6. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Tulosten pohdinta
6.1.3 Rokotteiden ja/tai estolääkkeiden ottaminen
Tässä tutkimuksessa havaittiin koko tutkimuspopulaatiota tutkittaessa sekä kurdi– ja venäläistaustaisia erikseen tarkasteltuna, yhteys Suomessa asumisen ajan ja rokotteen ja/tai estolääkkeen ottamisen välillä. Lisäksi venäläistaustaisilla korkeampi ikä ja ainakin lukiotasoinen peruskoulutus olivat yhteydessä todennäköisyyteen ottaa rokote.
Venäläistaustaisia terveydenhuoltoon hakeutuneita oli huomattavan vähän, joka vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen. Tulos kuitenkin tukee aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että korkeampi koulutustaso lisää maahanmuuttajan todennäköisyyttä hakeutua terveydenhuoltoon (Lebano ym. 2020).
Tutkimuksessa selvitettyjen ennen matkaa otettujen estolääkkeiden sekä rokotteiden jakauma heijastaa suoraan kohdemaiden kannalta kriittisiä infektiotauteja. Somaliaan matkustettaessa suositellaan otettavaksi vuodenajasta riippumatta malarian estolääkitys, koska malarian riski on maassa erittäin suuri ympäri vuoden. Toinen merkittävä infektiotauti on osassa Somaliaa esiintyvä keltakuume, jota vastaan suositellaan rokotusta erityisesti maaseudulle matkustettaessa. Harkinnan mukaan suositeltavia rokotteita ovat suomalaiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi B-hepatiitti, keltakuume, kolera, lavantauti ja kausi-influenssa (Kainulainen ym. 2020c). Somalialaistaustaisista rokotteen ja/tai estolääkkeen ottaneista 92 % oli ottanut malarian estolääkkeen, 42 % keltakuumerokotuksen ja 41 % HAV-rokotteen. Muiden rokotteiden osuus vaihteli 7– 33
% välillä.
Kurditaustaisista terveydenhuoltoon hakeutuneista 94 % oli ottanut HAV-rokotteen.
Lavantautirokotteen, kolerarokotteen, aivotulehdusrokotteen, keltakuumerokotteen ja tuhkarokkorokotteen osuudet olivat kaikki yli 60 %. Lisäksi noin 70 % oli lisäksi ottanut malarianestolääkkeen. Irakiin ja Iraniin matkustettaessa suositellaan HAV-rokotetta sekä
62 riskinarvion perusteella kolera-, lavantauti- ja kausi-influenssarokotetta. Malarian estolääkitystä suositellaan vain tiettyinä vuodenaikoina (Kainulainen ym. 2020a, Kainulainen ym. 2020b). Tämä todennäköisesti selittää matalampaa estolääkkeiden ottamisen osuutta verrattuna Somalialaistaustaisiin. Irakissa ja Iranissa ei esiinny keltakuumetta, mutta molemmissa maissa vaaditaan keltakuumerokote-todistus tietyistä maista tultaessa, mukaan lukien mahdolliset välilaskut (Kainulainen ym. 2020a, Kainulainen ym. 2020b). Tämä saattaa selittää otettujen keltakuumerokotteiden osuutta kurditaustaisilla.
Oletettavasti sekä kurdi- että somalialaistaustaisilla matkustuksen kohde (maaseutu vs.
kaupunki) ja tiedot aikaisemmista rokotuksista ovat vaikuttaneet lääkärin suosittelemiin rokotuksiin. Tulokset saattavat viitata myös siihen, että rokotteiden ottamisessa on tehty priorisointia esimerkiksi kustannusten tai oman kokemustiedon perusteella.
Kurditaustaiset olivat ottaneet kattavammin rokotteita verrattuna somalialaistaustaisiin.
Tulos saattaa viitata siihen, että somalialaistaustaiset ovat joutuneet tekemään enemmän priorisointia eri rokotteiden välillä. Myös La Rocque ym. (2017) havaitsivat tutkimuksessaan, että afrikkalaistaustaiset kyläilymatkailijat kieltäytyvät rokotteista kaikkein todennäköisimmin. Usein raha ja matkailijan omat käsitykset taudin vakavuudesta tai aikaisemmin hankitusta immuniteetista saattavat vaikuttaa päätökseen (Ferrara ym. 2019).
Yleisesti ottaen erityisesti kehitysmaista kotoisin olevilla maahanmuuttajilla saattaa olla heikko tietämys saamistaan rokotteista (Lebano ym. 2020). Lisäksi sodat ja konfliktit ovat saattaneet estää terveydenhuollon toiminnan ja siten myös rokottamisen (Mipatrini ym.
2017). Suomessa asuvien turvapaikanhakijoiden terveyttä ja hyvinvointia selvittäneessä TERTTU-tutkimuksessa (Skogberg ym. 2019) selvitettiin turvapaikanhakijoiden rokotustietoja, ja havaittiin, että etenkin nuoret aikuiset muistivat saamiaan rokotuksia puutteellisesti.
Venäläisistä terveydenhuoltoon hakeutuneista kaikki olivat ottaneet HAV-rokotteen ja lisäksi pieni osa lavantautirokotteen. Venäjälle matkustettaessa suositellaan suomalaiseen rokoteohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi otettavan riskinarvion mukaan rokotus puutiaisaivotulehdukseen (ei selvitetty tässä tutkimuksessa), Hepatiitti A ja B, Japanin aivotulehduksen sekä kausi-influenssan (ei selvitetty tässä tutkimuksessa) ehkäisyyn
63 (Kainulainen ym. 2020d). Venäläisten ottamien rokotteiden kattavuus on heikompi verrattuna somalialais- ja kurditaustaisiin, mutta huomioonotettavaa on, että jopa 18 % Maamu-tutkimukseen osallistuneista venäläistaustaisista oli ilmoittanut hakeneensa lääkäripalveluita myös Suomen ulkopuolelta (Castaneda ym. 2012).
Somalialaistaustaisista 6 % ja kurditaustaisista 7 % oli hakeutunut terveydenhuoltoon ennen matkaa, mutta oli tästä huolimatta jättänyt ottamatta rokotteen ja estolääkkeen.
Terveydenhuoltoon hakeutuminen on silti voinut ehkäistä henkilöitä kyläilymatkailuun liittyviltä infektiotaudeilta, sillä terveydenhuollosta saatava ohjeistus, kuten hyttysten välttäminen, on tärkeä osa ennaltaehkäisyä. Tulosten mukaan noin 1 % sekä somalialaistaustaisista että kurditaustaisista oli päätynyt ottamaan rokotteen ja/tai estolääkkeen, vaikka ei ollut käynyt terveydenhuollossa ennen matkaa. Tämä viittaisi siihen, että rokotteita ja/tai lääkkeitä on haettu kohdemaasta.
64 6.2 Tutkimuksen rajoitteet
Tässä tutkimuksessa on useita rajoitteita. Lähtökohtaisesti vertailtavat maahanmuuttajaryhmät ovat maantieteellisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti hyvin erilaisista maista kotoisin. Tämän vuoksi vahvasti kotimaahan liittyvää ilmiötä, sinne matkustamista, on haastavaa vertailla eri ryhmien välillä. Samasta syystä tässä tutkimuksessa tarkasteltujen maahanmuuttajaryhmien tuloksia ei voida myöskään yleistää kaikkiin Suomessa asuviin maahanmuuttajiin. Osa tämän tutkimuksen tilastollisista yhteyksistä selvitettiin siten, että koko tutkimuspopulaatiota tarkasteltiin yhtenä ryhmänä, koska osassa tilastoanalyyseista yksittäisten luokkien tapausmäärät jäivät huomattavan pieniksi. Maamu-aineistoa ei ole ensisijaisesti tarkoitettu tarkasteltavaksi kaikki kansallisuudet yhdessä. Koko tutkimuspopulaatiota tarkastellessa mallissa oli kuitenkin aina kansallisuus mukana, mikä parantaa mallin luotettavuutta.
Kokonaisuudessaan tulosten luotettavuutta olisivat parantaneet isommat tapausmäärät.
Tutkimuksen kannalta olisi ollut mielenkiintoista selvittää koulutustason yhteyttä tarkasteltaviin ilmiöihin. Koulutuksen yhteyttä oli kuitenkin haastava tutkia, koska tapausmäärät olivat huomattavan pienet korkeamman koulutusasteen luokissa. Myös eri koulutustasojen määrittely (esim. ammatillinen koulutus) saattaa olla haastavaa ja aiheuttaa tulkinnanvaraisuuteen liittyvää harhaa tietoihin. Pienten tapausmäärien vuoksi tutkimuksessa piti myös yhdistää vastausvaihtoehtojen luokkia. Koska esimerkiksi oleskeluluvan perusteissa oli eri taustoista tulevilla maahanmuuttajilla suurta vaihtelua, ei luokkien yhdistämistä voitu tehdä aina yhtenevällä tavalla.
Voidaan myös olettaa, että jo tutkimushenkilöiden valikoitumisessa tutkimukseen on tapahtunut harhaa. Henkilöt, jotka ovat osallistuneet tutkimukseen, ovat oletettavasti muutoinkin kiinnostuneita terveydestään ja siihen liittyvistä asioista. Tällaisten henkilöiden voidaan olettaa myös päätyvän keskimääräistä helpommin terveydenhuoltoon ennen matkaa ja toisaalta noudattavan terveydenhuollosta saatuja ohjeita.
65 6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
Tämä tutkimus tuki aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että hyvä kielitaito ennustaa kyläilymatkailijan päätymistä terveydenhuoltoon. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että Suomessa asuvat venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset maahanmuuttajat kyläilymatkailevat sitä todennäköisemmin, mitä pidempään he ovat asuneet Suomessa, ja matkalle lähtevät todennäköisemmin naiset kuin miehet. Toisaalta samat taustatekijät lisäävät myös todennäköisyyttä hakeutua terveydenhuoltoon ennen kyläilymatkaa. Myös rokotteen ja/tai estolääkkeen ottaminen on todennäköisempää, mitä kauemmin maahanmuuttaja on asunut Suomessa. Venäläistaustaisilla lisäksi korkeampi ikä ja ainakin lukiotasoinen peruskoulutus olivat yhteydessä rokotteen ottamiseen.
Voidaankin todeta, että jokin tai jotkin suomalaisen yhteiskunnan vaikutukset lisäävät maahanmuuttajan todennäköisyyttä hakeutua terveydenhuoltoon. Vaikutus saattaa välittyä esimerkiksi kasvavan terveystaidon tai terveydenhuollon prosessien paremman tuntemisen myötä. Myös infektiotauteihin liittyvät terveysstandardit saattavat muuttaa maahanmuuttajan tulkintaa riskeistä. Suomessa on korkea elintarvikehygienia, puhdas juomavesi ja vähän endeemisiä infektiotauteja. Naissukupuolen todennäköisempi päätyminen terveydenhuoltoon ennen matkaa saattaa johtua osittain esimerkiksi suomalaisesta neuvolajärjestelmästä.
Eniten matkustavat venäläistaustaiset, mutta he käyvät epätodennäköisemmin terveydenhuollossa ennen matkaansa ja ottavat epätodennäköisemmin rokotteita ennen matkalle lähtöä kuin somalialaistaustaiset ja kurditaustaiset. Vaikka Venäjä ei lähtökohtaisesti ole matkakohteena yhtä riskialtis kuin muiden tämän tutkimuksen väestöryhmien lähtömaat, ovat venäläistaustaiset kuitenkin määrällisesti tämän tutkimuksen suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa ja toisaalta matkustuskertojen määrä on huomattavasti suurempi kuin somalialais- tai kurditaustaisilla. Tämän vuoksi venäläistaustaisia matkailijoita ei tulisi unohtaa kyläilymatkailua tarkasteltaessa.
Tässä tutkimuksessa ennen kyläilymatkailuun otettavien rokotteiden kattavuudessa oli eroja eri kansallisuuksien välillä. Erityisesti somalialaistaustaiset ovat ottaneet suhteellisen suppeasti rokotteita verrattuna suosituksiin. Tulevaisuudessa olisi arvokasta saada lisätietoa myös rokotteiden mahdollisten vahvisteannosten saannista. Tässä
66 tutkimuksessa ei ollut tietoa vahvisteannoksista, mutta tutkimuksen mukaan kyläilymatkailijat ottavat huomattavasti harvemmin ohjeistetut vahvisteannokset verrattuna muihin matkailijoihin (Ferrara ym. 2019).
Tämä tutkimus tarjosi mielenkiintoista tietoa kolmesta hyvin erityyppisestä maahanmuuttajaryhmästä. Tulevaisuudessa olisi arvokasta tunnistaa tiettyjen väestön osien erityispiirteitä ja suunnata ehkäiseviä toimenpiteitä kohdennetusti kyseisille ryhmille. Tämän tutkimuksen perusteella miehet päätyvät naisia epätodennäköisemmin terveydenhuoltoon ennen matkaa. Olisikin aiheellista miettiä, miten matkustusterveyteen liittyvää tietoa saisi lisättyä kohdennetusti juuri miehille. Ruotsissa asuvien pakolaisten terveystaitoja selvittäneessä tutkimuksessa osoitettiin, että somalialaistaustalla on itsenäinen yhteys terveysosaamiseen (Wångdahl ym. 2014). Syyksi tutkijat ehdottavat Somalian yhteiskunnan konflikteja, epävarmuutta sekä kulttuurisia ominaisuuksia.
Jatkossa olisikin tärkeää huomioida maahanmuuttajien ennaltaehkäisevän terveydenhuollon suunnittelussa erityisesti herkät ryhmät, kuten somalialaistaustaiset naiset.
Infektiotautien voidaan sanoa joutuneen viimeisten vuosikymmenien aikana kroonisten sairauksien varjoon, koska krooniset sairaudet ovat merkittävin kuolleisuuden ja tautitaakan aiheuttaja maailmassa (WHO 2020c). Tämänhetkisessä maailman tilanteessa infektiotaudit ovat kuitenkin nousseet erittäin ajankohtaiseksi uhaksi koko maailman pysäyttäneen Corona-virus -epidemian vuoksi (WHO 2020d). Epidemia on muistuttanut globaalin maailman heikkouksista ja korostanut ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tarpeellisuutta.
Mikrobien muuntautumiskyky lisää painetta lääke- ja rokotekehitykselle, mutta ensiarvoisen tärkeää olisi myös, että epidemioita pystyttäisiin ennaltaehkäisemään yhteiskunnallisin toimin. Jokaisesta liikkeellä olevasta matkustajasta arvion mukaan jopa neljäsosa on kotimaahansa matkustava, tai sieltä palaava maahanmuuttaja (Heywood ja Zwar 2018). Kyseessä on siis infektiotautien epidemiologian kannalta keskeinen ryhmä, joiden kohdalla tarvitaan lisää tutkimusta siitä, mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajan terveydenhuoltoon hakeutumiseen. Tähän mennessä valtaosa tutkimuksista käsittelee terveydenhuoltoon hakeutumisen esteitä.
67 Tämän tutkimuksen tulokset korostavat erityisesti tarvetta tunnistaa tapoja, joiden avulla maahanmuuttajan tehokasta yhteiskuntaan integroitumista pystytään tukemaan.
Kielitaito, työpaikka ja toimeentulo sekä yhteiskunnan ja terveydenhuollon tuntemus poistavat esteitä terveydenhuollon saavutettavuudelle ja murtavat kulttuurisia sekä kielellisiä muureja.
Tärkeää olisi myös selvittää eri maahanmuuttajaryhmien tietoisuutta infektiotautien riskeistä ja antibioottiresistenssistä (WHO 2020e). Tutkimustiedon mukaan kyläilymatkailu lisää riskiä joutua antibioottiresistentin mikrobin kantajaksi (Khawaja ym. 2017). Tällä hetkellä antibioottiresistenssin leviämistä verrataan vakavuudeltaan jopa ilmastomuutokseen. Se on hiljainen pandemia, joka on vahvasti yhteydessä globaaliin liikkuvuuteen
68
7 KIRJALLISUUS
Angell SY, Cetron MS. Health disparities among travelers visiting friends and relatives abroad. Annals of Internal Medicine 2005;142:67–72.
Barnett ED, MacPherson DW, Stauffer WM, Loutan L, Hatz CF, Matteelli A, Behrens RH. The visiting friends or relatives traveler in the 21st century: time for a new
definition. Journal of Travel Medicine 2010;17:163–170.
Behrens RH, Neave PE, Jones CO. Imported malaria among people who travel to visit friends and relatives: is current UK policy effective or does it need a strategic change?
Malaria Journal 2015;14: doi 10.1186/s12936-015-0666-7.
Belderok SM, Rimmelzwaan GF, van den Hoek A, Sonder GJ. Effect of travel on influenza epidemiology. Emerging Infectious Diseases 2013;19:925–931.
Boggild AK, Castelli F, Gautret P, Torresi J, von Sonnenburg F, Barnett ED, Greenaway CA, Lim PL, Schwartz E, Wilder-Smith A, Wilson ME, GeoSentinel Surveillance Network. Vaccine preventable diseases in returned international travelers:
results from the GeoSentinel Surveillance Network. Vaccine 2010;28:7389–7395.
Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusraportti 2012:6.
Danis K, Baka A, Lenglet A, Van Bortel W, Terzaki I, Tseroni M, Detsis M,
Papanikolaou E, Balaska A, Gewehr S, Dougas G, Sideroglou T, Economopoulou A, Vakalis N, Tsiodras S, Bonovas S, Kremastinou J. Autochthonous Plasmodium vivax malaria in Greece, 2011. Euro Surveillance 2011:16; doi 19993.
ECDC, European Centre for Disease Prevention and Control. Assessing the burden of key infectious diseases affecting migrant populations in the EU/EEA. European Centre for Disease Prevention and Control. Technical report 2014.
69 Elonsalo U. Kausi-Influenssa. Matkailijan terveysopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Saatavissa www-muodossa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00038 (luettu 21.05.2018).
Encyclopedia Britannica. Kurd. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.britannica.com/topic/Kurd (päivitetty 24.01.2018).
Fenner L, Weber R, Steffen R, Schlagenhauf P. Imported infectious disease and purpose of travel, Switzerland. Emerging Infectious Diseases 2007;13:217–222.
Fenton KA, Chinouya M, Davidson O, Copas A, MAYISHA research team. HIV transmission risk among sub-Saharan Africans in London travelling to their countries of origin. AIDS (London, England) 2001;15:1442–1445.
Ferrara P, Masuet-Aumatell C, Ramon-Torell J. Pre-travel health care attendance among migrant travelers visiting friends and relatives (VFR): a 10-year retrospective analysis. BMC Public Health 2019;19:http//doi.org/10.1186/s12889-019-7722-0.
Fulford M, Keystone JS. Health Risks Associated with Visiting Friends and Relatives in Developing Countries. Current Infectious Disease Reports 2005;7:48–53.
Gautret P, Botelho-Nevers E, Brouqui P, Parola P. The spread of vaccine-preventable diseases by international travellers: a public-health concern. Clinical microbiology and infection 2012;18:77–84.
Geosentinel 2021. International Society of Travel Medicine. Saatavissa:
https://www.istm.org/geosentinel (luettu 13.02.2021).
Hahne S, Ramsay M, Balogun K, Edmunds WJ, Mortimer P. Incidence and routes of transmission of hepatitis B virus in England and Wales, 1995-2000: implications for immunisation policy. Journal of Clinical Virology 2004;29:211–220.
70 Heywood A, Zwar N. Improving acces and provision of pre-travel healthcare for
travelers visiting friends and relatives: a review of the evidence. Journal of Travel Medicine 2018:1–8.
Jong EC. United States epidemiology of hepatitis A: influenced by immigrants visiting friends and relatives in Mexico? The American Journal of Medicine 2005;118:50–57.
Kainulainen K, Nohynek H, Pekkanen E, Savolainen-Kopra C, Siikamäki H.
Matkailijan terveysopas. THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020 a. Matkailijan terveysopas. Irak. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00055#IRQ
Kainulainen K, Nohynek H, Pekkanen E, Savolainen-Kopra C, Siikamäki H.
Matkailijan terveysopas. THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020 b. Matkailijan terveysopas. Iran. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00055#IRN
Kainulainen K, Nohynek H, Pekkanen E, Savolainen-Kopra C, Siikamäki H.
Matkailijan terveysopas. THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020 c. Matkailijan terveysopas. Somalia. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00190#SOM.
Kainulainen K, Nohynek H, Pekkanen E, Savolainen-Kopra C, Siikamäki H.
Matkailijan terveysopas. THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020 d. Matkailijan terveysopas. Venäjä. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00190#RUS
Kainulainen K, Siikamäki H. Malarian ehkäisy 2017. Matkailijan terveysopas.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00031 (Luettu 4.4.2018).
Khawaja T, Kirveskari J, Johansson S, Väisänen J, Djupsjöbacka A, Nevalainen A, Kantele A. Patients hospitalized abroad as importers of multiresistant bacteria – a cross‐
sectional study. Clinical Microbiology and Infection 2017;2:6731–6738
71 Kontio M. Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko 2018. Matkailijan terveysopas.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00048 (luettu 18.5.2018).
Koponen P, Rask S, Castaneda A, Manderbacka K, Suvisaari J, Kuusio H, Laatikainen T, Keskimäki I, Koskinen S. Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja. Lääkärilehti 2016;12-13:907–914.
Kramer M, Van de Hoek R, Coutinho M. Sexual risk behaviour among Surinamese and Antillean migrants travelling to their countries of origin. Sexually Transmitted
Infections 2005;81:508–510.
Kuusi M, Elonsalo U, Leino T. Jäykkäkouristus ja kurkkumätä. Matkailijan terveysopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Saatavissa www-muodossa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00040 (luettu 17.5.2018).
Kuusi M, Leino T. Hepatiitti A. Matkailijan terveysopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Saatavissa www-muodossa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00037 (luettu 2.5.2018).
Kuusi M. Leino T, Puumalainen T. Hepatiitti B. Matkailijan terveysopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00037.
KvantiMOTV. Ristiintaulukointi. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ristiintaulukointi/ristiintaulukointi.html#muodostamin en (päivitetty 6.5.2004).
KvantiMOTV 2009a. Tutkimusasetelmat. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/tutkimus/asetelma.html (päivitetty 21.12.2009).
72 KvantiMOTV 2009b. Logistinen regressio. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/logregressio/logistinen.html (päivitetty 6.12.2009).
La Rocque RC, Deshpande BR, Rao SR, Brunette GW, Sotir MJ, Jentes ES, Ryan ET, Global TravEpiNet Consortium. Pre-travel health care of immigrants returning home to visit friends and relatives. The American Journal of Tropical Medicine and Hygiene 2013;88:376–380.
Lebano A, Hamed S, Bradby H. Gil-Salmeron A, Dura-Ferrandis E, Carces-Ferrer J, Azzedine F, Riza E, Karnaki P, Zota D, Linos A. Migrants’ and refugees’ health status and healthcare in Europe: a scoping literature review. BMC Public Health
2020:20:https://doi.org/10.1186/s12889-020-08749-8.
Lumio J. Malaria 2018. Duodecim terveyskirjasto. Saatavissa www-muodossa
osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00620 (luettu 28.03.2018).
Maahanmuuttovirasto. Tilastot/kansainvälinen suojelu 2020. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: https://tilastot.migri.fi/index.html#decisions/23330?start=600 (päivitetty 15.12.2020).
Matteelli A, Carvalho ACC, Bigoni S. Visiting Relatives and Friends (VFR), Pregnant, and Other Vulnerable Travelers 2012;26: doi:10.1016/j.idc.2012.07.003.
Mipatrini D, Stefanelli P, Severoni S, Rezza G. Vaccinations in migrants and refugees:
a challenge for European health systems. A systematic review of current scientific evidence. Pathogens and Global Health 2017;111:59-68.
Monge-Maillo B, Lopez-Velez R. Migration and malaria in Europe. Mediterranean Journal of Hematology and Infectious Diseases 2012;4:doi: 2012014.
Monge-Maillo B, Norman FF, Perez-Molina JA, Navarro M, Diaz-Menendez M, Lopez-Velez R. Travelers visiting friends and relatives (VFR) and imported infectious
73 disease: travelers, immigrants or both? A comparative analysis. Travel Medicine and Infectious Disease 2014;12:88–94.
Mutsch M, Spicher VM, Gut C, Steffen R. Hepatitis A virus infections in travelers, 1988-2004. Clinical infectious diseases: an official publication of the Infectious Diseases Society of America 2006;42:490–497.
Nieminen T, Sutela H, Hannula U. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Työpaperi 2015:18.
Nohynek H. Meningokokkitaudit. Matkailijan terveysopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00045 (luettu 19.05.2018).
Nohynek H, Puumalainen T. Keltakuume. Matkailijan terveysopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Saatavilla www-muodossa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00041(luettu 02.05.2018).
Nohynek H, Salmenlinna S. Lavantauti. Matkailijan terveysopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00044 (luettu 02.05.2018).
Nohynek H, Puumalainen T, Sane J. Japanin aivotulehdus. Matkailijan terveysopas.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00039 (luettu 2.5.2018).
Open society foundations. Somalit Helsingissä-Somalit Euroopan kaupungeissa. New york Open Society Foundations 2014.
74 Pai Mangalore R, Johnson DF, Leder K. Travellers visiting friends and relatives: a high-risk, under-recognised group for imported infectious diseases. International Medicine Journal 2018;48:759–762. doi:10.1111/imj.13956.
Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimus 77/1678. Annettu Genevessä 28.7.1951. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2#idp450453408 (luettu 30.03.2018).
Parola P, Soula G, Gazin P, Foucault C, Delmont J, Brouqui P. Fever in travelers returning from tropical areas: prospective observational study of 613 cases hospitalised in Marseilles, France, 1999-2003. Travel Medicine and Infectious Disease 2006;4:61–
70.
Paudel P, Raina C, Zwar N, Seale H, Worth H, Sheikh M, Heywood AE. Risk activities and pre-travel health seeking practices of notified cases of imported infectious diseases in Australia. Journal of Travel Medicine 2017;24: doi10.1093/jtm/tax044.
Savolainen-Kopra C, Nohynek H, Blomqvist S. Polio. Matkailijan terveysopas 2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa www-muodossa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00046 (luettu 17.02.2018).
Schlagenhauf P, Santos-O'Connor F, Parola P. The practice of travel medicine in Europe. Clinical Microbiology and Infectious Diseases 2010;16:203–208.
Seale H, Kaur R, Mahimbo A, MacIntyre CR, Zwar N, Smith M, Worth H, Heywood AE. Improving the uptake of pre-travel health advice amongst migrant Australians:
exploring the attitudes of primary care providers and migrant community groups. BMC infectious diseases 2016;16: doi10.1186/s12879-016-1479-1.
Seksitaudit. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien
Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 16.05.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
75 Siikamäki H. Kyläilymatkailijat. Matkailijan terveysopas 2016. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54714 (luettu 03.04.2018).
Sisäministeriö. Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011-2014. Sisäministeriön julkaisu 2015:2.
Sisäministeriö 2020. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: https://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset (luettu 30.12.2020).
Skogberg N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Omar AAH.
Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 12/2019, 412 sivua.
Helsinki 2019. Verkkojulkaisu saatavissa: ISBN 978-952-343-350-2 (painettu); ISBN 978-952-343-351-9.
Soini T, Puumalainen M. Matkailijan terveysopas. Tuberkuloosi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00022 (luettu 2.5.2016).
Svensson P, Sundbeck M, Persson KI, Stafstrom M, Ostergren PO, Mannheimer L, Agardh A. A meta-analysis and systematic literature review of factors associated with sexual risk-taking during international travel. Travel Medicine and Infectious Disease 2018: doi:S1477-8939(18)30045-0.
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015a. Hepatiitti B. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/hepatiitti-b (päivitetty 18.09.2015).
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015b. Verenvuotokuume. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja
mikrobit/virustaudit/verenvuotokuume (päivitetty 9.12.2015).
76 THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015c. Meningokokki. Saatavissa
www-muodossa osoitteessa:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/meningokokki (päivitetty 18.9.2015).
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016a. Matkailijan terveysopas. Matkalle valmistautuminen. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54708 (luettu 25.04.2018).
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016b. Matkailijan terveysopas. Yleistä rokottamisesta. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54739 (luettu 25.04.2018).
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016c. Salmonella. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/salmonella (päivitetty 12.08.2016).
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Hepatiitti A. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/hepatiitti-a (päivitetty 7.12.2017).
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Tartuntataudit Suomessa 2019. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
https://thl.fi/documents/533963/584369/Tartuntataudit+Suomessa+2019+_Saavutettava.
pdf/9136f7d4-3ef3-1d2e-39b4-4211b6cd0c0c?t=1605002270906 (luettu 2.1.2020).
Tilastokeskus 2020a. Muuttoliike. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.stat.fi/tup/maahanmuutto/muuttoliike.html (luettu 30.11.2020).
Tilastokeskus 2020b. Ulkomaalaistaustaiset. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajatvaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html (luettu 30.11.2020).
77 Tilastokeskus 2020c. Maahanmuuttajat väestössä. Saatavissa www-muodossa
osoitteessa: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html (luettu 12.12.2020).
Tilastokeskus 2020d. Vieraskieliset. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html (luettu 28.12.2020).
Tuomisto K, Tiittala P, Keskimäki I, Helve O. Refugee crisis in Finland: challenges to safeguarding the right to health for asylum seekers. Health Policy 2019;123:825–32.
Turunen T, Seppälä E, Tiittala P, Liitsola K. Infektiotaudit. Julkaisussa
Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi- Tutkimus Suomeen vuonna 2018
tulleista turvapaikanhakijoista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2018. Toim. Castaneda s. 115-132.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2020. Poikkeustilan sukupolvet. Irakilaispakolaisuus Suomessa. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 31/2016.
Väestöliitto. Maahanmuutto. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/
(luettu 19.03. 2018).
Valerio L, Roure S, Sabria M, de Balanzo X, Moreno N, Martinez-Cuevas O, Peguero C. Epidemiologic and biogeographic analysis of 542 VFR traveling children in
Catalonia (Spain). A rising new population with specific needs. Journal of Travel Medicine 2011;18:304–309.
Van Herck K, Van Damme P, Castelli F, Zuckerman J, Nothdurft H, Dahlgren AL, Gisler S, Steffen R, Gargalianos P, Lopez-Velez R, Overbosch D, Caumes E, Walker E.
Knowledge, attitudes and practices in travel-related infectious diseases: the European airport survey. Journal of Travel Medicine 2004;11:3–8.
78 Wangdahl J, Lytsy P, Martensson L, Westerling R. Health Literacy among refugees in Sweden –across-sectional study. BMC Public Health 2014;14:1030.
WHO, World Health Organisation 2013. Global vaccine action plan 2011-2020.
Saatavissa pdf-muodossa osoitteessa: www.who.int/teams/immunization-vaccines-and-biologicals/strategies/global-vaccine-action-plan.
WHO, World Health Organisation 2016. Sexually transmitted diseases (STIs): fact sheet. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/sexually-transmitted-infections-(stis) (Luettu 17.05.2018).
WHO, World Health Organisation 2017a. Hepatitis A: fact sheet. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/hepatitis-a (luettu 17.05.2018).
WHO, World Health Organisation 2017b. Hepatitis B: fact sheet. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/hepatitis-b (luettu 17.05.2018).
WHO, World Health Organisation 2018a. Regional office for Africa. Vaccines.
Saatavissa www-muodossa osoitteessa: www.afro.who.int/health-topics/vaccines (Luettu 19.4.2018).
WHO, World Health Organisation 2018b. Food safety. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: www.who.int/foodsafety/areas_work/foodborne-diseases/en/ (Luettu 17.05.2018).
WHO, World Health Organisation 2020a. Vaccine-preventable diseases:monitoring system. 2020 global summary. Saatavissa www-muodossa osoitteessa:
apps.who.int/immunization_monitoring/globalsummary/incidences?c=RUS (Luettu 29.11.2020).
WHO, World Health Organisation 2020b. Vaccine-preventable diseases: monitoring system. 2020 global summary. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: