Jatkotutkimuskohteet

Koska standardien luonne muuttuu jokaisessa päivityksessä lähemmäs TQM-periaatteita an-toisa tutkimuskohde olisi vuoden 2015 standardipäivityksen vaikutus järjestelmien laatuun.

Mielenkiintoinen kohde olisi myös vertailla yrityksiä, jotka hankkivat ensimmäisen sertifi-kaattinsa vuoden 2015 standardin perusteella sellaisiin yrityksiin, joilla sertifikaatti on ollut voimassa jo aikaisempien standardiversioiden perusteella.

144 Koska akkreditoidussa sertifioinnissa konsultointi on ehdottomasti kiellettyä, olisi mielen-kiintoista tutkia miten sertifioijat pystyvät (jos pystyvät) tuomaan asiakkailleen lisäarvoa, joka mahdollistaa investoinnin takaisinmaksun jonkinlaisella aikajänteellä.

Vaikuttaa siltä, että niin kansainväliset tutkimukset kuin myös tämä tutkimus kohdentaa or-ganisaatioissa tapahtuneet hyvät asiat suoraan ISO 9000:n hyödyiksi ottamatta lainkaan kan-taa millaisella tasolla TQM on ja miten se on kehittynyt. Jos ISO 9000 on toiminut kataly-saattorina TQM:n kehittämiselle niin tällöin kehittyminen onkin ISO 9000:lla saatua hyötyä, mutta jos ISO 9000:lla kuvataan TQM:n tuomia uusia prosesseja ei ISO 9000:n hyöty ole enää yhtä ilmeinen. Hyötyjen todellisen lähteen tutkiminen olisi globaalisti ajatellen hyödyl-listä.

Koska tämä tutkimus osoitti, että työntekijöiden ja johdon näkemysten välillä on eroja, olisi tärkeä tutkia minkälaisissa asioissa ja miksi työntekijät näkevät järjestelmän vaikuttavuuden heikompana kuin johtajisto.

145 Lähdeluettelo

Adebanjo, D., Kehoe, D. (1999). An investigation of quality culture development in UK industry. International Journal of Operations & Production Management; Bradford. Vol. 19.

Issue 7. s. 633-650.

Ahire, S., Waller, M. A., Golhar, D. Y. (1996). Quality management in TQM versus non-TQM firms: an empirical investigation. The International Journal of Quality & Reliability Management; Bradford Vol. 13. Isssue 8. s. 8-27.

Al-Dujaili, M.A.A. (2013). Study of the relation between types of the quality costs and its impact on productivity and costs: a verification in manufacturing industries. Total Quality Management. Vol. 24. No. 4. s. 397-419.

Al-Swidi, A., Mahmood, R. (2011). Total quality management, entrepreneurial orientation and organizational performance: The role of organizational culture. African Journal of Busi-ness Management. Vol. 6 (13). s. 4717-4727.

AMK Consulting [viitattu 10.6.2019]. Saatavissa https://sertifiointi.com /sertifiointi/

Biazzo, S., Bernardi, G. (2003). Process management practices and quality systems stand-ards: Risks and opportunities of the new ISO 9001 certification. Business Process Manage-ment Journal; Bradford Vol. 9. Issue 2. s. 149-169.

Caro, L.M., García, M., Antonio, J. (2009). Does ISO 9000 certification affect consumer perceptions of the service provider? Managing Service Quality; Bedford Vol. 19. Issue 2. s.

140-161.

Casadesús, M., Giménez, G., Heras, I. (2001). Benefits of ISO 9000 implementation in Span-ish industry. MCB University Press. Vol. 13. No. 6. s. 327-335.

Castka, P., Corbet, J. C. (2013). Management Systems Standards: Diffusion, Impact and Governance of ISO 9000, ISO 14000, and Other Management Standards. Foundations and Trends inTechnology, Information and Operations Management. Vol. 7. s. 161–379.

Castillo-Peces, C., Mercado-Idoeta, C., Prado-Roman, M., del Castillo-Feito, C. (2018). The influence of motivations and other factors on the results of implementing ISO 9001 stand-ards. European Research on Management and Business Economics 24. s. 33-41

146 Corbett, C. J., Montes-Sancho, M. J., Kirsch, D. A. (2005). The Financial Impact of ISO 9000 Certification in the United States: An Empirical Analysis. Management Science. Vol.

51. No.7. s.1046-1059.

Chow-Chua, C., Goh, M., Tan Boon, W. (2003). Does ISO 9000 certification improve busi-ness performance? The International Journal of Quality & Reliability Management; Brad-ford Vol. 20. Issue 8/9. s. 936-953.

Curkovic, S., Pagell, M. (1999). A critical examination of the ability of ISO 9000 certifica-tion to lead to a competitive advantage. JOURNAL OF QUALITY MANAGEMENT. Vol.

4. No. 1. S. 51-67.

Devika, N., Sharifah, L.S.A.K. (2014). A review of the importance of business process man-agement in achieving sustainable competitive advantage. TQM Journal. Vol 26. s. 522-531.

Dick, G.P.M. (2000). ISO 9000 certification benefits reality or myth? The TQM Magazine.

12 (6). s. 365-371.

Dick, G., Gallimore, K., Brown, J.C. (2002). Does ISO 9000 accreditation make a profound difference to the way service quality is perceived and measured? Managing Service Quality.

Vol. 12. No. 1. s. 40-52.

DNV [viitattu 10.6.2019]. Saatavissa https://www.dnvgl.fi/sertifiointi/Johtamisjarjestel-mat/akkreditoitu-sertifiointi.html

Douglas, A., Coleman, S., Oddy, R. (2003). The case for ISO 9000. The TQM Magazine;

Bedford Vol. 15. Issue 5. s. 316-324.

Fernandes, A.C., Sampaio, P., Sameiro, M. (2017). Supply chain management and guality management integration: A conceptual model proposal. The International Journal of Quality

& Reliability Management. Vol. 34 s. 53-67.

FINAS (2016 a). [viitattu 10.6.2019]. Saatavissa < https://www.finas.fi/akkreditointi/Akkre-ditointiprosessi/Sivut/Akkreditoinnin-ylläpitäminen.aspx>

FINAS (2016 b). [viitattu 9.6.2019]. Saatavissa < https://www.finas.fi/ajankohtaista/artik-kelit/Sivut/Akkreditoinnin-ja-sertifioinnin-tavoitteet-ja-merkittävimmät-erot.aspx>

147 FINAS (2016 c). [viitattu 9.6.2019]. Saatavissa <https://www.finas.fi/akkredi-tointi/Sivut/default.aspx>

FINAS (2019). [viitattu 9.6.2019]. Saatavissa <https://www.finas.fi/akk-reditointi/Akkreditointiprosessi/Sivut/default.aspx>

Gallear, D., Ghobadian, A. (2004). An empirical investigation of the channels that fa-cilitate a total quality culture. Total Quality Management. No. 15. s. 1043-1067

Georgiev, S., Georgiev, E. (2014). Motivational Factors for the Adoption of ISO 9001 Stand-ards in Eastern Europe: The case of Bulgaria. Journal of Industrial Engineering and manage-ment. s.1020-1050.

Gotzamani, K. D., Tsiotras, G. D. (2002). The true motives behind ISO 9000 certification:

Their effect on the overall certification benefits and long term contribution towards TQM.

The International Journal of Quality & Reliability Management; Bradford Vol 19. s. 151-169.

Gutiérrez Gutiérrez , L.J., Torres, I.T., Molina, V.B. (2010). Quality management initiatives in Europe: An empirical analysis according to their structural elements. Total Quality Man-agement. Vol. 21. No. 6. s. 577–601

Hanson, J., Eriksson, H. (2002). The impact of TQM on financial performance. s. 44-54.

Emerald.

Islam, M. M., Karim, M. A., Habes, E. M. (2015). Relationship between quality certification and financial & nonfinancial performance of organizations. The Journal of Developing Ar-eas; Nashville Vol. 49. Issue 6. s. 119-132.

ISO Survey of certifications to management system standards - Full results. (2019). [viitattu 9.6.2019]. <Saatavissa https://isotc.iso.org/livelink/livelink?func=ll&objId=18808772&ob-jAction=browse&viewType=1>

Jeroen, S., Gwenny, R., Van de Water, H. (2001). ISO 9000 series - Certification and per-formance. The International Journal of Quality & Reliability Management; Bradford Vol.

18. Issue 1. s. 62-75.

148 Kaynak, H. (2003). The relationship between total quality management practices and their effects on firm performance. Journal of Operations Management 21. s. 405–435.

Kumar, D. A., Balakrishnan, V. (2011). A study on ISO 9001 Quality Management System Certifications -Reasons behind the failure of ISO certified Organizations. Global Journal of Management and Business Research. Volyme 11. Issue 9, Version 1.0, s. 42-50.

Leung, H.K.N., Chan, K.C.C. (1999). Costs and benefits of ISO 9000 series: a practical study. International Journal of Quality & Reliability Management, Vol. 16. Issue 7.

Linderman, K., Schroeder, R. G., Zaheer, S., Liedtke, C., Choo, A., S. (2004). Integrating quality management practices with knowledge creation processes. Journal of Operations Management 22. s. 589-607.

Lo, C.K.Y., Yeung, A.C.L., Cheng, T.C.E. (2007). Impact of ISO 9000 on Time-based Per-formance: An Event Study. International Journal of Human and Social Sciences. 2:5. s. 297-302.

Magd, H., Curry, A. (2003). ISO 9000 and TQM: Are they complementary or contradictory to each other? TQM Magazine. Vol. 15. s. 1-17.

McCrosson, S., Cano, M., O’Neill, E., Kobi, A. (2013). ISO9001 Certification in UK Or-ganisations A comparative study of motivations and impacts. Qualita. HAL Id. hal-00823149.

McLachlan, V.N. (1996). In praise of ISO 9000. The TQM Magazine; Bedford Vol. 8. Issue 3. s. 21-23.

Mo, J.P.T., Chan, A.M.S. (1997). Strategy for the successful implementation of ISO 9000 in small and medium manufactures. The TQM magazine.

Molina, L. M., Loréns-Montes, J., Ruiz-Moreno, A. (2006). Relationship between quality management practices and knowledge transfer. Journal of Operations Management 25. s.

682-701.

Monika, M., Aswini, P.M., Parthasarathy, K. (2016). Effectiviness of the Training Pro-grammes on ISO 9001 Certification among Employees. International Journal of Innovative Research in Science, Engineering and Technology. Vol. 5, Issue 11.

149 Namara, S. J. (2009). Do Companies Value Maintaining ISO 9000 Certification? Case Study of 41 US Companies First Certified in 2000. Western Kentucky University.

Padma, P. Ganesh, L.S., Rajendran, C. (2008). A study on the critical factors of ISO 9001:2000 and organizational performance of Indian manufacturing firms. International Journal of Production Research. Vol. 46, No. 18. s. 4981-5011.

Pivka, M., Ursic, D. (2002). The impact of ISO 9001 Certification process on Slovenian companies. Journal for East European Management Studies. Vol. 7, Iss.1. s. 27-45.

Poksinska, B., Dahlgaard, J.J., Antoni, M. (2002). The state of ISO 9000 certification: a study of Swedish organizations. The TQM Magazine. Vol. 14. No. 5. 2002. s. 297-306.

Poksinska, B., Eklund, A.E., Dahlgaard, J.J. (2006). ISO 9001:2000 in small organisations.

Lost opportunities, benefits and influencing factors. International Journal of Quality & Re-liability Management. Vol 23 No. 5, s. 490-512.

Poksinska, B. (2010). When does ISO 9000 lead to improvements? International Journal of Productivity and Quality Management. Vol.5. s. 124-136.

Prajogo, D., Huo, B., Han, Z. (2012). The effects of different aspects of ISO 9000 imple-mentation on key supply chain management practices and operational performance. An In-ternational Journal. Vol. 17. Issue. 3. s. 306 - 322

Prajogo, D. I., Sohal, A. S. (2006). The relationship between organization strategy, total quality management (TQM), and organization performance-the mediating role of TQM. Eu-ropean Joumal of Operational Research 168. s. 35- 50

Psomas, E. L., Fotopoulos, C. V., Kafetzopoulos, D. P. (2010). Critical factors for effective implementation of ISO 9001 in SME service companies. Managing Service Quality. Vol.

20. No. 5. s. 440-457.

Rahman, S. (2001). A comparative study of TQM practice and organisational performance of SMEs with and without ISO 9000 certification. International Journal of Quality & Relia-bility Management, Vol. 18. No. 1. s. 35-49.

Reed, R., Lemak, D. J., Mero, N. P. (2000) Total quality management and sustainable com-petitive advantage. Journal of Quality Management 5. s 5-26.

150 Riillo, C.A.F. (2014). Is ISO 9000 Good for Business? A Review of Large Quantitative Studies. Issues of Business and Law, Vol. 8. s. 30-57.

Rodríguez-Antón, J. M., Alonso-Almeida, M. M. (2011). Quality certification systems and their impact on employee satisfaction in services with high levels of customer contact. Total Quality Management. Vol. 22. No. 2. s. 145 – 157.

Rubio-Andrada, L., Del Mar Alonso-Almeida, M., Rodríguez-Antón, J. M. (2011). Motiva-tions and impacts in the firm and stakeholders of quality certification: Evidence from small- and medium-sized service enterprises. Total Quality Management. Vol. 22. No. 8. s. 833 – 852.

Sadikoglu, E., Zehir, C. (2010). Investigating the effects of innovation and employee perfor-mance on the relationship between total quality management practices and firm perforperfor-mance:

An empirical study of Turkish firms. Int. J. Production Economics 127. s. 13-26.

Santos, G., Millán, A. L. (2013). Motivation and benefits of implementation and certification according ISO 9001 – the Portuguese experience. International Journal for Quality Research Vol. 7. s. 71–86

Shafiq, M., Mirza, K., Abid, K., Naeem, M.A. (2014). Effect of ISO 9000 Certification on TQM Implementation. Journal of Quality and Technology Management. Vol. 10. Issue 2.

s.1–26.

Shafiq, M., Abid, K., Jalil, F., (2014) Perception of managers about the relationship of ISO 9000 certification with business results. Journal of Quality and Technology Management.

Vol. 10. Issue 1. s. 93-104.

SFS EN ISO 9000 (2015). Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto. Suomen Stan-dardisoimisliitto SFS.

SFS-EN ISO 9001 (2015). Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset. Suomen standardisoi-misliitto SFS.

151 SFS-EN ISO/IEC 17021-1 (2015). Vaatimustenmukaisuuden arviointi. Vaatimukset johta-misjärjestelmiä auditoiville ja sertifioiville elimille. Osa 1: Vaatimukset. Suomen standardi-soimisliitto SFS

ISO 9001:2015 Laadunhallinta. [viitattu 30.5.2019]. Saatavissa <

https://www.sfs.fi/julkaisut_ja_palvelut/tuotteet_valokeilassa/iso_9000_laadunhal-linta/iso_9001_2015>

Sharma, B., Gadenne, D. (2008). An Empirical Investigation of the Relationship between Quality Management Factors and Customer Satisfaction, Improved Competitive Position and Overall Business Performance. Journal of Strategic Marketing. Vol. 16. No. 4. s. 301–

314

Simmons, B., White, M. (1999). The relationship between ISO 9000 and business perfor-mance: Does registration really matter? Journal of Managerial Issues: JMI; Pittsburg Vol.

11. Issue 3. s. 330-343.

Talib, F., Rahman, Z., Qureshi, M.N. (2012). An empirical investigation of relationship be-tween total quality management practices and quality performance in Indian service compa-nies. International Journal of Quality & Reliability Management. Vol. 30. No. 3. s. 280-318.

Tarí, J. J., Heras-Saizarbitoria, I., Iñaki, H-S., Dick, G. (2012). Internal and external drivers for quality certification in the service industry: Do they have different impacts on success?

Social Science Research Network.

Temtime, Z. T., Solomon, G. H. (2002). Total quality management and the planning behav-ior of SMEs in developing economies. The TQM Magazine. Vol 14 No 3. s. 181-191.

Terziovski, M., Guerrero, J-L. (2014). ISO 9000 Quality System Certification and its Impact on Product and Process Innovation Performance. International Journal of Production Eco-nomics. Vol. 158.

Terziovski, M., Power, D. (2007). Increasing ISO 9000 certification benefits: a continuous improvement approach. The International Journal of Quality & Reliability Management;

Bradford Vol. 24. Issue 2. s. 141-163.

152 Tsim,Y.C., Yeung, V.W.S., Leung, E.T.C., (2002). An adaption to ISO 9001:2000 for cer-tified organisations. Managerial Auditing Journal; Bradford Vol. 17, Issue 5.

Weckenmann, A., Akkasoglu, G., Werner, T. (2015). Quality management - history and trends. TQM Journal. Bingley Vol. 27. Issue 3. s. 281-293.

Zakuan, N.M., Yusof, S.M., Laosirihongthong, T. (2008). Reflective Review of Relationship between Total Quality Management and Organizational Performance. IEEE ICMIT. s. 444-448.

Zaramdini, W. (2006). An Empirical study of the motives and benefits of ISO 9000 certifi-cation: the UAE experience. International Journal of Quality & Reliability Management. Vol 24 No.5. s. 472-491.

Zeng, S. X., Tian, P., Tam, C. M. (2015). Overcoming barriers to sustainable implementation of the ISO 9001 system. Managerial Auditing Journal Vol.22 No 3, s. 244-254.

Zuckerman, A. (1995). ISO 9000: Why the need and how does it help business? Metal Center News; Radnor. Vol. 35. Issue 10.

.

Liitteet Liite 1/10

Akkreditoivan organisaation haastattelu Henkilö:

Asema:

Ajankohta:

Paikka:

1. Haastateltavan työhistoria

2. Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

3. FINASin tehtävät akkreditoidussa sertifiointiprosessissa?

4. Kuinka suuri resurssi [hlö tai v] FINASilla on käytössään sertifiointiprosessien valvontaan?

5. Mistä tulevat vaatimukset, jotka sertifiointiprosessissa on toteuduttava?

6. Mitkä ovat valvonnan oleellisimmat seikat?

7. Miten valvonta tapahtuu käytännössä?

8. Mitä tapahtuu, jos vaatimukset eivät toteudu? Esittääkö FINAS sertifiointieli-melle sanktioita?

9. Raportoiko FINAS valvontatietoja johonkin eteenpäin, mihin?

10. Kuinka paljon Suomessa on akkreditoidusti sertifioituja LAATU järjestelmiä.

11. Miten suuri yleisö voi luottaa sertifiointiprosessin laatuun?

12. Varmistaako valvonta prosessin laadukkuuden?

13. Millaisena näette sertifiointielinten kyvyn toteuttaa sertifiointeja? Onko siinä eroja? Mistä erot johtuvat?

14. Onko sertifiointiprosessissa jotain mitä sertifioija (organisaatio tai auditoija) ei saa tehdä? Miten sitä valvotaan?

15. Millaisena näette akkreditoidusti ja akkreditoimattomasti sertifioitujen järjestel-mien erot?

16. Miten näette (yleensä) laatujärjestelmän tukevan yrityksen 16.1. tuottavuutta

16.2. asiakastyytyväisyyttä

16.3. muiden tavoitteiden toteutumista

17. Miten näette sertifiointiprosessin tukevan laatujärjestelmää?

18. Mitkä ovat suurimmat valvontaprosessin puutteet / heikkoudet?

19. Miksi yrityksen pitäisi sertifioida järjestelmänsä ja vieläpä akkreditoidusti?

Liite 2/10

Akkreditoidun sertifiointiprosessin toteuttajan haastattelu Henkilö:

Asema:

Ajankohta:

Paikka:

1. Haastateltavan työhistoria

2. Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

3. Mistä tulevat vaatimukset, jotka akkreditoidussa sertifiointiprosessissa on toteu-duttava?

4. Kuka / ketkä seuraavat vaatimusten toteutumista?

5. Mitkä ovat seurannan oleellisimmat seikat?

6. Miten seuranta tapahtuu käytännössä?

7. Mitä tapahtuu, jos vaatimukset eivät toteudu? Esittääkö akkreditoija sertifioin-tielimelle sanktioita?

8. Kuinka paljon Suomessa on teidän akkreditoidusti sertifioituja LAATU järjestel-miä.

9. Sertifioitteko te akkreditoimattomasti?

10. Miten suuri yleisö voi luottaa sertifiointiprosessin laatuun?

11. Varmistaako akkreditointi ja siihen liittyvät toimenpiteet prosessin laadukkuu-den?

12. Miten ylläpidätte valmiuksianne toteuttaa sertifiointeja laadukkaasti?

13. Onko sertifiointiprosessissa jotain mitä sertifioija (organisaatio tai auditoija) ei saa tehdä? Miten sitä valvotaan?

14. Millaisena näette akkreditoidusti ja akkreditoimattomasti sertifioitujen järjestel-mien erot?

15. Miten näette (yleensä) laatujärjestelmän tukevan yrityksen 15.1. tuottavuutta

15.2. asiakastyytyväisyyttä

15.3. muiden tavoitteiden toteutumista

16. Miten näette sertifiointiprosessin tukevan laatujärjestelmää?

17. Mitkä ovat suurimmat akkreditoijan seurantaprosessiin liittyvät puutteet / heik-koudet FINAS ja teidän välisessä yhteistyössä?

18. Miksi yrityksen pitäisi sertifioida järjestelmänsä ja vieläpä akkreditoidusti?

Liite 3/10

Akkreditoimattoman sertifiointiprosessin toteuttajan haastattelu Henkilö:

Asema:

Ajankohta:

Paikka:

1. Haastateltavan työhistoria

2. Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

3. Mistä tulevat vaatimukset, jotka akkreditoimattomassa sertifiointiprosessissa on toteuduttava?

4. Kuka / ketkä valvovat vaatimusten toteutumista?

4.1. Mitkä ovat valvonnan oleellisimmat seikat?

4.2. Miten valvonta tapahtuu käytännössä?

4.3. Mitä tapahtuu, jos vaatimukset eivät toteudu? Esittääkö jokin taho sertifi-ointielimelle sanktioita?

4.4. Varmistaako valvonta prosessin laadukkuuden?

4.5. Mitkä ovat suurimmat valvontaprosessin puutteet / heikkoudet 5. Miten suuri yleisö voi luottaa sertifiointiprosessin laatuun?

6. Miten ylläpidätte valmiuksianne toteuttaa sertifiointeja laadukkaasti?

7. Onko sertifiointiprosessissa jotain mitä sertifioija (organisaatio tai auditoija) ei saa tehdä? Miten sitä valvotaan?

8. Millaisena näette akkreditoidusti ja akkreditoimattomasti sertifioitujen järjestel-mien erot?

9. Miten näette (yleensä) laatujärjestelmän tukevan yrityksen 9.1. kannattavuutta

9.2. tuottavuutta 9.3. tehokkuutta

9.4. jatkuvaa parantamista 9.5. asiakastyytyväisyyttä

9.6. muiden tavoitteiden toteutumista

10. Miten näette sertifiointiprosessin tukevan laatujärjestelmää?

11. Miksi yrityksen pitäisi sertifioida järjestelmänsä?

Liite 4/10

Akkreditoidusti sertifioidun organisaation edustajan haastattelu Henkilö:

Asema:

Ajankohta:

Paikka:

1. Haastateltavan työhistoria

2. Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

3. Miksi olette rakentaneet laatujärjestelmän. Mikä sen tavoite on?

4. Vaativatko asiakkaat laatujärjestelmää?

5. Millaisia tuloksia laatujärjestelmä on tuottanut? Onko saatu aikaan jotain sel-laista, jossa ei olisi onnistuttu ilman laatujärjestelmää?

6. Miksi olette sertifioineet järjestelmänne?

7. Olette sertifioineet laatujärjestelmänne akkreditoidusti. Mitä hyötyä saatte ak-kreditoinnista, miten se näkyy käytännössä?

8. Millaiset vaatimukset asetatte sertifiointiprosessille ja sertifioijalle?

9. Asettaako asiakaskunta vaatimuksen järjestelmän sertifioinnille? Sisältääkö ky-seinen vaatimus vaatimuksen akkreditoinnista?

10. Miten sertifiointiprosessi on tukenut laatujärjestelmän vaikuttavuutta?

11. Mitä tapahtuu, jos sertifioija havaitsee, että kaikki asiat eivät toimi sovitulla ta-valla?

12. Tukeeko sertifiointiprosessi toimintanne jatkuvaa parantamista?

13. Vaikuttaako sertifioijan persoona tyytyväisyyteenne sertifiointiprosessiin?

14. Kuka / ketkä valvovat sertifiointiprosessin laadukkuutta?

15. Varmistaako valvonta prosessin laadukkuuden?

16. Tukeeko sertifioitu laatujärjestelmänne yrityksen 16.1. tuottavuutta

16.2. asiakastyytyväisyyttä

16.3. muiden tavoitteiden toteutumista

17. Toteutuisivatko edellä mainitut asiat ilman laatujärjestelmää?

18. Miksi mielestänne yritysten pitäisi sertifioida järjestelmänsä ja vieläpä akkredi-toidusti?

Liite 5/10

Akkreditoimattomasti sertifioidun organisaation edustajan haastattelu Henkilö:

Asema:

Ajankohta:

Paikka:

1. Haastateltavan työhistoria

2. Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

3. Miksi olette rakentaneet laatujärjestelmän. Mikä sen tavoite on?

4. Vaativatko asiakkaat laatujärjestelmää?

5. Millaisia tuloksia laatujärjestelmä on tuottanut? Onko saatu aikaan jotain sel-laista, jossa ei olisi onnistuttu ilman laatujärjestelmää?

6. Miksi olette sertifioineet järjestelmänne?

7. Mitä hyötyä saatte/olette saaneet sertifioinnista?

8. Millaiset vaatimukset asetatte sertifiointiprosessille ja sertifioijalle?

9. Asettaako asiakaskunta vaatimuksen järjestelmän sertifioinnille?

10. Miten sertifiointiprosessi on tukenut laatujärjestelmän vaikuttavuutta?

11. Mitä tapahtuu, jos sertifioija havaitsee, että kaikki asiat eivät toimi sovitulla ta-valla?

12. Tukeeko sertifiointiprosessi toimintanne jatkuvaa parantamista?

13. Vaikuttaako sertifioijan persoona tyytyväisyyteenne sertifiointiprosessiin?

14. Kuka / ketkä valvovat sertifiointiprosessin laadukkuutta?

15. Varmistaako valvonta prosessin laadukkuuden?

16. Tukeeko sertifioitu laatujärjestelmänne yrityksen 16.1. tuottavuutta

16.2. asiakastyytyväisyyttä

16.3. muiden tavoitteiden toteutumista

17. Toteutuisivatko edellä mainitut asiat ilman laatujärjestelmää?

18. Miksi mielestänne yritysten pitäisi sertifioida järjestelmänsä?

Liite 6/10

Sertifiointiprosessin valvojan kyselylomake Henkilö:

Asema:

Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

Vastaa seuraaviin väittämiin antamalla väittämälle arvosana seuraavasti:

0= täysin eri mieltä 1=jokseenkin eri mieltä 2=jokseenkin samaa mieltä 3=täysin samaa mieltä 4=en osaa sanoa

Väittämä Arvosana

0…4

1. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen kannattavuutta 2. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen tuottavuutta 3. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen tehokkuutta

4. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen asiakastyytyväisyyttä 5. Dokumentoitu laatujärjestelmä tehostaa yrityksen jatkuvaa parantamista 6. Vaikuttaa siltä, että yleensä yrityksen organisaatio ymmärtää laatujärjestelmän

tarkoituksen ja toimintatavan

7. Sertifiointi parantaa laatujärjestelmän vaikuttavuutta (kannattavuus, tuottavuus jne)

8. Sertifioinnista on yritykselle merkittävää hyötyä

9. Mielestäni akkreditoidusti toteutettu sertifiointi parantaa järjestelmän vaikutta-vuutta enemmän kuin akkreditoimattomasti toteutettu sertifiointi

10. Akkreditoidun sertifiointiprosessin valvonta on tehokasta

11. Laatujärjestelmien ylläpito ja kehittäminen yrityksissä on korkealla tasolla

Liite 7/10

Akkreditoidun sertifioijan kyselylomake Henkilö:

Asema:

Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

Vastaa seuraaviin väittämiin antamalla väittämälle arvosana seuraavasti:

0= täysin eri mieltä 1=jokseenkin eri mieltä 2=jokseenkin samaa mieltä 3=täysin samaa mieltä 4=en osaa sanoa

Väittämä Arvosana

0…4

1. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen kannattavuutta 2. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen tuottavuutta 3. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen tehokkuutta

4. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen asiakastyytyväisyyttä 5. Dokumentoitu laatujärjestelmä tehostaa yrityksen jatkuvaa parantamista 6. Yleensä yrityksen organisaatiossa ymmärretään laatujärjestelmän tarkoitus ja

toimintatapa

7. Sertifiointi parantaa laatujärjestelmän vaikuttavuutta (kannattavuus, tuottavuus jne)

8. Sertifioinnista on yritykselle merkittävää hyötyä

9. Akkreditoidusti toteutettu sertifiointi parantaa järjestelmän vaikuttavuutta enemmän kuin akkreditoimattomasti toteutettu sertifiointi

10. Akkreditointiprosessi parantaa sertifioivan organisaation kykyä nostaa sertifi-oitavien järjestelmien vaikuttavuutta

11. Laatujärjestelmien ylläpito ja kehittäminen yrityksissä on (keskimäärin) kor-kealla tasolla

Liite 8/10

Akkreditoimattoman sertifioijan kyselylomake Henkilö:

Asema:

Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

Vastaa seuraaviin väittämiin antamalla väittämälle arvosana seuraavasti:

0= täysin eri mieltä 1=jokseenkin eri mieltä 2=jokseenkin samaa mieltä 3=täysin samaa mieltä 4=en osaa sanoa

Väittämä Arvosana

0…4

1. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen kannattavuutta 2. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen tuottavuutta 3. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen tehokkuutta

4. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen asiakastyytyväisyyttä 5. Dokumentoitu laatujärjestelmä tehostaa yrityksen jatkuvaa parantamista 6. Yleensä yrityksen organisaatio ymmärtää laatujärjestelmän tarkoituksen ja

toi-mintatavan

7. Sertifiointi parantaa laatujärjestelmän vaikuttavuutta (kannattavuus, tuottavuus jne)

8. Sertifioinnista on yritykselle merkittävää hyötyä

9. Laatujärjestelmien ylläpito ja kehittäminen yrityksissä on korkealla tasolla

Liite 9/10

Akkreditoidusti sertifioidun organisaation kyselylomake Henkilö:

Asema:

Kokemus nykyisestä tehtävästä [v]

Vastaa seuraaviin väittämiin antamalla väittämälle arvosana seuraavasti:

0= täysin eri mieltä 1=jokseenkin eri mieltä 2=jokseenkin samaa mieltä 3=täysin samaa mieltä 4=en osaa sanoa

Väittämä Arvosana

0…4

1. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen kannattavuutta 2. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen tuottavuutta 3. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen tehokkuutta

4. Dokumentoitu laatujärjestelmä parantaa yrityksen asiakastyytyväisyyttä 5. Dokumentoitu laatujärjestelmä tehostaa yrityksen jatkuvaa parantamista 6. Organisaatiomme ymmärtää laatujärjestelmän tarkoituksen ja

toimintata-van

7. Sertifiointi parantaa laatujärjestelmän vaikuttavuutta (kannattavuus, tuot-tavuus jne)

8. Sertifioinnista on yritykselle merkittävää hyötyä

9. Laatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen yrityksessämme on korkealla tasolla

10. Ilman laatujärjestelmää toimintamme olisi selkeästi heikommalla tasolla 11. Ilman sertifiointia laatujärjestelmämme vaikuttavuus olisi selkeästi

hei-kompi

12. Asiakkaamme edellyttävät, että järjestelmämme on akkreditoidusti (val-votusti) sertifioitu

13. Sertifiointiprosessimme akkreditoinnista (valvonnasta) on meille huomat-tavaa hyötyä

14. Järjestelmässämme on hyvät menettelytavat tulostietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi

15. Sertifiointimme edellyttää ja tukee tulostietojen keräämistä ja analysointia

In document Laatujärjestelmän hyöty yrityksen liiketoiminnassa ja sertifioinnista saatava etu (sivua 153-172)