Tutkimusraportti alkaa Johdannolla, jossa kuvataan tutkimustyön taustaa, rajausta, tavoitteita ja tarkoitusta, sekä esitetään tutkimuksen eteneminen ja tutkimusraportin rakenne. Johdanto- osion jälkeen perehdytään tutkimusaihetta tukevaan teoriaan. Tutkimuksen teoriaosuuden si-sällöt valittiin niiden sovellettavuuden perusteella. Raportin toinen luku ”Tutkimusmenetelmä”, käsittelee tutkimusmenetelmän teoriaa. Luku alkaa laadullisen tutkimusmenetelmän perustie-doilla ja avaa taustaa siitä miksi laadullinen tutkimus valikoitui tutkimusmenetelmäksi. Aineis-tonkeruumenetelmä -osiossa käsitellään haastattelun ominaisuuksia aineistonkeruumenetel-mänä sekä haastattelun muotoja ja niiden ominaisuuksia. Tutkimuksessa päädyttiin käyttämään teemahaastattelumenetelmää, joten sen prosessin vaiheita, suunnittelua ja toteutusta, käsitellään tarkemmin omassa alaluvussaan. Aineiston käsittely ja analysointi -luvussa esitellään tutkimuk-sessa hyödynnettyjä aineiston analysointimenetelmiä.
Tutkimuksen teoriaosuus kattaa tutkimusilmiön ympärille keskittyvän ja sen perusteita sekä käsitteitä lukijalle avaavan osion, luvussa numero kolme. Luvussa käsitellään digitalisaation vaikutuksia yritysten toimintoihin ja toimintaan. Alaluvuissa lisätään lukijan ymmärrystä digi-talisaation merkityksestä, siitä mitä digitalisaatio tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa. Ensimmäi-sessä alaluvussa esitellään digitalisaation yleisimmät murrokset. Toisessa alaluvussa esitetään mitä tarkoittaa PK- yritys sekä miten digitalisaatio näkyy Suomen PK- yritysten toiminnassa.
Kolmannessa alaluvussa avataan, mitä johtajuus ja johtaminen tarkoittaa sekä miten digitali-saatio on vaikuttanut perinteiseen johtamiseen. Neljännessä ja viimeisessä alaluvussa avataan toimitusketju käsitteen merkitystä ja sisältöjä sekä sitä, miten digitalisaatio on alkanut vaikuttaa toimitusketjujen toimintaan.
Luvussa neljä käsitellään digitaalisen toimitusketjun ominaispiirteitä. Tutkimalla olemassa ole-vista teoksista digitaalisen toimitusketjun ominaispiirteitä, laaditaan pohjaa ja yleisiä ennakko-käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Luvun alaluvut sisältävät kirjallisuuskatsauksesta tunnistetut digitaalisen toimitusketjun tavoitteet ja pyrkimykset, teknologiaratkaisut sekä haasteet ja vai-keudet. Ominaispiirteiden avaamisen jälkeen alkaa työn soveltava osuus.
Kirjallisuuskatsauk-sen johtopäätöksinä laadittiin luvun viimeiKirjallisuuskatsauk-sen alaotsikon alle aihekehys, tunnistettujen omi-naispiirteiden perusteella, joka toimi PK- yrityksiin kohdistuvien haastatteluiden suunnittelun tukena.
Viides luku eli PK- yritysten toimitusketjun digitalisaatio, sisältää tutkimuksen vaiheen, jonka aikana kerättiin tietoa PK- yritysten näkökulmasta toimitusketjujen digitalisaatioon. Luvun ala-luvuissa käsitellään haastatteluiden suunnittelun ja toteutuksen vaiheita. Haastattelun tuloksina luvussa käsitellään haastatteluaineiston analyysin perusteella tunnistettuja haasteita. Luvun lo-puksi tehdään johtopäätöksiä tutkimuksen lopputuloksena laadittavan mallin tarpeista, haastat-teluaineistosta tunnistettujen haasteiden perusteella.
Kuudes luku sisältää työn lopputuloksena laadittavan mallin suunnittelun ja toteutuksen. En-simmäinen alaluku sisältää rakennettavan mallin laatimisen tueksi valittujen sovellettavien mal-lien esittelyn. Toisessa alaluvussa esitellään tutkimuksen varsinainen tulos eli avataan tutki-muksen lopputuloksena syntyneen PK- yritysten toimitusketjun digitalisaation tueksi laaditun kypsyysmallin tavoitetilat.
Työn viimeiset luvut eli luvut seitsemän ja kahdeksan sisältävät työn johtopäätökset sekä yh-teenvedon. Johtopäätökset sisältävät työn tulosten merkittävyyden arviointia, tulosten vertailua olemassa olevien tutkimusten tuloksiin, työn toteutuksen aikana syntyneiden johtopäätösten ja rajausten läpikäymistä sekä tutkimuksen luotettavuuden arviointia. Yhteenveto luku sisältää tutkimuksen toteutuksen ja tulokset tiivistettynä.
2 TUTKIMUSMENETELMÄ
Tutkimusmenetelmän valinnan määrittää se, millä menetelmällä saadaan kerättyä parhaiten ja oikeanlaisinta tietoa tutkimusongelman ratkaisemiseksi sekä tutkimuksen tarkoituksen täytty-miseksi. (Hirsjärvi et al. 1997, 137-138) Tutkimusmenetelmät lajitellaan usein kahteen pääka-tegoriaan, määrälliseen eli kvantitatiiviseen sekä laadulliseen eli kvalitatiiviseen tutkimusme-netelmään. Tutkimusmenetelmien erottelu jakaa mielipiteitä. Tutkimusmenetelmät asetellaan usein vastakkain ja niitä vertaillaan niiden eroavaisuuksien perusteella. Nykypäivänä tutkimus-menetelmiä pyritään käyttämään enemmän toisiaan täydentävinä keinoina eikä niinkään toisi-aan pois rajaavina menetelminä. (Hirsjärvi et al. 1997, 135-136) Hirsjärvi et al. (1997, 136-137) mainitsevat, että kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää on vaikea tarkkarajaisesti erottaa toisistaan, siksi he esittävät teoksessaan suuntaviivoja ja ydinkysymyksiä, joihin eri menetel-millä haetaan vastauksia, jotta tutkimuksen strategisten linjausten tekeminen olisi mahdollista.
Tiivistettynä he esittävät, että kvantitatiivinen menetelmä käsittelee pääasiassa numeroita, kun taas kvalitatiivinen käsittelee merkityksiä. Loppuun he kuitenkin muistuttavat, että numerot ja merkitykset ovat eroavaisuuksistaan huolimatta riippuvaisia toisistaan. Numerot perustuvat merkityksiin ja merkitysten käsitteellisiä ilmiöitä voidaan usein kuvata numeroin.
Laadullinen tutkimus eli kvalitatiivinen tutkimus on tutkimustyyppi, jossa tutkimusaineena ei yleisesti toimi tilastolliset tiedot, kuten numerodata vaan kirjallinen tieto, kuten sanat ja lauseet.
Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on kuvata, ymmärtää sekä tulkita tutkittavaa ilmiötä. Ai-neiston analyysivaihe on syklin kaltainen prosessi, jonka tekeminen ei sijoitu tutkimuksen lop-puun vaan kulkee tutkimuksen aineiston tutkimisen kanssa käsikädessä. Laadullisessa tutki-muksessa on normaalia, että kerättävän ja tutkittavan aineiston määrä on tuntematon ja sitä kerätään tutkimusongelman ratkaisemiseen ja ilmiön ymmärtämiseen asti. (Kananen 2014, 18–
19) Kanasen (2014, 16) mukaan laadullinen tutkimus tulee kysymykseen silloin, kun tutkittava asia on alustavasti vieras eli siitä ei ole löydettävissä ilmiötä selittävää teoriaa, tutkimuksella pyritään siis ymmärtämään tutkittavaa tapausta sekä selittämään mistä siinä on kyse. Vilkka (2005, 98) esittää laadullisen tutkimuksen tavoitteeksi tulkita tutkimuksen aikana käsiteltävää tietoa ja muodostaa tulkinnan perusteella esimerkiksi malleja tai ohjeita käsitellystä aiheesta.
Tutkimusaineistoksi laadulliseen tutkimukseen voidaan käyttää laajasti erilaista tietoa. Tutki-musaineistoksi soveltuu muun muassa dokumenttiaineistot, puhe-, kuva- ja tekstiaineistot, kir-jeet ja elämänkerrat, aikakausi- sekä sanomalehdet ja arkistomateriaalit. (Vilkka 2005, 101) Laadullisen tutkimuksen aineistot voidaan jakaa sekundääri- ja primääriaineistoihin. Sekundää-riaineistoksi kutsutaan aineistoa, joka on käytettävissä sellaisenaan. Sekundääriaineistoa ovat esimerkiksi olemassa olevat tutkimukset, kirjat ja muu historiatieto. Primääriaineistolla kuva-taan taas aineistoa, joka kerätään juuri kyseistä tutkimusta varten, selvittääkseen siinä esitettyjä kysymyksiä. Primääriaineistoa kerätään useimmiten havainnoinnilla, haastatteluilla tai kyse-lyillä. Kerätyt aineistot käsitellään käyttäen erilaisia analyysimenetelmiä, jotka määräytyvät kä-siteltävän aineiston mukaan. (Kananen 2014, 64-65)
Aineistonkeruumenetelmiksi kutsutaan menetelmiä, joilla hankitaan aineistoa tutkimusta var-ten (Tuomi & Sarajärvi 2018, 62). Aineistonkeruumenetelmän valinnan tulee olla perusteltua, sillä erilaiset menetelmät sopivat erilaisiin tutkimuksiin sekä eritasoisen tiedon keräämiseen (Hirsjärvi & Hurme 1982, 13). Laadullisen tutkimuksen yleisimpiin aineistonkeruumenetelmiin kuuluu tutkimuksen tavoitteesta ja tutkimuksen toivotuista tuloksista riippuen erilaiset haastat-telut, kyselyt, asioiden havainnointi sekä dokumentoiduista tiedoista kasatut kokonaisuudet.
Aineistonkeruumenetelmät eivät rajaa toisiaan pois, vaan niitä voidaan käyttää yhdistelminä tuottamaan tarkempaa tietoa tutkittavasta aiheesta, riippuen tutkimusongelmasta ja tutkimuk-seen käytettävissä olevista resursseista. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 62)