sähkömarkki-nalain, sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain ja Energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta”. Lakien muutosehdotuksiin liittyy mm. toimitusvar-muusvaatimusten toimeenpanoaikataulun siirtäminen vuoteen 2036 joitakin kaupunkiyh-tiötä lukuun ottamatta, siirtotariffien vuosittaisen hintakorotuskaton alentaminen, verk-koinvestointien kustannustehokkuusvaatimus sekä mahdollistaa Energiavirastolle päivit-tää valvontamallia valvontajakson aikana. Viimeksi mainittu asiakohta liittyy mahdolli-suuteen päivittää mm. yksikköhintoja ja kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävää WACC-lukua kesken valvontajakson.
Esityksen mukaan verkkoyhtiöiden olisi jatkossa esitettävä aiempaa laajemmin perustelut kehittämissuunnitelmissaan esittämien verkon kehittämismenetelmien kokonaiskustan-nustehokkuudesta.
Esityksessä Sähkömarkkinalain muuttamiseksi on esillä myös muutoksia vakiokorvaus-maksujen määräytymisperusteisiin. Nykyisen 24-72 h keskeytysaikaryhmän sijalle tulisi kaksi ryhmää 24-36 h ja 36-72 h ja jälkimmäisen ryhmän korvaustasoja nostettaisiin sa-malla.
Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanoaikatau-lun pidentämisen, verkon kehittämiseen liittyvän kustannustehokkuuden ja vakiokor-vausmääritysten vaikutuksia verkkoyhtiöiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Yksikköhin-tojen ja WACC-luvun määritykseen liittyvien mahdollisten muutoksien vaikutuksia kä-sitellään luvussa 5.
3.2.1 Toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanoaikataulun siirto vuoteen 2036
2020-luvulla verkkoyhtiöiden toimintaa ohjaa edelleen vahvasti Sähkömarkkinalain toi-mitusvarmuusvaatimukset. Tämän hetkisen lainsäädännön mukaan suurimmalla osalla verkkoyhtiöitä toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanoaikataulun takaraja on vuosi 2028. Kahdeksalla verkkoyhtiöllä toimeenpanoaikataulun takaraja on vuosi 2036, joka on ko. yhtiöiden osalta lieventänyt investointien aikatauluvaatimuksia. Sähkömarkkina-lakiin ollaan parhaillaan esittämässä muutosta, jonka mukaan lähes kaikilla verkkoyhti-öillä toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanoaikataulun takaraja olisi vuosi 2036.
Edellä kuvattu mahdollinen toimeenpanoaikataulun muutos vaikuttaa merkittävästi vuonna 2024 alkavan 8-vuotisen regulaatioperiodin toimintaympäristöön. Nykyinen toi-meenpanoaikataulun takaraja osuu regulaatiojakson 2024-2031 puoliväliin. Yleinen ajat-telumalli on, että toimitusvarmojen verkkojen vaatiman merkittävän investointijakson jäl-keen siirrytään verkkojen käyttötoiminnan tehokkaan toteuttamiseen. Nyt tämä ajankohta siirtynee 2030-luvulle, kun investointijakso jatkuukin pidempään mutta alhaisemmalla tasolla.
Mahdollinen aikataulumuutos on sääntelyn näkökulmasta periaatteellisesti merkittävä, seuraava vuonna 2024 alkava 4+4 vuoden sääntelyjakso sijoittuisi kokonaan toimitusvar-muusvaatimusten toimeenpanoaikataulun rinnalle. Keskeisin vaikutus mahdollisella ai-kataulumuutoksella on investointien toteutusaikatauluihin (vuotuisiin investointimää-riin). Vuotuiset investointitarpeet alenevat, mutta suurimmalla osalla haasteellisissa oloissa toimivilla verkkoyhtiöillä investointitarpeet pysyvät kuitenkin normaalitahtia kor-keammalla tasolla (enemmän kuin tasapoistot) vuoteen 2036 saakka.
Investointitarpeet
Luvussa 2 kuvatun mukaisesti merkittävä osa verkkoyhtiöistä on toiminut taloudellisesti poikkeavassa toimintaympäristössä vuodesta 2014 alkaen. Toimitusvarmuusvaatimusten täyttäminen on edellyttänyt merkittävästi normaalia suurempia investointeja. Voidaan pu-hua investointipainotteisesta aikajaksosta, jonka aikana valvontamalliin sisältyvä ja vuo-tuiseen liikevaihtoon hyväksyttävä tasapoistojen mukainen rahamäärä ei ole ollut riittävä investointien rahoittamiseen.
Toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanoaikataulun mahdolliseen siirtämiseen vuoteen 2036 liittyy oleellinen kysymys;
jatkuuko investointipainotteinen aikajakso aikavälillä 2020-2036 ?
Vuonna 2016 sähkönjakeluverkkojen normaalin uusimistahdin mukaiset investoinnit oli-sivat olleet noin 470 M€/a. Todelliset investoinnit vuosina 2016-2019 ovat olleet luvussa 2 kuvatun mukaisesti selvästi suuremmat. Vuosina 2017-2019 todelliset investoinnit suh-teessa tasapoistoihin ovat olleet 140-160 %. Yksikköhintojen mukaan määritettyjen in-vestointien määrät suhteessa tasapoistoihin ovat olleet keskimäärin 220 %.
Yksikköhintojen mukaan lasketuista investoinneista 40-45 % on korvannut poistuvan verkon JHA-arvoa ja loppuosa on kasvattanut JHA-arvoa. Verkkokomponentteja on siten uusittu suurin piirtein ”tasapoistoja vastaava määrä” ts. verkkokomponentteja ei ole uu-sittu merkittävästi normaalitahtia nopeammin. Uusiminen on monissa yhtiöissä kohdis-tunut pääosin kj-ilmajohtoverkkoihin, jotka on korvattu hinnaltaan korkeammilla maa-kaapeleilla. Muiden verkkokomponenttien osalta samaan aikaan on kertynyt investointi-velkaa.
Verkkoyhtiöiden kehittämissuunnitelmien (vuodelta 2019) mukaiset investoinnit aikajak-solle 2020-2028 ovat noin 700 M€/a. Aikajakaikajak-solle 2020-2036 jaksotettuna vastaavat in-vestoinnit yhdessä verkkokomponenttien normaalin uusimisen kanssa olisivat noin 125
% suhteessa lähtötilanteen 2016 mukaisten verkkojen tasapoistoihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että
investointipainotteinen aikajakso jatkuu valvontajaksojen 2024-2031 yli, jos toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanoaikataulua jatketaan vuoteen 2036
Kun verkkoyhtiön investointitaso on pitkäaikaisesti suurempi kuin tasapoistojen määrä, investointien rahoittaminen vuotuisella kassavirralla ei toimi täysmääräisesti.
Verkkoyhtiön on tällöin kohdistettava investointeihin tasapoistoina saatavan kassavirran lisäksi lisäpääomaa (omaa tai vierasta). Tämän vieraan ja/tai oman pääoman takaisinmak-suun/palauttamiseen on tulevina vuosina käytettävissä
• kasvavien tasapoistojen tuomaa kassavirtaa, jos investointi on kasvattanut ver-kon JHA-arvoa.
• tasapoistojen ja investointien erotuksen tuomaa positiivista kassavirtaa inves-tointipainotteisen jakson päätyttyä tulevaisuudessa
Seuraavissa esimerkkitapauksissa analysoidaan investointijakson pidentämisen vaikutuk-sia verkkoyhtiöiden (pääoman tuotto) ja avaikutuk-siakkaiden (siirtohinnat) näkökulmasta 2020-ja 2030-luvuilla.
Investoinnin tuottaman kassavirran muutos riippuu sen vaikutuksesta tasapoistoihin ja kohtuulliseen tuottoon. Uusinvestoinnissa kumpikin komponentti muuttuu nollasta val-vontamallin yksikköhinnan mukaiseen arvoon. Uusittaessa täysikäistä olemassa olevaa komponenttia samanlaiseksi eivät JHA-arvo ja sen mukaan laskettavat tasapoistot muutu ollenkaan ja NKA muuttuu yksikköhinnan mukaiseen arvoon. Vastaavasti korvattaessa olemassa oleva kj-ilmajohto kaapeliksi kasvaa yksikön JHA-arvo noin kaksinkertaiseksi.
Pj-ilmajohdon muuttaminen kaapeliksi ei juurikaan kasvata komponentin JHA-arvoa.
Edellä mainituilla seikoilla on taloudellisessa mielessä suuri merkitys, kun tarkastellaan investointien rahoitusta ja sijoitetun pääoman tuottoa.
Kassavirtavaikutukset, kun investointijakso ulottuu vuoteen 2036
Kuvan 2.4 tilannetta vastaava investointisuunnitelma jaksotettuna vuosille 2016-2036 on esitetty kuvassa 3.1. Laskelmassa on oletettu, että alkuvuodet 2016-2020 on edetty ku-vassa 2.4 esitetyn mukaisesti ja vuonna 2021 investointisuunnitelmaa on muutettu siten, että toimitusvarmaverkko saavutetaan vuonna 2036. Vuosina 2021-2036 verkkokom-ponentteja uusitaan lukumääräisesti tällöin keskimäärin tasapoistoja vastaava määrä ja uuden verkon hinta on 75 % poistuvaa verkkoa suurempi. Vuodesta 2036 eteenpäin vuo-teen 2055 verkkoa uusitaan 87 % alkuhetken tasapoistoihin verrattuna, jolloin koko verkko on uusittu vuosien 2016-2055 aikana.
Kuva 3.1 Valvontamallin tuottaman liikevaihdon ja investointien erotuksen muodostama kumulatiivinen kassavirta esimerkkitapauksessa A, kun investointijakso on 2016-2036 Verkon JHA-arvo nousee vuonna 2036 tasolle 145 % suhteessa alkuhetken arvoon. Ver-kon NKA-arvo nousee korkeimmillaan tasolle 90 % (nopeammassa aikataulussa taso on 105 %) suhteessa alkuhetken JHA-arvoon. Verkon NKA-arvo menetys on tässä tapauk-sessa hieman alhaisempi suhteessa nopeampaan investointijaksoon ollen noin 0,4 %.
Kumulatiivinen negatiivinen kassavirta on alimmillaan noin 20 % verkon alkuhetken JHA-arvosta ja se nousee positiiviseksi vuonna 2035. Sijoitetun pääoman tuotto 20 a ai-kajakson 2016-2035 yli on 0,1 %.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimusten edellyttämien selvästi tasapoistoja suurempien investointien rahoittaminen on ollut ja tulee olemaan haasteellista myös pidennetyssä toteutusaikajaksossa ellei verkko-yhtiö pysyvästi kykene tehostamaan toimintojaan – operatiivista tehokkuutta (valvonta-mallin sallimien operatiivisten kustannusten alittaminen) ja investointien tehokkuutta (in-vestointien toteutus valvontamallin yksikköhintoja alemmilla hinnoilla).
Toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanon aikataulumuutoksen vaikutus siirto-hintoihin
Seuraavissa kuvissa 3.2 ja 3.3 on esitetty nykyisen valvontamallin mukaan laskettuja siir-tohintojen kehitystä tyypillisen pääosin haja-asutusalueella ja osin taajamissa toimivalle verkkoyhtiölle. Laskelmien pohjana ovat verkkoyhtiön todellinen verkko-omaisuus sekä vaihtoehtoiset aikajaksoihin 2016-2028 ja 2016-2036 liittyvät investointiohjelmat.
Investoinnit % suhteessa verkon 2020 2021 tasaiseen uusimiseen 150 % 100 % hinta per korvattava yksikkö 200 % 175 % Yksikköhintakehitys
2016 2024 2032 A2036
100 % 100 % 100 %
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Kassavirta suhteessa alkuhetken JHA-arvoon
JHA NKA Kumulatiivinen kassavirta
Kuva 3.2 Valvontamallin tuottaman liikevaihdon kehitys, kun toimitusvarmuusvaatimus-ten toimeenpanon takaraja on vuonna 2028
Vuoteen 2028 ulottuva toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanoaikataulu johtaa vuonna 2028 noin 30 % korkeampaan siirtohintaan (liikevaihto, LV) vuoteen 2016 ver-rattuna. Vuosina 2024-2028 merkittävän osan hinnan noususta aiheuttaa toimitusvar-muusvaatimusten NKA-alaskirjaukset, jonka perustana on suuren määrän iältään ’nuo-rien’ ilmajohtojen muuttaminen myrskyvarmaksi verkoksi. Toimitusvarmuuskannusti-men vaikutus loppuu vuonna 2029, mikä näkyy liikevaihdon laskuna.
Kuva 3.3 Valvontamallin tuottaman liikevaihdon kehitys, kun toimitusvarmuusvaatimus-ten toimeenpanon takaraja on vuonna 2036
Toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanon aikarajan siirto vuoteen 2036 laskee siirto-hintojen nousupainetta merkittävästi. Verkkojen NKA-arvo nousee selvästi hitaammin ja kokonaisuutena vähemmän. Toimitusvarmuuskannustimen NKA-alaskirjaukset pysyvät
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 %
Esimerkkialue tavoitevuosi 2028
LV Tuotto Opex tasapoistot FG+häviöt NKA-alaskirjaus
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 %
Esimerkkialue tavoitevuosi 2036
LV Tuotto Opex tasapoistot FG + häviöt NKA-alaskirjaus
erittäin alhaisella tasolla, kun ennenaikaisia korvausinvestointeja ei juurikaan tarvitse to-teuttaa.
Toimitusvarmuusvaatimusten toimeenpanon aikarajan siirto vuoteen 2036 vaikuttaa asi-akkaiden kokemaan toimitusvarmuuteen kaksijakoisesti. Merkittävä osa asiakkaista (yli 50 %) on jo nykyisin toimitusvarman sähkön piirissä. Osalla asiakkaita puolestaan toi-mitusvarman sähkön toimitus siirtyy vuosia eteenpäin. Kaikilla asiakkailla siirtohinnan nousu on alhaisempaa pidemmän investointijakson vaihtoehdossa.