kustannukset
Kustannushyötyanalyysissa verrattiin nykyisen salmonellavalvonnan aiheuttamia kustannuksia ja hyötyjä vaihtoehtoiseen valvontatilanteeseen. Salmonellavalvonnan tuomien kustannuksien osalta huomioitiin salmonellaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannukset, joita aiheuttavat lakisääteisesti vaaditut toimenpiteet, toimijoiden omavalvontana tekemät toimenpiteet, sekä salmonellakontaminaatioiden aiheuttamat kustannukset. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannukset huomioitiin eri vaiheissa rehuketjusta sianlihantuotantoon rehun tuonnille, rehunvalmistukselle (kaupalliset rehutehtaat ja rahtisekoittajat) ja sikatiloille.
Salmonellakontaminaatioiden kustannukset laskettiin edellisten toimintojen lisäksi myös teurastamovaiheessa syntyneille kontaminaatioille sekä ihmistapauksille. Salmonellavalvonnan tuomat hyödyt nousevat esiin vältettyinä salmonellasaneerauksina rehutehtailla, sikatiloilla ja teurastamoissa, sekä ennaltaehkäistyinä salmonellatapauksina ihmisissä eli säästettyinä kustannuksina.
Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden oletettiin vaikuttavan salmonellakontaminaatioiden määrään. Nykyistä salmonellatilannetta verrattiin
skenaarioihin, joissa salmonellan esiintyvyys olisi suurempaa, jolloin myös salmonellakontaminaatioiden aiheuttamat kustannukset olisivat suuremmat, vaikka ennaltaehkäisevien toimenpiteitä (ja niiden kustannuksia) olisikin vähemmän.
Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä tai salmonellavalvontaan liitettävinä toimenpiteitä huomioitiin salmonellanäytteenotto, rehunkäsittely, viranomaisvalvonta, tuholaistorjunta sekä hygieniatoimenpiteet ja omavalvonnan kirjanpitoon käytettävä työaika. Salmonellan ennaltaehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet torjuvat myös muita taudinaiheuttajia kuin salmonellaa. Toisaalta esimerkiksi kuumennuskäsittelyä tehdään etenkin rehun koostumuksen saamiseksi tietynlaiseksi, vaikka sillä on vaikutusta myös salmonellan esiintymiseen. Tämän vuoksi asiantuntijoiden avulla arvioitiin salmonellaan kohdistuvaa osuutta näistä kustannuksista. Tuonnin ja rehunvalmistuksen kokonaiskustannuksista erotettiin lisäksi sianrehuun kohdistuva osuus, sillä toimijat valmistavat useiden eläinlajien rehuja. Sianrehuun kohdistuva osuus kustannuksista arvioitiin sianrehun valmistusmäärän suhteessa rehunvalmistuksen kokonaismäärään.
Tuonnin osalta kustannuksiksi laskettiin rehun ja rehuaineiden salmonellanäytteet omavalvontana ja viranomaisvalvontana sekä karanteenivarastointi.
Viranomaisnäytteen hinta sisältää myös rehun tai rehuaine-erän valvontatapahtuman päätösmaksunkustannuksen, joka veloitetaan valvontatapahtumaa kohden. Karanteenivarastoinnin kustannus arvioitiin ajanjaksolle, jonka salmonellanäytetuloksen saaminen vaatii sen jälkeen kun itse näyte on otettu.
Salmonellanäytteiden osuus arvioitiin täys- ja täydennysrehuille sekä korkeariskisille rehuaineille, jota käytetään sianrehujen valmistamiseen. Korkeariskiset rehuaineet on lueteltu Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa rehualan toiminnanharjoittamisesta (MMMa 548/2012) liitteessä 3. Sianrehuihin kohdistuva
näytemäärä arvioitiin sianrehureseptien sekä sioille valmistetun rehumäärän perusteella.
Toimijoiden rehunkäsittelyn, hygieniatoimenpiteiden, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan tehdasrakennuksissa tehtäviä siivoustoimenpiteitä, sekä tuholaistorjunnan ja näytteenoton kustannuksia arvioitiin kyselyn tuloksia (kappale 1.3.3) sekä aiempia tutkimuksia hyödyntäen.
Taulukossa 1 on esitetty prosenttiosuus, jonka arvioitiin liittyvän salmonellavalvontaan kustakin salmonellaa ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä. Esimerkiksi salmonellanäytekustannukset kohdistuvat vain salmonellavalvontaan, kun taas tuholaistorjunnasta arvioitiin kohdistuvan salmonellaan vain 14 % rehutehtaiden, ja neljännes sikatilojen osalta. Viranomaisten suorittamien tarkastuskäyntien kustannuksista 25 % oletettiin kohdistuvan salmonellavalvontaan, sillä vuositarkastukset käsittelevät muitakin kuin salmonellavalvontaan liittyviä asioita.
Myös hygieniatoimenpiteistä, kuten tilojen puhtaanapidosta ja siivouksista, oletettiin kohdistuvan salmonellaan neljännes kaikkien toimijoiden osalta. Rehunkäsittelyssä salmonellavalvontaan oletettiin kohdistuvan viidennes kuumennuskäsittelyn muuttuvista kustannuksista, kuten työaika, energia ja materiaalit ja niistä aiheutuvat kustannukset, ja 80 % muun käsittelyn kustannuksista. Rahtisekoittajien tekemän happokäsittelyn kustannuksista puolet ja tilojen kustannuksista kymmenen prosenttia kohdistettiin salmonellan ennaltaehkäisyyn.
Ennaltaehkäisevä toimenpide Rehutehtaat Rahtisekoittajat Sikatilat
Salmonellanäytteet 100 % 100 % 100 %
Kuumennuskäsittely: Aika ja materiaalit 20 % (Muu kuin kuumennuskäsittely,
esim. happokäsittely) (80 %) (50 %) (10 %)
Rehunkäsittely: Huolto ja laitteisto 0 %
Viranomaisvalvonta 25 % 25 %
Hygieniatoimenpiteet 25 % 25 % 25 %
Tuholaistorjunta 14 % 25 %
Omavalvonnan kirjanpito 50 % 25 % 25 %
Taulukko 1. Salmonellaan kohdistettava osuus eri toimenpiteiden kustannuksista.
Taulukossa 2 on eroteltu sianrehuun ja salmonellavalvontaan kohdistuva osuus toimijoittain salmonellavalvonnan tuomista kokonaiskustannuksesta sekä esitetty salmonellavalvonnan kustannukset. Kustannukset laskettiin kaupallisille rehunvalmistajille, joiden valmistus oli yhteensä noin 300 000 tonnia sianrehua rehutehtaiden osalta ja runsas 30 000 tonnia rahtisekoittajien osalta.
Salmonellavalvonnan aiheuttamat ennaltaehkäisevät kustannukset ovat tuonnin, rehunvalmistajien ja sikatilojen osalta yhteensä 1,8–3,0 miljoonaa euroa. Tästä tuontiin liittyvät kustannukset ovat noin 110 000 euroa, rehunvalmistukseen (rehutehtaisiin) liittyvät kustannukset noin 1,2–1,7 miljoonaa euroa ja sikatiloja koskevat kustannukset noin 0,5–1,2 miljoonaa euroa. Rahtisekoittajille kokonaiskustannukset olivat vain noin 5 000 euroa, mikä johtuu ensisijaisesti toimijoiden pienestä tuotantovolyymista suhteessa rehutehtaisiin.
Taulukko 2. Salmonellaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannukset tuonnissa, rehunvalmistuksessa ja sikatiloilla.
Sianrehun valmistukseen ja sikoihin kohdistettava kustannusten osuus, % kaikkien eläinrehujen valmistuksesta
Josta salmonellaan kohdistuva osuus, %
Sianrehuun ja salmonellaan kohdistuvat kustannukset, 1 000 € per vuosi
min maks min maks min maks
Tuonti 18 % 100 % 105 109
Rehunvalmistus 26 % 25 % 34 % 37 % 1 174 1 701
Sikatilat 100 % 18 % 21 % 512 1 166
Rahtisekoittajat 23 % 27 % 48 % 44 % 5 6
Yhteensä 38 % 44 % 25 % 31 % 1 797 2 982
1.4.2 Salmonellalla saastuneen rehun aiheuttamat kustannukset
Taulukossa 3 on esitetty salmonellalla saastuneen sianrehun tai rehuaineen aiheuttamat kustannukset vuosittain sianlihaketjun eri vaiheissa. Näiden kustannusten taustalla on yksittäisiin salmonellatartuntoihin tai ihmisten sairastumisiin liittyvät kustannukset, joiden esiintymisen todennäköisyydessä on hyödynnetty riskiarviointiosiota.
Varastossa havaittujen kontaminoituneiden rehuaineiden ja rehujen osalta toimenpiteiden kustannuksiksi arvioitiin keskimäärin 60 000 euroa kontaminoitunutta erää (erän koko noin 25 tonnia) kohti. Summa sisälsi kontaminoituneen varaston siivous-, käsittely- ja varastointikulut sekä lisänäytteenoton. Tehdasalueella havaitun kontaminaation osalta todennäköisiksi kustannuksiksi arvioitiin 1 000–1 500 euroa per tapaus, joskin vaihtelu voi olla suurta. Rehutehtaalla (rehussa tai rehulinjassa) havaitun salmonellakontaminaation saneerauskustannukset voivat olla jopa 0,1–0,4 miljoonaa euroa per 25 tonnin rehuerä, sisältäen puhdistustoimenpiteet, menetetyn rehun arvon, korvaukset asiakkaille rehusta ja rehutehtaan katetuoton menetyksen. Rehun takaisinvedoista voi aiheutua mittavia lisäkustannuksia, mikäli takaisinveto koskee suurta tuotantomäärää. Tämä luku ei kuitenkaan sisällä kontaminaatioista sikatiloille aiheutuvia kustannuksia, jotka riippuvat tilan koosta ja voivat olla huomattavia jo yksittäisen kontaminoituneen sikatilan tapauksessa, saati laajemmissa epidemioissa.
Rahtisekoittajien tekemiin toimenpiteisiin liittyviä kustannuksia olivat auton desinfioiminen ja mahdollinen toiminnan keskeytyminen salmonellalöydöksen vuoksi. Muiden salmonellan torjuntaan kohdistuvien kustannusten arvioitiin olevan rahtisekoittajien osalta vähäiset. Sikatiloilla salmonellatartunnan saneerauskustannukset vaihtelevat salmonellan leviämisen ja seurausten laajuudesta ja tilan koosta riippuen muutamista tuhansista euroista aina satoihin tuhansiin, ja jopa yli miljoonaan euroon tilaa kohti. Tilan koko vaikuttaa kustannusten suuruuteen olennaisesti. Yksittäisissä tapauksissa on havaittu, että kustannuksia nostaa etenkin se, jos tuotantorakennusten puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet eivät hävitä bakteeria, jolloin toimenpiteet joudutaan tekemään uudestaan. Mikäli salmonellaa havaitaan teurastamolle viedyissä sioissa, johtaa se teurastamon puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteisiin sekä toimenpiteisiin tilalla, jolta siat on tuotu.
Ihmistapausten aiheuttamiksi sairauskuluiksi arvioitiin keskimäärin 530–620 euroa per tapaus (sisältäen kaikki tarkastellut vakavuusasteet, mukaan lukien raportoimattomat tapaukset) riippuen siitä, miten laajasti jälkitautien oletetaan esiintyvän. Tämän kustannuksen suuruuteen vaikuttaa se, miten kuolemantapaukset arvotetaan. Vaikka kuolemantapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia, ovat niiden kertakustannukset suuria. Sianrehun salmonellakontaminaatiosta johtuvien sairastumisten vuoksi Suomen koko väestön menettämien elinvuosien määrä oli 3–5 DALYa vuodessa riippuen siitä, miten laajasti jälkitauteja oletetaan esiintyvän.
Akuuttien terveysvaikutusten osuus oli noin 1 DALYa vuodessa.
Taulukko 3. Rehun saastumiseen liittyvien salmonellakontaminaatioiden aiheuttamat kustannukset (milj. € per vuosi) eri tuotantovaiheissa nykytilanteessa.
Kontaminaatio 2.50% Mediaani 97.50%
Kaupallinen rehunvalmistus ja tuonti 0 1,7 4,6
Kontaminaatiot tiloilla (eläimet ja rehut) 0 0,3 1,1
Teurastamo 0 0,1 0,4
Ihmisten sairastapaukset 0 0,1 0,2
Yhteensä 0,3 2,1 6,1
1.4.3 Salmonellavalvonnan kustannushyötyanalyysi
Kustannushyötyanalyysin toteuttamiseksi nykytilannetta verrattiin vaihtoehtoiseen rehujen salmonellavalvontatilanteeseen, joiden kustannuksia ja hyötyjä verrattiin nykytilanteeseen. Vaihtoehtoisessa tilanteessa (kustannus-hyötyanalyysin skenaario A) salmonellavalvonta ja ennaltaehkäisy olisivat nykytilannetta vähäisempää, eikä rehuissa salmonellaa havaittaessa ryhdyttäisi toimenpiteisiin kontaminoituneen rehun hävittämiseksi. Toisin sanoen tuonnin, sekä kaupallisen rehunvalmistuksen (rehutehtaat sekä rahtisekoittajat) yhteydessä ei ryhdyttäisi toimenpiteisiin salmonellaa havaittaessa. Salmonellatapausten määrät ihmisissä sekä eläimissä kasvaisivat. Mikäli valvonta olisi vähäisempää, myös salmonellaa ennaltaehkäisevien omavalvontatoimenpiteiden määrä olisi todennäköisesti nykyistä vähäisempi.
Taulukossa 4 on esitetty osuus niistä salmonellan torjuntaan kohdistuvista toimenpiteistä, jotka yhä tehtäisiin vaihtoehtoisessa skenaariossa A.
Taulukko 4. Kustannus-hyötyanalyysin vaihtoehtoisessa skenaariossa A huomioitavien salmonellaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden osuus (%) nykytilanteen kustannustasosta.
Skenaario A Kaupalliset rehunvalmistajat
Osuus salmonellavalvonnan toimenpiteistä,
joita oletetaan tehtävän Rehutehtaat Rahtisekoittajat
Näytteenotto omavalvontana 50–90 % 50–90%
Rehunkäsittely (aika ja materiaali) 95 % 50 %
Rehunkäsittely (huolto ja laitteisto) 100 %
Viranomaisvalvonta 0 % 0 %
Näytteenotto viranomaisvalvontana 0 % 0 %
Hygieniatoimenpiteet 100 % 100 %
Tuholaistorjunta 100 %
Omavalvonnan kirjanpitoon käytettävä aika 80 % 75 %
Toimenpiteiden määrää, jotka tehtäisiin ilman nykyistä Suomen rehulainsäädäntöä ja sen perusteella tehtävää rehuvalvontaa, arvioitiin rehualan asiantuntijoiden avulla. Selvitysten perusteella muun muassa peruspuhdistustoimenpiteitä ja tuholaistorjuntaa suoritettaisiin kuten nykyisinkin, mutta salmonellanäytteiden otto kohdistettaisiin toimijoiden oman harkinnan mukaisesti suurimmiksi riskeiksi arvioituihin kohteisiin ja näytteiden kokonaismäärä vähenisi hieman nykytilanteeseen verrattuna. Myös rehujen käsittelyn (kuumennus- tai happokäsittely) materiaali- ja työaikakustannukset voisivat laskea hieman esimerkiksi lämpötilan laskun tai lyhemmän käsittelyajan myötä. Vaihtoehtoisessa skenaariossa viranomaisvalvonnan ja viranomaisten toimesta otettujen salmonellanäytteiden kustannuksiksi oletettiin nolla euroa.
Vaihtoehtoisessa tilanteessa A ennaltaehkäisevien kustannusten suuruudeksi arvioitiin yhteensä 1,1–1,8 miljoonaa euroa vuodessa (taulukko 5). Ennaltaehkäisyn ja valvonnan kustannukset eivät siis laske nollaan, vaan osa toimenpiteistä tehtäisiin myös ilman rehujen salmonellavalvontaohjelmaa.
Salmonella oletettiin hävitettävän, jos sitä leviäisi sikoihin vaihtoehtoisessa tilanteessa A (kuten nykytilanteessakin). Sikatilojen salmonellasaneerauksista ja ihmisten sairastumisista aiheutuneiden kokonaiskustannusten arvioitiin olevan vaihtoehtoisessa tilanteessa keskimäärin runsaat 29 miljoonaa euroa vuodessa, joskin salmonellakontaminaatio rehuissa saattoi johtaa jopa yli 100 milj. euron suuruisiin vuotuisiin kustannuksiin. Ihmisten sairastumisista aiheutuneiden kustannusten arvioitiin nousevan vaihtoehtoisessa skenaariossa keskimäärin 6.2 miljoonaan euroon vuodessa ja muiden kontaminaatioista johtuvien kustannusten keskimäärin noin 26 miljoonaan euroon vuodessa.
Nykytilanteessa (eli nykyisen lainsäädännön vaatimusten perusteella) salmonellavalvonnan, ennaltaehkäisyn ja salmonellalla saastuneen rehun ja siitä seuraavien saneeraustoimenpiteiden sekä ihmisten sairastumisen kustannusten suuruusluokaksi arvioitiin yhteensä 4,1–5,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Vaihtoehtoisessa kustannus-hyötyanalyysin skenaariossa A kustannukset puolestaan olivat keskimäärin yhteensä 33,8–34,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Taulukko 5. Salmonellavalvonnan aiheuttamien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden sekä salmonellalla saastuneesta rehusta seuraavien saneeraustoimenpiteiden ja ihmisten
sairastumisten odotetut kokonaiskustannukset nykytilanteessa sekä kustannus-hyötyanalyysin vaihtoehtoisessa skenaariossa A.
Kustannukset, milj. € Nykytilanne Vaihtoehto A
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet1 1,8–3,0 1,1–2,1
Salmonellakontaminaatiot kaupallisessa
rehunvalmistuksessa ja tuonnissa 1,8 0
Salmonella tiloilla (eläimet ja rehut) 0,3 25,5
Kustannukset teurastamolle 0,1 5,8
Ihmisten sairastapaukset 0,1 6
Yhteensä 4,2–5,4 33,8–34,8
1 Luvut kuvaavat kustannuksia matalalla tai korkealla kustannustasolla laskettuna.