Kyselyyn vastasi 357 henkilöä päiväkotien kasvatushenkilöstöstä (vastausprosentti 42 %). Kaikki vastaajat työskentelivät kunnallisessa päivähoidossa eri-ikäisten lasten ryhmissä (taulukko 5).
Yksityisissä päiväkodeissa työskenteleviltä ei tullut yhtään vastausta. Vastaajien osuudet alueittain eivät poikenneet merkittävästi vastaajien osuuksista koko henkilöstömäärään nähden (kuva 5).
Vain Saaristokaupungissa kyselyyn vastaajien osuus oli huomattavasti pienempi kuin Saaristokaupungin henkilöstön osuus koko kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöstä (5 % vs.
16 %). Nilsiän varhaiskasvatuksen kasvatustyöntekijöiden osauus on 4 % koko Kuopion kasvatustyöntekijöistä mutta kyselyyn vastanneista heidän osuutensa oli 8 %.
63%
63%
52%
52%
48%
44%
37%
33%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Valikoiva ja yksipuolinen syöminen Liiallinen sokeripitoisten ruokien ja juomien kulutus Vähäinen liikkuminen Vähäinen kasvisten, hedelmien ja/tai marjojen syönti Napostelu Liiallinen ruutuaika Ylipaino Epäsäännöllinen syöminen
Osuus vastaajista
Taulukko 5. Kyselyyn vastanneen varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstön perustiedot.
Kysymys Vastausvaihtoehdot Osuus vastaajista (%)
Toimintakenttä Kunnallisessa 100,0
Ryhmässä olevien lasten iät
Alle 3v 29,1
3-5v 36,1
Esiopetus 22,4
Sisarusryhmä 0-6v 12,3
Työtehtävä Lastentarhanopettaja 43,1
Lastenhoitaja 54,1
Avustaja/päiväkotiapulainen 2,8
Kuva 5. Vastausprosentit ja työntekijöiden osuudet koko Kuopion varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstöstä alueittain.
5.2.1 Sapere-menetelmän ja pedagogisen ruokalistan käyttö ja tuntemus
Sapere-menetelmä oli aktiivisessa käytössä noin 40 %:lla vastaajista ja kolmannes vastaajista kertoi menetelmän olleen ainakin joskus omassa ryhmässä käytössä. Vastaajista 65 % tunsi pedagogisen ruokalistan ja 60 % hyödynsi sitä ainakin joissakin toiminnoissa, mutta ei välttämättä
21%
säännöllisesti. Menetelmää oli hyödynnetty enemmän ryhmissä, joissa menetelmän käyttö oli kirjattu päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan verrattuna ryhmiin, joissa kirjausta ei ollut (p=0,016).
Eniten pedagogista ruokalistaa hyödynnettiin valmistamalla lasten kanssa ruokaa kuten välipala smoothie tai salaatteja, leipomalla lasten kanssa tai tutkimalla ruoka-aineita esimerkiksi tilaamalla puurohiutaleita aamiaiselle (kuva 6).
Kuva 6. Pedagogisen ruokalistan erilaiset hyödyntämistavat (n=97).
Suurin syy, miksi pedagogista ruokalistaa ei hyödynnetty oli se, ettei sitä oltu otettu ryhmässä käyttöön (kuva 7). Muiksi syiksi nousivat mm. ajan puute, ja ettei menetelmä ollut tuttu.
41%
39%
39%
28%
16%
12%
7%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Valmistetaan ruokaa Leivotaan Tutkitaan ruokia Jutellaan ruoasta Leikeissä Juhlissa Rohkaistaan maistamaan
Osuus vastaajista
Kuva 7. Syyt pedagogisen ruokalistan käyttämättömyydelle (n=60).
5.2.2 Ruokailutilanne
Ruokailutilanteessa kaksi kolmesta (66,7 %) lapsesta ei saanut itse annostella ruokaansa (taulukko 6). Suurimmaksi syyksi sille, että lapset eivät saaneet annostella ruokaansa itse vastaajat mainitsivat lasten pienen iän (kuva 8). Kolmannes lapsista ei saanut jokaisella aterialla suosituksenmukaista määrää kasviksia, hedelmiä tai marjoja, eli oman kourallisensa verran.
Lapsista 10 %:lla ei ollut mahdollisuutta saada vettä janojuomanaan päivän ajan.
2% Lista ei ole käytössä ryhmässä
Osuus vastaajista
Taulukko 6. Ruokailutilannetta kuvaavien kysymysten vastauksia.
Onko lautasmalli näkyvissä ruokailutilanteissa? Kuvana 77,6
Päivän ruoka-annoksena
32,2
Ohjataanko ryhmässäsi lapsia lautasmallin mukaiseen annosteluun?
Kyllä 68,6
Ei 31,4
Annostelevatko lapset itse ruokansa? Kyllä 33,3
Ei 66,7
Onko ryhmässäsi lapselle jokaisella aterialla tarjolla hänen oman kourallisensa verran kasviksia, marjoja ja/tai hedelmiä?
Kyllä 65,8
Ei 34,2
Syötkö opetusaterian lasten kanssa? Kyllä 74,8
En 25,2
Onko lapsille tarjolla raikasta vettä janojuomaksi koko päivän
ajan? Kyllä 89,6
Ei 10,4
Kuva 8. Syyt, miksi lapset eivät annostele ruokaansa itse (n=221).
71%
Vastaajista 75 % kertoi syövänsä opetusaterian lasten kanssa. Ne, jotka eivät syöneet opetusateriaa, perustelivat päätöstään muun muassa ruoasta tulevilla vatsavaivoilla ja ruoan huonolla laadulla (kuva 9). Vastaajista 12 % kertoi myös noudattavansa omaa dieettiä, joka ei johdu allergiasta tai intoleranssista.
Kuva 9. Syitä opetusaterian syömättä jättämiseen (n=90).
5.2.3 Ruokailun erityistilanteet
Ruokailussa on varhaiskasvatuksessa välillä erityistilanteita kuten retkiä, syntymäpäiviä ja muita juhlatilaisuuksia. Vastaajista 90 % kertoi, että syntymäpäiviä varten on sovittu käytännöt vanhempien kanssa ja 75 % vastaajista raportoi, että myös retkieväistä on sovitut käytännöt.
Syntymäpäivien osalta sovituista käytännöistä yleisimmät säännöt olivat, että vanhemmat saivat itse päättää, mitä tuovat mutta määrää oli rajoitettu eli sai tuoda pienesti jotain (kuva 10). Toiseksi eniten vastattiin, että karkkia ei saa tuoda mutta muut herkut olivat sallittuja. Vastauksissa painotettiin paljon myös sitä, että vanhemmille kerrotaan esimerkiksi hedelmien olevan toivottuja syntymäpäivätarjoiluja. Yleisin vastaus oli, että vanhemmat tuovat yhden keksin per lapsi, vaikka muutakin saisi tuoda.
32%
Kuva 10. Päiväkotien käytänteitä syntymäpäivätarjoiluista (n=247) .
Yleisimmin retkieväs oli leipää, juotavaa ja hedelmä tai kasviksia (60 %). Retkieväiden kohdalla vastauksissa painottuivat terveelliset valinnat, ja vain muutamissa vastauksissa (9 %) kerrottiin syötävän keksejä tai syntymäpäivien jämiä retkillä. Lopuissa tapauksista retkieväistä sovittiin tapauskohtaisesti eikä yleistä ohjeistusta vanhemmille ollut annettu.
5.2.4 Päiväkotien henkilöstön saama koulutus sekä vanhemmille annettu ohjaus
Vastaajista 75 % oli käynyt Kuopion kaupungin järjestämän lasten ravitsemus- ja ruokakasvatuskoulutuksen sisältäen Sapere-menetelmän. Kaikista vastaajista 85 % koki saaneensa riittävästi koulutusta ravitsemus- ja ruokakasvatuksesta. Koulutusta lisää toivoneet, nimesivät suurimmiksi koulutustarpeiksi ruokakasvatuksen ja lasten erityisruokavaliot. Lähes 95 % vastaajista koki tietävänsä tarpeeksi suun terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja ksylitolin vaikutuksesta hammasterveyteen.
Verrattaessa ruokakasvatuskoulutuksen käyneitä ja käymättömiä keskenään huomattiin, että koulutuksen saaneet hyödynsivät aktiivisemmin sekä Sapere-menetelmään että pedagogista ruokalistaa (p<0,001). Koulutuksen käyneistä 81 % toteutti tai oli ainakin kokeillut Sapere-menetelmää ryhmässään ja yhteensä 45 % hyödynsi pedagogista ruokalistaa jollakin tavalla.
Koulutuksen käymättömien keskuudessa vastaavat luvut olivat 51 % ja 24 %.
Päiväkotien henkilöstöstä 63 % vastasi, ettei huoltajille oltu tarjottu ohjausta ravitsemuksesta tai ruokakasvatuksesta vanhempainillassa tai muussa yhteisessä tilaisuudessa viimeisen kahden
35%
vuoden aikana. Vastaajista 33 % arvioi koulutusta tarjotun 1-2 kertaa ja 4 % yli kaksi kertaa.
Avoimella vastauksella (n=103) sai kertoa, millaisia asioita vanhempien kanssa oli käyty läpi ravitsemus- ja ruokakasvatukseen liittyen. Eniten oli keskusteltu Saperesta ja herkuttelukäytännöistä.
5.2.5 Päiväkotien henkilöstön suhtautuminen päiväkodissa tarjottavaan ruokaan
Päiväkotien henkilöstön suhtautumisella ruoan laatuun havaittiin alueellisia eroja (kuva 11).
Maaseutualueilla sekä Särkiniemi-Jynkkä-alueella on eniten vastaajia, jotka kokevat päiväkotiruoan tukevan terveellistä ravitsemus- ja ruokakasvatusta. Vähiten päiväkotiruoan koettiin tukevan ruoka- ja ravitsemuskasvatusta kaupunkialueella. Eniten tyytymättömiä vastaajia oli Inkilä-Männistö-alueella (37 %).
Kuva 11. Vastaukset kysymykseen "Tukeeko päiväkodeissa tarjottava ruoka terveellisen ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen toteutumista?" päiväkotialueittain.
Suurimmiksi syiksi, joiden vuoksi päiväkodeissa tarjottavan ruoan ei koettu tukevan ruoka- ja ravitsemuskasvatusta, mainittiin runsas einesten käyttö (31 %) ja liian vähäinen tuoreiden marjojen, kasvisten ja hedelmien määrän aterioilla (30 %) (kuva 12). Vastaajista 10 % koki, että ravitsemussuositustenmukainen ruoka ei tue terveellisen ravitsemus- ja ruokakasvatuksen
6%
toteutumista. Vastaajista 10 % mainitsi, että ruokaa on tarjolla liian vähän. Alueittain vastauksia tarkasteltaessa havaittiin, ruoan loppuvan kesken useimmin Petonen/Puistokaupunki alueella (kuva 13).
Kuva 12. Syitä, miksi päiväkotiruoka ei tue terveellisen ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen toteutumista.
Kuva 13. Ruoan liian vähäinen määrä alueittain.
31%