Sertifioinnin motiivit

Sertifioinnin jälkeiset tutkimukset osoittavat, että johdon laatusertifioinnin motiivit ja saa-vutetut liiketoimintahyödyt liittyvät toisiinsa. Yritykset, jotka raportoivat motivaatiokseen asiakkaan painostuksen eivät todennäköisesti saavuttaneet niin hyviä tuloksia kuin ne, joilla

20 on muita syitä laatujärjestelmän rakentamiselle. Yritykset, jotka toimivat ulkoisen paineen alla voivat nähdä sertifikaatin ensisijaisena tavoitteena ja rakentaa järjestelmänsä minimita-soisena. Näillä yrityksillä voi olla sertifikaatti, mutta ne eivät arvosta laadunvarmistusjärjes-telmää, jota sertifiointi edellyttää. (Dick 2000, 368)

Mccrosson, Cano, O’Neill ja Kobi ovat tutkineet Englannissa ISO 9001 sertifioinnin motii-veita ja vaikutuksia. Mccrosson et al. (2013, 9) toteavat aikaisempien tutkimusten päätyneen siihen, että organisaatiot ovat kokeneet enemmän tuotannollisia vaikutuksia ISO 9001-serti-fioinnista kuin liiketoiminnallisia vaikutuksia. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella näitä aikaisempia päätelmiä voidaan soveltaa vain palvelusektorilla, sillä tutkimuksen mukaan muilla sektoreilla raportoitiin suurta vaihtelua tuotannollisten ja liiketoiminnallisten vaiku-tusten koetussa tasossa. Kuitenkin tutkimuksen tulokset osoittavat, että englantilaiset orga-nisaatiot näyttävät olevan motivoituneita hankkimaan ISO 9001 -sertifikaatin, koska onnis-tuessaan ISO 9000-sertifioinnilla näyttää olevan suora yhteys asiakas- ja liiketoimintavaati-muksiin. Tulokset osoittavat, että ISO 9000:n havaitut vaikutukset vaihtelevat teollisuuden toimialan mukaan.

Santos ja Millán ovat tutkineet portugalilaisten yritysten sertifiointimotivaatioita. Tärkeim-mät sertifioinnin motivaatiotekijät portugalilaisissa yrityksissä Santosin ja Millánin (2013, 75) mukaan ovat:

• laadun parantuminen

• yrityksen imagon parantaminen

• markkinointiedut asiakaskunnan kasvamisena

• työntekijöiden tiedon lisääntyminen heidän ymmärtäessään paremmin yrityksen toi-mintaa

• kustannusten väheneminen sertifioinnista johtuvasta paremmasta tehokkuudesta

Toissijaisena motivaatiotekijöitä ovat

• suhteita yhteisöihin voidaan pitää tärkeänä tekijänä yrityksen sosiaalisessa ympäris-tössä

21

• muiden kokema hyöty sertifioinnin jälkeen

• tärkeiden asiakkaiden painostus

• suhteet viranomaisiin

• kilpailijat sertifioivat

• vientimuurien välttäminen, koska sertifiointi vaikuttaa olevan viennissä välttämättö-myys

Zaramdini on tutkinut Yhdistyneissä Arabiemirikunnissa yritysten ISO 9001-järjestelmään liittyviä motiiveja ja saatuja etuja. Tutkimus osoitti sertifioitujen yritysten olevan enemmän huolissaan sisäisistä syistä, kuten prosessien tai tuotteiden parantamisesta kuin ulkoisista syistä, kuten asiakkaiden painostuksesta tai kilpailijoiden jäljittelystä. Lisäksi sertifiointipro-sessi oli tuottanut enemmän sisäisiä etuja kuin ulkoisia hyötyjä. Neljä motivaatiotekijää, jotka nousivat yli muiden, olivat toiminnallinen kehittyminen, kilpailijoiden seuranta, hen-kilöstöresurssien parantaminen ja toimittajasuhteet. Tutkimuksessa nousi esiin viisi nimettyä hyötytekijää, jotka ovat kannattavuus, henkilöstöresurssit, tuotelaatu, markkinointi ja toimit-tajat. Motiivien ja hyötyjen välistä suhdetta tutkittiin edelleen analysoimalla keskimääräisiä eroja odotettavissa olevien motiiviparien ja hyötyjen välillä. Analyysi paljasti kaksi tulosta:

• ”Lievää pettymystä” oli havaittavissa sisäisten operatiivisten näkökohtien paranta-miseen, kuten tuottavuuteen tai tuotteiden laatuun.

• ”Tyydyttävää” suorituskykyä raportoitiin markkinointiin ja julkiseen kuvaan liitty-vissä kysymyksissä.

Tutkimus osoitti, että järjestelmä täytti joitakin ulkoisia tavoitteita, mutta vähemmässä mää-rin yritysten sisäisiä tavoitteita, lisäksi yrityksen tehokkuuden tai tuotteen laadun parantami-nen ei voi perustua pelkästään ISO 9001-sertifiointiin. Näyttää siltä, että johtajat ovat koros-taneet ISO 9000:n tuloksia. Tämä voisi selittää, miksi tiettyjen odotettujen ja havaittujen etujen välillä on ilmennyt eroja. Zaramdinin tutkimuksen mukaan ISO 9000 -sertifiointi voi auttaa yrityksiä saavuttamaan laatutavoitteensa ja hän löysi motiivien ja hyötyjen väliltä koh-tuullisen korrelaation. (Zaramdini 2006, 487-488)

22 Poksinskan, Eklundin ja Dahlgaardin (2006, 506) tutkimuksen mukaan ISO 9001 on toteu-tettu ulkoisista syistä. Markkinapaine on niin vahva, että liiketoimintaa ei voida jatkaa ilman sertifiointia. Sertifikaattien saavuttaminen ja säilyttäminen on ensisijainen motiivi työsken-neltäessä laadunhallintajärjestelmän kanssa. Yksikään organisaatio ei käyttöönottanut laa-dunhallintajärjestelmää organisaation parantamisen välineeksi. Asennoiduttiin pikemminkin siten, että jos organisaatio oli pakotettu ottamaan järjestelmä käyttöön, sen avulla pitäisi yrit-tää saavuttaa jotain hyötyjä.

Itse asiassa laadunhallintajärjestelmien (QMS) hyödyistä on löydetty kaksi erilaista ja suu-relta osin ristiriitaista näkemystä. ISO 9000: n kannattajat korostavat merkittäviä etuja jär-jestelmässä ja kutsuvat sitä usein TQM: n perustaksi. ISO 9000 tarjoaa muutoksen laatuajat-telussa lopputarkastuksesta nykyaikaisempiin laatutapoihin, kuten prosessien hallintaan, jär-jestelmäkäytäntöön, asiakaslähtöisyyteen ja jatkuvaan parantamiseen. ISO 9000 -standardin katsotaan olevan tehokas työkalu tuotannon ja toimituksen laadun varmistamiseksi sekä jät-teiden, seisokkien ja työvoiman tehottomuuden vähentämiseksi. Vastustajat väittävät, että standardien laatijat ovat jättäneet huomiotta nykyaikaisen organisaatiotutkimuksen ja että standardi perustuu hallintaperiaatteisiin, jotka ovat vanhentuneita. Standardia ohjaa esimer-kiksi dokumentointi eikä organisaatiokäyttäytyminen Lisäksi kyseenalaistetaan, onko stan-dardi kykenevä parantamaan laatua. (Poksinska 2010, 125) Shafiq ja Jalil ovat tutkineet ISO 9000- sertifioinnin vaikutuksista tekstiilialan organisatoriseen suorituskykyyn Pakistanissa.

Heidän tutkimuksensa osoittaa, että sertifioitujen ja sertifioimattomien yritysten tulostente-kokyvyssä on tilastollisesti merkittävä ero. (Shafiq ja Jalil 2014, 98)

Mo ja Chan (1997, 137) toteavat, että yrityksen halu ISO 9000- sertifiointiin kuuluu yleensä yhteen tai useampaan seuraavista ryhmistä, asiakkaiden vaatimukset ja odotukset, kilpailu-paineet, säädelty ympäristö ja sisäiset edut. Tutkimukset eri puolilla maailmaa osoittavat, että myyntiin liittyvät asiat ovat olleet ISO-sertifioinnin tärkeimpiä vetureita:

• suurimpien asiakkaiden vaatimus

• asiakkaiden odotusten ennakointi

• potentiaalisten asiakkaiden vaatimus

• halu laajentaa markkinaosuutta

23

• kilpailijoiden paine

Sisäiset motivaatiot syntyvät yleensä johdon halusta järjestelmän jatkuvaan parantamiseen.

Vaikka useimmat johtajat ajattelevat, että tiukat määrälliset mittaukset ovat vaikeita ja tur-hia, koetaan ISO 9000:sta saatavan kuitenkin hyötyjä. Parannukset liittyvät siihen, että ISO-9000:

• vähentää romua ja vanhentunutta varastoa

• lisätä tuottavuutta

• parantaa tuotteiden laatua

• minimoi vastuiden epäselvyyttä

• lisää työntekijöiden moraalia

• valvo paremmin toimittajia

• parantaa nykyistä järjestelmää

• parantaa asiakastyytyväisyyttä (Mo et al 1997, 142)

Priede (2012, 1468-1469) mainitsee ISO 9001 sertifioinnin tärkeimmiksi syiksi:

• Hyvin määritellyt ja dokumentoidut menettelyt parantavat tuotoksen johdonmukai-suutta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki yrityksen prosessit (tai vain ne prosessit, jotka vaativat järjestelmää) kuvataan selkeästi ja helposti ymmärrettävällä tavalla.

Tämä johtaa standardin pääajatukseen tehdä kaikki oikein ensimmäisellä kerralla

• Laatua mitataan jatkuvasti. Tämä antaa ylimmälle johdolle tietoa siitä, toimivatko kaikki prosessit suunnitellulla tavalla

• Menettelyt varmistavat korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen aina, kun virheitä esiintyy

• Vikojen määrä laskee. Jos yritys tunnistaa ja ymmärtää ongelmansa ja määrittelee asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet on vikojen määrän vähentyminen loogista.

• Vikoja havaitaan nopeammin ja korjataan pienemmillä kustannuksilla

• Uusia työntekijöitä on helpompi perehdyttää, kouluttaa ja seurata dokumentoitujen

24 menettelyiden avulla

• Organisaatiot säilyttävät tai lisäävät markkinaosuuttaan

• Pienemmät tuotantokustannukset johtuvat vähentyneistä viallisista tuotteista ja pro-sessien virtaviivaistumisesta. Analysoimalla laatukustannuksiaan yritys voi tunnis-taa paikkoja, joissa kustannuksia voidaan vähentää

Euroopassa yrityksen toimintajärjestelmän yhteensopivuus ISO 9000 kanssa voi olla tärkeä, koska CE-merkintää ja laadunvarmistusta koskevat säännökset liittyvät toisiinsa. Joidenkin tavaroiden on noudatettava laadunvarmistusta koskevaa lainsäädäntöä, jotta niitä voidaan vapaasti käydä kauppaa Euroopan Unionin alueella. Joissakin direktiiveissä edellytetään asi-anmukaista laatujärjestelmää ja ISO 9000 tuottaa järkevän tavan toteuttaa järjestelmä, vaikka sertifiointi ei olisi välttämätön. (Riillo 2014, 34)

Georgiev S. ja Georgiev E. ovat tutkineet bulgarialaisten yritysten motivaatiotekijöitä ISO 9000 standardien käyttöönottoon. He raportoivat, että yrityksen imago ja kilpailukyky - ul-koinen motivaatio - on johtava motivoiva tekijä ISO 9001 -sertifioinnille. Tutkimus paljastaa myös, että bulgarialaiset yritykset eivät ole pääasiassa ulkoisesti ohjattuja, sillä sisäiset mo-tivaatiot, mukaan lukien prosessien parantaminen ja tuotteiden laadun parantaminen, näyt-tävät olevan tärkeä tekijä ISO 9001 -sertifioinnissa. He toteavat myös, että entistä parempi yrityskuva ja kilpailukyky vaikuttavat voimakkaammin ISO 9001 -sertifioinnin motivaati-oihin kuin asiakkaiden ja toimittajien paine. He toteavat myös tutkimuksensa osoittavan, että ISO 9001 -sertifioinnin motiivien ja hyötyjen välillä on kohtuullinen positiivinen korrelaa-tio. (Georgiev ja Georgiev 2014, 1020)

Castillo-Peces, Mercado-Idoeta, Prado-Roman ja del Castillo-Feito ovat tutkineet espanja-laisissa rakennusalan yrityksissä miten sisäiset ja ulkoiset motiivit, yrityskoko ja sertifikaatin saamisesta kulunut aika vaikuttavat ISO 9001 -järjestelmän noudattamisesta aiheutuviin po-sitiivisiin sisäisiin ja ulkoisiin hyötyihin.

Liittyen erilaisiin motivaatiotyyppeihin (sisäinen ja / tai ulkoinen) ISO 9001 -järjestelmän toteuttamiseksi, tutkimus osoittaa, että muuttuja ”keskimääräinen sisäinen motivaatio” on merkittävä muuttuja kaikille positiivisille sisäisille hyödyille. ”Keskimääräinen sisäinen mo-tivaatio” on myös merkittävä muuttuja ulkoisille vaikutuksille lukuun ottamatta kaupallisia

25 hyötyjä. Tämä vaikuttaa loogiselta, koska sertifikaatin saaminen johtaa kyseisen hyödyn saa-vuttamiseen. Näin ollen mitä korkeammalla sisäinen motivaatio on, sitä enemmän sertifioin-nista johtuvia hyötyjä on saatavissa. Muuttujat “keskimääräinen ulkoinen motivaatio ilman kaupallisia näkökohtia” ja ”kaupallinen ulkoinen motivaatio” ovat merkittäviä muuttujia sel-laisissa positiivisissa hyödyissä, joihin nämä tekijät suoranaisesti viittaavat. Ne eivät kuiten-kaan vaikuta minkään muun hyödyn saavuttamiseen käytettäessä ISO 9001- järjestelmää.

Muuttujien osalta, jotka liittyvät ISO 9001 -järjestelmän käyttöönoton motivaatioihin, tutki-mus osoittaa, että sisäisellä motivaatiolla saavutetaan paras hyötyjen taso.

Yrityksen koko ei ole merkittävä muuttuja erilaisille positiivisille ulkoisille vaikutuksille (kaupallinen, rahoituksellinen ja asiakassuhteiden hallinta) eikä organisaation sisäiselle toi-minnalle toteutettaessa ISO 9001- järjestelmää. Ajalla ISO 9001:n sertifioinnista on huo-mattava vaikutus kaikkiin sisäisiin ja ulkoisiin hyötyihin pois lukien ulkoiset kaupalliset nä-kökohdat, koska kaupallisen vaikutuksen hyödyt saavutetaan sertifiointihetkellä. Muutoin yleinen havainto positiivisista vaikutuksista on se, että positiivisten vaikutusten määrä kas-vaa, mitä pitempi aika sertifioinnista on. (Castillo-Peces, Mercado-Idoeta, Prado-Roman ja del Castillo-Feito 2016, 38-39)