Juha Vuorinen
7.5.3 Scratchin käyttökelpoisuus perusopetusasteella
Graafisena ohjelmointiympäristönä Scratch mahdollistaa peruskoulun 3.–6. luokille asetettujen tavoitteiden toteuttamisen hyvin, koska se vastaa täsmälleen opetustavoitteessa mainittua graafisen ohjelmoinnin tavoitetta T14. Todennäköisesti myös luokkien 1.–2. ohjelmoinnin opetusta voidaan toteuttaa Scratchillä erityisesti varsinaista Scratchiä rajoitetummassa ja yksinkertaisemmassa Scratch-juniori-ohjelmointiympäristössä. Kun Scratchiä osataan soveltaa oikein, sillä voidaan lisäksi toteuttaa luokkien 7.−9. algoritmisen ohjelmoinnin oppimisen tavoitteita. Käsitöissä vaadittavaa sulautettujen järjestelmien ohjelmointia voidaan myös toteuttaa Scratch-ympäristössä laajennuksien avulla.
112
Näin ollen Scratch soveltuu hyvin peruskoulun ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opettamiseen, ja opettajien Scratch täydennyskoulutus on perusteltua. Oppilailla on jo valmius käyttää Scratchiä. Jo ala-asteen oppilailla on valmiina valmius käyttää Scratchiä, koska digitaalinen maailma on oppilaille tuttu asia. Tämä tuli ilmi keskusteluistani opettajien kanssa koulussa B. (KP 11.4.2018).
7.6 Johtopäätökset
Kirjallisuuskatsauksen perusteella opettajien ohjelmoinnillisen ajattelun ja ohjelmoinnin taitojen täydennyskoulutuksessa pitäisi painottaa enemmän pedagogista lähestymistapaa sekä miettiä tarkemmin, kuka opettajista tarvitsee itse teknologioiden osaamista ja kuka taas tieto- ja viestintätekniikan soveltamisen taitoja. Tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutuksen sisällön terävöittämisen lisäksi tarvitaan muita toimia. Tarvitaan parempaa ymmärrystä opettajien tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä asenteista ja uskomuksista sekä systemaattisempi lähestymistapa opettajien tvt-taitojen kehittämiseksi yksittäisten teknisten työkalujen, esimerkiksi Scratchin, oppimisen rinnalla. Lisäksi on syytä ottaa huomioon opettajien resurssien rajallisuus uusien tieto- ja viestintäteknisten alueiden oppimisessa sekä lisätä koulujen ja opettajien yhteistyötä ja opettajien vaikutusmahdollisuuksia siihen, minkälaista teknologiaa he käyttävät opetuksessaan.
Teknologian hyödyntämistä ja integroimista opetukseen voisi opettaa ja harjoitella enemmän jo opettajankoulutusvaiheessa, jotta opettajilla olisi valmistuessaan lähtökohtaisesti paremmat valmiudet ja hyvä motivaatio oppia lisää esimerkiksi täydennyskoulutuksen kautta. Tällaiset teknologiapainotteiset kurssit voisivat sisältää erityisesti tietoa siitä, miten teknologian voi yhdistää pedagogiseen toimintaan. Jos tämän tyyppistä koulutusta ei opettajaopintoihin kuulu, opettajilla ei välttämättä ole parhaat mahdolliset lähtökohdat hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan alkaessaan harjoittaa opettajan ammattia.
Oman opiskeluni aikana Helsingin Yliopiston aineopettajan koulutusohjelmaan (lukuvuosi 2017- 2018) kuului ainoastaan yksi kurssi, joka keskittyi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen pedagogisessa merkityksessä, toisin kuten esimerkiksi Singaporessa (Jung, 2005), jossa on useita sellaisia kursseja. Tosin monilla suorittamillani kursseilla käytettiin tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisiin tarkoituksiin, joten todellisuudessa tilanne ei ole niin synkkä kuin kurssikuvausten perusteella voi näyttää.
113
Scratch-täydennyskoulutus voisi olla järkevä jakaa kahteen osaan: ensimmäisessä opetettaisiin tekniset perusasiat hyvin ja toisessa painopiste olisi soveltamisessa ja opettajien omien pedagogisten ideoiden toteuttamisessa ja kokeilemisessa. Kun opettajat ymmärtävät itse Scratchin perusteet paremmin, heillä on myös enemmän rohkeutta teettää Scratchillä tuntitehtäviä. Se tuli ilmi keskusteluissani opettajien kanssa Scratch-täydennyskoulutuskursseilla. Oppilailla taas on jo valmiutta ja innokkuutta käyttää Scratchiä, koska digitaalinen maailma on oppilaille tuttu asia.
Scratchin käyttö pitäisi ehkä integroida paremmin eri aineisiin, mikä pitäisi huomioida myös opetussisällön ja oppimateriaalien suunnittelussa. Näin Scratch sulautuisi luontevaksi osaksi opetusta. Tällä hetkellä vaarana on se, että Scratch on liian erillinen oma teknologinen kokonaisuutensa, jollaisia suurin osa opettajista vierastaa.
Tutkielman kirjoitusprosessin aikana heräsi ajatus kahdesta jatkotutkimusaiheesta.
Ensimmäinen liittyy Scratcin käyttämiseen kouluissa. Tällä hetkellä ei taida olla saatavilla kovin yleistä tietoa Scratchin käytön laajuudesta suomalaisissa kouluissa. Scratchin tai muun vastaavan matalan kynnyksen ohjelmointiympäristön käytöstä kouluissa voitaisiin tehdä tutkimus, jossa ensinnäkin selvitettäisiin se, miten paljon sitä käytetään, ja toiseksi, millaisia kehitystarpeita opettajien ja oppilaiden osaamisessa on ja millainen näkemys opettajilla on ao. ohjelmistoympäristön soveltuvuudesta kouluopetukseen. Toinen tutkimusajatukseni liittyy opettajakoulutukseen. Helsingin Yliopiston opettajakoulutuksessa voitaisiin tehdä toimintatutkimus, jossa koulutusohjelmaan lisättäisiin teknologian opetusta ja selvitettäisiin sitten, kasvaako opiskelijoiden halukkuus tai aikomus sulauttaa teknologiaa osaksi opetustaan tulevassa opettajan työssään.
7.7 Lähteet
Berry, M (2015). QuickStart Computing, a CPD tookit for secondary teachers. Julkaisu on osa Britannian tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelmaa. Luettavissa:
http://community.computingatschool.org.uk/resources/3042/single [viitattu 20.5.2018].
Cox, M., Preston C. & Cox K. (1999). What factors support or prevent teachers from using ICT in their classrooms? Paper presented at the British Educational Research Association Annual Conference University of Sussex at Brighton, September 2-5 1999.
114
Jung, I., (2005). ICT-pedagogy integration in teacher training: application cases worldwide. Journal of Educational Technology & Society 8(2), 94-101.
Lye, S. Y., Koh, J.H.L (2014). Review on teaching and learning of computational thinking through programming. What is next for K-12? Computers in human behavior 41, 51−61.
Mumtaz, S. (2000). Factors affecting teachers’ use of information and communications technology: a review of the literature. Journal of information technology for teacher education 9(3), 319–342.
Peltonen, J. (2009). Kasvatustieteen teoria-käytäntö-suhde, teoreetikoiden ja praktikoiden vuoropuhelua. Acta universitatis ouluensis E scientiae rerum socialium 106.
POPS (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki:
Opetushallitus.
Robinson, B. (2008). Using distance education and ICT to improve access, equity and the quality in rural teachers’ professional development in western China. International review of research in open and distance learning 9(1), 1−17.
Moreno-León, J.; Robles, R. & Roman-Gonzalez, M. (2015). Dr. Scratch: automatic analysis of scratch projects to asses and foster computational thinking. RED − Revista de Educación a Distancia 4615.
Salmela-Aro, K. & Nurmi, J-E. (toim.) (2017). Mikä meitä liikuttaa – Modernin motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Salminen, J. (2012). Koulun pirulliset dilemmat. Suomi: Teos.
Somekh, B. (2008). Factors affecting teacher’s pedagogical adoption of ICT. Teoksessa:
Voogt, J. & Knezek, G. (toim.) International handbook of information technology in primary and secondary education. New York: Springer.
Tondeur, J., van Braak, J., Ertmer, P. A. & Ottenbreit-Leftwich, A. (2016). Understanding the relationship between teachers’ pedagogical beliefs and technology use in education: a systematic review of qualitative evidence. Educational techonology research and development 65(3), 555−575.
115
Tondeur, J., Forkosh-Baruch, A., Prestridge, S., Albion, P., & Edirisinghe, S. (2016).
Responding to Challenges in Teacher Professional Development for ICT Integration in Education. Educational Technology & Society 19 (3), 110–120.
Wilen, L. (2017). Tieto- ja viestintätekniikan merkitys aineenopettajien täydennyskoulutuksessa. Jyväskylä studies in computing 276.
Wing, J. M. (2006). Computational Thinking. Communications of the ACM 49(3).
116
7.8 Liitteet
7.8.1 LIITE 1
Koulun A kurssipalautelomake
1. Scratch-kurssi auttoi minua ymmärtämään paremmin ohjelmointia ja ohjelmoinnillista ajattelua
Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
2. Pidän luennoilla käsitelytjä aiheita kiinnostavina ja tärkeinä
Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
3. Asioita käsiteltiin luennoilla sopivassa laajuudessa
Aivan liian laajasti Vähän liian laajasti Sopivasti Vähän liian pintapuolisesti
Aivan liian pintapuolisesti
4. Aion teettää Scratch-ohjelmointiin perustuvia tuntitehtäviä omalla tunnillani?
Kyllä En
Miten parantaisit kurssia ? Mitä siitä puuttui mielestäsi? Mikä oli hyvää? (sana vapaa)
117
7.8.2 LIITE 2
Koulun B kurssipalautelomake
1. Scratch-kurssi auttoi minua ymmärtämään paremmin ohjelmointia ja ohjelmoinnillista ajattelua
Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
2. Kurssi antoi minulle osaamista käyttää scratchiä opetuksessani
Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
3. Asioita käsiteltiin luennoilla sopivassa laajuudessa
Aivan liian laajasti Vähän liian laajasti Sopivasti Vähän liian pintapuolisesti
Aivan liian pintapuolisesti
4. Saavutin osaamistavoitteeni
Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
5. Jos en saavuttanut tarpeeksi osaamistavoitteitani, mistä se mielestäni johtui?
Minulla ei ollut osaamistavoitteita / en tiennyt mitä odottaa kurssilta
Kurssilla ei käyty riittävästi perusasioita läpi
Kurssilla
edettiin liian hitaasti
Muu syy
6. Aion teettää Scratch-ohjelmointiin perustuvia tehtäviä omalla tunnillani?
Kyllä En
7. Haluan myös muuta ohjelmointiin ja ohjelmalliseen ajatteluun liittyvää koulutusta Kyllä Jossain määrin En En osaa sanoa
8. Miten kehittäisit kurssia ? Mitä siitä puuttui mielestäsi? Mikä oli hyvää? (sana vapaa)
118