• Ei tuloksia

Jyrki Talvitien 2010 tutkimus osoitti, että rentoutuminen ja kyky kontrolloida omaa vapaa-ajan viettotapaa olivat eniten raportoidut kuormituksesta palautumisen mekanismit

ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi huomattiin, että paljon ansiotyötä tekevillä (yli 10 tuntia viikossa) esiintyi merkittävästi vähemmän rentoutumisen

kokemuksia kuin opiskelijoilla, jotka eivät lainkaan käyneet ansiotöissä. Talvitien mielestä opiskelijoiden hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota ja erityisesti tietoa palautumisen merkityksestä tulee painottaa jo opiskeluaikana.

Rentoutumispiste edellyttää oman rauhan tuovan tuolin, joka on puoli-istuvassa

asennossa, jotta kaikki kehon osat pääsevät rentoutumaan. Tuolissa istuessa kuunnellaan rauhallista musiikkia. Mikäli tuolin sisään ei ole rakennettu äänentoistoa tulee

taukopisteellä olla joko yleiseen käyttöön soveltuvat tai rentoutujan itse tuomat

29

kuulokkeet, joista voi kuunnella rauhoittavaa ja rentoutumista edistävää musiikkia.

Rentoutumispiste tulee sijoittaa mahdollisimman rauhalliseen tilaan kampuksella.

Rentoutumispisteen tavoitteena on saada opiskelija psykologisesti mahdollisimman rentoutuneeseen tilaan. Rentoutustuolin tarkoitus on antaa opiskelijalle mahdollisuus irrottautua opiskelusta ja päästä tilaan, jossa hän ei ajattele opiskeluaan. Rentoutustuolin lisäksi tällä taukopisteellä on myös kuulokkeet, joista kuuluu luonnon ääniä, jotta

opiskelijan ajatusten siirtäminen opiskelusta muihin asioihin mahdollistuu. (Sallinen &

Ahola 2012, 79–80; Karhula 2015.) Rentoutujan on tarkoitus olla tuolissa istumisen ajan ilman muita elektronisia laitteita, jotta rentoutuminen olisi mahdollisimman täydellistä.

Rentoutumispisteen suorittaminen:

Opiskelija istuu tuoliin ja ottaa itselleen mukavan asennon. Tuolissa voi rentoutua silmät auki tai kiinni rauhoittavaa musiikkia kuunnellen. Hyvän asennon ja sopivan

äänenvoimakkuuden löydyttyä voi rentoutuminen alkaa.

30

8 Pohdinta

Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin neljä taukoliikuntapistettä Lahden

ammattikorkeakoulun uudelle NiemiCampukselle. Taukoliikuntapisteiden suunnittelussa hyödynnettiin laaja-alaisesti teoriatietoa istumisen haitoista, korkeakoululiikunnasta, terveysliikunnasta sekä taukojen pitämisen vaikutuksista. Tämän opinnäytetyön tekeminen oli mielenkiintoinen prosessi ja se opetti paljon muun muassa istumisen haitoista. Opinnäytetyön tekeminen opetti suunnittelemaan teoriatietoon perustuvia taukoliikuntamahdollisuuksia. Työn edetessä huomattiin myös, miten laaja-alainen ongelma pitkäaikainen istuminen on niin opiskelijoilla kuin työelämässä olevilla.

Tässä opinnäytetyössä onnistuttiin suunnittelemaan tavoitteiden mukaisia

taukoliikuntapisteitä. Taukoliikuntapisteitä käyttämällä voidaan vähentää opiskelijoiden istumista. Lisäksi taukoliikuntapisteet antavat lisää energiaa opiskeluissa suoriutumiseen.

Opinnäytetyön toimeksiantaja Lahden ammattikorkeakoulu piti suunniteltuja

taukoliikuntapisteitä erittäin käyttökelpoisina ja hyödyllisinä. Koska uusi NiemiCampus oli opinnäytetyön jättövaiheessa vielä rakennustyön alla, jätettiin taukoliikuntapisteet

suunnitteluvaiheeseen.

Taukoliikuntapisteiden suunnittelun jälkeen on hyvä pohtia, kuinka

taukoliikuntamahdollisuuksia voi kehittää yhä edelleen. Opinnäytetyötä tehtäessä pohdittiin sitä, tulisiko opiskelijoille olla ohjaajan antama opastus taukoliikuntapisteissä toimimiseen. Taukoliikuntapisteistä haluttiin kuitenkin kehittää sellaisia, että niitä on helppo käyttää myös ilman ohjausta. Tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita

itseohjautuvaan liikuntaan ja näin suunnata heitä vastaamaan omasta hyvinvoinnistaan.

Mikäli jatkossa taukoliikuntapisteillä huomataan tarve tarkempaan ohjaukseen, on syytä pohtia ohjaajan antaman opastuksen tarvetta.

Taukoaktiivisuuden lisäämistä on mahdollista nostaa lukuisilla muillakin tavoilla.

Teknologian mukaan ottaminen ja siihen nojautuvien pedagogisten ratkaisujen hyödyntäminen voisi olla seuraava opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuteen vaikuttava toimintaratkaisu. Erilaisten digitaalisten näyttötaulujen tuominen taukoliikuntapisteiden yhteyteen aktivoisi opiskelijoita uudella tavalla, toisi heille lisää informaatiota sekä aktivoisi sellaisiakin opiskelijoita, jotka eivät ole innostuneita alkuperäisistä taukoliikuntapisteistä, mutta innostuvat teknologisista ratkaisuista. Tietotauluihin voidaan tulevaisuudessa lisätä videoita tai animaatioita näyttämään toimivia ja sopivia liikkeitä.

31

Tutkimusta voidaan jatkaa tästä eteenpäin kehittämällä erilaisia tapoja mitata opiskelijoiden fyysisen kunnon kehityksen edistymistä, vireystilan nousua sekä rentoutumisessa onnistumista. Mittaamisella voidaan saada virikkeitä omaan

liikuntaharrastukseen ja ohjeita harjoittelun tueksi. Keskinen, Häkkinen ja Kallinen (2018, 13) mukaan fyysisen kunnon mittaamisen on havaittu palvelevan jopa ihmisiä, jotka viettävät liikunnallisesti passiivista elämää. Testaamisella voi olla erilaisia tavoitteita kuten parempiin suorituksiin kannustaminen tai liikuntaa harrastamattomien auttaminen

edistämään omaa terveyttään.

Tärkeässä osassa opinnäytetyötä on työn arviointi. Taukoliikuntapisteiden arviointi voitaisiin tässä tapauksessa nähdä yhtenä mahdollisena jatkotutkimusaiheena.

Tulevaisuudessa taukoliikuntapisteitä voitaisiin kehittää opiskelijoilta tulevan palautteen pohjalta. Osallisuuden kokemukset motivoivat opiskelijaa aktiiviseen liikuntapalveluiden käyttämiseen (OLL 2018). Palautteen keruussa voitaisiin käyttää uusia teknologisia ratkaisuja, kuten näyttötauluja. Tällöin palautteen antaminen opiskelijalle olisi vaivatonta.

Opinnäytetyössä suunnitellut taukoliikuntapisteet ovat hyödynnettävissä muuallakin kuin NiemiCampuksella. Muut ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, peruskoulut sekä työpaikat voivat rakentaa yhteisöönsä uudenlaista, aktiivisempaa arkea

taukoliikuntapisteitä hyödyntäen. Taukoliikuntamahdollisuudet ovat rajattomat. Uutta teoriatietoa hyödyntäen voidaan taukoliikuntaa kehittää yhä eteenpäin.

32

Lähteet

Ahtiainen, J. & Suni, J. 2012. Tuki- ja liikuntaelimistö: lihasvoima. Teoksessa Suni, J. &

Taulaniemi, A. (toim.) Terveyskunnon testaus – menetelmä terveysliikunnan edistämiseen, s.160- 204. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Bouchard, C. Blair, SN. & Haskell, WL. 2007. Toimintakyky ja terveysliikuntasuositukset – menetelmä terveysliikunnan edistämiseen. Teoksessa Suni, J. & Taulaniemi, A. (toim.) Terveyskunnon testaus, s. 17. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Chaddock, L. Erickson, K. Prakash, R. Kim, J. Voss, M. VanPatter, M. Pontifex, M. Raine, L. Konkel, A. Hillman, C. Cohen, N. & Kramer, A. 2010. A neuroimaging investigation of the association between aerobic fitness, hippocampal volume, and memory performance in preadolescent children. Brain Research 1358. Luettavissa:

file:///Users/emmi/Desktop/Vieruma%CC%88ki/Oppari/A%20Handbook%20of%20Work%

20and%20Organizational%20Psychology_%20Volume%202_%20Work%20Psychology%

20-%20Google-kirjat.htm Luettu: 20.6.2018

Erickson, K. Prakash, R. Voss, M. Chaddock, L. Hu, L. Morris, K. White, S. Wojcicki, T.

McAuley, E. & Kramer, A. 2009. Aerobic fitness is associated with hippocampal volume in elderly humans. Hippocampus. Wiley-Liss, Inc.

Fogelholm, M. 2011. Lihavuus ja kehon koostumus. Teoksessa Fogelholm, M. Vuori, I. &

Vasankari, T. (toim.) Terveysliikunta, s. 122. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki

Fogelholm, M. & Oja, P. 2011. Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa Fogelholm, M.

Vuori, I. & Vasankari, T. (toim.) Terveysliikunta, s. 71. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki

Huuska, M. & Aura, O. 2006. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Teoksessa Aura, O. & Sahi, T. (toim.) Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt, s. 125-127. Edita. Helsinki.

Härkönen, J. & Rajala, J. 2015. Kehonpainoharjoittelu. Fitra Oy. Saarijärvi.

Jaakson, S. & Jaakkola, U. 2017. Aivoterveyttä edistämään!. Suomen muistiasiantuntijat ry. SUMU. Helsinki.

33

Jaakson, S. Jonuks, A. & Jaakkola, U. 2017. Harjoituksia aivojen aktivointiin 2. Suomen muistiasiantuntijat ry. SUMU. Helsinki.

Jaakson, S. Rönkkö, E. & Jaakkola, U. 2016. Harjoituksia aivojen aktivointiin. Suomen muistiasiantuntijat ry, SUMU. Helsinki.

Karhula, K. 2015. Association of job strain with sleep and psychophysiological recovery in shift working health care professionals. Finnish Institute of Occupational Health. Helsinki.

Keskinen, K. Häkkinen, K. & Kallinen, M. 2018. Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro174. Helsinki.

LAMK 2018. Lahden ammattikorkeakoulu. Edelläkävijäkampus. Luettavissa:

https://www.lamk.fi/fi/edellakavijakampus Luettu 1.9.2018

LAMK 2018. Lahden ammattikorkeakoulu. Liikuttaako jatkohanke vuodelle 2018.

Luettavissa: https://www.lamk.fi/fi/hanke/liikuttaako-jatkohanke-vuodelle-2018 Luettu:

28.8.2018

LAMK 2018. Lahden ammattikorkeakoulu. Monta tapaa opiskella. Luettavissa:

https://www.lamk.fi/fi/monta-tapaa-opiskella Luettu: 1.9.2018

Liikkuva koulu. 2016. Jokainen koulu on tärkeä. Luettavissa:

https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu Luettu: 1.9.2018

Liikkuva koulu. 2016. Liikkuva koulu. Luettavissa: https://liikkuvakoulu.fi/ Luettu: 1.9.2018

Liikkuva koulu. 2012. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen 2010-2012 loppuraportti.

Luettavissa:

https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuvakoulu_loppuraportti_web_0.pdf Luettu:

1.9.2018

Liikkuva koulu. 2016. Liikkuvat koulut. Luettavissa: https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvat-koulut/lahden-ammattikorkeakoulu-oy Luettu: 1.9.2018

Liikkuva koulu. 2016. Liikkuva opiskelu. Luettavissa:

https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvaopiskelu Luettu: 1.9.2018

34

Liikkuva koulu. 2016. Rahoitusta liikkuva koulu -toimintaan. Luettavissa:

https://liikkuvakoulu.fi/rahoitusta-liikkuva-koulu-toimintaan Luettu: 1.9.2018

Meijman, T. & Mulder, G. 1998. Psychological Aspects of Workload. Teoksessa Drenth, P.J.D. Thierry, H. & de Wolff, C.J. (toim.) Handbook of work and organizational

psychology. Psychology Press a member of the Taylor & Francis group. East Sussex.

Luettavissa:

https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=gZ3E1VuuKAIC&oi=fnd&pg=PA5&dq=meijman +%26+mulder&ots=U5uj4Xqgk2&sig=y0WROXCaaLoYnAd8DXUoGHaNWws&redir_esc=

y#v=onepage&q=meijman%20%26%20mulder&f=false Luettu 12.7.2018

Mänttäri, A. 2012. Hengitys ja verenkiertoelimistö. Teoksessa Suni, J. & Taulaniemi, A.

(toim.) Terveyskunnon testaus – menetelmä terveysliikunnan edistämiseen, s.213-260.

Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Määttä, T. & Aalto, R. 2010. Yrittäjän kunto-opas. WSOYpro Oy. Jyväskylä.

Nykänen, E. 2007. Rennosti töissä – käytännön ohjeita työssäjaksamiseen. WSOY.

Jyväskylä.

OLL 2018. Opiskelijoiden liikuntaliitto ry. Korkeakoululiikunnan suositukset. Luettavissa:

https://oll.fi/assets/uploads/2018/02/Korkeakoululiikunnan_suositukset-2018_nettiversio.pdf Luettu: 1.8.2018.

Pesola, A. 2015. Luomuliikunnan työkirja. Fitra. Saarijärvi.

Pesola, A. 2013. Luomuliikunnan vallankumous – Sohvan pohjalta taisteluvoittoon. Fitra.

Saarijärvi.

van Renterghem, T. 2016. Lempeästi liikkeelle: Lahden ammattikorkeakoulun inaktiivisten opiskelijoiden aktivointisuunnitelma. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettavissa:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116586/VanRenterghem_Tuisku.pdf?sequ ence=1&isAllowed=y Luettu: 28.8.2018

35

Rinne, M. 2012. Liikehallintakyky. Teoksessa Suni, J. & Taulaniemi, A. (toim.)

Terveyskunnon testaus – menetelmä terveysliikunnan edistämiseen, s. 99-127. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Rovio, E. & Saarinen-Kauppinen, A. 2014. Liikunnan riskikohdat elämänkulussa.

Teoksessa Rovio, E. Saarinen-Kauppinen, A. & Pyykkönen, T. (toim.) Liikuntakynnyksen yli – ohjelmista ihmisen kohtaamiseen, s. 11. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi. Helsinki.

Rovio, E. & Saarinen-Kauppinen, A. 2014. Liikuntasuhteen muutos – mistä kaikki lähtee?

Teoksessa Rovio, E. Saarinen-Kauppinen, A. & Pyykkönen, T. (toim.) Liikuntakynnyksen yli – ohjelmista ihmisen kohtaamiseen, s. 26-30. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi.

Helsinki.

Sallinen, M. & Ahola, K. 2012. Miten stressistä voi palautua?. Teoksessa Toppinen-Tanner, S. & Ahola, K. (toim.) Kaikkea Stressistä, s. 79-80. Työterveyslaitos. Helsinki.

Stenberg, J-H. Saiho, S. Pihlaja, S. Service, H. Holi, M. & Joffe, G. 2013. Irti masennuksesta. Duodecim. Helsinki.

Suni, J. 2012. Tuki- ja liikuntaelimistö: notkeus. Teoksessa Suni, J. & Taulaniemi, A.

(toim.) Terveyskunnon testaus – menetelmä terveysliikunnan edistämiseen, s. 128-159.

Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Suni, J. & Husu, P. 2012. Toimintakyky ja terveysliikuntasuositukset. Teoksessa Suni, J. &

Taulaniemi, A. (toim.) Terveyskunnon testaus – menetelmä terveysliikunnan edistämiseen, s. 15-16, 18. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Suni, J. & Vasankari, T. 2011. Terveyskunto ja fyysinen toimintakyky. Teoksessa Fogelholm, M. Vuori, I. & Vasankari, T. (toim.) Terveysliikunta, s. 32-42. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki

Suominen, R. 2006. Liikunnan rooli työyhteisössä – strategiat ja johtamismallit. Teoksessa Aura, O. & Sahi, T. (toim.) Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt, s. 16. Edita. Helsinki.

Talvitie, J. 2010. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden uupumus, imu ja kuormituksesta palautuminen. Jyväskylän Yliopisto. Luettavissa:

36

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25691/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201012153174.pdf?sequence=1 Luettu: 25.6.2018

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia

kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampereen Yliopistopaino Oy.

Tampere.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum Media Oy. Helsinki

UKK-instituutti. 2018. Liikuntapiirakka. Luettavissa:

http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka Luettu: 11.8.2018

UKK-instituutti. 2018. Liikuntapiirakka aikuisille. Luettavissa:

http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka/liikuntapiirakka-aikuisille Luettu: 25.8.2018

UKK-instituutti. 2018. Terveysliikunnan vaikutukset. Luettavissa:

http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset Luettu:

25.8.2018

UKK-instituutti. 2018. Tuki ja liikuntaelimistön kunto. Luettavissa:

http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/tuki-_ja_liikuntaelimisto Luettu: 28.8.2018

Vuori, I. 2011. Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa Fogelholm, M. Vuori, I. & Vasankari, T.

(toim.) Terveysliikunta, s.12-15. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki

37

Liitteet

Liite 1. Kuvitettu tietotaulu – roikunta.

Passiivisessa roikunnassa hartiat nousevat kohti korvia eli lapaluita kohotetaan

Aktiivisessa roikunnassa hartioita

painetaan poispäin korvista aktivoimalla

lapaluut MYÖTÄOTE

VASTAOTE MYÖTÄOTE

VASTAOTE

38 Liite 2. Kuvitettu tietotaulu – jokikivihyppely.

Jokikivihyppelyn 1. vaihe:

- Asetu ensimmäiselle kivelle seisomaan yhdellä jalalla - Aseta vastakkainen käsi eteen

säilyttääksesi tasapainon tulevassa ponnistuksessa

Jokikivihyppelyn 2. vaihe:

- Ponnista kivellä olevalla jalalla ja heilauta takana oleva jalka seuraavalle kivelle

- Heilauta samalla vastakkainen käsi takaa eteen ja edessä ollut käsi taakse

tasapainottaaksesi hyppyä

Jokikivihyppelyn 3. vaihe:

- Laskeudu hallitusti

seuraavalle kivelle polvesta samalla hieman joustaen

Jokikivihyppelyn tarkoituksena on ylittää mielikuvituksen tuottama joki hyppimällä

kiveltä toiselle putoamatta jokeen.

Jokikivihyppelyn 4. vaihe:

- Ponnista kivellä olevalla jalalla seuraavalle kivelle ja jatka kivijono loppuun asti putoamatta jokeen

LIITTYVÄT TIEDOSTOT