Kuvassa 2 on esitetty ruokakasvatusaineiston kehitystyön eteneminen ja aikataulu.
Kuva 2. Työn kulku.
4.2.1 Ruokakasvatusaineiston kehitystyön lähtökohdat ja tavoitteet
Alakoulun kaikille luokka-asteille kehitettävän aineiston haluttiin olevan yhdenmukainen uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa, jotta se olisi valtakunnallisesti opettajien hyödynnettävissä. Eri harjoitusten tavoitteiden ja sisältöjen tuli siten huomioida muun muassa seuraavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitut seikat. Luokilla 1.–2. korostuvat työtavoissa havainnollisuus, toiminnallisuus, leikki, pelillisyys, tarinallisuus ja mielikuvitus. Luokilla 3.–6. pyritään toteuttamaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia erilaisissa oppimisympäristöissä.
Näin työskentelyn toiminnallisuus lisääntyy. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat tilaisuuksia yhdessä tekemiseen, tutkimiseen, omaan ilmaisuun sekä yhteisön kannalta hyödylliseen toimintaan. Lisäksi vuosiluokilla 3.–6. mediakulttuurin analysointi ja median vaikutusten tunnistaminen ja pohdinta ovat tärkeitä teemoja. (Opetushallitus 2015)
Helmi 2015
• Esitestattavan aineiston luonti ja kehittäminen
Maalis 2015
• Opettajien rekrytointi esitestaukseen
Huhti 2015
• Esitestaukseen osallistuvien opettajien tapaaminen, haastattelu ja perehdyttäminen (n=9)
Touko 2015
• Aineiston jakaminen opettajille, harjoitusten toteuttaminen ja palautteen anto
Syksy 2015
• Aineiston jatkoprosessointi opettajien palautteiden pohjalta
Kevät 2016
• Hyvän Olon Eväät -ruokakasvatusaineiston laajentaminen kattamaan koko alakoulun
Hyvän Olon Eväät -ruokakasvatusmalli pyrkii edistämään koululaisten hyvinvointia. Mallin tavoitteena on edistää erityisesti ateriarytmin noudattamista, kasvisten käyttöä ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa. Kehitettävän aineiston tavoiteltiin keskittyvän neljään teemaan: minä- ja kehonkuvan vahvistaminen, ruokavalion kokoaminen ja ateriarytmi, ruuan hyväksyntä ja monipuolisuus, kehon viestien kuuntelu ja kunnioittaminen. Eri luokka-asteilla tavoitteet vaihtelevat oppilaiden iän sekä taitotason mukaan vastaamaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Osin teemat ja tavoitteet limittyvät toisiinsa, sillä harjoitukset voivat koostua monista eri komponenteista. Koska ruokailo ja positiivinen suhtautuminen ruokaan ovat tärkeä osa tasapainoisia ruokatottumuksia, jokaisen aineistoon sisältyvän harjoituksen tavoitteena oli tuottaa positiivisia onnistumisen kokemuksia.
4.2.2 Ruokakasvatusaineiston teoreettiset ja menetelmälliset lähtökohdat
Ruokakasvatusaineiston kehittämisessä hyödynnettiin Terveyttä kaiken kokoisena -lähestymistapaa (Shelley ym. 2010), Syömisen taito -mallia (Satter 2007) ja Sapere-menetelmää (Puisais ja Pierre 1987). Tämän lisäksi syömisen taidon opettamisen apuna käytettiin tietoisen syömisen harjoituksia (Bays 2011). Suurelta osin edellä mainitut menetelmät ja lähestymistavat nivoutuvat toisiinsa ja tuovat esille yhdenmukaisia syömiskäyttäytymiseen liittyviä seikkoja. Ruokakasvatusaineiston kehittämisen lähtökohtana oli hyvinvoinnin edistäminen. Terveyttä kaiken kokoisena -lähestymistavan mukaisesti ruokakasvatusaineisto ei käsittele ravitsemusta painokeskeisesti.
Aineiston eri teemat mukailevat Syömisen taito -mallin eri osa-alueita, ja siten jokainen harjoitus tukee syömisen taitoa. Edelleen syömisen taidon opettamisen apuna käytettiin Sapere-menetelmää sekä tietoisen syömisen harjoituksia. Edellinen on tehokas vähentämään lasten uusien ruokien pelkoa sekä lisäämään ruuan hyväksyntää. Jälkimmäinen tukee kehon viestien tunnistamista ja niiden mukaan toimimista.
Itsemääräämisteoria ohjasi koko ruokakasvatusaineiston luomista ja visiota siitä millaiseen muotoon harjoitukset muokataan (Deci ja Ryan 1985). Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseksi harjoitukset luotiin keskusteleviksi, niissä hyödynnettiin pari- ja ryhmätöitä sekä yhteisiä projekteja.
Harjoitusten sisällöillä pyrittiin vahvistamaan oppilaiden sisäistä motivaatiota. Aineisto pyrittiin laatimaan sellaiseksi, että harjoitukset ovat helposti toteutettavissa sellaisenaan, mutta myös muunneltavissa tilanteen mukaan. Soveltamiseen kannustettiin; opettajan sisäinen motivaatio vahvistuu kun opettaja saa opettaa itseohjautuvasti ja omalla tyylillään. Harjoituksilla pyrittiin
vahvistamaan oppilaiden sisäistä motivaatiota, halua oppimiseen, ymmärtämiseen, hyvien ruokavalintojen tekemiseen sekä itsensä ja muiden arvostamiseen. Harjoitusten haluttiin synnyttävän keskustelua ja toimintaa, yhdessä ja erikseen.
Ruokakasvatusaineiston kehitystyö toteutettiin precede-proceed -mallin mukaisesti (ks. kappale 4.2.3.3).
4.2.3 Ruokakasvatusaineiston kehitystyön käytännön toteutus
4.2.3.1 Pilotointiaineisto
Kuopion kaupungin alakoulujen opettajia tiedotettiin keväällä 2015 sähköpostilla ruokakasvatusaineiston kehitystyöstä (Liite 1). Sähköpostissa kerrottiin mahdollisuudesta ilmoittautua mukaan esitestaamaan oman luokan kanssa 1.–3. luokille luotuja harjoituksia. Viestissä kerrottiin, että harjoitusten toteuttamisen ajankohta olisi toukokuu 2015. Mukaan pilotointiin ilmoittautui 9 opettajaa (8 naista ja 1 mies) neljästä eri kuopiolaisesta alakoulusta. Opettajista viisi oli 1. luokan, kolme oli 2. luokan, yksi 3. luokan opettaja.
4.2.3.2 Pilotoinnin toteutus ja ruokakasvatusaineiston koonti
Alkuvuoden 2015 ajan kehitettiin 1.–3. luokkien ruokakasvatukseen soveltuvia harjoituksia, jotka koottiin opettajalle tarkoitetuksi oppaaksi. Huhtikuussa 2015 lähes jokainen pilotointiin ilmoittautunut opettaja tavattiin omalla koululla ja ruokakasvatuksesta keskusteltiin. Heille esiteltiin tutkimushankkeen taustaa, heidät perehdytettiin tulevaa esitestausta varten ja heitä haastateltiin.
Opettajille tarjottiin mahdollisuutta tavata uudelleen ja saada perehdytystä aineiston rakenteesta ja sisällöstä ennen harjoitusten toteuttamista. Osa opettajista (n=3) tavattiin uudelleen ja heille näytettiin ruokakasvatusaineisto ja sen rakenne käytiin läpi. Esitestattavaa aineistoa muokattiin hieman haastatteluissa ilmenneiden asioiden johdosta ennen sen jakamista opettajille. Huhtikuun loppupuolella opettajat saivat sähköpostilla esitestaukseen tarkoitetun materiaalin, suosituksen toteutettavista harjoituksista ja palautelomakkeen täytettäväkseen (Liitteet 2–4). Opettajista kolme antoi pyydetyn palautteen toteuttamistaan harjoituksista sekä aineiston yleisvaikutelmasta kesäkuuhun 2015 mennessä. Opettajille annettiin vielä syksyllä 2015 mahdollisuus testata harjoituksia ja antaa siitä palautetta. Uutta palautetta ei enää saatu. Ruokakasvatusaineistoa kehitettiin tämän jälkeen aiemmin toteutettujen opettajien haastattelujen ja saadun palautteen pohjalta.
Pilotointivaiheessa luotiin harjoituksia, jotka eivät vaikeustasonsa vuoksi soveltuneet 1.–3. luokille, joten näistä harjoituksista kehitettiin valmiiseen aineistoon harjoitukset 6. luokalle. Kehitettyyn aineistoon yhdistettiin aiemmin Liikkumisesta kansalaistaito -hankkeessa luotu 4.–5. luokan materiaali, jonka kieli- ja esitysasua kuitenkin muokattiin muun aineiston kanssa yhdenmukaiseksi.
Aineistoon ei kuitenkaan yhdistetty aiemmassa materiaalissa olevia makukoulu-harjoituksia, koska makukoulun toteuttaminen vaatii opettajalta laajempaa perehtymistä ja resursseja. Makukoulun toteuttamista varten on jo olemassa valmista aineistoa. Opettajan ruokakasvatusopas viimeisteltiin keväällä 2016, ja se sisältää harjoituksia alakoulun kaikille luokka-asteille.
4.2.3.3 Precede-proceed -malli ruokakasvatusaineiston kehitystyössä
Aineiston kehitystyössä hyödynnettiin precede-proceed -mallia (Green ja Kreuter 1999). Aineiston harjoituksia ryhdyttiin luomaan aiemmin Liikkumisesta kansalaistaito -hankkeen puitteissa 4.–5.
luokille tehdyn Hyvän Olon Eväät -ruokakasvatusmallin pohjalta sekä vastaamaan suomalaisten lasten ravitsemuksellisiin haasteisiin. Tämä toteutti precede-proceed -mallin 2. vaiheen epidemiologisen arvioinnin ja tämä arvio suoritettiin ensin. Vaiheet 1 ja 3 eli sosiaalinen sekä käyttäytymisen ja ympäristön arviointi toteutettiin haastattelemalla harjoitusten esitestaukseen osallistuvia opettajia. Ennen esitestausta harjoituksia muokattiin hieman haastattelujen pohjalta.
Erityisesti palautteen jälkeinen aineiston muokkaaminen pyrki huomioimaan kohderyhmän tarpeita ja toiveita ruokakasvatuksesta sekä käyttäytymis- ja ympäristötekijöitä. Vaihe 4 (taustatekijöiden arviointi ja tavoitteiden määrittely) toteutui kun haastatteluissa ilmenneitä näkökulmia huomioitiin päätettäessä harjoitusten sisällöistä ja tavoitteista. Oli ehdottoman tärkeää saada vaiheen 5 (hallinnon ja politiikan arviointi) mukaisesti visio opettajien tämän hetken resursseista, jotta aineisto muokkaantuisi käytännölliseksi ja toteutettavaksi normaalissa kouluarjessa. Proceed-osaa ei hyödynnetty muuten kuin opettajien palautteiden arvioimisella pilotoinnin ollessa toteutettu (vaiheet 6-7). Pilotoinnin jälkeen aineistoa edelleen arvioitiin ja kehitettiin opettajien antaman palautteen mukaisesti lopulliseen muotoonsa. Vaiheiden 8-9 mukaista aineiston vaikuttavuutta ei mitattu ja arvioitu tässä työssä, vaan se jää myöhemmän tutkimuksen kohteeksi.