3. SUOMEN PUOLUEET JA EU
3.1. SDP:n, keskustan, kokoomuksen ja vasemmistoliiton integraatiokannat
SDP ilmoittaa verkkosivuillaan kannattavansa lämpimästi eurooppalaista yhteistyötä sekä vahvaa ja demokraattista Euroopan unionia (SDP EU:ssa, 2010). SDP korostaa Euroopan yhdentymisen tärkeyttä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin mahdollistajana. SDP kannattaa EU:n toimivallan lisäämistä sosiaali- ja ympäristökysymyksissä, kun taas maatalouspolitiikassa SDP haluaisi vähentää EU:n kontrollia. SDP:n Eurooppa-politiikka heijastelee muiden eurooppalaisten sosiaalidemokraattien näkemyksiä. Puolueen suhtautumista EU:ta kohtaan on ohjannut puolueen
johdon ja etenkin entisen pääministerin Paavo Lipposen tuki integraatiolle. Puolueen kannattajista 75% tuki Suomen EU-jäsenyyttä (Raunio, 2000:47).
SDP linjaa tavoitteekseen EU:ssa yhteisen työllisyyssopimuksen luomisen. Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu onkin yksi SDP:lle läheisimmistä teemoista EU:ssa. SDP pitää tärkeänä työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien puolustamista vastustamalla muun muassa ylipitkiä työviikkoja ja epäoikeudenmukaisia työehtosopimuksia. Kilpailukykyisyyttä ei pidä edistää työntekijöiden etuja polkemalla. SDP:n kanta EU:n talouspolitiikkaan on, että säätelemättömät rahoitusmarkkinat on sidottava selviin säännöksiin. EU:ta koskevien tavoitteidensa joukossa SDP mainitsee myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja aktiivisen toiminnan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa (Sosialidemokraatit: Tavoitteemme, 2010).
Vuoden 2004 Eurovaaliohjelmassaan SDP nostaa pääteemakseen hyvinvointiyhteiskunnasta kiinnipitämisen. SDP:n mukaan EU:ssa tulee huolehtia siitä, ettei jäsenmaiden välinen verokilpailu pääse vaarantamaan yhteisin varoin toteutettuja sosiaalipalveluita. Oikeiston menestys merkitsisi SDP:n näkökulmasta markkinavoimien ja pääoman vallan kasvua, huonompia työehtoja työntekijöille sekä heikkeneviä julkisia palveluita. SDP korostaa, että EU:n tulevassa perustuslaissa on huolehdittava kansalaisille tärkeiden julkisten palveluiden säilymisestä edelleen kansallisessa päätöksenteossa. SDP tukee EU:n uutta perustuslaillista sopimusta. Tavoitteena ei kuitenkaan ole liittovaltion muodostaminen, vaan EU:n toiminnan selkeyttäminen ja tehostaminen sekä päätöksenteon avoimuuden parantaminen (SDP:n Eurovaaliohjelma, 2004).
Keskusta on suurista puolueista ideologisesti vahvimmin sitoutunut kansallisvaltioaatteeseen, kuten muutkin Euroopan agraaripuolueet. Keskustan kannatus on painottunut pääasiassa maaseudulle ja maakuntiin, ja perinteisesti puolueessa on korostettu vahvasti kansallisia arvoja. Puolueen virallinen linja on kuitenkin EU:ta kannattava (Raunio, 2000:48). Keskustan näkökulmasta unionin tulee olla itsenäisten jäsenmaiden yhteenlittymä, jonka politiikka nauttii kansalaisten luottamusta. Keskusta kuvailee EU:ta Suomelle tärkeimmäksi kansainväliseksi viiteryhmäksi. Keskusta luonnehtii itseään verkkosivuillaan aktiiviseksi yhteisten asioiden hoitajaksi myös kotimaan rajojen ulkopuolella.
Puolue arvioi myös pyrkineensä parhaansa mukaan lievittämään EU:sta aiheutuneita sopeutumisvaikeuksia (Keskusta.fi: Me keskusta-puolueena, 2010). Pääministeri Matti Vanhanen linjaa Joensuussa keskustan puoluekokouksessa 13.6.2008 pitämässään puheessaan, että Suomella on paremmat mahdollisuudet huolehtia omista eduistaan ja intresseistään EU:n jäsenenä kuin EU:n ulkopuolella. EU-maana Suomi saa äänensä paremmin kuuluviin myös kansainvälisessa politiikassa
(Keskusta.fi: Vanhasen avauspuhe puoluekokouksessa, 2008).
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on muodostunut keskustalle suurimmaksi haasteeksi EU-jäsenyydessä. Ennen Suomen liittymistä EU:n jäseneksi, keskusta vaati päättäväisesti kotimaisen maataloustuotannon suojaamista kansainväliseltä kilpailulta. EU-jäsenyyden myötä keskusta on kuitenkin omaksunut linjan, jossa korostetaan kansainvälisen tason aktiivisuutta kotimaisen maataloustuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi (Paloheimo, 2008:47). Keskustan EU-kannanottoihin vaikuttaa suuressa määrin myös maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö MTK, joka suhtautuu integraatioon kriittisesti.
Keskusta ilmoittaa vuoden 2006 vaaliohjelmassaan yhdeksi seuraavan vaalikauden tavoitteistaan perustuslaillisen sopimuksen solmun avaamisen. Keskustan mukaan tehokkaampaan ja demokraattisempaan päätöksentekoon tähtäävä uudistus on saatava mahdollisimman nopeasti eteenpäin, jotta voidaan kohentaa laajentuvan unionin toimintakapasiteettia ja globaalia kilpailukykyä. Keskustassa korostetaan, että ihmisoikeuksien, demokratian ja sosiaalisen yhteisöllisyyden tavoitteista ei pidä tinkiä taloudellisista tai poliittisista syistä, vaan rakentaa kestävämpää Eurooppaa näiden arvojen pohjalta. Keskusta myös kritisoi etenkin maanviljelijöihin ja yrittäjiin EU:n taholta kohdistuvaa tarpeetonta ja järjenvastaista byrokratiaa. Keskustan mielestä EU:n tulisi keskittyä suuriin yhteisiin kysymyksiin, kuten turvallisuuteen ja talouteen, mutta jättää jäsenmaille omaa liikkumatilaa kansalliset erityispiirteet huomioonottaen. Keskusta pitää yhtenä tärkeimmistä tavoitteistaan Suomen kansallisten etujen määrätietoista puolustamista EU:ssa (Keskustan vaaliohjelma, 2006).
Kokoomuksen suhtautuminen EU:hun on ollut näistä neljästä puolueesta kaikista myönteisintä. Tätä selittää pitkälti integraation markkinahenkinen luonne ja kokoomuksessa onkin korostettu erityisesti talous- ja rahaliiton merkitystä. Enemmistö puoluetta lähellä olevista etujärjestöistä sekä puolueen kannattajista on myös tukenut Suomen tiiviimpää sitoutumista länteen. Kokoomus kannatti Suomen liittymistä Euroopan unioniin jo vuonna 1991. 87% kokoomuksen kannattajista äänesti Suomen EU-jäsenyyden puolesta (Raunio, 2000:48). Kokoomus arvioi vuonna 2006 puolueen hyväksymässä periaateohjelmassa, että Suomen on oltava vahva ja aloitteellinen toimija Euroopan unionissa. Kokoomuksen mukaan EU:n toiminnan tulisi kuitenkin rajoittua vain sellaisiin osa-alueisiin, joissa eurooppalainen yhteistyö on kansallista toimintaa tehokkaampaa. Kokoomus nostaa EU:n keskeisimmiksi tavoitteiksi eurooppalaisen työn, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisen (Kokoomuksen periaateohjelma, 2006).
Kokoomus tukee taloudellisen integraation kehittämistä edelleen. Kokoomuksen vuoden 2004 eurovaalijulistuksessa todetaan, että vahva talous on paras turva hyvinvointiyhteiskunnalle.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kehittyy parhaiten kilpailukykyisessä Euroopassa, jossa talous kasvaa ja työpaikat lisääntyvät. Sisämarkkinoiden tehostamisella vahvistetaan edellytyksiä kehittää entistä kilpailukykyisempää Eurooppaa. Kokoomuksen mukaan EU ei saa olla pelkästään valtioiden yhteenlittymä, vaan sen tulee olla ennen kaikkea kansalaisten yhteisö, jonka toimintaan kansalaiset myös kokevat voivansa vaikuttaa. Kokoomus pitää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa tärkeänä tukena EU:lle ja korostaa, että EU:n päätöksenteon on läheisyysperiaatteen mukaisesti tapahduttava avoimesti mahdollisimman lähellä kansalaisia (Kokoomuksen vaaliohjelma, 2004).
Vuonna 2001 laaditussa kokoomuksen EU-tulevaisuuskannanotossa ilmaistaan selkeästi, että sekavaa ja monimutkaista sopimusjärjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja koota unionin toimintaperiaatteet yhdeksi selväksi perussopimukseksi. Kokoomus ei kuitenkaan tue EU:n kehittämistä liittovaltioksi, jossa EU:n perustuslaista päättäisivät unionin omat lainsäädäntövaltaa käyttävät toimielimet, vaan jatkossakin EU:n perussopimusten mutoksista tulee sopia itsenäisten jäsenvaltioiden välisillä sopimuksilla (Kokoomuksen EU-tulevaisuuskannanotto, 2001). Vuoden 2009 eurovaaliohjelmassa nostetaan vielä Lissabonin sopimus erityisesti esiin ja todetaan, että sen voimaansaattaminen ja tehokas täytäntöönpano on kokoomuksen ja koko Suomen välitön tavoite (Kokoomuksen vaaliohjelma, 2009).
Vasemmistoliiton linja integraatiota kohtaan alkoi muuttua vähitellen myönteisemmäksi Suomen EU-jäsenyyden myötä. Enemmistö puolueen kannattajista vastusti Suomen EU-jäsenyyttä, ja lopulta puolue ei sisäisestä hajaannuksestaan johtuen virallisesti ottanut ollenkaan kantaa jäsenyyskysymykseen. EU-keskustelun käyminen on ylipäätään ollut helpompaa keskusta-oikeistolle kuin vasemmistolle. Vasemmistoliiton jouduttua oppositioon vuonna 2003, EU-kriittisyys on kuitenkin alkanut uudestaan vahvistua puolueen sisällä. Vasemmistoliitto arvioi vuonna 2007 hyväksytyssä periaateohjelmassaan, että oikeiston johtama unioni on uusliberaalilla politiikallaan keskittynyt avaamaan markkinoita, alentamaan veroja, vähentämään säätelyä ja valtiontukia sekä lisäämään työmarkkinajoustoja, eikä tällä tavalla voida saavuttaa kansalaisten luottamusta. Vasemmistoliitto haluaa EU:n toiminnan tukevan pohjoismaisen solidaarisuusmallin mukaisen yhteiskunnan kehittämistä (Vasemmistoliiton periaateohjelma, 2007).
Vuonna 2003 laaditussa Tulevaisuuden sosiaalinen Eurooppa -ohjelmassa vasemmistoliitto nostaa
tavoitteekseen Euroopan unionin, joka pystyy turvaamaan jäsenmaiden mahdollisuuden rakentaa vapauteen, demokratiaan, tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen perustuvaa hyvinvointivaltiota.
Vasemmistoliitto korostaa, ettei kaikille yhteisiä julkisia palveluita saa alistaa markkinoille.
Kansainvälisen kaupan ja investointien vapauttaminen on antanut ylikansallisille yrityksille liikaa valtaa ja mahdollisuuden painostaa kansallisen tason päättäjiä. Seurauksena on ollut hyvinvointivaltion kustannuksella tapahtuva kilpailu sijoittajien suosiosta. Vasemmistoliiton näkökulmasta EU:n tulisi asettaa selkeät rajat markkinoiden ylivallalle, eikä toimia niiden ehdoilla.
Vasemmistoliitto korostaa sosiaalisesti kestävän talouskasvun merkitystä (Vasemmistoliiton Tulevaisuuden sosiaalinen Eurooppa -ohjelma, 2003).
Vasemmistoliiton linjana on myös, että EU:n perussopimusten uudistamisesta tulisi järjestää neuvoantava kansanäänestys. Myös muissa merkittävissä käännekohdissa olisi varmistettava, että päätöksillä on kansan tuki. Vasemmistoliitto lisäisi Euroopan parlamentin valtaa, jotta kansalaisten olisi mahdollista vaikuttaa suoremmin EU:n toimintaan. Kansalaisilla tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet seurata, missä päätökset tehdään ja kuka niistä on vastuussa EU:n demokraattisuuden ja avoimuuden takaamiseksi (Vasemmistoliiton vaaliohjelma, 2004).
Vuonna 2007 tehdyn vaalitutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että puolueiden kannattajien kansainvälistä toimintaa koskevat mielipiteet poikkeavat toisistaan enemmän kuin puolueiden periaateohjelmien linjaukset. Äänestäjät, jotka ovat pitäneet Suomen EU-jäsenyyttä myönteisenä asiana, kannattivat useimmiten kokoomusta, RKP:ta tai SDP:tä. Ne, jotka kokivat EU-jäsenyyden kielteisenä, olivat yleensä perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton kannattajia. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n kannattajien enemmistölle oli tyypillistä, että he pitivät Suomen kansallisten etujen ajamistä tärkeänä Euroopan unionissa (Paloheimo, 2008:48).