Tutkimukseni toisena tutkimustehtävänä tarkastelin, mitä rauhanturvatyö merkitsee rauhan-turvaajille. Rauhanturvaajien rauhanturvatyölle antamat merkitykset näyttävät olevan sidok-sissa elettyyn elämään sekä yksilön rauhanturvatyölle asettamiin tavoitteisiin (ks. Isosomppi
& Leskinen 2011, 14–17, 21–22, 52–53; Johansson & Larsson 2008). Kukin rauhanturvaaja hakeutuu rauhanturvaajaksi henkilökohtaisen intressinsä perusteella. Yksilön elämänkulku, rauhanturvatyölle asetetut tavoitteet, palvelusvuoden aikainen elämäntilanne, rauhanturva-tehtävän mielekkyys sekä monet muut tekijät vaikuttavat siihen, millainen vuosi rauhantur-vaajan toimimisesta muodostuu. Rauhanturvaajat vertasivat rauhanturvatyön merkityksiä rauhanturvatehtävälle asettamiinsa tavoitteisiin. Rauhanturvatyön voidaan sanoa olevan merkityksellinen asia rauhanturvaajien elämässä, mutta rauhanturvatyön merkitykset vaih-televat kuitenkin yksilöittäin.
Rauhanturvatyölle annetut merkitykset rakentuivat laadullisen sisällönanalyysin kautta vii-deksi merkityskategoriaksi siten, että ensin poimin tutkimukseni aineistosta rauhanturvatyön merkityksiä kuvaavat ilmaisut, tämän jälkeen luokittelin ne ja lopuksi taulukoin viiden eri kategorian alle. Rauhanturvatyön merkitykset olen kuvannut seuraavina alakategorioina (ks.
taulukko 7): 1) kriisinhallinosaajaksi kasvaminen, 2) merkittävä työkokemus, 3) altruistiset merkitykset, 4) elämänsuunnan selkiyttäjä sekä 5) seikkailu arvostetussa työssä.
Taulukko 7. Rauhanturvatyön merkitykset -kategorian yhteiset piirteet
Alkuperäinen ilmaisu Pelkistetty ilmaisu Alakategoria Yläkategoria
”Mä olen oppinut Lähi-Idästä tosi paljon. Täl on kiehtova historia ja kansa.”
”Oon oppinu olemaan osa tätä kv-joukkoa.”
”Rauhanturvaajaksi ei voi oppia kuin paikan päällä. Toi-sel reissul osaa suhteuttaa asioita.”
”Nyt ymmärrän miks mein yhteiskunnas maksetaan ve-roja. Tääl ei ja se näkyy .”
”Mä tykkäsin armeijasta ja tää on hieno mahdollisuus toi-mii militaariympäristös.”
”Mä saan tästä lisäpisteitä uralla etenemiseen.”
”Ei tällaista työtä tuu enää koskaan. Arvostan ihan hir-veesti, et sain tän kokea.”
”Mä oon ollu otettu, ku oon saanut niin paljo kiitosta ja viel tuli tuo ylennyski.”
”Tää on yksittäisen pienen ihmisen mahdollisuus kantaa kortensa kekoon.”
”Kyl ton humanitäärisen työn kautta kokee voivansa vai-kuttaa.”
”Mä haluun lähtee toistekki. Tää on mun tapani auttaa.”
Mahdollisuus omalta
”Mä arvostan mun puolisoo vieläki enemmän.”
”Me on sovittu hääpäivä. Sit on perheen aika.”
”No olin pari viikkoo ollut, ku me päätettiin erota. Nää kaverit tääl autto paljo. Oon ihan uus ihminen nyt.”
”Mahtava mahdollisuus miettiä rauhas ja irti kaikesta, mitä mä elämältäni haluan.”
”Mun burnout on historiaa. Mä oon saanu ihan uutta jak-samista ja tiedän myös mitä tulevalta haluan.”
”Täl mä pystyn opiskeleen eikä tarvi tehdä niin kauheesti töitä. Nyt mä jaksan tehdä ton tutkinnon loppuun.”
”Mun talous on vakiintunu tosi paljon. Nyt on vähän pää-omaa, et saa lainaa omaan kotiin.”
”Tää reissu teki mahdolliseksi mun perheen haaveen omasta talosta. Se olis ollut paljo vaikeempaa muuten.”
Vaikutus ihmissuhteisiin
”Toi vetäytyminen kruunas kaiken. Tää on ollu hieno ja yllätyksekäs seikkailu.”
”Mun perhe on tosi ylpee, et oon tääl. No joo, kyl mäki.”
”Jotkut iha hätkähtää ja sanoo et WAU!”
Mielenkiintoinen
Seuraavaksi tarkastelen rauhanturvaajien rauhanturvatyölle antamia merkityksiä tarkemmin.
Vastaavalla tavoin kuin asepalveluksella katsotaan olevan merkitystä yksilön opinto- ja työ-uran kannalta myös rauhanturvatehtävällä on monia merkityksiä rauhanturvaajan elämälle (ks. Määttä 2007, 106). Kun rauhanturvatyön merkitys kuvataan kriisinhallintaosaajaksi kas-vamisena, nähdään rauhanturvatyö kulttuurien tuntemuksen kaskas-vamisena, kansainvälisten valmiuksien kehittymisenä, kokemuksena rauhanturvaosaamisen karttumisesta sekä yhteis-kunnallisen tietämyksen kehittymisenä. Kriisinhallintaosaamista määrittelevät kuvaukset mahdollisuudesta olla osa kansainvälistä joukkoa, jolle on kehittynyt hyvä alueellinen tun-temus paikallisista olosuhteista ja kulttuurista. ”Rauhanturvaajana voi oppia sellaista kan-sainvälisistä kriisinhallinta-asioista, jota on mahdoton Suomessa saavuttaa. Mä oon ihan eri lailla kiinnostunut maailman historiasta ja tilanteesta nyt, kun osaan tän alueen kulttuu-rin ja ymmärrän taustatki.” (RT 29, II haastattelu.) Rauhanturvatehtävässä työskentelyllä nähdään olevan omia ammatillisia valmiuksia laajentava vaikutus, jonka kuvataan vaikutta-van myös uskoon omista kyvyistä (ks. Anttila 2012, 133). Tunne siitä, että selviytyy hyvin rauhanturvatehtävässä, näyttäytyy parhaassa tapauksessa yksilön hyvänä toiminta- ja suori-tuskykynä (Toiskallio 2009b, 48–63), mikä lisää rauhanturvaoperaation vaikuttavuuden ja onnistumisen edellytyksiä siltä osin kuin rauhanturvaajat voivat siihen yksilötasolla vaikut-taa.
Rauhanturvatyötä merkittävänä työkokemuksena kuvaavat rauhanturvaajat pitivät tärkeänä mahdollisuutta toimia sotilaallisessa ympäristössä vielä kerran armeijan jälkeen sekä edetä uralla rauhanturvatyön siivittämänä. Rauhanturvatyön merkitys ainutlaatuisena työkoke-muksena tulee esiin jokaisen rauhanturvaajan kerronnasta. Työtä kuvataan hienona mah-dollisuutena ja ainutlaatuisena tilaisuutena. Erityisesti omasta työnteosta saatua positiivista palautetta ja ylenemistä arvostettiin. ”No mä halusin vielä kerran käydä katsomas tän soti-laspuolen touhun ja onhan tää muutenkin upea työkokemus. Siviilityön takia pääsin ihan kivaan hommaan ja täl on positiivista vaikutusta taas toisinki päin.” (RT1, I haastattelu.) Rauhanturvatyön merkitystä ainutlaatuisena työkokemuksena vahvistaa myös Kankaan (1995) ja Väinölän (2005) tutkimusten tulokset rauhanturvaajien kokemuksista itsetuntonsa vahvistumisesta rauhanturvaajana työskentelyn aikana.
Rauhanturvatyöhön liittyi myös altruistisia merkityksiä. Rauhanturvatyössä merkityksel-liseksi kuvattiin yksilön mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan maailmanrauhaan. Lisäksi
rauhanturvaajana työskentelyä kuvattiin henkilökohtaisena tapana auttaa. Altruistiset mer-kitykset liitettiin mahdollisuuksiin vaikuttaa maailmanrauhaan ja pohdintaan yksittäisen ih-misen mahdollisuuksista vaikuttaa humanitaarisiin asioihin. Vaikutusmahdollisuus koetaan merkittäväksi seikaksi, vaikka yhden ihmisen toimintamahdollisuuksien rajallisuus noste-taan esiin. Rauhanturvatyöstä on pidetty ja se halunoste-taan kokea uudelleen. Altruistisia merki-tyksiä kuvattiin ”-- tavallisen ihmisen mahdollisuutena vaikuttaa maailmanlaajuisiin asioi-hin” (RT 22, I haastattelu). Lahdenperän ja Harisen (2000) mukaan rauhanturvaajien kuvaa-maan työn tärkeyden tunteeseen liittyy todennäköisesti myös rauhanturvaajien henkilökoh-tainen työmotivaatio.
Rauhanturvaajien kuvaukset rauhanturvatyöstä elämänsuunnan selkiyttäjänä sisälsivät lu-kuisia henkilökohtaisia, yksilöllisiä rauhanturvaoperaatioon liitettyjä merkityksiä. Vuoden työskentely rauhanturvaajana kaukana kotiolosuhteista näytti selkiyttävän rauhanturvaajien elämänsuuntaa. Rauhanturvaajien elämänsuunnan selkiytyminen kuvattiin ihmissuhteisiin ja omaan elämään liittyvänä pohdintamahdollisuutena, välivuotena, voimaantumisena, omien opintojen loppuun saattamisena sekä mahdollisuutena parantaa taloudellista tilannetta ja tehdä tulevaisuudessa hankintoja saadun pääoman turvin (ks. Bartone ym. 1998, 597–591;
Määttä 2007, 106; Isosomppi & Leskinen 2011, 19–20). Rauhanturvatyön vaikutus ihmis-suhteisiin koettiin merkityksellisenä silloin, kun oman parisuhteen tilanne oli joko vahvistu-nut tai päättynyt palvelusvuoden aikana (ks. Röberg 1999, Raatikainen 2004). Ne rauhan-turvaajat, jotka kuvasivat parisuhteensa vahvistuneen, kuvasivat rauhanturvaajana työsken-telyn toimineen oman parisuhteen mittarina. Röbergin (1999) tutkimuksen mukaan rauhan-turvatyöllä on sekä positiivia että negatiivisia vaikutuksia rauhanturvaajien seurustelulle ja perhe-elämälle. Raatikaisen (2004, 73) tutkimuksessa perhesuhteiden hoitaminen koettiin vaikeammaksi rauhanturvatehtävän alkuvaiheessa, jolloin päivittäisistä rutiineista selviyty-minen oli haasteellisempaa.
Rauhanturvavuosi merkitsi myös välivuotta ja irtiottoa koti-Suomen olosuhteista. Rauhan-turvavuoden merkitys määritellään mahdollisuutena ”pysähtyä miettimään rauhassa ja hen-gähtää, mitä tulevaisuudelta ja omalta elämältä jatkossa haluaa” (RT 11, haastattelu I).
Lisäksi rauhanturvatyö on mahdollistanut irtaantumisen burnout-oireista ja uuvuttavasta elä-mäntilanteesta. Rauhanturvaajana työskentely kuvataan myös voimaannuttavana kokemuk-sena (ks. Bartone ym. 1998, 591–597; Isosomppi & Leskinen 2011, 19–20). Voimaantumista
kuvataan jaksamisen lisääntymisenä, hyvänä olona ja uskona tulevaisuuteen. Samankaltai-nen positiiviSamankaltai-nen sävy liittyy myös opintojen loppuun saattamista sekä taloudellisen tilanteen kohentumista kuvaaviin merkityksiin. (Ks. Isosomppi & Leskinen 2011, 25.)
Rauhanturvatyö kuvattiin myös merkityksellisenä mahdollisuutena seikkailuun arvostetussa työssä tai ”mielenkiintoisena seikkailuna, joka sai hienon lopun Israelin joukkojen vetäyty-essä” (RT 21, haastattelu II). Rauhanturvaajana toimimista kuvattiin ylpeyden aiheena, per-heeltä saatuna kannustuksena sekä ystävien ja vieraiden ihmisten ihailevina reaktioina. Rau-hanturvaamista pidettiin ainutlaatuisena vuotena, jonka täydensi mahdollisuus nähdä Isra-elin joukkojen vetäytyminen ja alueen tilanteen totaalinen muutos. (Ks. Anttila 2012, 134–
137.)