YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
22. RISKIT SEKÄ ONNETTOMUUS- JA POIKKEUSTILANTEET
Ympäristöriski on vaara tai muu tekijä, joka voi aiheuttaa ei toivotun tapahtuman. Ympäristöriskit voidaan yleisesti jakaa esimerkiksi:
· pitkäaikaisiin suoriin vaikutuksiin,
· pitkäaikaisiin välillisiin vaikutuksiin sekä
· äkillisiin, onnettomuuden tapaisiin vaikutuksiin.
Pitkäaikaisia suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi happamoittavien kaasujen päästöt ilmaan ja nii-den vaikutukset luontoon ja rakennettuun ympäristöön, kuljetusten turvallisuus-, päästö- ja me-luvaikutukset. Pitkäaikaisia välillisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi raaka-aineiden ja tuotteiden val-mistuksen luonnonvarojen tarve. Äkillisiä vaikutuksia ovat ennalta odottamattomat onnettomuu-det, jotka vaikuttavat terveyteen tai ympäristöön. Käsittelyn kannalta suurimmat vaaratilanteet liittyvät biokaasun sekä muiden kemikaalien vuotoihin. Biokaasulaitoksen suunnittelussa ja toimin-nassa tiedostetaan teollisuudessa realisoituneet ympäristöriskit ja laitoksen toimii aktiivisesti ym-päristöriskien hallitsemiseksi.
Suurin osa riskeistä, onnettomuus- ja poikkeustilanteista pystytään välttämään aktiivisella laitok-sen seurannalla ja laitteiden ennaltaehkäisevällä huollolla. Laitteisto suunnitellaan lähtökohtaisesti siten, että normaalimenettelyllä pystytään varmistamaan prosessin käynnissä pysyminen tyypillis-ten häiriöiden ilmaantuessa. Mikäli jotain prosessin osaa ei pystytä teknisen häiriön tai kunnossa-pitotoimenpiteiden johdosta käyttämään tai laitokseen joudutaan tekemään muutoksia tai muita vastaavia toimenpiteitä, niin laitospäällikkö arvioi seisokin keston ja ohjeistaa prosessin hoidon seisokin ajaksi.
Yli viikon kestävät katkokset ovat erittäin epätodennäköisiä laitoksen toiminnassa. Pidempien sei-sokkien aikana, laitoksen oma vastaanoton varastokapasiteetin täyttyessä, biokaasulaitokselle tu-levat jätejakeet voidaan ohjata käsiteltäväksi muille, varalaitoksiksi ennalta sovituille käsittelylai-toksille.
Kaasuprosessi on toteutettu niin, että kriittisimpiä prosessinosia (esim. liete-, vastaanotto- ja syöt-teenvalmistussäiliöitä sekä bioreaktoreita) on kaksi tai useampi, joita voidaan ajaa omina yksikkö-nään. Menettelyllä pystytään varmistamaan, että prosessi pysyy käynnissä tyypillisten häiriöiden ilmaantuessa. Koko laitoksen toimintaa ohjaavan automaatiojärjestelmän häiriötilanteissa laitosta voidaan ajaa käsiajolla.
Riskejä vähennetään henkilökunnan koulutuksella ja varautumisella poikkeustilanteisiin sekä kou-luttamalla henkilökunta käyttämään laitoksen turvajärjestelmiä. Kaasupitoisuuksien tarkkailu teh-dään vuosihuollon yhteydessä. Onnettomuuden varalta järjestetään myös harjoituksia. Laitokselle tullaan laatimaan myös vahinko- ja vähältä piti -tilanteiden systemaattinen raportointijärjestelmä.
Häiriötilanteissa syntyvistä päästöistä, joilla on tai saattaa olla haitallisia ympäristövaikutuksia, tehdään häiriöpäästöilmoitus viranomaisille. Ilmoituksessa selvitetään päästön syy, seuraus, kor-jaavat toimenpiteet ja arvioidaan häiriöstä aiheutuneen päästön suuruus.
Yksityiskohtainen ympäristöriskinarviointi laaditaan ennen ympäristölupahakemuksen jättämistä viranomaiskäsittelyyn, kun tekniset valinnat ovat selvillä. Biokaasulaitoksen riskit kartoitetaan Ha-zop (hazard and operability study) menetelmällä, jossa käydään läpi riskien tunnistus, syiden sel-vitys, seuraukset ja toimenpiteet. Laitoksen kokonaisriski arvioidaan näiden osatekijöiden vaka-vuuden kautta.
22.1 Vastaanotettavien jätteiden laatu ja määrä
Biokaasulaitokselle vastaanotettavien lietteiden laatu voi vaihdella Kotkamills Oy:n prosessien ajo-tavat esim. ylös ja alasajon aikana käsiteltäviä lietejakeita saattaa muodostua eri suhteissa nor-maaliajoon nähden. Lähtökohtaisesti tämä ei vaikuta biokaasulaitoksen prosessien ajotapaan tai lietteiden vastaanottokapasiteettiin. Lietemäärät tasoittivat vastaanottosäiliöissä ja biokaasureak-toreissa. Pidempien toiminnallisten häiriöiden aikana lietteet on mahdollista siirtää tarvittaessa myös suoraan käsittelemättömänä mekaaniseen kuivaukseen ja käsitellä kuivattuliete kalkkistabi-loimalla lannoitevalmisteiksi kuten tällä hetkellä.
Poikkeustilanteita varten biokaasulaitoksella on useamman päivän puskurikapasiteetti, joissa lie-tettä voidaan varastoida. Varastot pystytään purkamaan nostamalla reaktoreihin syölie-tettävän jät-teen määrää läpimenoajan sallimissa rajoissa. Biokaasulaitoksen korkeakuormitteinen mädätys-prosessi on stabiili mädätys-prosessi, joka sietää hyvin vaihtelua käsiteltävien raaka-aineiden määrässä, eivätkä mahdolliset hetkittäiset vaihtelut määrissä aiheuta häiriötä prosessiin. Esitetyn biokaasu-laitoksen raaka-ainevaihtelut ovat huomattavasti maltillisemmat kuin kunnallisilla jätteillä toimivat biokaasulaitokset.
22.2 Laiteviat ja sähkökatkokset
Biokaasulaitoksen prosessia ohjataan lukuisilla pumpuilla, puhaltimilla ja venttiileillä, joihin voi lai-toksen toiminnan aikana tulla erilaisia vikoja. Myös häiriöt laitteita ohjaavissa järjestelmissä voivat häiritä tai pysäyttää prosessin. Korjaavat toimenpiteet aloitetaan välittömästi, jotta keskeytys pro-sessissa jää mahdollisimman lyhytaikaiseksi ja prosessi ei siten häiriinny.
Mahdollisiin sähkökatkoksiin varaudutaan laitoksen ohjausjärjestelmän ja kriittisten laitteiden suo-jaaminen varavoima- ja UPS-järjestelmällä. Biokaasulaitokselle ei ole omaa varavoimajärjestelmää vaan tarvittava sähkö tuodaan alueen tehdasintegraatin kautta. Pidempiaikaisten sähkökatkojen
kohdalla prosessi voidaan ajaa varavoiman avulla ajaa hallitusti alas tai rajoittaa sähkön käyttö vain kriittisten laitteiden ylläpitoon.
Koska biokaasuprosessi on biologinen, jatkuu kaasutuoton vaikka muu laitteisto ei olisi toimin-nassa. Tarvittaessa kaasun syntymistä rajoitetaan häiriön ajan mahdollisimman tehokkaasti läm-pötilaa alentamalla ja pysäyttämällä sekoittimet. Syntynyt biokaasu voidaan polttaa ylijäämäpolt-timessa, mikäli sen muu hyödyntäminen aiheuttaa toiminnallisen riskin.
22.3 Tulipalo- ja räjähdysvaara
Biokaasulaitoksen toiminnan keskeisimmät ympäristöriskit liittyvät tulipaloon tai räjähdykseen.
Hallitsematon räjähdys tai tulipalo voisi pahimmillaan aiheuttaa kemikaalien, jäteveden ja liettei-den hallitsemattoman pääsyn ympäristöön sekä savukaasupäästöjä. Onnettomuuliettei-den vaaraa vä-hennetään automaattisten kaasun hälytys- ja mittausjärjestelmien avulla.
Kaasuvuotojen yhteydessä saattaa sisätiloihin päästä metaania ja hiilidioksidia, jolloin ne saattavat aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysriskin. Tässä tapauksessa riski kohdistuu lähinnä työntekijöihin.
Kaasuvuotoihin tulee varautua kaasuilmaisimin ja tilojen tuuletusmahdollisuuksin. Häiriötilanteita varten laitokseen suunnitellaan kaasulle varajärjestelmät, jolloin esimerkiksi kaasu pääsee poistu-maan reaktorista varajärjestelmän kautta, jos kaasun kulku suunniteltua reittiä pitkin estyy. Kaa-sun varastointi ja reaktorit sijaitsevat ulkona, jolloin mahdollinen kaasuvuoto laimenee tehokkaasti.
Biokaasulaitoksella on metaanipitoisuuden mittaus- ja hälytyslaitteisto. Metaanipitoisuuden nous-tessa tuuletusta lisätään automaattisesti. Biokaasuvaraston tai lähtevien kaasuputkien vaurioitu-essa prosessia lähdetään ajamaan välittömästi alas, mikäli vaurioitunutta kohtaa ei muuten pystytä ohittamaan. Tarvittaessa kaasun syntymistä rajoitetaan vaurion ajaksi. Syntynyt biokaasu voidaan polttaa ylijäämäpolttimessa, mikäli sen muu hyödyntäminen aiheuttaa toiminnallisen riskin.
22.4 Keskeytys kaasun vastaanotossa
Kaasun hyötykäyttö voi häiriintyä sitä hyödyntävän laitteiston häiriön takia. Tämän vuoksi biokaa-sulaitos varustaan ylijäämäpolttimella, missä kaasu voidaan käsitellä poikkeavissa tilanteissa. Raa-kakaasua voidaan varastoida erillisissä kaasuvarastoissa tai liikennepolttoaineeksi jalostettua kaa-sua voidaan varastoida pitkiäkin aikoja erillisissä kaasunsiirtokonteissa. Jalostettu kaasu voidaan myös kuljettaa muualle hyödynnettäväksi liikennepolttoaineena tai teollisuuteen korvaamaan maa-kaasua.
Jos biokaasun puhdistuksen teho on alhainen tai pesu on pois käytöstä, menee aktiivihiilisuodatti-mille ylisuuri pitoisuus rikkivetyä ja hiilien käyttöikä lyhenee. Jos koko kaasunpuhdistus järjestelmä joudutaan ohittamaan häiriön tai huollon vuoksi, voidaan biokaasu polttaa soihdussa, jolloin ei synny ongelmia hajupäästöjen tai liikennepolttoaineen epäpuhtauden vuoksi.
22.5 Hygienisointi
Tehtaan jätevedenpuhdistamolta tuleva liete on Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (MMMa 12/12) 11a §:n 1 momentin 3. kohdan mukaista jätevesilietettä. Jätevesilietteiden käsittelyvaati-muksena on termofiilinen mädätys tai mesofiilinen mädätys, jos liete on ennen tai jälkeen mädä-tyksen hygienisoitava, kompostoitava, termisesti kuivattava tai käsiteltävä muulla vastaavalla ta-valla. Biokaasulaitoksen mädätysjäännös pääsääntöisesti valmistetaan pelleteiksi, jolloin terminen kuivaus täyttää asetuksen (MMMa 12/12) 11a §:n vaatimukset.
Muodostettavalle pelletille haetaan ympäristöluvan yhteydessä End of Waste -status. Kuivattu pel-letti voidaan varastoida jakeluhäiriöiden aikana erikseen varatulla alueella. Pelletin varastointi ei
aiheuta hajupäästöjä tai ravinteiden vapautumista ympäristöön. Kotkamills Oy:n lietteet hyödyn-netään tällä hetkellä lannoitevalmisteina ja biokaasuprosessin myötä niiden käytettävyys lannoit-teina pysyy sama tai paranee. Lietteiden kadmiumpitoisuus alittaa Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 esitetyt raja-arvot.
Kotkamills Oy:n käsittelystä muodostunutta lietettä on hyödynnetty lannoitevalmisteena ja se alit-taa Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (MMMa 24/11) esitetyt raskasmetallien raja-arvot.
22.6 Tehdasintegraatin kerrannaisvaikutukset
Tehdasintegraatin toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät häiriö- ja poikkeustilanteissa vesistöpäästöihin, kemikaali vuotoihin ja ilmapäästöihin. Tehdasintegraatin häiriötilanteissa kemi-kaalien päätyminen jäteveden mukana puhdistamolle voi vaikuttaa jäteveden laatuun. Kemikaalit voivat heikentää puhdistamon aktiivilieteprosessin toimintaa, jonka johdosta päästöt mereen voi-vat kasvaa. Suuret kemikaalipäästöt puhdistamolle voivoi-vat estää lietteen hyödyntämiseen biokaa-suprosessissa, jolloin liete täytyy käsitellä kentällä nykyiseen tapaan kalkkistabiloimalla.
Tulipalo tai räjähdys voisi pahimmillaan aiheuttaa kemikaalien, sammutusvesien kulkeutumisen alueen sadevesikaivoihin ja sitä kautta vesistöön sekä savukaasupäästöjä. Kemikaalivuodon yh-teydessä kemikaalien pääsy sadevesikaivoihin estetään peittämällä kaivojen kannet. Alueen eri toiminnot on sijoitettu tehdasalueelle huomioiden varoetäisyydet räjähdyksen ja tulipalovaaran va-ralta. Riittävällä etäisyydellä varmistetaan, että onnettomuuden sattuessa vältytään suuremmilta vahingoilta tai vahinkojen kertautumiselta.
Ympäristöriskin suuruuteen vaikuttaa riskin todennäköisyys sekä vaikutusten suuruus riskin toteu-tuessa. Kun alueella toiminnot lisääntyvät, nostaa se riskien todennäköisyyttä.