Sähköisen taloushallinnon kehitys Suomessa (Lahti & Salminen 2014, 27)

tilitoimistojen päätöksiin liittyen tilitoimistojen tulevaisuuteen. Saadut tutkimustulokset antavatkin viitteitä siitä, että tulevaisuudessa tilitoimistot tulevat erikoistumaan erityisesti asiakkaiden mukaan. Pienet tilitoimistot palvelevat pieniä asiakkaita, ja suurilla tilitoimistoilla on suuria asiakkaita, jotka tarvitsevat toiminnassaan sähköisyyttä. Näin kaikenlaiset asiakkaat saavat juuri itselleen sopivaa kirjanpitopalvelua. Erikoistuminen mahdollistaa lisäksi tilitoimiston toiminnan jatkuvuuden, ainakin vielä joksikin aikaa, ennen kuin uudet trendit valtaavat taas alan.

Loppupäätelmänä voidaan lisäksi todeta, että asennoituivatpa tilitoimistot sähköiseen taloushallintoon miten tahansa, totuus on kuitenkin se, että taloushallinnon sähköistyminen on väistämätöntä, kuten myös Jaatinen (2009, 141) esitti väitöskirjassaan. Tilitoimistojen on sähköistyttävä, jotta he voivat turvata tulevaisuutensa ja taata toimintansa pitkäaikaisen jatkuvuuden. Muutos pakottaa tilitoimistoja muuttamaan toimintatapojaan, halusivat he sitä tai eivät. Ja kuten Gullkvist (2002, 87-88) tutkimuksessaan osoitti, suurempaa tehokkuutta on mahdollista aikaansaada vain työskentelytapoja ja asenteita muuttamalla. Saadut tutkimustulokset antava viitteitä siitä, että muutosta tapahtuu ja tulee myös jatkossa tapahtumaan sekä tilitoimistojen rakenteissa että työntekijöiden työskentelytavoissa. Muutos pakottaa kehittymään ja omaksumaan uusia toiminta- ja työskentelytapoja. Ja kuten Ashcroftin (2005, 16) tutkimustulokset osoittavat, nykyajan yritykset tarvitsevat uusia toimintatapoja, koska yritysten rakenteet muuttuvat. Monet tähän tutkimukseen osallistuneet tilitoimistot ovat todenneet sähköisen taloushallinnon muuttaneen heidän työskentelytapojaan positiiviseen suuntaan.

5.3 Tutkimuksen reliaabelius ja validius

Tutkimuksen tulee olla luotettava ja pätevä. Reliaabeliudella tarkoitetaan tutkimuksen luotettavuutta (Eskola 1981, 77). Reliaabelius voidaan myös määrittää toistettavuutena, eli kuinka hyvin mittaustulokset pystytään toistamaan. Reliaabelius on siis yhtä kuin kyky antaa tuloksia, jotka ovat ei-sattumanvaraisia. Toistettavuus on mahdollista varmistaa monilla tavoilla. Esimerkiksi, jos kaksi tutkijaa saa samasta tutkimuksesta saman tuloksen, tutkimuksen tulosta voidaan pitää reliaabelina.

(Hirsjärvi et al. 2005, 216)

Validius on yhtä kuin pätevyys. Validiudella tarkoitetaan tutkimusmenetelmän tai mittarin kykyä mitata täsmälleen sitä, mitä on tavoitteenakin mitata. Esimerkiksi kyselylomakkeen validius saattaa olla kyseenalainen, jos kyselyyn vastanneet ovat ymmärtää kysymyksiä ei tavalla kuin tutkija oli ajatellut. (Hirsjärvi et al. 2005, 216-217)

Tätä tutkimusta voidaan pitää luotettavana, sillä kyselyyn osallistuneita tilitoimistoja oli hyvin paljon ja joukossa oli sekä auktorisoituja tilitoimistoja että ei-auktorisoituja tilitoimistoja. Vastausprosentti on myöskin todella hyvä: noin 26 prosenttia.

Vastauksia saatiin lisäksi ympäri Suomea. Vastaajista noin puolet oli miehiä ja puolet naisia, ja vastaajat olivat hyvin erikokoisista tilitoimistoista. Voidaan siis ajatella, että tutkimuksessa on mukana hyvin erilaisia tilitoimistoja, joiden asenteissa sähköistä taloushallintoa kohtaan on myös eroja. Tutkimustulokset ovat kaiken lisäksi hyvin samanlaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset.

Tutkimusta voidaan siis tästäkin syystä pitää luotettavana ja pätevänä.

5.4 Jatkotutkimusmahdollisuuksia

Alalla olevasta muutoksesta johtuen olisi sekä mielenkiintoista että hyvin ajankohtaista tutkia alan tulevaa kehitystä, ja miten tilitoimistot näkevät alan tulevaisuuden. Kokevatko esimerkiksi tilitoimistot toimintansa olevan uhattuna muutoksen takia? Tai miten tilitoimistot uskovat keinoälyn ja robotiikan vaikuttavan alaan ja heidän omaan kilpailukyvyn ylläpitämiseensä?

Kuten edellä on mainittu, sähköinen taloushallinto on joidenkin tilitoimistojen näkökulmasta jo hieman vanha juttu. Tällaiset tilitoimistot keskittyvät muun muassa robotiikkaan ja tekoälyyn. Yksi jatkotutkimusmahdollisuus olisi lisäksi sellainen, että tutkittaisiin suurten tilitoimistojen robotiikan ja tekoälyn käyttöä Suomessa tällä hetkellä, sekä mikä on tilitoimistojen näkemys robotiikasta ja keinoälystä alan tulevaisuudessa. Rajauksena voisi tässä tapauksessa toimia koko Suomi, eli Uusimaa otettaisiin tästä tutkimuksesta poiketen osaksi seuraavaa tutkimusta. Näin saataisiin kokonaisvaltainen käsitys robotiikan ja keinoälyn käytöstä Suomessa toimivien tilitoimistojen keskuudessa.

Yksi mahdollinen jatkotutkimusmahdollisuus olisi tutkia alan polarisoitumista, sillä kuten edellä on mainittu, on hyvin todennäköistä, että ala tulee polarisoitumaan huomattavasti tulevaisuudessa. Tutkimuksen näkökulmana voisivat olla tilitoimistot sekä heidän asiakkaansa. Tutkimus voitaisiin toteuttaa tekemällä kyselytutkimuksen, tilitoimistojen lisäksi heidän asiakkailleen.

LÄHDELUETTELO

Agarwal, R. & Prasad, J. 1997. The Role of Innovation Characteristics and Perceived Voluntariness in the Acceptance of Information Technologies. Decision Sciences. vol. 28, no. 3, pp. 557-580.

Ainasvuori, O. 2017. Digitalisaatio muuttaa taloushallinnon toimintamallit.

[verkkodokumentti]. [Viitattu 27.10.2017]. Saatavilla: https://www.taitoa.fi/olli-ainasvuori-digitalisaatio-muuttaa-taloushallinnon-toimintamallit/.

Ashcroft, P. 2005. Real-Time Accounting. The CPA Journal. vol. 75, no. 4, pp. 16.

Bojanova, I. 2014. The Digital Revolution: What’s on the Horizon?. IT Professional.

vol. 16, no. 1, pp. 8-12.

Chambers, C. 2004. Technological advancement, learning, and the adoption of new technology. European Journal of Operational Research. vol. 152, no. 1, pp. 226–

247.

Coeurderoy, R., Guilmot, N. & Vas, A. 2014. Explaining factors affecting technological change adoption: A survival analysis of an information system implementation. Management Decision. vol. 52, no. 6, pp. 1082-1100.

Coman, A. & Ronen, B. 2009. Focused SWOT: diagnosing critical strengths and weaknesses. International Journal of Production Research. vol. 47, no. 20, pp.

5677–5689.

Costello, A. B. & Osborne, J. W. 2005. Best Practices in Exploratory Factor Analysis:

Four Recommendations for Getting the Most From Your Analysis. Practical Assessment. vol. 10, no. 7, pp. 1–9.

Deshmukh, A., 2005. Digital accounting: The effects of the internet and ERP on accounting. United States of America: IRM Press.

Eskola, A. 1981. Sosiologian tutkimusmenetelmät I. Porvoo-Helsinki: WSOY.

Gullkvist, B. 2002. Towards Paperless Accounting and Auditing. E-Business Re-search Center, Finland. pp. 87-98.

Gullkvist, B. 2011. Drivers of Diffusion of Digital Accounting Practice. Contributions to Accounting, Auditing and Internal Control. Essays in Honour of Professor Teija Laitinen. Acta Wasaensia, vol 234, pp. 25-43.

Gullkvist, B. & Ylinen, M. 2006. E-accounting systems use in Finnish accounting agencies. In M. Seppä, M. Hannula, A-M. Järvelin, J. Kujala, M. Ruohonen & T.

Tiainen (eds), Frontiers of e-Business Research 2005. Tampere.

Heikkilä. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9 p. Porvoo: Edita Publishing Oy.

Hemming, H-L. 2016. Historiatiedon muuttajasta muutosagentiksi.

[verkkodokumentti]. [Viitattu 27.10.2017]. Saatavilla:

https://tilisanomat.fi/kolumni/historiatiedon-muuttajasta-muutosagentiksi.

Hill, T. & Westbrook, R. 1997. SWOT Analysis: It’s Time for a Product Recall. Long Range Planning. vol. 30, no. 1, pp. 46-52.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2005. Tutki ja kirjoita.11 p. Helsinki:

Kustannusosakeyhtiö Tammi. 11. painos.

Holopainen, M & Pulkkinen, P. 2015. Tilastolliset menetelmät. 5-10 p. Helsinki:

Sanoma Pro Oy.

Iacovou, C. I., Benbasat, I. & Dexter, A. S. 1995. Electronic data interchange and small organizations: Adoption and impact of technology. MIS Quarterly. vol. 19, no.

4, pp. 465-485.

Jaatinen, P. 2009. Sähköistyvän taloushallinnon innovaatioiden kehitys ja niitä koskevat merkitykset ja diskurssit alan ammattilehtikirjoittelussa. Akateeminen väitöskirja. Taloustieteiden laitos. Tampere: Tampereen yliopisto.

Kananen. 2008. Kvantti – Kvantitatiivinen tutkimus alusta loppuun. Jyväskylä:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

KvantiMOTV. 2004. Faktorianalyysi. [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.10.2017].

Saatavilla: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/faktori/faktori.html.

Lahti, S. & Salminen, T. 2008. Kohti digitaalista taloushallintoa - sähköiset talouden prosessit käytännössä. Helsinki: WSOYpro

Lahti, S. & Salminen, T. 2014. Digitaalinen taloushallinto. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Legris, P., Ingham, J. & Collerette, P. 2003. Why do people use information technology? A critical review of the technology acceptance model. Information &

Management. vol. 40, no. 3, pp. 191–204

Lindroos, J.-E. & Lohivesi, K. 2006. Onnistu strategiassa. Helsinki: WSOY.

Mehrtens, J., Cragg, P. B. & Mills, A. M. 2001. A model of Internet adoption by SMEs. Information & Management. vol. 39, no. 3, pp. 165-176.

Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.

Helsinki: International Methelp Ky.

Metsämuuronen, J. 2008. Monimuuttujamenetelmien perusteet. Metodologia-sarja.

Helsinki: International Methelp Ky.

Metsä-Tokila, T. 2011. Taloushallinnon palvelut; Toimialaraportti 1/2011. Helsinki.

Työ- ja elinkeinoministeriö. [verkkodokumentti]. [Viitattu 16.11.2017]. Saatavilla:

http://docplayer.fi/485364-Taloushallinnon-palvelut.html.

Mongeon, R. 2008. The Risks and Rewards of Going Paperless. Accounting To-day. vol. 22, no. 9, pp. 6.

Mäkinen, L. & Vuorio, B. 2002. Taloushallinnon nettivallankumous. Helsinki:

Kauppakaari.

Niehaves, B. & Plattfaut, R. 2014. Internet adoption by the elderly: employing IS technology acceptance theories for understanding the age-related digital divide.

European Journal of Information Systems. vol. 23, pp. 708–726.

Oakland, J. S. & Tanner, S. 2007. Successful Change Management. Total Quality Management & Business Excellence. vol. 18, no. 1-2, pp. 1-19.

Rao, M. 2015. The tools and techniques of effective change management. Human Resource Management International Digest. vol. 23, no. 1, pp. 35-37.

Riistama, V. & Jyrkkiö, E. 1996. Operatiivinen laskentatoimi. 15 p. Weilin&Göös.

Rudic, T. & Sobajic, V. 2012. CHANGE MANAGEMENT PROCESS OF SOFTWARE PROJECTS. Metalurgia International. vol. 17, no. 11, pp. 179-184.

Sakar, A. Y. & Ayranci, E. 2014. Attitudes towards e-Bookkeeping in Turkey: Initial Research. International Journal of Academic Research in Accounting, Finance and Management Sciences. vol. 4, no. 1, pp. 52-66.

Siivola, M., Yli-Heikkuri, A., Helanto, L., Kaisaniemi, T., Koskinen, K., Kuntola, K., Helistö, B., Kinnarinen, S. & Ignatius-Partanen, H. 2015. Ystävällinen taloushallinto – Ammattilaisen käsikirja sähköistymisestä. 2.p. Helsinki: Procountor.

Taloushallintoliitto. 2017a. Alan liikevaihdon määrä kasvoi myös vuonna 2016.

[verkkodokumentti]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavilla:

http://uutiset.taloushallintoliitto.fi/news/alan-liikevaihdon-maeaerae-kasvoi-myoes-vuonna-2016-287054.

Taloushallintoliitto. 2017b. Tilitoimistoala Suomessa. [verkkodokumentti]. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavilla: https://taloushallintoliitto.fi/tietoa-meista/tutkimuksia-ja-tietoa-alasta/tilitoimistoala-suomessa.

Taipaleenmäki, J. & Ikäheimo, S. 2013. On the convergence of management accounting and financial accounting – the role of information technology in accounting change. International Journal of Accounting Information Systems. vol.

14, no. 4, pp. 321-348.

Tilastokeskus. Toimialaluokitukset. [verkkodokumentti]. [Viitattu 16.11.2017].

Saatavilla: https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/luokitusavain_2.html.

Tenhunen, M-L. 2013. Tilitoimistot ohjaamassa Pk-yritykset nousuun.

Taloushallinnon sidosryhmä lehti – Suunta. vol. 2, pp. 26-29.

Valli, R. 2015. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. PS-kustannus. 2. painos.

Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki:

Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Venkatesh, V., Morris, M., Ackerman, P. 2000. A Longitudinal Field Investigation of Gender Differences in Individual Technology Adoption Decision-Making Processes.

Organizational Behavior and Human Decision Processes. vol. 83, no. 1, pp. 33-60.

Wasiluk, K. 2014. Technology Adoption and Demographic Change. IDEAS Working Paper Series from RePEc.

Yadav, S. 2015. E-ACCOUNTING: CHALLENGES & FUTURE. International Journal of Marketing & Financial Management, vol. 3, no. 5, pp. 19-28.

LIITTEET

Liite 1: Kyselytutkimuksen kysymykset Taloushallinnon sähköistäminen

Yrityksen taustatiedot

1. Onko tilitoimisto auktorisoitu? *

^Kyllä

^Ei

2. Montako henkilöä tilitoimistossa työskentelee? *

3. Montako vuotta tilitoimisto on toiminut? * 4. Missä toimiston pääpaikka sijaitsee? *

Ahvenanmaa

6. Käytössämme on seuraavat sähköisen taloushallinnon palvelut. (Voit valita useampia) *

Sähköiset tiliotteet

Käteiskuittien toimitus skannauspalvelun/älypuhelinsovelluksen kautta

Jokin muu, mikä?

7. Mitä sähköistä järjestelmää/järjestelmiä käytätte?

Vastaajan taustatiedot

Peruskoulu

Yliopisto (kandidaatti tai vastaava)

Yliopisto (maisteri tai vastaava

Yliopisto (lisensiaatti tai tohtori)

Jokin muu, mikä?

Arvioikaa seuraavia taloushallinnon sähköistämistä koskevia väittämiä. Asteikko: 1 = Olen täysin eri mieltä, 2 = Olen

jokseenkin eri mieltä, 3 = En ole samaa mieltä enkä eri mieltä, 4 = Olen jokseenkin samaa mieltä, 5 = Olen täysin

samaa mieltä.

12. Haluamme olla taloushallinnon sähköistämisen suhteen edelläkävijöitä. *