7.1 Tulokset
7.3.1 Ruoankäytön ja syömisen taidon arviointi
StopDia-tutkimushankkeessa tutkittavien ruoankäytön selvittämiseksi käytettiin aiemmin validoitua kyselyä (Hemiö ym. 2014), joka on kehitetty ruokavalion laadun arvioimiseksi terveydenhuollossa. Pro gradu -työssäni keskityttiin lähinnä kyselyn niihin ruokavalion komponentteihin, joilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu yhteyksiä kognitioon. Hemiön ym. (2014) kehittämässä kyselyssä on monia etuja verrattuna muihin ruoankäytön arviointimenetelmiin. Kyselyn voisi ajatella kuvaavan luotettavammin ruokavaliota kokonaisuutena kuin ruokapäiväkirjan, sillä se huomioi paremmin ruoankäytössä päivittäin tapahtuvaa vaihtelua. Syötyjen ruokien kirjaaminen saattaa myös muuttaa tutkittavien ruoankäyttöä terveellisempään suuntaan (Hemiö ym. 2014). Ruokapäiväkirjan haasteena on ruoka- ja juomamäärien arviointi, kun taas Hemiön kyselyssä tutkittava arvioi enemmän käyttötiheyttä, ja vastaa ruokavalion laatua koskeviin kysymyksiin. Hemiön kyselyyn verrattuna ruokapäiväkirja, samoin kuin ruoankäytön frekvenssikysely (FFQ) ovat melko työläitä täyttää. Hemiön kyselyn heikkoutena on kuitenkin se, että sen avulla ei saada tarkkaa tietoa siitä, mitä ja kuinka paljon henkilö on syönyt. Näin ollen sitä ei voida käyttää tutkimuksessa, jossa tarkastellaan esimerkiksi tiettyjen ravintoaineiden saantia.
Syömisen taitoa arvioitiin tarkoitukseen kehitetyn ecSI 2.0 -kyselyn (Lohse ym. 2007) avulla.
Syömisen taito sisältää neljä ulottuvuutta: ruokaan kohdistuvat asenteet, ruoan hyväksyntä, syömisen sisäisen säätely ja ruokailutilanteisiin liittyvät taidot (Satter 2007). ecSI 2.0 -kysely on validoitu suuressa (n=832) tutkimusjoukossa ja se on korreloinut hyvin viiden muun syömistä ja ruoankäyttöä koskevaan kyselyn kanssa (Lohse ym. 2007). Syömisen taidon rajaksi on määritelty 32 tai sitä suurempi pistemäärä. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, pro gradu -työssäni tarkasteltiin syömisen taitoa dikotomisena muuttujana; henkilö joko oli tai ei ollut syömisen taitoinen. Tutkimusta toistaessa voisi olla hyödyllistä tarkastella syömisen taidon neljää ulottuvuutta erikseen ja tutkia, korostuuko jokin niistä tuloksissa. StopDia-tutkimusaineistossa syömisen taidon komponenteista ruokailutilanteisiin liittyvien taitojen, kuten suunnittelun ja säännöllisen ateriarytmin, havaittiin olevan vahvimmin yhteydessä metabolisiin riskitekijöihin (Tilles-Tirkkonen ym. 2020). Yhteys oli käänteinen.
Mielenkiintoista olisi myös tarkastella, onko syömisen sisäisellä säätelyllä yhteyttä kognitioon, sillä paremman sisäisen säätelyn on arveltu helpottavan painonhallintaa ja siten selittävän syömisen taitoisten matalampaa painoindeksiä (Lohse ym. 2007).
7.3.2 Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi
Kognition toimintaa arvioitiin pro gradu -työssäni kahdella eri tavalla. Tutkittavat vastasivat alkukyselyssä kahteen kognition toimintaa kartoittavaan kysymykseen: ”Miten muistisi toimii?” ja ”Miten sinulta sujuu uusien tietojen omaksuminen ja uusien asioiden oppiminen?”
Muistia ja oppimiskykyä koskevia kysymyksiä on aiemminkin hyödynnetty FinTerveys 2017 -tutkimuksessa. Vastaukset ovat kuitenkin subjektiivisia arvioita, eivätkä siten välttämättä anna totuudenmukaista kuvaa henkilöiden kognition toiminnasta. Henkilöiden kokemien muistioireiden on havaittu korreloivan huonosti objektiivisista muistitesteistä suoriutumiseen (Paajanen ja Remes 2015) eivätkä koetut muistiongelmat siten läheskään aina kieli alkavasta muistisairaudesta (Viramo ja Sulkava 2015). Muistin toimintaan vaikuttaa moni muukin tekijä, esimerkiksi mieliala, stressi, masennus, uni, päihteet ja ympäristötekijät (Paajanen ja Remes 2015). Niin sanottuja ruuhkavuosia elävillä nuoremmilla ihmisillä koettuja muistiongelmia voivat selittää huonosti nukutut yöt, työstressi ja ylipäänsä hektinen arki työn ja perhe-elämän välillä tasapainoillessa, kun taas vanhemmat ihmiset useimmiten arvioivat muistioireiden syyksi korkean iän. Oppimiskykyä koskeva kysymys on sikäli ongelmallinen, että oppimiskyky voi vaihdella hyvinkin paljon eri tilanteissa. Oppimisen kannalta keskeisessä
roolissa ovat motivaatio ja halu saavuttaa tavoitteita (Aunola ja Salmela-Aro 2018).
Opeteltavan asian kokeminen mielekkääksi ja itselle tärkeäksi edistää oppimista.
Toinen kognition arviointimenetelmä oli Kivipellon ja kumppaneiden (2006) kehittämä dementiariskitesti. Tutkittavat eivät itse täyttäneet sitä vaan vastaukset testiin poimittiin alkukyselystä. Testi on validoitu, ja se antaa objektiivisen arvion henkilön dementiariskistä seuraavan 20 vuoden aikana (Kivipelto ym. 2006). Vaikka testi on arvioinut dementiariskin suuruutta omassa aineistossaan varsin luotettavasti, sen antamiin tuloksiin on muissa aineistoissa suhtauduttava hieman varoen. Testi ei välttämättä ennusta absoluuttista riskin suuruutta oikein muissa aineistoissa, mutta sen avulla on mahdollista tunnistaa joukosta suurimmassa dementiariskissä olevat henkilöt. Dementia diagnosoidaan usein vasta siinä vaiheessa, kun se on edennyt vakavaksi, ja se vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen tai työkykyyn (Hugo ja Ganguli 2014). Dementiariskitestin, kuten muidenkin vastaavien testien tarkoituksena on tunnistaa joukosta varhaisessa vaiheessa suurimmassa riskissä olevat henkilöt, jotka eniten hyötyisivät ehkäisevistä toimista (Kivipelto ym. 2006).
Tutkimusta toistaessa olisi parempi käyttää objektiivisia mittareita subjektiivisten sijasta.
Aiemmissa kognition toimintaan keskittyvissä ikääntyneiden keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa on usein ollut kognition arviointimenetelmänä käytössä Mini-Mental State Examination (MMSE). MMSE on kehitetty seulomaan terveiden joukosta selvästi dementoituneet, joten se soveltuu paremmin ikääntyneillä käytettäväksi (Pulliainen ym. 2007).
Tässä aineistossa ikäjakauma oli hyvin laaja, joten MMSE:n sijasta Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease (CERAD) -tehtäväsarja olisi voinut soveltua paremmin.
CERAD on terveydenhuollossa yleisesti käytössä muistisairauksien seulonnassa (Hänninen ym. 2010), sillä sen avulla pystytään tunnistamaan jo lieväkin kognitiivinen heikentyminen (Pulliainen ym. 2007). Dementian kehittyminen voi kestää vuosia (Barnes ja Yaffe 2009), joten kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä olisi tutkimuksessa syytä olla riittävän pitkä seuranta-aika. Pro gradu -työni on poikkileikkaustutkimus, mikä ei ole ihanteellisin tutkimusasetelma tutkittaessa ruoankäytön ja syömisen taidon yhteyttä kognitiiviseen toimintakykyyn. Poikkileikkaustutkimus ei anna tietoa asioiden ja ilmiöiden syy-seuraussuhteesta, vaan sen avulla voidaan vaan todeta kahden asian esiintyvän saman aikaisesti.
7.3.3 Tilastolliset menetelmät
Osa ruokavaliota koskevista, selittävistä muuttujista, oli jatkuvia ja osa luokitteluasteikollisia.
Luokitteluasteikollisia muuttujia olivat rasvan laatua koskevat muuttujat: ruoanvalmistusrasva, salaatinkastike sekä leipärasva. Muuttujia luokiteltiin uudelleen tavoitteena muodostaa ns.
järjestysasteikollisia muuttujia. Ensimmäiseen luokkaan luokiteltiin ”hyvät” vaihtoehdot, toiseen luokkaan neutraalit ja kolmanteen ”huonot” vaihtoehdot. Logistista regressioanalyysiä käytettiin ennustamaan todennäköisyyttä huonoon kognition toimintaan. Selittävän muuttujan lisääntyminen yhdellä yksiköllä tarkoitti, että henkilöllä olisi x % todennäköisemmin huono kognitio. Regressioanalyysi toimii hyvin jatkuvilla, selittävillä muuttujilla, joita pro gradu -työssäni olivat kala-, kana-, liha-, kasvis- ja makkararuokien annosmäärät viikossa sekä kahvikupillisten ja alkoholiannosten määrä viikossa. Pähkinöiden, marjojen ja hedelmien sekä kasvisten ja juuresten kohdalla arvon lisääntyminen tarkoitti kyllä käytön lisääntymistä, mutta välimatkat arvojen välillä poikkesivat toisistaan. Kolmantena oli juuri rasvan laatua koskevat muuttujat, joiden kohdalla arvon lisääntymisestä ei voinut päätellä muuta kuin, että ”hyvistä”
rasvavaihtoehdoista liikuttiin kohti ”neutraaleja” tai ”huonoja” vaihtoehtoja. Näin ollen regressioanalyysin tulokset jatkuvien muuttujien ja muiden muuttujien kohdalla eivät ole aivan vertailukelpoisia. Muiden kuin jatkuvien muuttujien kohdalla tarkastelu olisi ollut syytä tehdä kategorioittain, kuten tehtiin tarkasteltaessa marjojen ja hedelmien käytön yhteyttä oppimiskykyyn.
Toinen ongelma koskee vakiointia ja dementiariskitestiä. Malli 1 sisälsi ainoastaan tutkitun muuttujan, kun taas mallissa 2 huomioitiin myös ikä, sukupuoli ja koulutustaso. Mallissa 3 otettiin huomioon edellä mainittujen lisäksi vielä painoindeksi, paastoglukoosi ja -kolesteroli, verenpaine, tupakointi, liikunta ja masennusoireilu viimeisen kahden viikon aikana.
Dementiariskitestissä puolestaan pisteitä saadaan iän, sukupuolen, koulutustason, systolisen verenpaineen, kolesterolin, painoindeksin ja liikunnan perusteella. Dementiariskitestin sisältämät muuttujat ovat näin ollen tismalleen samoja kuin mallin 3 sisältämät muuttujat.
Analyysissa mallissa 3 pyritään siis poistamaan juuri niiden sekoittavien tekijöiden vaikutus, joista dementiariskitestissä on saatu pisteitä. Pro gradu -työssäni päädyttiin tarkastelemaan mallin 3 antamia tuloksia päätuloksina kaikkien kolmen kognitiomuuttujan kohdalla. Tästä vakiointiin liittyvän ongelman takia olisi dementiariskiin liittyviä tuloksia voinut tarkastella ilman vakiointeja (malli 1).
8 JOHTOPÄÄTÖKSET
Ruokavalinnoilla tai syömisen taidoilla ei tässä tutkimuksessa ollut yhteyttä dementiariskiin.
Ruokavalinnoista makkararuoilla sekä marjoilla ja hedelmillä havaittiin yhteys ainoastaan oppimiskykyyn. Makkararuokien käyttö oli yhteydessä huonoksi koettuun oppimiskykyyn, kun taas marjojen ja hedelmien käyttö yhdistyi hyväksi koettuun oppimiskykyyn. Vahvin yhteys havaittiin syömisen taidolla; syömisen taitoisuus yhdistyi sekä parempaan muistin toimintaan että oppimiskykyyn. Tulosten perusteella voidaan todeta, että terveelliset, ravitsemussuositusten mukaiset ruokailutottumukset sekä syömisen taito saattavat tukea kognitiivista toimintakykyä. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia näiden havaintojen vahvistamiseksi.
LÄHTEET
Anstey, K J, Cherbuin, N., Budge, M., & Young, J. (2011). Body mass index in midlife and late-life as a risk factor for dementia: a meta-analysis of prospective studies. Obesity Reviews: An Official Journal of the International Association for the Study of Obesity, 12(5), 426-437.
Anstey, K J, Mack, H. A., & Cherbuin, N. (2009). Alcohol consumption as a risk factor for dementia and cognitive decline: meta-analysis of prospective studies. The American Journal of Geriatric Psychiatry: Official Journal of the American Association for Geriatric Psychiatry, 17(7), 542–555.
Anttila, T., Helkala, E.-L., Viitanen, M., Kåreholt, I., Fratiglioni, L., Winblad, B., Kivipelto, M. (2004). Alcohol drinking in middle age and subsequent risk of mild cognitive impairment and dementia in old age: a prospective population based study. BMJ (Clinical Research Ed.), 329(7465), 539.
Araújo, J. R., Martel, F., Borges, N., Araújo, J. M., & Keating, E. (2015). Folates and aging:
Role in mild cognitive impairment, dementia and depression. Ageing Research Reviews, 22, 9–19.
Arntzen, K. A., Schirmer, H., Wilsgaard, T., & Mathiesen, E. B. (2010). Moderate wine consumption is associated with better cognitive test results: a 7 year follow up of 5033 subjects in the Tromsø Study. Acta Neurologica Scandinavica. Supplementum,
122(190), 23–29.
Aunola K., Salmela-Aro, K. (toim.) (2018). Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Baleztena, J., Ruiz-Canela, M., Sayon-Orea, C., Pardo, M., Añorbe, T., Gost, J. I., … Bes-Rastrollo, M. (2018). Association between cognitive function and supplementation with omega-3 PUFAs and other nutrients in ≥ 75 years old patients: A randomized
multicenter study. PLOS ONE, 13(3), e0193568.
Barbour, J. A., Howe, P. R. C., Buckley, J. D., Bryan, J., & Coates, A. M. (2014). Nut consumption for vascular health and cognitive function. Nutrition Research Reviews, 27(01), 131–158.
Barnes, D. E., & Yaffe, K. (2009). Predicting dementia: Role of dementia risk indices. Future Neurology, 4, 555–560.
Berendsen, A. A. M., Kang, J. H., van de Rest, O., Feskens, E. J. M., de Groot, L. C. P. G.
M., & Grodstein, F. (2017). The Dietary Approaches to Stop Hypertension Diet, Cognitive Function, and Cognitive Decline in American Older Women. Journal of the American Medical Directors Association, 18(5), 427–432.
Blumenthal, J. A., Smith, P. J., Mabe, S., Hinderliter, A., Welsh-Bohmer, K., Browndyke, J.
N., Sherwood, A. (2017). Lifestyle and Neurocognition in Older Adults With
Cardiovascular Risk Factors and Cognitive Impairment. Psychosomatic Medicine, 79(6), 719–727.
Burrell, J. R., & Piguet, O. (2015). Lifting the veil: how to use clinical neuropsychology to assess dementia. J Neurol Neurosurg Psychiatry, 86, 1216–1224.
Carman, A. J., Dacks, P. A., Lane, R. F., Shineman, D. W., & Fillit, H. M. (2014). Current evidence for the use of coffee and caffeine to prevent age-related cognitive decline and Alzheimer’s disease. The Journal of Nutrition, Health & Aging, 18(4), 383–392.
Cherbuin, N., Reglade-Meslin, C., Kumar, R., Jacomb, P., Easteal, S., Christensen, H., … Anstey, K. J. (2009). Risk Factors of Transition from Normal Cognition to Mild Cognitive Disorder: The PATH through Life Study. Dementia and Geriatric Cognitive Disorders, 28(1), 47–55.
Chouet, J., Ferland, G., Féart, C., Rolland, Y., Presse, N., Boucher, K., … Annweiler, C.
(2015). Dietary Vitamin K Intake Is Associated with Cognition and Behaviour among Geriatric Patients: The CLIP Study. Nutrients, 7(8), 6739–6750.
Conlin, P. R. (1999). The dietary approaches to stop hypertension (DASH) clinical trial:
implications for lifestyle modifications in the treatment of hypertensive patients.
Cardiology in Review, 7(5), 284–288.
Crichton, G. E., Bryan, J., & Murphy, K. J. (2013). Dietary Antioxidants, Cognitive Function and Dementia - A Systematic Review. Plant Foods for Human Nutrition, 68(3), 279–
292.
Dangour, A. D., Allen, E., Elbourne, D., Fletcher, A., Richards, M., & Uauy, R. (2009). Fish consumption and cognitive function among older people in the UK: baseline data from
the OPAL study. The Journal of Nutrition, Health & Aging, 13(3), 198–202.
Danthiir, V., Burns, N. R., Nettelbeck, T., Wilson, C., & Wittert, G. (2011). The older people, omega-3, and cognitive health (EPOCH) trial design and methodology: A randomised, double-blind, controlled trial investigating the effect of long-chain omega-3 fatty acids on cognitive ageing and wellbeing in cognitively healthy older adults. Nutrition Journal, 10(1), 117.
De Amicis, R., Leone, A., Foppiani, A., Osio, D., Lewandowski, L., Giustizieri, V., Bertoli, S. (2018). Mediterranean Diet and Cognitive Status in Free-Living Elderly: A Cross-Sectional Study in Northern Italy. Journal of the American College of Nutrition, 37(6), 1–7.
Devore, E. E., Kang, J. H., Breteler, M. M. B., & Grodstein, F. (2012). Dietary intakes of berries and flavonoids in relation to cognitive decline. Annals of Neurology, 72(1), 135–
143.
Douaud, G., Refsum, H., de Jager, C. A., Jacoby, R., Nichols, T. E., Smith, S. M., & Smith, A. D. (2013). Preventing Alzheimer’s disease-related gray matter atrophy by B-vitamin treatment. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 110(23), 9523–9528.
Erkinjuntti, T., Remes, A., Rinne, J., & Soininen, H. (2015). Muistisairaudet (2.painos).
Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Eshkoor, S. A., Hamid, T. A., Mun, C. Y., & Ng, C. K. (2015). Mild cognitive impairment and its management in older people. Clinical Interventions in Aging, 10, 687–693.
Eskelinen, M. H., & Kivipelto, M. (2010). Caffeine as a Protective Factor in Dementia and Alzheimer’s Disease. Journal of Alzheimer’s Disease, 20(s1), S167–S174.
Eskelinen, M. H., Ngandu, T., Helkala, E.-L., Tuomilehto, J., Nissinen, A., Soininen, H., &
Kivipelto, M. (2008). Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: a population-based CAIDE study. International Journal of Geriatric Psychiatry, 23(7), 741–747.
Eskelinen, M. H., Ngandu, T., Tuomilehto, J., Soininen, H., & Kivipelto, M. (2009). Midlife Coffee and Tea Drinking and the Risk of Late-Life Dementia: A Population-Based CAIDE Study. Journal of Alzheimer’s Disease, 16, 85–91.
Etgen, T., Sander, D., Bickel, H., & Förstl, H. (2011). Mild Cognitive Impairment and Dementia. Deutsches Aerzteblatt Online, 108(44), 743–750.
Exalto, L. G., Quesenberry, C. P., Barnes, D., Kivipelto, M., Biessels, G. J., & Whitmer, R.
A. (2014). Midlife risk score for the prediction of dementia four decades later.
Alzheimer’s & Dementia : The Journal of the Alzheimer’s Association, 10(5), 562–570.
Farina, N., Llewellyn, D., Isaac, M. G. E. K. N., & Tabet, N. (2017). Vitamin E for
Alzheimer’s dementia and mild cognitive impairment. Cochrane Database of Systematic Reviews, 4(4), CD002854.
Fischer, K., van Lent, D. M., Wolfsgruber, S., Weinhold, L., Kleineidam, L., Bickel, H., Wagner, M. (2018). Prospective associations between single foods, Alzheimer’s dementia and memory decline in the elderly. Nutrients, 10(7), 852.
Folstein, M. F., Folstein, S. E., & McHugh, P. R. (1975). "Mini-mental state"; A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. Journal of
Psychiatric Research, 12(3), 189–198.
Freund-Levi, Y., Eriksdotter-Jönhagen, M., Cederholm, T., Basun, H., Faxén-Irving, G., Garlind, A., Palmblad, J. (2006). ω-3 Fatty Acid Treatment in 174 Patients With Mild to Moderate Alzheimer Disease: OmegAD Study. Archives of Neurology, 63(10), 1402.
Gelber, R. P., Petrovitch, H., Masaki, K. H., Ross, G. W., & White, L. R. (2011). Coffee intake in midlife and risk of dementia and its neuropathologic correlates. Journal of Alzheimer’s Disease : JAD, 23(4), 607–615.
Goodwill, A. M., & Szoeke, C. (2017). A Systematic Review and Meta-Analysis of The Effect of Low Vitamin D on Cognition. Journal of the American Geriatrics Society, 65(10), 2161–2168.
Gottesman, R. F., Albert, M. S., Alonso, A., Coker, L. H., Coresh, J., Davis, S. M., … Knopman, D. S. (2017). Associations Between Midlife Vascular Risk Factors and 25-Year Incident Dementia in the Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) Cohort.
JAMA Neurology, 74(10), 1246.
Granic, A., Davies, K., Adamson, A., Kirkwood, T., Hill, T. R., Siervo, M., … Jagger, C.
(2016). Dietary Patterns High in Red Meat, Potato, Gravy, and Butter Are Associated with Poor Cognitive Functioning but Not with Rate of Cognitive Decline in Very Old
Adults. The Journal of Nutrition, 146(2), 265–274.
Hänninen, T. (2013). Kognitiiviset toiminnot. Kirjassa: Heikkinen, E., Jyrkämä, J., Rantanen T. (toim.), Gerontologia (3.painos). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 216–226.
Hänninen, T., Pulliainen, V., Sotaniemi, M., Hokkanen, L., Salo, J., Hietanen, M., Erkinjuntti, T. (2010). Muistisairauksien tiedonkäsittely - muutosten varhainen toteaminen uudistetulla CERAD-tehtäväsarjalla. Duodecim, 126, 2013–2021.
Hemiö, K., Pölönen, A., Ahonen, K., Kosola, M., Viitasalo, K., & Lindström, J. (2014). A simple tool for diet evaluation in primary health care: validation of a 16-item food intake questionnaire. International Journal of Environmental Research and Public Health, 11(3), 2683–2697.
Hooper, C., De Souto Barreto, P., Coley, N., Cantet, C., Cesari, M., Andrieu, S., & Vellas, B.
(2017). Cognitive Changes with Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acids in
Non-Demented Older Adults with Low Omega-3 Index. The Journal of Nutrition, Health &
Aging, 21(9), 988–993.
Hooshmand, B., Polvikoski, T., Kivipelto, M., Tanskanen, M., Myllykangas, L., Mäkelä, M., Solomon, A. (2018). CAIDE dementia risk score, Alzheimer and cerebrovascular pathology: a population-based autopsy study. Journal of Internal Medicine, 283(6), 597–603
Hughes, T. F., Andel, R., Small, B. J., Borenstein, A. R., Mortimer, J. A., Wolk, A., Gatz, M.
(2010). Midlife fruit and vegetable consumption and risk of dementia in later life in Swedish twins. The American Journal of Geriatric Psychiatry : Official Journal of the American Association for Geriatric Psychiatry, 18(5), 413–420.
Hugo, J., & Ganguli, M. (2014). Dementia and cognitive impairment: epidemiology, diagnosis, and treatment. Clinics in Geriatric Medicine, 30(3), 421–442.
Kalmijn, S., van Boxtel, M. P. J., Ocké, M., Verschuren, W. M. M., Kromhout, D., & Launer, L. J. (2004). Dietary intake of fatty acids and fish in relation to cognitive performance at middle age. Neurology, 62(2), 275–280.
Kang, J. H., Ascherio, A., & Grodstein, F. (2005). Fruit and vegetable consumption and cognitive decline in aging women. Annals of Neurology, 57(5), 713–720.
Karrasch, M., Laatu, S., Martikainen, K., & Marttila, R. (2013). CERAD test performance
and cognitive impairment in Parkinson’s disease. Acta Neurologica Scandinavica, 128(6), 409–413.
Kivipelto, M., Ngandu, T., Laatikainen, T., Winblad, B., Soininen, H., & Tuomilehto, J.
(2006). Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. The Lancet Neurology, 5(9), 735–741.
Knight, A., Bryan, J., Wilson, C., Hodgson, J., & Murphy, K. (2015). A randomised
controlled intervention trial evaluating the efficacy of a Mediterranean dietary pattern on cognitive function and psychological wellbeing in healthy older adults: the MedLey study. BMC Geriatrics, 15(1), 55.
Krall, J. S., & Lohse, B. (2011). Validation of a measure of the Satter eating competence model with low-income females. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 8(1), 26.
Laitala, V. S., Kaprio, J., Koskenvuo, M., Räihä, I., Rinne, J. O., & Silventoinen, K. (2009).
Coffee drinking in middle age is not associated with cognitive performance in old age.
The American Journal of Clinical Nutrition, 90(3), 640–646.
Laitinen, M. H., Ngandu, T., Rovio, S., Helkala, E.-L., Uusitalo, U., Viitanen, M., … Kivipelto, M. (2006). Fat Intake at Midlife and Risk of Dementia and Alzheimer’s Disease: A Population-Based Study. Dementia and Geriatric Cognitive Disorders, 22(1), 99–107.
Liu, Q.-P., Wu, Y.-F., Cheng, H.-Y., Xia, T., Ding, H., Wang, H., … Xu, Y. (2016). Habitual coffee consumption and risk of cognitive decline/dementia: A systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies. Nutrition, 32(6), 628–636.
Lohse, B. (2015). The Satter Eating Competence Inventory for Low-income persons is a valid measure of eating competence for persons of higher socioeconomic position. Appetite, 87, 223–228.
Lohse, B., Arnold, K., & Wamboldt, P. (2013). Evaluation of About Being Active , an online lesson about physical activity shows that perception of being physically active is higher in eating competent low-income women. BMC Women’s Health, 13(12).
Lohse, B., Psota, T., Estruch, R., Zazpe, I., Sorli, J. V., Salas-Salvadò, J., … PREDIMED Study Investigators. (2010). Eating Competence of Elderly Spanish Adults Is Associated
with a Healthy Diet and a Favorable Cardiovascular Disease Risk Profile. The Journal of Nutrition, 140(7), 1322–1327.
Lohse, B., Satter, E., Horacek, T., Gebreselassie, T., & Oakland, M. J. (2007). Measuring Eating Competence: Psychometric Properties and Validity of the ecSatter Inventory.
Journal of Nutrition Education and Behavior, 39(5), S154–S166.
Mangialasche, F., Solomon, A., Kåreholt, I., Hooshmand, B., Cecchetti, R., Fratiglioni, L., Kivipelto, M. (2013). Serum levels of vitamin E forms and risk of cognitive impairment in a Finnish cohort of older adults. Experimental Gerontology, 48(12), 1428–1435.
Martínez-Lapiscina, E. H., Clavero, P., Toledo, E., Estruch, R., Salas-Salvadó, J., San Julián, B., Martinez-Gonzalez, M. Á. (2013). Mediterranean diet improves cognition: the PREDIMED-NAVARRA randomised trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &
Psychiatry, 84(12), 1318–1325.
McNamara, R. K., Kalt, W., Shidler, M. D., McDonald, J., Summer, S. S., Stein, A. L., … Krikorian, R. (2018). Cognitive response to fish oil, blueberry, and combined
supplementation in older adults with subjective cognitive impairment. Neurobiology of Aging, 64, 147–156.
Mikkelsen, K., Stojanovska, L., Tangalakis, K., Bosevski, M., & Apostolopoulos, V. (2016).
Cognitive decline: A vitamin B perspective. Maturitas, 93, 108–113.
Miller, M. G., Hamilton, D. A., Joseph, J. A., & Shukitt-Hale, B. (2018). Dietary blueberry improves cognition among older adults in a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. European Journal of Nutrition, 57(3), 1169–1180.
Morris, M. C., Evans, D. A., Tangney, C. C., Bienias, J. L., & Wilson, R. S. (2006).
Associations of vegetable and fruit consumption with age-related cognitive change.
Neurology, 67(8), 1370–1376.
Morris, M. C., Evans, D. A., Tangney, C. C., Bienias, J. L., & Wilson, R. S. (2005). Fish Consumption and Cognitive Decline With Age in a Large Community Study. Archives of Neurology, 62(12), 1849.
Morris, M. C., Wang, Y., Barnes, L. L., Bennett, D. A., Dawson-Hughes, B., & Booth, S. L.
(2018). Nutrients and bioactives in green leafy vegetables and cognitive decline.
Neurology, 90(3), e214–e222.
Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus (2017). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen
Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim.
Neafsey, E., & Collins, M. (2011). Moderate alcohol consumption and cognitive risk.
Neuropsychiatric Disease and Treatment, 7, 465–484.
Ngandu, T., Lehtisalo, J., Solomon, A., Levälahti, E., Ahtiluoto, S., Antikainen, R., Kivipelto, M. (2015). A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. The Lancet, 385(9984), 2255–2263.
Nilsson, A., Radeborg, K., Salo, I., & Björck, I. (2012). Effects of supplementation with n-3 polyunsaturated fatty acids on cognitive performance and cardiometabolic risk markers in healthy 51 to 72 years old subjects: a randomized controlled cross-over study.
Nutrition Journal, 11, 99.
Nooyens, A. C. J., Bueno-de-Mesquita, H. B., van Boxtel, M. P. J., van Gelder, B. M.,
Verhagen, H., & Verschuren, W. M. M. (2011). Fruit and vegetable intake and cognitive decline in middle-aged men and women: the Doetinchem Cohort Study. British Journal of Nutrition, 106(05), 752–761.
Nooyens, A. C. J., van Gelder, B. M., Bueno-de-Mesquita, H. B., van Boxtel, M. P. J., &
Verschuren, W. M. M. (2017). Fish consumption, intake of fats and cognitive decline at middle and older age: the Doetinchem Cohort Study. European Journal of Nutrition, 1–
9.
Nurk, E., Refsum, H., Drevon, C. A., Tell, G. S., Nygaard, H. A., Engedal, K., & Smith, A.
D. (2010). Cognitive performance among the elderly in relation to the intake of plant foods. The Hordaland Health Study. British Journal of Nutrition, 104(08), 1190–1201.
O’Brien, J., Okereke, O., Devore, E., Rosner, B., Breteler, M., & Grodstein, F. (2014). Long-term intake of nuts in relation to cognitive function in older women. The Journal of Nutrition, Health & Aging, 18(5), 496–502.
Okusaga, O., Stewart, M. C. W., Butcher, I., Deary, I., Fowkes, F. G. R., & Price, J. F.
(2013). Smoking, hypercholesterolaemia and hypertension as risk factors for cognitive impairment in older adults. Age and Ageing, 42(3), 306–311.
Olsson, E., Byberg, L., Karlström, B., Cederholm, T., Melhus, H., Sjögren, P., & Kilander, L.
(2017). Vitamin D is not associated with incident dementia or cognitive impairment: an 18-y follow-up study in community-living old men. The American Journal of Clinical Nutrition, 105(4), 936–943.
Ozawa, M., Shipley, M., Kivimaki, M., Singh-Manoux, A., & Brunner, E. J. (2017). Dietary pattern, inflammation and cognitive decline: The Whitehall II prospective cohort study.
Ozawa, M., Shipley, M., Kivimaki, M., Singh-Manoux, A., & Brunner, E. J. (2017). Dietary pattern, inflammation and cognitive decline: The Whitehall II prospective cohort study.