Säilörehun valmistus ja puristenesteen talteenotto

Säilörehun valmistustavoissa on ollut vuonna 1995 eroavuuksia alueittain (kuva 49). Suuri osa puristenesteistä jäi vuonna 1995 ottamatta talteen varsinkin pelto-ym. aumoista (kuvat 50 ja 51). Säilörehun valmistaminen kiinteissä siiloissa ja pelto-ym. aumoissa oli vuonna 1995 suunnilleen yhtä yleistä, joten puutteet varsinkin peltoaumauksen talteenottomenetelmissä aiheuttavat merkittävän ympäristöon-gelman. Kiinteiden siilojen osalta puutteita puristenesteiden talteenotossa oli ete-läisillä alueilla huomattavan paljon, vaikka talteenoton järjestäminen kiinteistä varastoista on suhteellisen helposti toteutettavissa.

L.estijoki T aip:lleenjoki Ylänooioki Lepsärränjoki Kuva 49. Säilörehun valmistustavat alueittain v. J 995.

Pyöröpaali

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • Suomen ympäristö 8 1

Lestijoki T aipaleenjoki Yläneenjoki Lepsärränjoki

Kuva 50. Puristenesteen talteenotto kiinteistä säilörehusii/oista v. /995.

Leslijoki T aipaleenjoki

Ylänee!id<i

Lepsärränjoki Kuva 51. Puristenesteen talteenotto pelto- tai muista aumoista v. 1995.

06 Osittain

Puristenesteen talteenottaminen ei ole ympäristötuessa tukiehtona. Talteen-ottoon liittyvien puutteiden ja niiden korjaamiseksi tarvittavien toimien esille-tuomisessa neuvonnalla on edelleen hyvin merkittävä rooli. Tilakohtaisen ympä-ristönhoito-ohjelman teon yhteydessä talteenottoon liittyvät puutteet tulevat kar-toitetuksi, joten tätä kautta puutteet tulevat ainakin esille.

Suomen ympäristö 81 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Joh1opää1ökse1

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Tutkimukseen osallistuneista tiloista n. 90 % oli vuonna 1995 sitoutunut maata-louden ympäristötuen perustukeen. Koko maan osalta aktiivitilojen sitoutumis-osuus ympäristötuen perustukeen oli noin 80 % .

Noin joka kymmenennelle tilalle oli vuoden 1995 loppuun mennessä laadit-tu tilakohtainen ympäristönhoito-ohjelma. Yläneenjoen alueella tilanne poikke-si muista alueista, poikke-siellä ohjelma oli laadittu jo noin viidesosalle tiloista.

Lohkokohtainen kirjanpito ei vielä vuonna 1995 ollut kovin yleistä varsin-kaan pohjoisimmilla alueilla. Tilanne on kuitenkin parantunut vuoteen 1994 ver-rattuna selvästi. Lepsämänjoen alueella vuonna 1995 tiloista noin puolet käytti lohkokohtaista kirjanpitoa, Yläneenjoella 70 % tiloista. Lohkokohtaisella kirjan-pidolla on haastattelujen yhteydessä tosin ymmärretty hyvin epämääräisetkin muistiinpanot. Lohkokohtaisen kirjanpidon yleisyys riippuu jonkin verran ym-päristönhoito-ohjelman laadinnasta: tiloilla, joilla ympäristönhoito-ohjelma on laadittu, tulee myös lohkokohtainen kirjanpito olla käytössä.

Keskimääräisissä lannoitustasoissa ei typen ja fosforin osalta ole tapahtunut merkittävää alentumista, mutta suunta on kuitenkin lievästi aleneva. Varsinkin fosforin mutta monessa tapauksessa myös typen kohdalla keskimääräiset lannoi-tustasot ylittävät tukiehtojen mukaiset perustasot selvästi. Vuonna 1995 myös suuria lannoitushuippuja esiintyi edelleen yleisesti. Tarkemmassa analysoinnissa ei suurimpia lannoitusmääriä pystytty selittämään ympäristötuen sallimilla maan viljavuuteen, satotasoon ym. liittyvällä lannoituksen säätämisvaralla. Fosforilan-noituksen osalta neljän vuoden tasausmahdollisuus aiheuttaa sen, että varsinai-sia muutokvarsinai-sia lannoitustasoissa voidaan luotettavasti havainnoida vasta tukikau-den loppupuolella. Koska vuonna 1995 ei merkittävää muutosta fosforilannoi-tuksessa tapahtunut, vuosina 1996-1998 fosforilannoituksen tulisikin selvästi vä-hentyä. Toisena selityksenä samalla tasolla pysyneisiin lannoitustasoihin on se, että viljelijät olivat ostaneet vuoden 1995 lannoitteet jo ennen kuin tukiehdot oli-vat tiedossa. Lisäksi senaikainen lanoitevalikoima ei ollut typpi-fosforisuhteiden osalta kovin sopiva tukiehtoihin nähden. Todennäköisesti fosforilannoitus tulee tukikauden seuraavina vuosina laskemaan.

Typen kohdalla vastaavaa tasausmahdollisuutta ei ole, joten perustuen vai-kutusten tulisi näkyä jo ensimmäisestä tukivuodesta lähtien. Lannoitettaessa kar-janlannalla näyttää suuria fosfori- ja kaliumtasoja syntyvän helposti. Karjanlan-nan ravinteita ei ole osattu laskea oikein varsinkin jos lohkolle on levitetty sekä karjanlantaa että väkilannoitetta.

Karjanlannan varastotilavuuksissa on paljon vielä puutteita varsinkin kui-valantaloiden osalta. Lietelantaloiden kohdalla tilanne on huomattavasti parem-pi, tosin puutteita niidenkin osalta esiintyy runsaasti. Lannan levitysmäärät ovat jonkin verran pienentyneet. Levitysmäärät syksyllä ovat suunnilleen samaa luok-kaa kuin keväällä vaikka levitysmäärien tulisi syksyllä olla suuren huuhtouma-riskin takia kevätlevitysmääriä pienempiä. Vuonna 1995 lannasta levitettiin syk-syllä Lestijoen ja Taipaleenjoen alueilla runsaat 10 % , Yläneenjoen alueella run-saat 30 % ja Lepsämänjoen alueella noin 50 % . Muilla alueilla paitsi Lepsämänjo-ella syyslevityksen osuus on pienentynyt vuodesta 1994 vuoteen 1995.

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Suomen ympäristö 81

Tilakohtaiset eläintiheyslaskelmat osoittivat, että perustukiehdon (1,5 ey/ha) ylittäviä tiloja on muilla alueilla paitsi Lestijoen alueella huomattavia määriä. To-sin jotkut näistä tiloista toimittivat lantaa vuonna 1995 tilan ulkopuolelle, mutta se ei riitä selittämään kuin muutamia ylityksiä. Tosin eläintiheys- kuten myös kas-vipeitteisyysvaatimus on perustukiehtona ainoastaan A- ja B-tukialueilla joihin Lestijoen ja Taipaleenjoen alueet eivät kuulu.

Kasvipeitteisyys on lisääntynyt lähes jokaisella alueella. Tilakohtaisissa kas-vipeitteisyyksissä on myös tapahtunut suuria muutoksia: kasvipeitteisyys on li-sääntynyt, mutta vuonna 1995 oli kuitenkin vielä monia tiloja, jotka eivät täyttä-neet kasvipeitteisyyskriteeriä. Yhtenä syynä voidaan pitää kynnön edelleen vah-vaa asemaa ja osin myös vaikeuksia siirtyä kevyempiin muokkausmenetelmiin niiden varsinkin kevyillä mailla aiheuttamien ongelmien takia.

Perusmuokkauksessa on havaittavissa selvä suuntaus kohti kevyempiä muok-kausmenetelmiä ja muokkaamattomuutta. Säilörehun puristenesteiden talteen-otossa on edelleen paljon puutteita. Varsinkin peltoaumat aiheuttavat merkittä-vän ympäristöriskin. Puristenesteen talteenottaminen ei ole ympäristötuessa tu-kiehtona. Talteenottoon liittyvien puutteiden ja niiden korjaamiseksi tarvittavien toimien esilletuomisessa neuvonnalla on edelleen hyvin merkittävä rooli. Tila-kohtaisen ympäristönhoito-ohjelman teon yhteydessä talteenottoon liittyvät puut-teet tulevat kartoitetuksi.

Viljelijöiden tuli omaksua ympäristötuen tukiehdot varsin nopeasti. Ympä-ristötuen perustukeen sitoutuneen tilan tuli muuttaa viljelymenetelmänsä vas-taamaan tuen ehtoja jo vuonna 1995, vaikka Euroopan komissio hyväksyi tuen ehdot vasta saman vuoden syksyllä. Viljelymenetelmien sopeuttaminen kritee-reihin ei kuitenkaan onnistunut täydellisesti niin lyhyessä ajassa. Tilalla oleva välineistö ja vuosien viljelytyön myötä syntyneet tavat ja tottumukset hoitaa tilan työt eivät mahdollistaneet nopeaa muutosta. Lisäksi ongelmia tuotti mm. vanha lannoitevalikoima, joka ei täysin sallinut lannoituksen mukauttamista tukiehtoja vastaavaksi. Osin tästä syystä fosforilannoituksessa sallitaankin neljän vuoden tasausmahdollisuus.

Tiedon kerääminen vaatii paljon sekä haastattelijalta että viljelijältä. Jos tie-dot eivät ole kirjattuna lohkokohtaiseen kirjanpitoon, on tietojen kerääminen vaikeaa ja aikaa vievää. Myös tietojen luotettavuus on tällöin hyvin epävarmalla pohjalla. Tutkimuksen kannalta olisi ollut paikallaan, että haastattelijoita olisi val-mennettu tehtäväänsä paremmin. Selviä viestejä haastattelulomakkeen ymmär-tämisen vaikeudesta on tullut esille. Paikallaan olisi myös ollut suorittaa kunnol-linen esitutkimus, jolloin tarkoitukseen suunniteltu tiedonkeruujärjestelmä (atk-ohjelma) olisi tullut testattua kunnolla.

EEC 1992: Council Regulati.on (EEC) No 2078/92 of 30 June 1992 on agricultural producti.on methods compati.ble with the requirements of theprotecti.on of the environment and the maintenance of the countryside. Offiåal Journal of the European Communiti.es No L215, 85-90.

Elonen, P. 1994: Vtljavuustutkimuksen tulkinta muuttuu. Tutkimus- ja tuotantopäivät Jokioi-silla 3.-5.8. 1994. Ss 1-21.

Grönroos, J. 1993: Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentäminen. Vähentämismenetel-mien arviointi.tutkimus. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja, sarja A nro 163. Hel-sinki. 139 s.

Kemppainen, E. 1992: Karjanlannan typen ja fosforin huuhtoutuminen lysimetrikokeessa.

Teoksessa: Rekolainen, S. & Kauppi, L. (toim.). Maatalous ja vesien kuormitus. Yhteis-tutkimusprojektin tutkimusraportit. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 359. Helsinki. Ss. 153-171.

Köppä, P. (toim) 1978: Kasvinviljelyoppi 1. Helsinki. 230 s.

Maa- ja metsätalousministeriö 1995. Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatalouden ym-päristötuen perustuesta. Päätös nro 768/95. Annettu Helsingissä 10.5.1995.

Maa- ja metsätalousministeriö 1996: Maatalouden ympäristöohjelma 1995-1999. Seurantatyö-ryhmän väliraportti. 2.9.1996. Maa- ja metsätalousministeriö, Työryhmämuisti.o 1996:18 MMM. Helsinki. 61 s.

Maitotilaneuvonnan tuotostarkkailun tulokset. Maaseutukeskusten liitto. 1996.

Niinioja, R. 1993: Lietelannan levitys ja ravinteiden huuhtoutuminen. Vesi- ja ympäristöhalli-tuksen julkaisuja - sarja A nro 150. Helsinki. 90 s.

Pipatti., R. 1990. Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa. Valtion teknillinen tutkimuslai-tos. Tutkimuksia 711. Espoo. 41 s. + 1 liite (3 s.).

Pitkänen, J. 1996: Kyntämättä viljely. Osa tilan ympäristösuunnittelua. Koneviesti. (17): 4-6.

Puustinen, M., Merilä, E., Palko, J. & Seuna, P. 1994: Kuivatustila, viljelykäytäntö ja vesistö-kuormitukseen vaikuttavat ominaisuudet Suomen pelloilla. Vesi- ja ympäristöhallituk-sen julkaisuja - sarja A nro 198. Helsinki. 319 s.

Rassi, P., Kaipiainen, H., Mannerkoski, I. ja Ståhls, G. 1992: Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1991:30. Helsinki. 328 s.

Tuori, M., Kaustell, K., Valaja, J., Aimonen, E., Saarisalo, E. & Huhtanen, P.1995: Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Helsinki. 99 s.

Ympäristöministeriö 1988: Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 1995. Valtioneuvoston pe-riaatepäätös. Sarja B, 12/1988. Helsinki. 41 s.

Ympäristöministeriö 1991: Ilmaan tulevien ammoniakkipäästöjen vähentäminen. Ammoniak-kityöryhmän mietintö. Työryhmän mietintö 581991. Helsinki. 52 s.

Ympäristöministeriö 1992: Vesiensuojelu Suomessa. Esite 32. Helsinki.

Ympäristöministeriö 1996: Helsinki Commission recommendations on reduction of polluti.on from landbased sources (Helsinki komission suositukset Itämereen maalta tulevien päästöjen vähentämiseksi). Helsinki. 215 s. + 16 liites.

• • • • • • • • .. • • .. • • • • Suomen ympäristö 8

T AIP ALEENJOKI V ÄKILANNOITTEILLA LANNOITETUT LOHKOT Kasvi Rehuohra Kaura Moniv.kuivah. säilör.

tuorerehu .. nurmi Moniv.laidunn.

Ravinne n 94 n 95 Ka 94 Ka 95 83,11 17,0j 33,2

I

31,4 139,

01

136,0 23,9

55,6f 51,9 111,0

l

112,5 18,o

l

22,4 33,7! 44,4

Md94 84,0 j 18,0 j 35,0 j

150,Q.I·

26,0 j 6.0,0) 102,5

i

18,01 30,0

i

Kg/ha Md 95

I

Min 94 Min 95

I

Max 94

l

Max 95

I

90 % 90 % fraktiili 94 fraktiili 95 130,o 1 171,0 98,0 18, 22,01 34,0 34,0 34, 54,0 j 54,0 40,5 150; 2.5.40)· :.:L~· 208i0 180,0 26~

4S;0\ 43,0 3.tO

80,0 171,0 32,0 64,0 Moniv. sierhenn.

·.·.•··ht--~F---f~:-Ptrt~~~itr~f-ö-p~~~mHtttP~~~~~~~~~~~?l

Moniv. kuiva- heinänurmi Moniv. säilö~ rehunurmi n= havaintojen lukumäärä keskiarvo Md = mediaani ("keskimmäinen" havainto, 50 % fraktiili) Min = pienin arvo, Max = suurin arvo 90 % fraktiili = havainto, jota pienempiä on 90 % kaikista havainnoista (ja suurempia 10 havainnoista)

·sJO d" 170,0 34,0 68,0

1s2;0

36,0 8&~5

...

. a t

n>.

a·

Q

s·

:i::: ... -.,0 -.,0 ... -.,0 -.,0

-.,,

C s

Vl C 0 3 (D ::i 3 "U !ll: ia· o, CO

T AIP ALEENJOKI V ÄKILANNOITTEILLA JA KARJANLANNALLA LANNOITETUT LOHKOT Kasvi Moniv.laidunn. Mansikka Moniv.kuivah. säilör.tuorerehu- nurmi MöniV; kuiva- Moniv. säilö- rehunurmi

Ravinne I n 94 i n 95 N 82 88 p 82 88 K 82 88

Kg/ha Ka 94 i Ka 95 I Md 94 Md 95 I Min 94 i Min 95 I Max 94 151, 7 144,6 160,0 155,5 50,0 9,0 254,0 27,0 24,8 28,0 25,0 8,0 2,0 65,0 68,3 58,7 60,0 56,0 16,0 4,0 204,0

Max 95 1 90 % 90 % fraktiili 94 fraktiili 95 257,0 200,0 195,2 69,0 42,7 36,4 168,0 115,0 104,0

C =i rn

s

3 cJ PJ: ::i. ;!l. o,

LESTIJOKI V ÄKILANNOITTEILLA LANNOITETUT Kasvi Rehuohra Kaura Monhr;kuivah. säUör. tuorerehu;.

nurmi

Moniv .laidunn. Ruokapemna Moniv. kuiva- heinänurmi Moniv. säilö .. rehunurmi

Ravinne N p K N p K N p K N p K N

n 94 n 951 K~94 Ka 95

111

11 11 j 178) 178 j 379 1781··379 301 76 30! 30j 86,9 17,7 38,7

Md 94 Md 95 180,0 j 24,0j 72,0j

63~0.1

45,0[

12q,01

9o,o

l

18,01 36,o 1 200;0)

23, 68, 63, 40, 136, 90, 18, 36,

Kg/ha Min 94 Min 95 1 Max 94 Max95 123;9.

90% frakti ili 94 122.8

90% fraktiili 95 90;0 29,0 75,8 111,6 23,7 210,0 36,0 105,9 86A 63W 151,2 140,0 22,0 59,5 C:

Vl C 0 3 (D ::J 3 u ll): ::::i. o, CO

LESTIJOKI

V ÄKILANNOITTEILLA JA KARJANLANNALLA LANNOITETUT LOHKOT Kasvi Rehuohra Kaura Moniv Jrn iVafö

Ruoka peruna

Moniv. kuiva- heinänurmi Moriivisäilö-- rehunurrni

Ravinne n 94 n 951 Ka 94 Ka 951 Md 94 Md 95 I Min 94

n,o

1 21,7 19,0 j 51,3 ! 66,3 40,01 68•·91···•·163.2 , . J, : : . : ... : . : . :' ..

···1~Qill

1 28,.0]· 99,71

9o,o

1 19,2 j

1s,o

1 41,21 40,0 36,0 ! 2Q0,pf•194;2 200,0\

JQ°,lt•·

2

p,.5.

36,0/1 .. 103,0 j. 92, 5 96,0j

Kg/ha Min 95 1 Max 94 Max95

I

90% 90% fraktiili 94 fraktiili 95

132,0 21,0 69,2

>2400 . . . .. , .48,Q 1{8,6

C: ::::j rn

YLÄNEENJOKI VÄKILANNOITTEILLA LANNOITETUT LOHKOT Kasvi Kevätvehnä Rehuohra Mallasohra Kaura Rypsi Moniv .kuivah. säilör.

tuorerehu-nurmi Ruokaperuna Moniv. kuiva- heinänurmi Moniv. säilö-. rehunutmi Moniv. tuore- rehunurmi

Ravinne n 94 ! n 95 1 Ka 94 Ka 95 p 16,4 K 26,4 N 91,9 N 24 i 27 153,9 p 24; 27 27,4 K 241 27 53,0

Kg/ha Md94 Md 95 1 Min 94 i Min 95 20,0 j 36,0 i 100,01 100,0i 91,0 20,0 i 15,5 36,o l 28,o 224,0! 192,0 36;0i 32,0 60,0j 60,0 180,0 i 180,0 65,0 32,01 36,0 5,0 64,0 i 72,0 8,0

Max 94 Max 95 1 90 % 90 % fraktiili 94 fraktiili 95 23,0 40,0 110;5 24,l ^40;0

121,01 104,4 24,0 i 23,0 48,01 44,0

ns,o

! 124,9 24,0i 28,0 .·53;61 55,0 208,0 l 188,8 36,0 i 36,0 72,0!

72,0 96;0

182,0 182,0 180,0 36,0 36,0 36,0 72,0 72,0 72,0 C: :::::j m

V1 C 0 3 (l) ::, --< 3 -0 p.>: :J. !!l-Q: CO

YLÄNEENJOKI V ÄKILANNOITTEILLA JA KARJANLANNALLA LANNOITETUT LOHKOT Kasvi Kevätvehriä • Rehuohra Mallasohra Kaura Rypsi Moniv.kuivah. säilö1-. tuorerehu- nurmi Ruokaper:una Moniv. Moniv. säilö- rehunurmi Moniv. tuore- rehunumli

Ravinne n 94 n

951

Ka 94 Ka 95 Md94 Md95 18,0 i 16 36,0 j 32 Q4;0! 99

O,Q>1··· •t9,

J6~0f•··

·J.9,

40,0

i

124, 0,0 j 18,

Kg/ha Min 94 i Min 95 Max94 Max 95 1 90 % 90 % fraktiili 94 fraktiili 95

C =i rn

LEPSÄMÄNJOKI V ÄKILANNOITTEILLA LANNOITETUT LOHKOT Kg/ha Kasvi Ravinne Max94 Max951 90% 90% n 94 n 951 Ka 94 Ka 951 ~~41 Md 95

J

Min 9-4 Min 95 fraktiili 94 fraktiili 95 Kevätvehnä N 70 107 12g~o j 109;0 15.0~0J lSQ,0, P 10 101 20,0

!

21,0 · 29W

t

18,0 50,2 K 1 701

1071

34,0.1

43,~I

37,0j 40,01 14,0) 9~01 58,OJ 130,0 Rehuohra I N 1 224 i 239 I 106,4 i 99,9 I 110,0 j 100,01 0,0 i 48,01 143,01 32,01 25,0 48,0

Mallasohra 109,4 30~0 60,0 Kaura p

127,4 26,0

K 51,0 Rypsi Moniv .kuivah. j N 1 1 _ 1 _ 1 _ 1 -1 -1 säilör.tuorerehu- MoniV.kuiva.:. heinänt1bni Moniv. säilö-

IN

14 4 118,4 131,5 106,0 112,5 70,0 91,0 221,0 210,0 1 , , 11 rehunurmi

IP

14 4 15,6 20,0 17,0 16,0 0,0 7,0 36,0 41,0I _. 11 K 14 4 28,4 35,3 28,0 15,5 0,0 11,0 72,0 99,0 C:

Vl C 0 3 (0 ::J '< 3 -0 !ll: ia· O: 0)

LEPSÄMÄNJOKI V ÄKILANNOITTEILLA JA KARJANLANNALLA LANNOITETUT LOHKOT Kasvi Kevätvehnä Rehuohra Mallasöhra Kaura Rypsi Moniv .kuivah. säi lör. tuorerehu- nurmi Tarhahertie heinänurmi Moniv.säilö,. rehunurmi

Ravinne 1194 ~95lKa~4 Ka95 1091

11s,or

111, 109•1·· ·20;2 :•··•··· 109·1•·.· J4, 246 I 109,1 246 I 20,3 122,8

!

14,71 28,61 23,9

>JJ6~l.L1!:~is

19,Jj

1615

30,SL</30;0 122,61 88,9 14,31 JO, 7 29,2 j 23,0 11&4LJJJ,s 156! • 200 ·' >.· <·.~ . . .· '

Kg/ha Md 94 Md 95 1 Min 94 i Min 95 10,01 100, 20,0 ! 20, 40,0 j 36, 0,0j ..

100, zmr rn, 44,0f .·

36,0 104,0 j 91,0

16,o

1

s,o

26,01 12,0 12s,01• .··.·n 5,,0

19,01 13,5,

38~0{ 24,0 104,0 ! 90,5 15,0

!

8,0 26,01 12,0 106,()

r ...

112,,s 17,Qj ·. 16;0

··2s,01 •· 1s,s

Max94 Max 95 j 90 % 90 % fraktiili 94 fraktiili 95 130;0 . 26;0

C: =i n,

ESIMERKKEJÄ LANNOITUKSEN MUUTTUMISESTA 1994/1995

140 120 100 80 60

·u5 ₄₀

(/) C:

.Q Q) 20

Q) ,_

LL 0

Std. Dev = 20.15 M ean = 97.9

-

---___,=---=---=--=-...,-=--

-:.=---"'!!'. ___ '!!!"_ .c:;;;::::1 N = 3 0 7 . 0 0 5.0 25.0 45.0 65.0 85.0 105.0 125.0 145.0 165.0 185.0

15.0 35.0 55.0 75.0 95.0 115.0 135.0 155.0 175.0 Kg N /ha

Rehuohran typpilannoitus Yläneenjoen alueella v. 1994.

(J) (J)

C Q)

,._ Q)

LL

100---.

80

60

40

20

0

-'-=----,,....J,"-~~-~ . . .

_5.0 25.0 45.0 65.0

Std. Dev = 27.29 M ean = 86.2

..-. ~-_j N = 2 8 0. 0 0 85.0 105.0 125.0 145.0 165.0 185.0

15.0 35.0 55.0 75.0 95.0 115.0 135.0 155.0 175.0

Kg N /ha

Rehuohran typpilannoitus Yläneenjoen alueella v. 1995.

Suomen ympäristö 8 1 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

LIITE 1/9

LIITE 1/10

140 120 100 80 60

en ₄₀

en C

Q) 20

u. Q) 0

10.0

6.0 14.0

Kg P /ha

Std. Dev = 8.21 M ean = 18 .5

~fi~---_jN

^{= 307.00}

26.0 34.0 42.0 50.0 58.0

22.0 30.0 38.0 46.0 54.0

Rehuohran fosforilannoitus Yläneenjoen alueella v. 1994.

en en

C Q)

u. Q)

ao..---,

60

40

20

0

Std. Dev = 12.17 M ean = 17 .2

~..,.... -==:==:c::c:::::;;.~~:!:1::::::::;===---=---=--_J N = 2 8 0 . 0 0

2.0 10.0 18.0 26.0 34.0 42.0 50.0 58.0

6.0 14.0 22.0 30.0 38.0 46.0 54.0

Kg P /ha

Rehuohran fosforilannoitus Yläneenjoen alueella v. 1995.

• • • • • • • • • • • • • • • Suomen ympäristö 8 1

1 4 - - - ,

Säilörehun typpilannoitus Taipaleenjoen alueella v. 1994.

185.0 225.0

Säilörehun typpilannoitus Taipaleenjoen alueella v. 1995.

Suomen ympäristö 8 1 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

LIITE 1/11

LIITE 1/12

Säilörehun fosfori/annoitus Taipaleenjoen alueella v. 1994.

1 6

Säilörehun fosfori/annoitus Taipaleenjoen alueella v. /995.

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Suomen ympäristö 81

CO

LANNOITUS AIKANA SYKSY 1994 -KEVÄT 1995 YLÄNEENJOKI Lannoitus syksyllä kg/ha Kasvi Ravinne n Ka Min Max Syysvehnä N 9 55,1 0,0 108 p 9 16,0 0,0 29,3 K 9 29,3 0,0 60,0 Ruis N 17 50,0 0,0 108,0 p 17 15,8 0,0 31,5 K 17 27,1 0,0 60,0 LEPSÄMÄNJOKI Lannoitus syksyllä kg/ha Kasvi Ravinne n Ka Min Max Syys vehnä N 10 36,5 0,0 42,0 p 10 21,7 0,0 27,0 K 10 24,8 0,0 30,0 Ruis N 8 25,4 0,0 56,0 p 8 16,3 0,0 36,0 K 8 18,2 0,0 40,0

Lannoitus keväällä kg/ha Ka Min Max 90,3 81,0 100,0 6,7 0,0 20,0 13,3 0,0 40,0 46,7 0,0 81,0 2,3 0,0 14,0 4,5 0,0 28,0 Lannoitus keväällä kg/ha Ka Min Max 114,5 108,0 121,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 93,8 67,5 128,0 4,8 0,0 25,6 8,0 0,0 51,2

Lannoitus yhteensä kg/ha Ka Min Max 145,4 81,0 202,5 22,6 0,0 29,3 42,7 0,0 60,0 96,7 16,0 145,0 18,0 0,0 31,5 31,6 0,0 60,0 Lannoitus yhteensä kg/ha Ka Min Max 151,0 139,1 161,5 21,7 0,0 27,0 24,8 0,0 30,0 119,2 109,2 128,0 21,1 0,0 36,0 26,1 0,0 51,2

l

::r ::1 Q: ::1

ia a: 5· [

::1 0

g·

C

LEPSÄMÄNJOKI

3

r-C: -· ::::j C ;+• m Lohkojen lkm Fosforilannoitus Toteutunut sato Sato-odotus (kg/ha) 41)

aw

keskiarvo (kg/ha) (kg/ha) Q • ::s r- Kasvi Viljavuusluokka

1994 1995 1994 1995 1994 1995 1994 1995

"-• Q Q ::s Rehuohra Huononlainen

5 5 20,6 18,4 4720 2880 4500 3560

0 ::s ; 0 Välttävä

8 18 27,6 24,1 4220 3660 4025 4330 --·

... C C Tyydyttävä

19 17 22,0 19,9 4500 2990 4300 4240

::s Q Q

..,

Kaura Huononlainen

7 4 19,0 16,8 3870 2750 4360 3880

Välttävä

6 9 17,3 17,3 4200 3070 4400 4110

41)

-

C YLÄNEENJOKI

a

Lohkojen lkm Fosforilannoitus Toteutunut sato Sato-odotus (kg/ha)

'9.

keskiarvo (kg/ha) (kg/ha) 41) Kasvi Viljavuusluokka

1994 1995 1994 1995 1994 1995 1994 1995 a·

Q Rehuohra Välttävä

39 46 20,0 18,6 3860 3070 4240 4100 s·

Tyydyttävä

42 39 19,4 20,8 3920 3286 4320 4180 3

Q Hyvä

44 36 19,8 18,2 3710 2430 4110 4170

Q ::s Korkea

7 5 10,0 9,0 5000 2800 4860 4500 s

...:.

a·

Kaura Huononlainen Välttävä

17 23 19,9 19,3 4180 3200 4560 3950

Tyydyttävä

18 12 24,5 16,7 4470 3040 4770 4230 c

0 Hyvä

8 11 13,0 22,7 4400 2380 4400 3680

::s Moniv. Välttävä

15 19 32,1 24,3 22800 17100 22000 16900

Säilörehu-Tyydyttävä

12 28 42,7 27,9 27000 23000 24000 22000

nurmi Hyvä

4 11 49,3 25,3 25000 25300 25000 24200

Korkea

2 7 48,5 37,6 26000 28600 26000 27600

(./) C 0 3 ro ::J '< 3 -0 0): :::i. o, 00

Tuotantotapa Tavanomainen IP Luomu, siirtymä-Luomu Lkm/tuots % tuot- vaihe yht suunta Alue Tuotsuunta Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lestijoki Kasvinviljelytila 14 82,35 1 5,88 0 0,00 2 11,76 17 16,00

El

0 Kotieläintila 79 98,75 1 1,25 0 0,00 0 0,00 80 77,00 Puutarhatila 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Yhdistelmätila 7 100,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 7 7,00 yht JOO 2 0 2 104

§ s -8

Q % 96,15 1,92 0,00 1,92 100,00 Taipaleenjoki Kasvinviljelytila 11 100,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 11 26,00 Kotieläintila 28 90,32 1 3,23 0 0,00 2 6,45 31 72,00 Puu tarhatila 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Yhdistelmätila 1 100,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 1 2,00 yht 40 1 0 2 43 % 93,02 2,33 0 4,65 100,00 Yläneenjoki Kasvinviljelytila 48 92,31 0 0,00 3 5,77 1 1,92 52 53,00 Koti eläin tila 20 90,91 0 0,00 2 9,09 0 0,00 22 23,00 Puutarhatila 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Yhdistelmätila 19 82,61 1 4,35 3 13,04 0 0,00 23 24,00 yht 87 1 8 1 97 % 89,69 1,03 8,25 1,03 100,00 Lepsämänjoki Kasvinviljelytila 66 95,65 1 1,45 0 0,00 2 2,90 69 68,00 Kotieläintila 26 92,86 0 0,00 2 7,14 0 0,00 28 28,00 Puutarhatila 2 100,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 2 2,00 Yhdistelmätila 3 100,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 3 3,00 yht 97 1 2 2 102 % 95,10 0,98 1,96 1,96 100,00 C:

LIITE 5/1

Liite 5. Satotiedot maalajeittain ja kasvilajeittain

LESTIJOKI

Kasvi Vuosi Maalaji Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

Kaura 1995 He 1500 1 3000 1

LIITE 5/l.

Kasvi Vuosi Maalaji Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

K-vehnä 1994 HHt 4000 1 4000 1

LIITE 5/3

YLÄNEENJOKI

Kasvi Vuosi Maalaji Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

K-vehnä 1994 ^He 4637 4 4625 4

LIITE 5/4

YLÄNEENJOKI jatkuu

Kasvi Vuosi Maalaji Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotusl keskiarvo Lkm

R-ohra 1994 HHt 4253 65 4554 65

LIITE 5/5

YLÄNEENJOKI jatkuu

Kasvi Vuosi Maalaji Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

Kaura 1994 As 3150 2 4000 2

LIITE 5/6

LIITE Sf/

LEPSÄMÄNJOKI jatkuu

Kasvi Vuosi Maalaji Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

Kaura 1994 As 4800 3 4967 3

LIITE 5/8

SATOT ASOT KASVILAJEITTAIN LESTIJOKI

Kasvi Vuosi Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

Ruokaperuna 1994 33750 8 34000 8

LIITE 5/9

TAIP ALEENJOKI

Kasvi Vuosi Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

Rehuheme 1994 2000 1 2500 1

Ruokaperuna 1994 17000 2 17500 2

Ruokaperuna 1995 22250 4 22500 4

K-vehnä 1994 4000 1 4000 1

Rypsi 1994 1600 2 1800 2

Ruis 1994 1767 6 2250 6

Ruis 1995 2464 11 3045 11

R-ohra 1994 3560 40 3680 40

R-ohra 1995 3973 42 4055 42

Kaura 1994 3543 99 3821 99

Kaura 1995 3532 111 3567 111

Seosvilja 1995 3400 5 3500 5

Vihantavilja 1994 8000 1 8000 1

Moniv. kuivah.-, säi- 1994 11940 5 12540 5

lör.- ja tuorerehunurmi

Moniv. kuivah.-, säi- 1995 21857 7 22571 7

lör.- ja tuorerehunurmi

Kuivaheinänurmi 1994 5039 51 5475 51

Kuivaheinänurmi 1995 5498 43 5463 43

Säilörehunurmi 1994 21125 76 21664 76

Säilörehunurmi 1995 21931 81 21951 81

Tuorerehunurmi 1994 25000 1 25000 1

Tuorerehunurmi 1995 26500 2 25000 2

Laidunnurmi 1994 3000 1 3000 1

Siemennurmi 1994 7869 9 7767 9

Siemennurmi 1995 8756 17 8697 17

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Suomen ympäristö 8 l

LIITE 5/10

YLÄNEENJOKI

Kasvi Vuosi Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

S-vehnä 1994 3283 6 4167 6

S-vehnä 1995 3855 11 4455 11

Ruokaheme 1995 0 5 3600 5

Rehuheme 1994 2817 6 3667 6

Härkäpapu 1995 1600 l 1800 l

Ruokaperuna 1994 21636 33 23636 33

Ruokaperuna 1995 20743 35 25200 35

Muu peruna 1995 18667 3 18667 3

K-vehnä 1994 4505 32 4547 32

K-vehnä 1995 3632 47 4319 47

S-juurikas 1994 25727 11 32727 11

S-juurikas 1995 18333 9 26667 9

Rypsi 1994 1869 31 2039 31

Rypsi 1995 1202 43 2009 43

Ruis 1994 2631 13 3269 13

Ruis 1995 2950 26 3869 26

R-ohra 1994 4168 328 4413 328

R-ohra 1995 3182 314 4088 314

M-ohra 1994 4288 17 4412 17

M-ohra 1995 3681 16 4369 16

Kaura 1994 4013 187 4339 187

Kaura 1995 3277 201 4037 201

Seosvilja 1994 4500 5 4600 5

Seosvilja 1995 3000 11 3909 11

Yksiv. laidunnurmi 1994 5000 1 5000 1

Yksiv. laidunnurmi 1995 5000 1 5000 1

Moniv. kuivah.-, säi- 1994 5257 76 5553 76

lör.- ja tuorerehunurmi

Moniv. kuivah.-, säi- 1995 5114 87 5385 87

lör.- ja tuorerehunurmi

Kuivaheinänurmi 1994 3746 13 4231 13

Kuivaheinänurmi 1995 3800 15 4280 15

Säilörehunurmi 1994 9914 14 9929 14

Säilörehunurmi 1995 9000 29 9379 29

Non-food, yksiv. 1995 2400 2000 1

LIITE 5/11

LEPSÄMÄNJOKI

Kasvi Vuosi Sato, keskiarvo Lkm Sato-odotus, keskiarvo Lkm

S-vehnä 1994 3100 3 4333 3

S-vehnä 1995 4588 12 4875 12

Ruokaherne 1994 5200 2 5500 2

Ruokaherne 1995 1000 3 3000 3

Rehuherne 1994 2000 1 3000 1

Ruokaperuna 1995 17500 2 32500 2

K-vehnä 1994 3922 52 4198 52

K-vehnä 1995 3147 115 4033 115

S-juurikas 1995 15500 1 30000 1

Rypsi 1994 2121 49 2322 49

Rypsi 1995 1492 121 1916 121

Pellava 1995 1500 1 1500 1

Ruis 1994 3400 2 2500 2

Ruis 1995 2822 17 3547 17

Tarhaherne 1995 1375 8 1750 8

Valkokaali 1995 31200 5 37800 5

Kukkakaali 1995 5000 2 14500 2

R-ohra 1994 4132 231 4135 231

R-ohra 1995 3225 297 3928 297

M-ohra 1994 4348 63 4540 63

M-ohra 1995 3683 69 4384 69

Kesäkurpitsa 1995 40000 1 80000 1

Kaura 1994 4001 68 4151 68

Kaura 1995 3271 95 3886 95

Tilli 1995 3000 1 10000 1

Seosvilja 1995 2300 5 2600 5

Mansikka 1995 1833 3 3333 3

Kuivaheinänurmi 1994 9922 27 10444 27

Kuivaheinänurmi 1995 6008 82 6720 82

Säilörehunurmi 1994 26000 1 20000 1

Säilörehunurmi 1995 30022 23 28739 23

Siemennurmi 1994 400 2 600 2

Siemennurmi 1995 600 1 600 1

N on-food 1 vuot. 1995 1500 2 1500 2

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • .. • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Suomen ympäristö 81

LIITE 6/1

LIITE 6/l

Tuorerehunurmi 1 0,07

Laidunnurmi 18 1,46 19 1,49

LIITE 6/3

LESTIJOKI

1994 Kasvi Lohkoja Osuus(%) 1995 Lohko ja Osuus (%).

Ruis 1 0,20 2 0,17

R-ohra 82 16,05 273 23,23

Kaura 22 4,31 64 5,45

Vihantavilja 2 0,39 10 0,85

Ruokaperuna 10 1,96 51 4,34

Ruokateoll. peruna 5 0,98 15 1,28

Muu peruna 0,20 6 0,51

Rehu juurikaskasvit 0,20 0 0,00

ja rehukaali

Porkkana 0 0,00 2 0,17

Nauris 0,20 0 0,00

Sipulin pikkuistuk- 0 0,00 0,09

kaat

Yksiv. kuivah.- 3 0,59 6 0,51

säilör.- ja tuo-rer.nurmi

Yksiv. laidunnurmi 4 0,78 8 0,68

Moniv. kuivah.- 209 40,90 443 37,70

säilör.- ja tuo-rer.nurmi

Kuivaheinänurmi 16 3,13 27 2,30

Säilörehunurmi 62 12,13 118 10,04

Tuorerehunurmi 0,00 l 0,09

Laidunnurmi 48 9,39 98 8,34

Siemennurmi 3 0,59 14 1,19

Luonnonlaidun tai- 0,20 3 0,26

niitty

Viherkesanto 37 21 1,79

Muokkaamaton 0 0,00 5 0,43

sänkikesanto

Avokesanto 3 0,59 5 0,43

20 v. kesanto 0 0,00 0,09

Viljelemätön 0 0,00 0,09

Yhteensä 511 100,00 1175 100,00

LIITE 6/4

T AIP ALEENJOKI

1994 Kasvi Lohkoja Osuus(%) 1995 Lohko ja Osuus (%)

K-vehnä l 0,22

Ruis 6 1,30 15 3,21

R-ohra 45 9,76 38 8,14

Kaura 105 22,78 119 25,48

Rehuheme 1 0,22 0 0,00

Ruokaperuna 2 0,43 4 0,86

Rypsi 2 0,43 3 0,64

M-herukka 1 0,22 1 0,21

Mansikka 8 1,74 10 2,14

Moniv. kuivah.- 145 31,45 159 34,05

säilör.- ja tuo-rer.nurrni

Laidunnurmi 36 7,81 39 8,35

Siemennurrni 24 5,21 30 6,42

Viherkesanto 58 12,58 28 6,00

Muokkaamaton 3 0,65 2 0,43

sänkikesanto

Avokesanto 20 4,34 17 3,64

20 v. kesanto 0,22 1 0,21

Metsitystä varten 1 0,22 0 0,00

käsitelty

Viljelemätön 2 0,43 0,21

Yhteensä 461 100,00 467 100,00

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Suomen ympäristö 81

LIITE 7/1

Yksityiskohtaista lannoitustarkastelua fosforin ja typen osalta

Suurimman fosforilannoituksen saaneiden rehuohralohkojen lannoitus-, viljavuus- ja satotiedot Lestijoen ja Lepsämänjoen alueilta vuodelta 1995 niiden lohkojen osalta, joilta viljavuustutkimus oli tehty.

(N, P tai K) YHTv = lannoitus väkilannoitteilla; (N, P tai K) YHTk = lannoitus karjanlannalla, kglha.

LESTIJOKI, REHUOHRA, 1995

LIITE 7/l

Suurimman typpilannoituksen saaneiden lohkojen lannoitus-, maalaji- ja satotiedot Yläneenjoen (kevät-vehnä) ja Lestijoen (rehuohra) alueilta vuodelta 1995 niiden lohkojen osalta, joilta maalajitiedot oli saata-villa. (N, P tai K) YHTv

=

lannoitusväkilannoitteilla; (N, P tai K) YHTk

=

lannoitus karjanlannalla, kglha.

YLÄNEENJOKI, KEVÄTVEHNÄ, 1995

Julkaisija Julk:aisuaika

Suomen ympäristökeskus Tammikuu 1997

Tekijä(t)

Juha Grönroos, Seppo Rekolainen ja Antero Nikander Julkaisun nimi

Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen vuonna 1995

Julkaisun osat!

muut saman eojektin tuottamatjul aisut

Tiivistelmä Tämä raportti edustaa maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen ensimmäisiä tuloksia. Tuen vaikutuksia viljelykäytännöissä ja edelleen ympäristössä on selvitetty tilahaastatteluin neljältä alueelta eri puolilta Suomea kerätyn kasvulohkokohtaisen viljelytiedon perusteella.

Haastateltuja tiloja oli yhteensä noin neljäsataa. Näistä noin 90 % oli v. 1995 sitoutunut maatalouden ympäristötuen perustukeen. Perustukeen sitoutuneiden tilojen osalta tarkasteltiin seuraavia muuttujia:

lannoitus, karjanlannan varastointi ja levitys, kasvipeitteisyys, eläintiheys, perusmuokkaus ja säilörehun puristenesteen talteenotto. Tarkasteluissa verrattiin vuosien 1994 ja 1995 tapahtumia toisiinsa niiltä osin kun tiedot eri vuosilta oli kerätty.

Lannoituksen osalta ei ole tapahtunut niin suurta muutosta kuin tukiehtojen puitteissa oli odotettavissa, tosin lievää alenemista keskimääräisissä lannoitustasoissa on nähtävissä. Kasvukausien välisen ajan kasvipeitteisyys on selvästi lisääntynyt. Kuitenkin alueilla, joilla kasvipeitteisyys on tukiehtona, ehtoja täyttämättömiä tiloja esiintyi edelleen vuonna 1995. Samoin näillä alueilla esiintyi niitä tiloja, joiden kohdalla eläintiheysvaatimus ei täyttynyt. Perusmuokkauksen osalta on havaittavissa siirtymistä kynnöstä kohti kevyempiä muokkausmenetelmiä. Säilörehun puristenesteestä edelleen pääosaa ei oteta talteen, mikä aiheuttaa merkittävän ympäristöriskin.

Asiasanat

Maatalous, ympäristönsuojelu, ympäristötuki, seuranta, vaikutukset

Julkaisusarjan nimi Suomen ympäristö 81 ja numero

Julkaisun teema

Ympäristönsuojelu Projektihankkeen nimi

Ympäristötuen vaikuttavuuden seuranta (MYTVAS), XB 250 ja projektinumero

Rahoittaja/ Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö toimeksiantaja

Projektiryhmään Suomen ympäristökeskus, Maatalouden tutkimuskeskus kuuluvat organisaatiot

jakaja Suomen ympäristökeskus, asiakaspalvelu. Puh. (09) 4030 0100, telefax (09) 4030 0190 ja Oy Edita Ab, julkaisumyynti. Puh. (09) 566 0266, telefax (09) 566 0380

Julkaisun kustantaja Suomen ympäristökeskus Painopaikka ja -aika Oy Edita Ab, Helsinki 1997

ympäristö

Presen-ea-eionsblad

Utgivare Datum

Finlands miljöcentral Januari 1997

Författare

Juha Grönroos, Seppo Rekolainen och Antero Nikander Publikationens titel

Förverkligandet av åtgärdema för jordbrukets miljöstöd under år 1995

Publikationens delar/

andra publikationer inom samma projekt

Sammandrag 1 denna rapport presenteras de första resultaten för uppföljningsundersökningen av verkningama av jordbrukets miljöstöd. Stödets verkningar på odlingspraxisen och vidare på miljön har utretts på basen av odlingsinformation samlad från jordstycken delade eniigt vegetation med intervjuer av lantgårdarfrån fyra olika områden på olika håll i Finland.

1 ntervjuer gjordes på sammanlagt ungefär 400 lantgårdar. Av dessa hade år 1995 ca 90 % bundit sig till miljöstödets basstöd för lantbruk. För de lantgårdars andel, som bundit sig vid basstödet, undersöktes följande variabler: gödsling, stallgödsellagring och utspridning, vegetationens täthet, djurförekomst, basbearbetning och tillvaratagning av ensilagets pressaft. 1 undersökningen jämfördes händelserna för åren 1994 och 1995, till den mån informationen från de olika åren samlats.

För gödslingens del har inte en så stor förändring skett, som i ramen för stödvillkoren var att vänta, men ändå var en lindrig sänkning i den medeltala gödslingsnivån tili påseende. För växttäckets del kan iakttas en klar ökning mellan växtperiodema. Ändå finns det under år 1995 på områden, där växttäcket är ett stödvillkor, lantgårdar som inte fyllervillkoren. Dessutom fin ns på dessa områden lantgårdar, som inte fyller djurtäthetsvillkoren. För grundbearbetningens del kan iakttas övergående från plöjning tili lättare bearbetningsmetoder. Största delen av ensilagets pressaft tas fortfarande inte tillvara, vilket utgör en avsevärd miliörisk.

Nyckelord

Jordbruk, miljöskydd, miljöstöd, monitoring, effekter Pub Ii kationsserie

ochnummer Miljön i Finland 81 Publikationens tema

Miljövård Projektets namn

ochnummer Uppföljning av miljöstödets verkningar, XB 250 Finansiär/

Jord- och skogsbruksministeriet, Miljöministeriet uppdragsgivare

Organisationer

Finlands miljöcentral, Lantbrukets forskningscentral i projektgruppen

och andra villkor offentlig 92mk

l"l .. ^,

..,,_..,,.,..., '" •5u.• I

distribution Finlands miljöcentral, kundservice. Tel. 4030 telefax 4030 0190 och

Edita te!. 566 telefax 566 0380 Förläggare

Finlands miljöcentral Tryckeri/

Edita Ab, Helsingfors 1997 tryckningsort och -år

• ., • • ., .. ,. .. .. • • ., .. .. • • • Suomen ympäristö 81

SUOMEN YMPÄRISTÖ

1. Järvinen, Mika: Ympäristöystävä vai vapaamatkustaja? Helsinki 1995. Suomen ympä-ristökeskus.

2. Saukkonen, Sari & Kenttämies, Kaarle (toim.): Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. METVE-projektin loppuraportti. Helsinki 1996. Suomen ympäristökes-kus.

3. Kosola, Marjaleena; Miettinen, Pauli ^& Laikari, Hannu: Ympäristötalous - ajankohtai-sia tutkimus-ja kehittämistehtäviä. Helsinki 1996. Suomen ympäristökeskus.

4. Riihimäki, Juha; Yrjänä, Timo & van der Meer, Olli: Lyhytaikaissäädön elinympäristö-vaikutusten arviointimenetelmät. Helsinki 1996. Suomen ympäristökeskus.

5. Blomster, Jaana: Ravinnekuormituksen vaikutus rantavyöhykkeen levä yhteisöihin ja vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät. Helsinki 1996. Suomen ympäristökes-kus.

6. Soveri, Jouko & Peltonen Kimmo: Lumen ainepitoisuudet ja talviaikainen laskeuma Suomessa vuosina 1976-1993. Helsinki 1996. Suomen ympäristökeskus.

7. Britschgi, Ritva: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen.

Helsinki 1996. Suomen ympäristökeskus.

8. Holmberg, Maria; Hutka, Veijo; Laitinen, Timo; Maunula, Markku & Schultz, Titta:

Happamien sulfaattimaiden ionivirtausten mallintaminen. Helsinki 1996. Suomen ympäristökeskus.

9. Hagan, Harri: Lähiökorjaamisen arkkitehtoniset vaikutukset. Helsinki 1996. Ympäristö-ministeriö.

10. Kylä-Setälä, Annamaija & Assmuth, Timo: Suomen maaperän tila, kuormitus ja suoje-lu. Helsinki 1996. Suomen ympäristökeskus.

10. Kylä-Setälä, Annamaija & Assmuth, Timo: Suomen maaperän tila, kuormitus ja suoje-lu. Helsinki 1996. Suomen ympäristökeskus.

In document Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen v. 1995 (sivua 48-0)