. i Åbo Ä rke S tift II s. 197.
2) N o rd isk 'Fam iljebok, »A nnex».
e m ä se u rak u n n alla oli ain o astaan yksi aneksi, kuten m eid än m aas- samime oli laita — e rä ä n la ise n k ak so isse u ra k u n n a n . A neksilla on siis om a k irk k o ja ta v allisesti p ap p ilak in its e n ä is y y te n s ä ajo ilta, m u tta pappi s a a tta a jo sk u s olla y h te in e n em ä se u ra k u n n an k a n ssa . S e llaista itse n ä istä se u ra k u n ta a , jolla on kiv ik irk k o — v arsin k in jo s se oli holvattu! — ei n ä y tä m u u tetu n kappeliksi, jo ten niistä, jos jo stain s y y s tä m e n e ttiv ä t itse n ä isy y te n sä , m u o d o ste ttiin a n e k sise u ra - kuntia. V esteråsin v altio p äiv illä p ä ä te ttiin , e ttä »m issä seu ra k u n n a t ovat heikkoja (pienituloisia) voidaan, m issä siihen on tilaisu u s, liittä ä kaksi se u ra k u n ta a y h teen (k irk k o h e rra k u n taa n ), kuitenkin niin, e ttä Ju m alan sanan sa a rn a a m ista ei sen k a u tta vähennetä».
E p ä ile m ä ttä ta rk o ite ta a n tä s s ä juuri an ek sia, sellaisen s e u ra kunnan siirty m istä a n e k siseu rak u n n an om inaisuuteen, joka ei k y k e n e p alk k aam aan om aa k irk k o h e rra a . S e u ra k u n ta s ä ily tti tällöin e rä itä om inaisuuksia, joten sen uusi a se m a oli ta v a lla a n m yö sk in e r ä ä n lainen em äse u ra k u n n an ja kappelin välim uoto.
K atso tu in k o näiden vap au k sien ja oikeuksien kuuluvan niin k iin teästi seu rak u n n alle, e ttä se saa, sie lu n h o id o llisissa asio issa osaksi itse n ä isy y te n sä m en ettän een äk in ne s ä ily ttä ä p e rin tö n ä m en
n eiltä ajoilta, tai m ä ä rä ttiin k ö n ä m ä oikeudet aikaisem m in k u ssak in tap a u k se ssa erik seen , o v at k y sy m y k siä , jo ita k ä y te ttä v is s ä olevan aineiston p eru steella n ä y ttä ä olevan vaik ea ra tk a is ta . Kun R aisio v a sta v. 1747, kuten jo m ainittiin, p ääsi n a u ttim a a n n iitä an e k si- oikeuksia, jo tk a k u ninkaallinen p ä ä tö s v :lta 1731 ta k a s i an ek si- kirkoille, ja kun R uskonkin kirk o n an ek sio ik eu d et p e ru s tu iv a t1) piispa G ezeliuksen 9 p. lokak. v. 1689 a n ta m a a n m ä ä rä y k s e e n , niin n ä y ttä ä siltä kuin se u rak u n tien ja k irk k o jen an ek sio ik eu d et o lisiv at olleet ta rk e m m in tai e h k ä k okonaan m ä ä ritte le m ä ttä k au an senkin jälkeen, kun ne o livat an ek seik si m ä ä rä ty t, ja v a s ta va litu ksien johdosta sa atu a sia sta lähem pi se lv y y s, jo n k a a n ta ja n a R aisioon nähden on kuningas ja R uskoon n äh d en piispa. M olem m issa n ä issä seu rak u n n issa on m ain itu ista o ik eu k sista p ä ä s ty se lv y y te e n v alitu s- tietä, sillä ne aih e u ttiv a t sittem m in, k u ten tu o n n em p an a saam m e nähdä, paljon riitoja esim . R uskon ja siitä ero n n een V ahdon s a a rn a - huonekunnan välillä.
4) M askun p itäjän k ok ou k sen p ö y tä k . 7/io 1798.
V ahdon er o R u sk o sta .
R uskon K orven eli V ahdon sa a rn ah u o n ek u n n ak si ja sittem m in k ap p elik si m uodostum inen tap ah tu i e rik o isissa o lo su h teissa ja ilm an to d e llista ta rv e tta , jo s ta s y y s tä toim enpide onkin s y n n y ttä n y t p itk ä a ik aisia riito ja R uskon ja V ahdon seu rak u n tien k esken. A sian p erin poh jaiseen selo stam iseen lienee tä s s ä s y y tä .
M ask u ssa sija itse v a n K a n k a iste n k a rta n o n o m istaja E v e rt H ornin leski, M a rg a re th a Fincke, oli ra k e n n u tta n u t R uskon K orpeen puisen tu v an sa a rn ah u o n eek si, jo ssa kelirikon aik an a sa a rn a ttiin ja jaettiin sa iraille h e rra n e h to o llista .1) S a a m a tu v a s ta san o taan nim enom aan, e ttä se oli rak e n n e ttu p a ik k a k u n ta la iste n p y y n n ö stä . Sen valm is
tu ttu a k ä v iv ä t siellä p a p it — o ta k su tta v a sti M askun ja R uskon — 3 k e rta a v u o d essa. N äin m a in ita a n olleen v. 1638. S e u ra a v a n vuo
den k esä k u u ssa p ä ä te ttiin , e ttä siellä p itä v ä t p itä jä n p ap it s a a rn a n jo k a k o lm as sunnuntai, m u tta m uina sunnuntaina on K orven asu k k a itte n m e n tä v ä R uskon k irkkoon, jo ssa heille h e rra n e h to o llista k in ja e ta a n .2) M u tta kun k o rp ila ise t alk o iv at k ä y ttä ä v ä ä rin heille m y ö n n e tty ä oik eu tta, » jääd en v asto in a n ta m ia a n lupauksia pois M askun ja R uskon k irk o ista sellaisin ak in py h in ä, jolloin K orvessa ei sa a rn a ttu , p ä ä tti piispa, Isak R othovius, M ask u ssa */* 1641 ta rk a s tu sta p itä e ssä ä n , e ttä K o rv essa k ä y pappi v ain m u u tam an k e rra n v u o d e ssa van h o jen ja s a ira id e n tä h d e n , jo ta v a sto in m uiden on e h d o t
to m asti tu lta v a »kivikirkkoihin».3)
T ä lla is ta ra n g a istu sk e in o a k ä y te ttiin usein e n tisin ä aikoina, jolloin k irk k o k u rin av u lla k o e te ttiin k a n sa a to tu tta a k ristillisiin tapoihin.
L aim in ly ö n n in jo h d o sta sa a p u a p iisp a n ta rk a stu k se e n ran g aistiin ru sk o laisiak in v. 1688 ju m alan p alv elu k sien sa m e n e ttä m ise llä .4)
P iisp a n te k e m ä ä n p ä ä tö k se e n K orven a su k k aitten a s ia s s a vaikutti e p ä ile m ä ttä m y ö sk in R uskon asu k k aitten , eli p itä jä n eteläo san ,
»K iviruskon» a s ia s s a o tta m a k an ta. A siasta v a litta e ssa a n he san o v at, e ttä e iv ä t k y k e n e p itä m ä ä n k u n n o ssa esi-isie n sä ra k e n ta m a a vanhaa
*) K G. L ein b erg, H andl. R öran d e F in sk a K yrk . o. P r e s t. IV 40.
2) Kirkikoihist. S e u r a n P ö y tä k . L iittein een 1892— 1897 I, s. 25.
3) K. G. L ein b erg, H and l. R örand e F in sk a Kyrtk. o. P r e ste rs k . IV, s. 42.
4) P iisp a n ta n k . p ö y tä k . v. 1688, 11 p. tam m ik., 2 §.
kivikirkkoa, jo s koko p itä jä n n. 50 ta lo n p o ja sta puolet e ro a a liit
o ik eu s M ask u ssa ja R uskolla. T ä tä o ik eu tta k atso o hän n y t piispan tö rk e ä sti lou k an n een .1) Siksi hän on v ihoissaan s y y ttä e n , kuten sanottu, p iisp aa p a ljo sta m u u stak in : K orven papille on ilm an hänen lu p aan sa ra k e n n e ttu a su n to ; pappi Jaa k k o Kilo on kovin riitain en ja siitä tu o m ittu k in ; piispan a p u rit K orvessa, A skaisten K lem etti ja K ierik k alan Y rjän ä, o v a t sa m an laisia j.n.e.
V ielä v iitta a H orn siihen, e ttä piispan m e n e tte ly on ristiriid a ssa e d ellisen piispan m ä ä rä y k sie n k a n ssa ja jo h ta a M askun ja R uskon k irk k o jen rappeutum iseen.
M itä en sik sik in K u staa H ornin v ä itte e se e n tulee, e ttä h än ellä olisi M ask u ssa ja R u sk o lla p a tro n a a ttio ik e u s, niin on se v äite, jo ta on lupa v a k a v a sti ep äillä. M a in ittu o ik eu s kuului näet, ainakin v:n 1686 k irk k o lain m ukaan, niille aatelisille, jo tk a itse ta i h eid än esi-isän sä o liv at seu ra ku n n a n k irkon om alla k u sta n n u k sellan sa ra k en tan eet, huo
m a tta v a sti la a je n ta n ee t, sen au tio n a oltua u u d e sta a n su u rin k u sta n nuksin kuntoon panneet, tai k irk k o a tai p ap p ilaa v a rte n m aan lah jo it
ta n eet. Kun a s ia k irja t e iv ä t k e rro m istä ä n tä lla isista K an k aisten om is
ta jie n te k e m istä la h jo itu k sista M ask u n ja R uskon k irk k o ja tai p ap p i
lo ita v a rte n ei K o rv en sa a rn a h u o n e en ra k e n tam in en voinut tuoda p at- ro n a a ttio ik e u tta K an k aisten o m istajille m uualla kuin K orvessa. Täm än oikeuden tunnustikin tuom iokapituli k u uluvan hänelle, k o sk a se esim . k o k o u k se ssa a n 30 p. elok. v. 1658 k atso o hän en esittän een riittä v ä t s y y t p y y n n ö lleen sa a d a K orven sa a rn a v u o ro t uudelleen, piispa R othoviuksen aikuiselle k an n alle ja sik ä lä ise n papin ta rp e e tto m a n a s iirre ty k s i pois. M ask u ssak in h än k o etti k ä y ttä ä p a tro n a a ttio ik e u tta v a a tim a lla sa m a n a vuonna se u rak u n n an k a p p alaisen Y rjö Sipinpoika K arin g iu k sen (n ä h tä v ä sti kotoisin M askun K a rin k y lä stä ) siirtä m istä m uualle. T ä tä v a a tim u sta ei tuom iokapituli kuiten k aan n ä h tä v ä sti voinut lakiin p e ru stu m a tto m a n a o tta a huom ioon, k o sk a se ilm oittaa
» h e rra Y rjölle», e ttä h ä n e n on »oltava hiljaa» M lartinm essuun asti e ik ä niin usein v a iv a tta v a tu o m io k ap itu lia tä llä a sia lla .2) O ttam alla tä m ä n seikan lisäksi huom ioon sen to siasian , e ttä y llä m a in ittu ta p a u s on ain ak in a sia k irjo je n m ukaan ain o a k e rta , jolloin joku
1) K u sta a H orn illa oli sillo in r ä lssin ä A u v a in en , S ep p ä lä ja V ah tola, silloisen, K orven, n y k y is e n V ah don k y liä .
2) S u oin. K irk k oh ist. Seur. T oim . lii, s. 215.
K ankaisten o m ista jista on seu rak u n n alle p ap p ia m ä ä rä ttä e s s ä v ed o n nut p a tro n a a ttio ik e u tee n sa , n ä y ttä ä v a rm a lta , e ttä heillä ei se lla ista ollutkaan, sillä jos se olisi ollut, niin kaik eti sitä olisi m yöskin k ä y te tty .
K ustaa H ornin p a tro n a a ttio ik e u s lienee K o rv essak in kuulunut niihin, jo ita v:n 1686 k irk k o lak i ei e n ä ä h y v ä k s y n y t. Se sä ä si n ä e t: Ei yxik än A delsm ies / jolla ei ole Istu n d a C a rta n o ta (s ä te riä ) p itä jä s / m ah d a nijden L am buodin täh d en / ku in h än ellä sijn ä on / o m ista izellens jotain Jus P e tro n a tu s (p a tro n a a ttio ik e u tta.» 1) K oska K u staa H ornilla oli K orvessa a in o a sta a n ta v allisia rä lssitilo ja eik ä s ä te riä , n ä y ttä ä hänen p a tro n a a ttio ik e u te n s a sielläkin lakanneen.
E nnen v u o tta 1686 olivat a a te lise t p aljo n riid elleet m ain itu ista
E nnen v u o tta 1686 olivat a a te lise t p aljo n riid elleet m ain itu ista