Tutkimustulokset osoittavat ammattikorkeakoulujen taloudellisen tilan olevan koko-naisuudessaan hyvä. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen mukanaan tuoma uusi rahoi-tusmalli ja valtion talouden säästötoimenpiteet eivät ole vaikuttaneet toistaiseksi suu-resti ammattikorkeakoulujen taloudelliseen tilaan. Tämä johtuu käytännössä ammatti-korkeakoulujen sopeuttamissuunnitelmien mukaisista etupainotteisesti toteutetuista säästötoimenpiteistä. Sopeuttamistoimien toteuttamisen onnistuminen on välttämä-töntä jokaiselle tutkitulle ammattikorkeakoululle, jotta taloudelliset edellytykset voi-daan turvata. Ammattikorkeakoulut ovat siis selkeästi sopeutuneet oletettuun ja osit-tain tiedossa olevaan perusrahoituksen laskuun, mikä muodostaa suurimman uhan ta-loudellisille edellytyksille harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa tulevina vuosina.
Valtion talouden säästötoimenpiteiden vaikutukset ja ammattikorkeakoulujen sopeut-tamissuunnitelmien onnistuminen tulevat todennäköisesti näkymään laajamittaisesti vasta vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöksistä. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että SAMK:n taloustilanne on paras vertailtavista ammattikorkeakouluista, vaikka sen ra-hoitus laski eniten tutkituista ammattikorkeakouluista vuonna 2014. Se on saavuttanut tarkasteltavina olleilla tilikausilla hyvät tulokset, joiden lisäksi sen maksuvalmius ja
vakavaraisuus ovat pysyneet vahvalla tasolla. Toisaalta SAMK:lla on vielä paljon pa-rannettavaa rahoitusmittareiden arvoissa, sillä kokoonsa nähden se oli menestynyt ar-voissa heikosti.
Ammattikorkeakoulujen tuloslaskelmat osoittavat liikevaihdon laskeneen rahoituksen määrän vähennyttyä. Myös liiketoiminnan muiden tuottojen osuus on pääosin alentu-nut, joka johtuu todennäköisesti yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Sen johdosta ul-kopuolisen rahoituksen kasvattaminen on melko hankalaa. Kaikki ammattikorkeakou-lut ovat oletettavasti asettaneet tavoitteekseen rahoituspohjan monipuolistamisen. Tä-hän niitä ohjaavat myös rahoituksen alentuminen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset. Jos ulkopuolisen rahoituksen kasvu ei realisoidu odotetusti, on se uhka am-mattikorkeakoulujen taloudellisille edellytyksille, ellei muita kuluja pystytä karsimaan samassa suhteessa. Taloudellisen aseman kannalta on tärkeää, että ulkopuolisen rahoi-tuksen osuuden kasvuennusteet toteutuvat suunnitellusti.
Kulujen kohdalla ilmenee samanlainen laskutrendi, mikä on ymmärrettävää, koska tu-lojen vähentyessä kuluja on saatava myös vähennettyä. Ammattikorkeakoulujen kulut koostuvat lähinnä henkilöstö- ja kiinteistökuluista, johon onkin selkeästi kohdistettu sopeuttamistoimenpiteitä. Valtion talouden sopeuttamistoimet ajoivat lähes kaikki am-mattikorkeakoulut toteuttamaan yhteistoimintaneuvotteluja. Muita kuluja on pystytty todennäköisesti vähentämään kilpailuttamalla esimerkiksi ravintola- ja siivouspalve-luita. Merkittävimmät säästötoimet on tehty, mutta toiminnassa löytyy yhä tehostetta-vaa. Niistä saatavat säästöt eivät kuitenkaan ole merkittävät. Tällä hetkellä ammatti-korkeakoulut uudistavat kampusrakenteitaan tehostaakseen toimitilojensa käyttöä ja vähentääkseen kiinteistöistä aiheutuvia kuluja.
Ammattikorkeakoulujen taserakenteet osoittivat, että ammattikorkeakoulujen omai-suusrakenne koostuu selkeästi vaihtuvissa vastaavissa olevista saamisista sekä rahoista ja rahoitusarvopapereista. Tarkasteltavista ammattikorkeakouluista vain Saimian omaisuus on sitoutuneena rakennuksiin ja rakennelmiin. Sillä on kuitenkin enemmän pääomaa rahoissa ja rahoitusarvopapereissa kuin OAMK:lla ja Karelialla, joilla on paljon saamisia, jotka realisoituessaan näkyvät rahavarojen lisääntymisenä. Rahoitus-rakenteen tarkastelu osoittaa, että varsinkin SAMK:n ja Saimian oman pääoman osuus koko pääomasta erittäin suuri. Myös OAMK:n ja Karelian oma pääoma muodostaa
reilusti yli puolet koko pääomasta. Tase-erien tarkastelussa voi kuitenkin huomata sen, että ammattikorkeakoulut toteuttavat toimintaansa melko erilaisilla taserakenteilla, sillä tutkittujen ammattikorkeakoulujen taseen vastaavien ja vastattavien erien suhteel-liset osuudet vaihtelivat selvästi tarkastelujaksolla. Ainoastaan Karelialla ja OAMK:lla muiden saamisten erä on vastaavien suurin erä. Niiden kahden taserakenteen tulkin-nassa on tärkeä huomioida se, että toiminta ei ole kestänyt kauaa nykymuodossaan, joten jo seuraavassa tilinpäätöksessä taseen lukemat saatavat poiketa paljonkin nyky-hetkestä. Joka tapauksessa kaikilla vertailtavilla on suhteellisen vahva tase. Tämä nä-kyy myös vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvuissa. Tosin Karelialla ta-seen loppusumma on selkeästi pienin ja eroa muihin on noin 13 000-20 000 euron ver-ran. Tutkituilla ammattikorkeakouluilla ei ole tilinpäätösten mukaan leasingomai-suutta lukuun ottamatta korollisia velkavastuita rahoituslaitoksille.
Tunnusluvuista voidaan todeta se, että niiden arvot olivat pääsääntöisesti hyvällä ta-solla. Toimilupahakemusten yhteydessä tarkasteluun otetut tunnusluvut ylittivät mel-kein kaikilla tutkituilla opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat ohjearvot. Vaikka am-mattikorkeakoulujen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu, on toiminnan jatkumisen edellytyksenä sen kannattavuus. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ainoas-taan Saimian tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä sen nettotulosprosentti on jäänyt kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna alle opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tyydyttävänä pidettävän kahden prosentin ohjearvon. Vuonna 2013 tunnusluvun arvo oli negatiivinen. Nettotulosprosentti kääntyi kuitenkin nousuun vuonna 2014, mutta se ylitti hädin tuskin nollan prosentin. Saimian käyttökateprosentti on kuitenkin muihin nähden hyvällä tasolla, mutta nettotulosprosenttia alentaa vahvasti rakennuksista ai-heutuneet poistot. Karelia puolestaan saavutti vuonna 2014 nettotulosprosentille ase-tetun ohjearvon, mutta vuonna 2013 se jäi vielä ohjearvon alapuolelle. Nämä edellä mainitut kaksi toimijaa ovat toistaiseksi välttyneet merkittävältä perusrahoituksen vä-henemiseltä, mutta arvioiden mukaan niiden rahoitus tulee vähenemään merkittävästi jatkossa. Toiminnan kannattavuuden varmistaminen edellyttää vaikuttavia säästötoi-menpiteitä, jotta taloudelliset edellytykset harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa säilyvät myös jatkossa. SAMK ja OAMK ovat puolestaan tehneet hyvää tulosta.
SAMK:n tilikauden tulos sekä samalla nettotulos ja -prosentti olivat vuonna 2014 jopa paremmalla tasolla kuin vuonna 2013, vaikka sen opetus- ja kulttuuriministeriöltä
saa-dun perusrahoituksen määrä laski seitsemän prosenttia. Se oli eniten kaikista vertail-tavista ammattikorkeakouluista. Ennusteiden valossa SAMK:n nettotulos tulee laske-maan nollatasolle tulevina vuosina. SAMK on asettanutkin tavoitteekseen nollatulok-sen vuosina 2015 ja 2016 ja sopeuttamissuunnitelman mukaiset säästötoimenpiteet on tehty juuri sen tavoitteen mukaisesti.
Tutkittujen ammattikorkeakoulujen vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvut saavuttivat opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat ohjearvot. Etenkin SAMK:n ja Saimian omavaraisuusaste oli erittäin hyvällä tasolla ja niiden vahva maksuvalmius luo taloudellista liikkumavaraa. Sitä parantaa entisestään valtion pääomitukset ammat-tikorkeakoulujen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. OAMK:n ja Karelian vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat toistaiseksi hyvällä tasolla. Karelian quick ration ja omavaraisuusasteen arvot kuuluivat kuitenkin sektorin alhaisimpiin arvoihin. Toi-saalta kyseisiin lukuihin vaikuttaa se, että Karelia ei ole toiminut osakeyhtiönä vielä kauaa. Joka tapauksessa kaikilla tutkituilla ammattikorkeakouluilla riittävät taloudel-liset puskurit, jotka auttavat niitä selviämään tulorahoituksen pienentyessä. Mikäli tu-lokset kääntyvät tappiollisiksi tai pysyvät nollatasolla pitkällä aikavälillä, heikentää se niiden taloudellisia edellytyksiä merkittävästi. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut ovat leasingvastuita lukuun ottamatta velattomia eli niillä ei ole lainaa rahoituslaitok-silta.
Rahoituksen määrässä ja rahoituksen mittareiden arvoissa SAMK ei ole menestynyt muihin tutkittuihin nähden niin hyvin kuin tuloslaskelmien ja taseiden sekä niistä las-kettavien tunnuslukujen perusteella. Se konkretisoituu voimakkaasti vähentyneen ra-hoituksen määrässä. Jotain rara-hoituksen muutoksesta kertoo se, että SAMK:n rahoituk-sen määrä on arvioiden mukaan vuonna 2016 noin 11,5 miljoonaa pienempi kuin vuonna 2012. Se vastaa lähes kolmasosaa SAMK:n vuonna 2012 saamasta rahoituk-sesta. OAMK:n ja Karelian rahoitus vähenee tarkastelujaksolla noin 5 miljoonaa sekä Saimian noin 4,3 miljoonaa. Karelialla ja Saimialla luku vastaa viidettä osaa niiden vuoden 2012 rahoituksesta. OAMK puolestaan selviää arvioiden mukaan kymmenes-osan rahoituksen leikkauksella ja sen rahoituksen taso näyttää pysyvän jatkossa lähes nykyisessä tasossaan, mikä saattaa johtua tutkintomäärien lievästä kasvusta.
Vaikka SAMK on pystynyt parantamaan omien mittareidensa arvoa, sen mittareiden arvojen osuus koko sektorin yhteenlasketuista arvoista ei ole kasvanut merkittävästi, sillä muut ovat pystyneet parantamaan mittareidensa arvoja samassa suhteessa. SAMK on mittareiden arvoissa sekä suhteutettuna että absoluuttisesti hieman perässä jopa pie-nempiin toimijoihin nähden. Kokonaisuudessaan mittareiden arvot ovat SAMK:n ko-koon suhteutettuna sektorin kolmanneksi heikoimmat, mutta myös Karelia jää tästä näkökulmasta sektorin loppupäähän ollen viidenneksi heikoiten kokoonsa nähden me-nestynyt toimija (Jonninen 2015, 48). SAMK oli meme-nestynyt heikoiten valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden, henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden ja ulkopuoli-sen tutkimus- ja kehittämistyön rahoitukulkopuoli-sen sekä avoimessa ammattikorkeakoulussa ja muussa vastaavassa koulutuksessa suoritettujen opintopisteiden määriä kuvaavissa rahoitusmittareissa. Kokoon suhteutettaessa SAMK ei ole myöskään menestynyt suo-ritettujen tutkintojen määrää kuvaavassa mittarissa.
Joidenkin ammattikorkeakoulujen rahoituksen taso saattaa vähentyä lähitulevaisuu-dessa tuntuvasti, koska rahoituksen vuosittaista muutosta ehkäisevä rajaus poistuu siir-tymäkauden lopulla vuonna 2016. SAMK:n talous- ja hallintojohtaja Tamminen ei kuitenkaan usko (haastattelu 8.10.2015) tähän, sillä painoarvoltaan suurimman mitta-rin eli suoritettujen tutkintojen määrä ei voi heilahdella paljoa, koska tutkintojen mää-rät, sisällöt ja aloituspaikat ovat melko vakioita. 55 opintopistettä lukuvuonna suorit-taneiden opiskelijoiden määrää kuvaavassa mittarissa puolestaan voi tapahtua suurta-kin vaihtelua. Mittareiden arvot olivat valtakunnallisesti suuressa nousussa. Tämä on johtunut oletettavasti siitä, että opintoprosesseja on tehostettu ja opintopisteiden kir-jauskäytäntöjä muutettu. Lisäksi opetussuunnitelmien suunnittelussa on varmasti otettu huomioon tämä mittari. Näistä syistä 55 opintopistettä lukuvuodessa suoritta-neiden määrää kuvaavan mittarin arvojen vertailu ammattikorkeakoulujen kesken on vaikeaa. Rahoitusmallin jatkokehitystarpeet koskivat ulkopuolisen tutkimus-, kehittä-mis- ja innovaatiorahoituksen ohella juuri kyseistä mittaria. Vielä ei siis tiedetä, miten mittari jatkossa huomioidaan rahoitusmallissa.
8 POHDINTA
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja uuden rahoitusmallin muutokset sekä ammatti-korkeakoulujen laatimien sopeuttamissuunnitelmien toteuttaminen ovat edenneet vauhdilla, mikä on pitänyt ammattikorkeakoulujen talousasioista vastaavat henkilöt kiireisinä. Heillä katse on todennäköisesti jo tulevissa vuosissa. Tämä opinnäytetyön ja sen tulokset antavat näkökulmaa siitä, miten uudistus ja sen mukanaan tuoma rahoi-tusmalli ovat tähän mennessä vaikuttaneet tutkittujen ammattikorkeakoulujen talous-tilanteeseen. Lisäksi työn avulla voi tarkastella, miten tutkittujen ammattikorkeakou-lujen rahoitusmittareiden arvot ja osuudet sektorin yhteenlasketuista arvoista ovat muuttuneet sekä, miten ne ovat muuttaneet rahoitusta tarkalleen. Työn aikana myös huomasin, että ammattikorkeakoulut eivät ole saaneet tutkituista asioista tietoa koo-tusti, vaan kaikki tieto on useiden eri asiakirjojen takana, jotka olen koonnut yhteen tähän työhön.
Muille kuin ammattikorkeakoulujen talousasioiden parissa työskenteleville henkilöille tämä opinnäytetyö avaa mahdollisuuden tutustua ammattikorkeakoulujen toimintaan tarkemmin. Työ sisältää informaatiota, jota tällaiset henkilöt eivät saa todennäköisesti mistään julkisesti. Tätä opinnäytetyötä voi hyödyntää tutkittaessa aihetta, sillä uskon tämän työn olevan yksi tiiveimmistä mutta perusteellisimmista asiaa käsiteltävistä te-oksista. Työn lähdeluettelon pituus antaa kuvaa siitä, kuinka monista eri lähteistä tietoa pitää hankkia, jotta opinnäytetyössä käsiteltäviin asioihin voi tarkemmin tutustua.
Tutkimuksen luotettavuuteen on kiinnitetty erityisen paljon huomiota käsiteltävästä aihepiiristä johtuen. Luotettavuutta on pyritty parantamaan kertomalla tarkasti tutki-muksen toteuttamisesta ja käyttämällä sekä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimus-menetelmiä. Joihinkin opinnäytetyön osioihin saattaa kuitenkin sisältyä riskejä, jotka voivat heikentää tutkimuksen luotettavuutta. Käytettyihin lähteisiin sisältyy epävar-muustekijöitä. Aihepiiri käsittelee korkeakoulupolitiikkaa, johon kuuluu automaatti-sesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen vastakkainasettelu. Monissa läh-teissä näkyi kirjoittajan omien arvojen mukanaan tuoma puolueellisuus. Esimerkiksi
opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuissa ei ollut valitettavasti mainittu, että kansain-välisen arviointiryhmän tärkein suositus korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi oli se, että korkeakoulusektoreita tulisi kohdella yhdenvertaisina toimijoina.
Teoriaosuuden luotettavuutta heikentäviä asioita saattaa olla etenkin ammattikorkea-koulu-uudistusta käsittelevissä alaluvuissa. Työssä on hyödynnetty monipuolisesti useita lähteitä. Lähdekriittisyydellä sekä lähteiden julkaisuajankohtien avulla pystyt-tiin tunnistamaan vanhentunutta ja harhaanjohtavaa tietoa sisältäneet aineistot. Esi-merkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulu-uudistuksen alussa teke-mät laskuvirheet ammattikorkeakoulujen säästötarpeista ovat näkyneet vanhemmissa lähteissä. Teorian luotettavuuden riskejä ilmenee myös hallituksen esityksissä. Esityk-sistä on tunnistettu asiat, jotka eivät lopulta toteutuneet, mutta vuoden 2013 hallituksen esitys (HE 9/2013 vp) koski vain kumotun ammattikorkeakoululain muuttamista. Se ei sisältänyt enää täysin niin ajantasaista ja oikeaa tietoa kuin vuoden 2014 hallituksen esitys (HE 26/2014 vp) uudeksi ammattikorkeakoululaiksi. Toisaalta myöhempi esitys ei sisältänyt kaikkea aiemmassa esityksessä ollutta oleellista tietoa. Vanhan esityksen sisältämät vanhentuneet tiedot on pyritty poistamaan tästä opinnäytetyöstä tai kerto-maan niiden kuuluneen vain valtionosuusjärjestelmän aikaiseen aikaan.
Empiirinen osio perustuu ammattikorkeakoulujen tasekirjoista saatuihin tietoihin ja Metropolian ennakointityökalun tiedoista laadittuun Jukka Jonnisen raporttiin. Rapor-tin tiedot pohjautuvat suurimmaksi osaksi Opetushallinnon tietopalvelu Vipusen tilas-toihin, joten lähdeaineistoa voidaan pitää luotettavana. Joistakin mittareiden arvoista oli saatavilla vain ennakkotieto, mutta raportin mukaan (Jonninen 2015, 22) erot ovat niin pieniä, ettei niillä ole vaikutusta edes yksittäisen ammattikorkeakoulun tuloksiin.
Tilinpäätöksissä ei ilmennyt merkittäviä oikaisutarpeita, vaan oikaisut liittyivät lä-hinnä tuloslaskelma- ja tase-erien yhdistelyihin. Oikaisutarpeita saattaisi kuitenkin il-metä enemmän, jos pääsisin työskentelemään käsiteltyjen asioiden parissa ammatti-korkeakouluissa. Oikaisuilla tilinpäätökset saatiin kuitenkin vertailukelpoisiksi, mikä paransi tutkimuksen luotettavuutta. Vertailukelpoisuutta kuitenkin heikentää hieman se, että Karelialta ja OAMK:lta saatiin tilinpäätöstietoja vain vuosilta 2013 ja 2014, koska ne eivät ole toimineet sen kauempaa ammattikorkeakouluosakeyhtiöinä. Tämä näkyy osittain myös niiden tilinpäätöksien luvuissa. Lisäksi OAMK:n vuoden 2013
tilinpäätöstä ei voinut tarkemmin analysoida, sillä se ei harjoittanut ammattikorkea-koulutoimintaa osakeyhtiönä kyseisenä vuonna, vaikka yhtiö oli jo perustettu. Lasken-nalliset virheet on pyritty minimoimaan tarkistuslaskelmilla oikaisujen, prosenttiluku-muotoisten tilinpäätöksien, trendianalyysien ja tunnuslukujen kohdalla. Laskelmista saadaan samat tulokset, vaikka laskelmia laskisivat eri tutkijat. Lukuihin perustuvat syy- ja seuraussuhteet pohjautuvat kuitenkin lähinnä omiin tulkintoihini ja teoriaan.
Satakunnan ammattikorkeakoulun kohdalla sain tosin hieman tarkentavaa tietoa haas-tattelun avulla. Muiden ammattikorkeakoulujen kohdalla minulla ei ole ollut mahdol-lisuutta päästä syventymään taloudellisten lukujen syy- ja seuraussuhteisiin sen tar-kemmin.
Molemmissa osioissa olleita vaillinaisia ja epävarmoja tietoja on täydennetty ja var-mistettu haastattelemalla Satakunnan ammattikorkeakoulun talous- ja hallintojohtajaa Tommi Tammista. Lähetin Tammiselle haastattelua edeltävänä viikkona listan kysy-myksiä, joihin perehtyminen helpottaisi itse haastattelua. Näin ollen Tamminen oli eh-tinyt valmistautumaan haastatteluun ja tutkimaan haastattelussa käsiteltyjä asioita.
Haastattelussa kysytyillä kysymyksillä yritin saada viitteitä siitä, että olen tehnyt oi-keita johtopäätöksiä empiirisen osion tietojen pohjalta. Oma toimintani haastattelussa oli hieman heikkoa kokemuksen puutteesta johtuen, mutta Tammisen vastaukset ja ennakkoon saama tieto käsiteltävistä asioista sujuvoitti haastattelua merkittävästi. Olin ehtinyt saada työn teoriaosuuden niin pitkälle, että osasin kysyä Tammiselta juuri oi-keita asioita. Haastattelu litteroitiin ja sitä analysoitiin litteroidun tekstin pohjalta.
Tutkimustulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset osoittavat koko ammattikorkeakoulu-sektorin suurimpien uhkien lähivuosina olevan juuri laskeva perusrahoitus ja isot me-noleikkaukset sekä niihin sopeutuminen. Niiden vaikutus näkyy osittain jo nyt tutkit-tujen ammattikorkeakoulujen tilinpäätöksissä. Vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätökset näyttävät viimeistään nykysuunnan. Arvioiden mukaan etupainotteisesti tehtyjen so-peuttamistoimien ja rahoituksen vähentymisen vaikutukset näkyvät vaikuttavimmin kyseisinä vuosina. Ammattikorkeakoulut ovat varautuneet nettotuloksen laskevan alimmilleen juuri näinä kriittisimpinä vuosina. Tilanne on kuitenkin se, että toimintaa pitää tehostaa nyt pienemmillä resursseilla. Kertyneillä varoilla voidaan turvata talou-delliset edellytykset lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä kertyneitä varoja ei kannata käyttää tappion tekemiseen. Mahdolliset uudet leikkaukset uhkaavat suuresti
ammattikorkeakoulujen antaman korkeakouluopetuksen laatua ja jopa niiden koko olemassaoloa. Nykyinen rahoitusmalli ei myöskään luo turvaa taloudellisille edelly-tyksille. Jos rahoitus ei näytä riittävän, eikä toiminnan tehokkuutta ja laatua voida pa-rantaa tai estää laskemasta, voi se näkyä rahoitusmittareiden arvojen heikkenemisenä, mikä johtaa rahoituksen alenemiseen entisestään. Ammattikorkeakoulujen mahdolli-nen ajautumimahdolli-nen kohti taloudellista ahdinkoa ei ole kuitenkaan kemahdolli-nenkään etu. Työ-elämälähtöiselle korkeakoulutukselle on kysyntää jatkossakin jopa kansainvälisellä ta-solla, joten sen tarjoaminen on yhteiskunnan kannalta tärkeää.
SAMK:n ongelmana ei tällä hetkellä ole sen nykyinen taloudellinen tilanne. Se on tä-hän mennessä pystynyt tekemään hyvää tulosta. Lisäksi sen taloudellista tilaa mitta-vien tunnuslukujen arvot ovat hyvällä tasolla. Sopeuttamissuunnitelmat taloudellisten edellytysten ylläpitämiselle ovat tehty, joten tunnistamani kehittämistarpeet kohdistu-vat rahoitusmittareiden arvoihin. Varsinkin avoimen ammattikorkeakoulun ja muun vastaavan koulutuksen tarjoamiseen ja markkinointiin kannattaa panostaa, koska niissä suoritettujen opintopisteiden määrää kuvaavan mittarin on todettu olevan avo-kätinen. Sen kautta saatava rahoitus on runsasta opetuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin nähden. Yleinen työllisyystilanne sekä kasvava maahanmuuttajien määrä luovat kysyntää avoimelle ammattikorkeakouluopetukselle, erillisille opin-noille ja maahanmuuttajia valmentavalle koulutukselle. Se ei siis pelkästään ole hyö-dyksi ammattikorkeakoulujen rahoitukselle, vaan myös koko suomalaiselle yhteiskun-nalle. Avoimen ammattikorkeakoulun kysyntää voidaan parantaa myös esimerkiksi sillä, että kyseisiä opinnoissa pääsee opiskelemaan tutkinto-ohjelmiin aidosti kuuluvia opintojaksoja, jotka voidaan hyväksi lukea, jos avoimen ammattikorkeakoulun opin-toja lukenut päätyy myöhemmin varsinaiseen koulutusohjelmaan. Tämä taas nopeut-taa valmistumista siinä vaiheessa. Lisäksi opintopolkua avoimen ammattikorkeakou-lun opinnoista varsinaisiin koulutusohjelmiin ilman sisäänpääsykokeita kannattaa mahdollisuuksien mukaan parantaa. Avoimen ammattikorkeakoulun avulla voidaan tunnistaa motivoituneet opiskelijat, jotka eivät pääse läpi yhteishausta esimerkiksi edellisessä koulussa saatujen huonojen arvosanojen takia. Vastaavasti lahjakkaat yli-opistoon pyrkivät opiskelijat saattavat tulla viettämään välivuotta ammattikorkeakou-luun, koska eivät ole päässeet yliopistoon tai työelämään. Tosin uuden opiskelijava-linnan mukainen niin sanottu ensihakijan etu ehkäisee tätä, mutta riskinä ovat silti kas-vavat keskeyttämisasteet.
SAMK oli määritellyt strategiassaan profiloituvansa kansainvälisyyteen, mutta niin sanottua kansainvälistä ulottuvuutta kuvaavissa rahoitusmittareissa se ei näy. SAMK on pärjännyt niissä heikosti. Henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden ja ulkomaalais-ten valmistuneiden määrän lisäksi opiskelijavaihdon määrä ei todennäköisesti ole am-mattikorkeakoulunkaan mielestä riittävän hyvällä tasolla. Vaihtomahdollisuuksia kan-nattaa markkinoida opiskelijoille entisestään. Jos koulutusviennin esteitä puretaan suunnitellusti, on erityisen tärkeää lisätä suhdetoimintaa ja laajentaa yhteistyöverkos-toa ulkomaalaisten korkeakoulujen kanssa. Lisäksi oman koulutustarjontaa kannattaa markkinoida enemmän etenkin Itä-Aasiassa, josta SAMK:iin jo tuleekin opiskelijoita.
Eniten rahoitukseen vaikuttavien mittareiden arvoihin tulee luonnollisesti kiinnittää huomiota. Näitä ovat suoritettujen tutkintojen ja 55 opintopistettä lukuvuodessa suo-rittaneiden opiskelijoiden määrää kuvaavat mittarit. SAMK:ssa lukuvuonna suoritet-tujen tutkintojen absoluuttinen määrä on muihin ammattikorkeakouluihin nähden hy-vällä tasolla, mutta sen kokoon nähden menestys on ollut vaatimatonta. Kyseisen mit-tarin parantamiseksi kannattaa kehittää niin sanottua asiakaspalvelua. Tämä tarkoittaa lähinnä opintojen sujuvoittamisen edistämistä ja yksilöllisen ohjauksen lisäämistä, mikä on toki hankalaa henkilöstön vähenemisen johdosta. Samat keinot auttavat lisää-mään 55 opintopistettä lukuvuonna suorittaneiden opiskelijoiden määrää. Opiskelijaa tulee siis edesauttaa valmistumaan ajallaan. Valtio edesauttaa tätä tavoitetta esimer-kiksi opintolainahyvityksellä, joka palkitsee ajallaan valmistuvia opiskelijoita. SAMK oli saanut kerryttyä heikosti ulkopuolista tutkimus- ja kehittämistyön rahoitusta. Mit-tarin arvon parantamiseksi ei kannata kuitenkaan lähteä tekemään toimenpiteitä, koska on epäselvää, miten tämä kritisoitu mittari huomioidaan rahoitusmallin jatkokehityk-sessä.
Profiloitumisen roolia ei kannata unohtaa. On täysin absurdia ajatella rahoituksen li-sääntyvän, jos tavoitteeksi asetetaan kaikkien mittareiden arvojen parantaminen. Täl-löin tuskin pystytään parantamaan minkään mittarin arvoa merkittävästi. Mittareiden tarkastelu paljasti, että se ei riitä rahoituksen kasvattamiseen, jos myös muut saavat parannettua omia arvojaan. Suurin hyöty saadaan valitsemalla mittarit, joissa pysty-tään parantamaan erityisen hyvin muihin nähden. Valinnoissa kannattaa huomioida
mittareiden painoarvot. Varsinkin Saimia on selkeästi profiloitunut kansainvälisyy-teen, sillä siihen liittyvien mittareiden arvot ovat korkeat Saimian kokoon suhteutet-tuna ja myös absoluuttisissa arvoissa se sijoittuu helposti sektorin ylempään keskita-soon, vaikka sen toiminnan laajuus on moneen muuhun ammattikorkeakouluun näh-den suhteellisen pientä. SAMK on puolestaan valinnut strategiassaan profiloituvansa kansainvälisyyden ohella yrittäjyyden edistämiseen. Yrittäjäksi työllistyneiden määrä kerrotaan valmistuneiden työllisten määrää kuvaavassa mittarissa kahdella. Kysei-sessä mittarissa SAMK onkin menestynyt hyvin ja todennäköisesti sen painoarvoa tul-laan kasvattamaan rahoitusmallin jatkokehityksessä.
Mielestäni ammattikorkeakoulujen kannattaisi myös hyödyntää käytettävissä olevia likvidejä varoja tehokkaammin. Samalla tavoin kuin yliopistot, jotka harjoittavat ak-tiivista sijoitustoimintaa. Ammattikorkeakouluille mahdollistettiin uudistuksen yhtey-dessä samanlainen autonomia, joka mahdollistaa sijoitustoiminnan harjoittamisen. Va-roja voitaisiin sijoittaa kiinteistöihin tai osakkeisiin, joista saatavilla tuotoilla voidaan tukea oman ammattikorkeakoulun perustoimintaa. Tuotoilla voitaisiin vähentää rahoi-tuksen alentumisen vaikutuksia. Tärkeää olisi kuitenkin kohdentaa sijoituspolitiikkaa niin, että sijoitussalkku koostuu mahdollisimman riskittömistä kohteista, jotta varat eivät katoa sijoitusten aiheuttamiin tappioihin.
Näkisin koulutusviennin lainsäädännöllisten esteiden purkamisen erityisen tärkeänä koko korkeakoulusektorille. Viime aikoina onkin ollut puhetta EU-/ETA-alueen ulko-puolelta tulevilta opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista. Suomalaista koulutus-tarjontaa ei ole pystytty hyödyntämään kansainvälisillä markkinoilla, sillä lainsää-däntö kieltää tutkintojen myymisen. Tällä hetkellä korkeakoulut ovat voineet tehdä ainoastaan niin sanottua markkinoivaa koulutusta esimerkiksi Itä-Aasiassa, josta saa-puu jo nykyään ihmisiä opiskelemaan maamme korkeakouluihin. Koulutusviennin avulla korkeakoulut voivat saada merkittävästi lisärahoitusta, joka auttaa selviämään valtion talouden säästötoimenpiteiden keskellä. Nykyisen taloustilanteen takia yrityk-siltä saatavan rahoituksen määrän kasvu ei ole todennäköistä ja sen saamisen ennusta-minen on hankalaa. Koulutusvienti voisi jopa parhaimmillaan jopa ylläpitää ammatti-korkeakoulujen taloudellisten edellytysten vakautta. Sen avulla valtion myöntämää ra-hoitusta voitaisiin vähentää tulevaisuudessa nykyisestä tasosta.
Monissa työssä käytetyissä lähteissä korostettiin yhteistyön lisäämistä koko korkea-koulusektorilla ja varsinkin eri sektorin toimijoiden kesken. Yhteistyön lisääminen on tulevaisuudessa erityisen tärkeää ja synergiaetujen avulla saadaankin karsittua kustan-nuksia ja lisättyä tehokkuutta. Siitä saatavat taloudelliset hyödyt ovat molemmille
Monissa työssä käytetyissä lähteissä korostettiin yhteistyön lisäämistä koko korkea-koulusektorilla ja varsinkin eri sektorin toimijoiden kesken. Yhteistyön lisääminen on tulevaisuudessa erityisen tärkeää ja synergiaetujen avulla saadaankin karsittua kustan-nuksia ja lisättyä tehokkuutta. Siitä saatavat taloudelliset hyödyt ovat molemmille