Omaisuusrakenne ja sen kehitys

Tämän opinnäytetyön liitteenä 6 on ammattikorkeakoulujen oikaistut taseet ja prosent-timuotoiset taseet. Taseen vastaavaa puolen avulla saadaan käsitys ammattikorkeakou-lujen varoista eli omaisuusrakenteesta. Prosenttilukumuotoisen taseen avulla voidaan vertailla ammattikorkeakoulujen omaisuusrakennetta ja tarkastella niiden muutosta keskenään. Omaisuuserien suhteellista kehittymistä voidaan vertailla keskenään am-mattikorkeakoulujen taseiden trendianalyyseissa, jotka löytyvät tämän opinnäytetyön liitteestä 7. Taseen trendianalyysissa tutkitaan vain pääryhmän kokonaissumman ke-hitystä eli esimerkiksi pysyvien vastaavien yksittäisten erien keke-hitystä ei tarkastella erikseen. OAMK ei ole mukana trendianalyysissa, sillä se on harjoittanut ammattikor-keakoulutoimintaa kokonaisuudessaan osakeyhtiönä vain yhden tilikauden ajan. Tren-dianalyysissa vertailuvuotena käytetään SAMK:lla ja Saimialla vuotta 2012 ja Kareli-alla vuotta 2013.

Ammattikorkeakoulujen omaisuusrakenteessa on selviä eroja. Pysyvien ja vaihtuvien vastaavien osuudet taseen koko loppusummasta (Taulukko 2) poikkeavat yllättävän paljon. SAMK:n omistusrakenteesta pieni osa koostuu pysyvistä vastaavista, sillä nii-den osuus taseen loppusummasta on ollut tarkasteluvuosina 3-4 prosenttia, kun vaih-tuvien vastaavien osuus on ollut vastaavasti 96-97 prosentin tasolla. OAMK:n pysy-vien vastaapysy-vien osuus taseen loppusummasta on ollut noin 17 prosenttia ja vaihtupysy-vien vastaavien noin 83 prosenttia vuonna 2014. Karelialla pysyvien vastaavien osuus on ollut toisiksi suurin vertailtavista ammattikorkeakouluista. Vuonna 2013 niiden osuus oli noin 18 prosenttia ja vaihtuvien vastaavien osuus noin 82 prosenttia taseen loppu-summasta. Karelian vuoden 2014 prosenttiosuudet olivat pysyvillä vastaavilla noin 33 prosenttia ja vaihtuvilla vastaavilla 67 prosenttia. Saimia on vertailtavista ammattikor-keakouluista ainoa, jonka omaisuusrakenne koostuu suurimmaksi osaksi rakennuk-sista. Tämän takia sen pysyvät vastaavat ovat muodostaneet tarkasteluvuosina yli 80

prosenttia taseen loppusummasta. Vaihtuvien vastaavien osuus on ollut tarkemmin tar-kasteltuna alimmillaan noin 14 prosenttia vuonna 2012. Vuosina 2013 ja 2014 se on ollut noin 20 prosentin tasolla.

Taulukko 2. Vertailtavien ammattikorkeakoulujen omaisuusrakenne

Pysyvien vastaavien suurin erä on ollut jokaisella ammattikorkeakoululla eri erä.

Vuonna 2014 SAMK:n pysyvistä vastaavista yli puolet koostuivat taseen oikaisun yh-teydessä pysyvien vastaavien muihin saamisiin ja sijoituksiin siirretyistä pitkäaikai-sista saamipitkäaikai-sista. SAMK:n toisiksi suurin pysyvien vastaavien erä on ollut koneet ja kalusto, jota sillä on rahamääräisesti vähiten muihin vertailtaviin nähden. Karelialla pysyvät vastaavat koostuivat lähes kokonaan koneista ja kalustosta vuonna 2013.

Vuonna 2014 pysyvät vastaavat koostuivat lähes täysin niistä sekä muista osakkeista ja osuuksista, joita Karelialla on paljon enemmän kuin rahamääräisesti toiseksi eniten osakkeita ja osuuksia omaavalla SAMK:lla. Saimialla on omistuksessaan kuitenkin rahamäärällisesti enemmän koneita ja kalustoa kuin Karelialla, mutta se muodostaa vain kymmenesosan sen pysyvistä vastaavista. Niistä loput koostuvat lähes täysin ra-kennuksista ja rakennelmista, jotka selittävät pysyvien vastaavien suurta osuutta ta-seen loppusummasta. SAMK:lla ja OAMK:lla on virallisen tata-seen ulkopuolella vain liitetiedoissa esiintyviä leasingvastuita. Ne esiintyvät oikaistun taseen vastaavaa puo-lella erässä leasingomaisuus, joka on OAMK:n suurin pysyvien vastaavien erä. Sen pysyvien vastaavien rakenne eroaa selvästi muista, sillä yksikään erä ei yksinään muo-dosta yli puolta pysyvistä vastaavista. Leasingomaisuuden jälkeen suurimmat erät ovat noin neljäsosan pysyvistä vastaavista muodostavat koneet ja kalusto sekä noin viides-osan muodostama muut saamiset ja sijoitukset.

SAMK:n ja Saimian vaihtuvat vastaavat koostuvat melkein kokonaan rahat ja rahoi-tusarvopaperit -erästä. Tosin määrällisesti Saimialla erän lukema ei ole ollut edes vii-desosaa SAMK:n vastaavaan erään vertailtaessa. SAMK:lla erän osuus vaihtuvista

Ammattikorkeakoulujen omaisuusrakenne

2014 2013 2012 2014 2013 2012

SAMK 4 % 3 % 3 % 96 % 97 % 97 %

Saimia 80 % 82 % 86 % 20 % 18 % 14 %

Karelia 33 % 18 % - 67 % 82 %

-OAMK 17 % - - 83 % -

-Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat

vastaavista on ollut silminnähden kahtena edellisenä vuotena yli 90 prosenttia, eikä vuoden 2012 osuuskaan kauas siitä jää. Saimialla osuus on ollut reilusti yli 70 prosent-tia kaikista vaihtuvista vastaavista jokaisena tarkasteluvuonna. SAMK:n tapauksessa varojen käyttöä voisi tehostaa harjoittamalla sijoitustoimintaa.

Haastattelun yhteydessä selvisikin, että ainakin SAMK:lla on tällainen sijoituspoli-tiikka harkinnassa, mutta se kuuluu Pori-konserniin, jonka konsernisäännöt kieltävät tytäryrityksiltä sijoitustoiminnan. Erityislakina ammattikorkeakoululaki kuitenkin mahdollistaa ammattikorkeakoulujen sijoitustoiminnan, josta vastaa hallitus. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö on tiedettävästi ohjaamassa ammattikorkeakouluja tä-hän. Tässä asiassa ammattikorkeakoulut ovat siis menossa kohti yliopistomaailmaa, kun ammattikorkeakouluille on mahdollistettu uudistuksen yhteydessä samanlainen autonomia kuin yliopistoilla. Tamminen uskoo kaikkien ammattikorkeakoulujen läh-tevän sijoitustoimintaan pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen ti-lanne on niin erilainen, kun joillain suurin osa rahoista on kiinni rakennuksissa. (Tam-minen haastattelu 8.10.2015.)

SAMK:lla ja Saimialla suurin osa lopuista vaihtuvista vastaavista on luonnollisesti koostunut muista saamisista, jotka ovat aiheutuneet SAMK:n tapauksessa siirtosaami-sista ulkopuolisilta yrityksiltä ja vuoden 2014 vuokrien arvonlisäverosaamista opetus- ja kulttuuriministeriöltä, joita myös muilla vertavilla on taseessaan. Saimialla niihin kuuluvat myös tutkimus- ja kehittämisprojektien saamiset sekä hakijasuman purkuun tarkoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön avustus. Vuonna 2012 SAMK:n vaihtuvien vastaavien lyhytaikaisista saamisista suurin erä oli kuitenkin muut sisäiset saamiset.

Karelialla rahat ja rahoitusarvopaperit -erän osuus on ollut vuonna 2013 alle ja vuonna 2014 reilu kymmenesosaa vaihtuvista vastaavista. OAMK:lla erän suuruus tulee nou-semaan nykyisestä noin 3 000 eurosta, sillä sen konsernipankkitilin noin 13,5 miljoo-nan suuruinen tilinpäätössaldo on kirjattu lyhytaikaisiin lainasaamisiin. Nämä esiinty-vät oikaistun taseen muut saamiset -erässä, joka muodosti vuoden 2014 tilinpäätök-sessä OAMK:n vaihtuvat vastaavat lähes kokonaan. Karelian vaihtuvien vastaavien suurimmat erät ovat olleet tarkasteluvuosina myös muut sisäiset saamiset ja muut saa-miset. Muut saamiset ovat koostuneet vastaavista tapahtumista, mitä SAMK:lla ja Sai-mialla on ollut. Ne ovat muodostaneet vuonna 2013 hieman alle kolmasosan ja vuonna 2014 hieman alle puolet Karelian vaihtuvista vastaavista. Muut sisäiset saamiset ovat

aiheutuneet konsernilaina- ja siirtosaamisista sekä muista konsernisaamisista. Karelian muiden sisäisten saamisten osuus oli selvästi yli puolet kaikista vaihtuvista vastaavista vuonna 2013 ja reilu kolmasosaa vuonna 2014.

SAMK:n ja Saimian pysyvien vastaavien määrä väheni muutaman prosentin verran vuonna 2013 vuoteen 2012 nähden. SAMK:n kohdalla lukua alentaa se, että leasing-vastuiden maksamisen seurauksena leasingomaisuuden arvo on vähentynyt enemmän kuin koneiden ja kaluston arvo on noussut. Saimialla pysyvien vastaavien arvo oli myös pienempi vuonna 2014 kuin vuonna 2012. Vuoden 2014 arvo on kuitenkin suu-rempi kuin 2013, mikä selittyy pitkäaikaisten saamisten lisääntymisestä. Ne aiheutuvat vuoden 2014 investointien arvonlisäverosaamisista opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Niitä on myös muillakin vertailtavilla, joka on osaltaan lisännyt niiden pysyvien vas-taavien määrää. Saimialla uusien rakennusten ja rakennuksien muutostöiden aktivoin-nit ovat nostaneet rakennusten ja rakennelmien arvoa, mutta sen pysyvien vastaavien määrä on laskenut suurimmaksi osaksi poistojen takia. SAMK:n ja Karelian pysyvien vastaavien määrä oli lähes kaksi kertaa suurempi vuonna 2014 kuin vertailuvuonna.

Karelian kohdalla nousua selittää sen tekemät sijoitukset sekä kone- ja kalustohankin-nat. SAMK:n pitkäaikaisesti panttaamat pankkisaamiset lisäävät sen kohdalla kyseisen erän saldoa. Karelian vaihtuvien vastaavien määrä on puolestaan ollut laskussa, koska sen saamisten kokonaismäärä on vähentynyt rahat ja rahoitusarvopaperit -erän kasvua enemmän. SAMK:n ja Saimian tilikauden 2013 kohdalla tilanne on päinvastainen eli sen saamisten kokonaismäärä on vähentynyt vähemmän kuin rahat ja rahoitusarvopa-perit -erä on kasvanut. Saimian saamisten kokonaismäärä oli puolestaan vuonna 2014 suurempi kuin vuonna 2012. Karelian vaihtuvien vastaavien määrä laski enemmän kuin pysyvien vastaavien määrä nousi, jonka johdosta sen vastaavien kokonaismäärä väheni. SAMK:n ja Saimian vastaavien kokonaismäärä oli noususuunnassa ollen mo-lempina vuosina suurempi kuin vertailuvuonna. Karelialla vastaavien määrä laski puo-lestaan lähes viisi prosenttia.