Raaka-ainebiomassat

Miia Kuisma ja Helena Kahiluoto

Kuhunkin muodostettuun Etelä-Savo -mal-liin sisällytettiin ne biomassatyypit, jotka soveltuvat mallin päätavoitteiden saavutta-miseen (Taulukko 1). NYKYTILA-malliin sisältyivät kaikki alueen elintarvikeketjussa nykyään muodostuvat jäte- ja sivuvirtabio-massatyypit. Maatalousbiomassojen osuus NYKYTILA-mallin kokonaisbiomassoista on 93 % (89 % kuiva-aineesta). Yksistään lanta muodostaa maatalouden massoista 74

% (57 % kuiva-aineesta). Yhdyskuntajättei-den ja niihin verrattavien jätteiYhdyskuntajättei-den osuus ko-konaisbiomassasta on 6,5 % (9,0 % kuiva-ai-neesta), näistä kulutusjätteiden (kotitaloudet ja jätevedet) osuus on 84 % (78 % kuiva-ai-neesta), elintarvikejalostuksen 10 % (13 % kuiva-aineesta), kaupan 3,3 % (4,8 % kui-va-aineesta) ja ravitsemuspalveluiden 2,8 %

(4,5 % kuiva-aineesta). Vesistöbiomassojen osuus kokonaisbiomassasta on 1,0 % (2,2 % kuiva-aineesta).

Siltä osin, kun malleihin ei sisällytetty kaikkia biomassatyyppejä ja koko syntyvää biomas-samäärää optimointitavoitteiden perusteel-la (ks. luku 3.1.1), poisjätetyt massat sisälly-tettiin malleihin niiden NYKYTILA-mallin mukaisin käsittelytavoin (ks. luku 3.1.3).

Näin Etelä-Savo-mallit ovat sekä biomassa-tyypeiltään että -määriltään yhteismitallisia keskenään ja suhteessa NYKYTILA-malliin.

ENERGIA-mallissa alueen biomassapotenti-aali on hyödynnetty lämmönkulutuskohtei-den rajaamana, jolloin mallin ulkopuolelle

jäi 29 % alueen biomassoista. HIILI-mallissa alueen biomassapotentiaali on hyödynnetty kokonaan¹. VESISTÖ-mallissa on hyödyn-netty maatalousbiomassat täysimääräises-ti. Keskitetymmin syntyviä elintarvikejalos-tuksen ja kuluelintarvikejalos-tuksen massoja ei hyödynnetä mm. niiden vaatimien esikäsittelyvaiheiden ja maatalouden biomassojen hygienisointi-vaatimuksista poikkeavien vaatimusten vuok-si. Samasta syystä maataloudessa syntyviä eläinperäisiä jätteitä (eläinruhot) ei sisällytet-ty malliin. Nämä mallista pois jätesisällytet-tyt massat muodostivat 7 % alueen kokonaisbiomassas-ta. ALUE-mallissa alueen biomassapotentiaa-li on hyödynnetty lämmönkulutuskohteiden rajaamana, jolloin mallin ulkopuolelle jäi 31

% alueen biomassoista. Biomassojen laatuo-minaisuuksien perusteella kauppojen pakat-tu biojäte sisällytettiin malliin, mutta tämän jätejakeen pakkaukset oletetaan mallissa esi-käsiteltävän syntypaikalla. Vain jätevesiliet-teet ja suurkeittiöiden heikosti syntypistela-jitellut biojätteet (ns. lautasjäte) jätettiin pois.

Etelä-Savon ja Satakunnan teoreettiset ilmas-to- ja vesistöpotentiaalit arvioitiin kohdealu-eiden nykytilan mukaisten kokonaisbiomas-sapotentiaalien pohjalta (Taulukko 1).

Tässä työssä tarkastellut alueiden biomassa-potentiaalit kattavat biomassatyypit koko ar-vioidulta, muodostuvalta määrältään. Massat on oletettu saatavan tarkastelluissa malleissa täysimääräisesti hyödynnettäviksi.

Valtaosan Etelä-Savo -mallien jäte- ja sivuvir-tabiomassasyötteistä muodostavat maatalous-tuotannon massat, ja mallien toteutuminen tässä työssä arvioidussa laajuudessa on riippu-vainen siitä, kuinka kattavasti ne saadaan mu-kaan. Karjalanta muodostaa mallien ajallises-ti vakaan biomassapohjan kun taas pelto- ja vesistöbiomassat ovat ajallisesti rajallisemmin

1 Kaikista vaihtoehtoisista Etelä-Savo -malleista ko-titalousbiojäte, lukuun ottamatta sen jo nykyisin erillis-kerättyä osaa, jätettiin pois. Tätä joko kotitalouskompos-toitua tai sekajätteen joukossa kaatopaikoille läjitettävää kotitalousbiojätettä ei vaihtoehtoisissa malleissakaan ole-tettu saatavan käsittelyyn vaan ne käsitellään malleissa NYKYTILA-mallin mukaisesti.

saatavissa, mutta niiden saatavuutta voidaan tasata mm. rehunsäilöntäteknologioilla.

Suurin nykyisin täysin hyödyntämätön bio-massapotentiaali on asutuksen biojätteissä (Etelä-Savossa 43 % hyödyntämättömän po-tentiaalin kuiva-aineesta), suojavyöhykebio-massoissa (30 %) ja vesistöbiosuojavyöhykebio-massoissa (20

%). Kaupan ja ravitsemuspalveluiden biojät-teen osuus hyödyntämättömästä potentiaalis-ta on vähäisempi, 3 % kummallakin.

Lähitulevaisuudessa merkittävin lisäbiomas-sapotentiaali suhteessa nykyisin muodos-tuviin biomassoihin sisältyy maatalouden suojavyöhyke- ja kesantobiomassoihin (Ete-lä-Savossa 6 % nykyisin muodostuvien bio-massojen tuoremassasta ja 7 % kuiva-aine-massasta). Lisäbiomassojen osuus vesistöistä (<1 % ja 1 %) ja haja-asutuksen jätevesi-lietteistä (1 % ja <1 %) on huomattavasti vähäisempi.

Jäte- ja sivuvirtabiomassojen lisäksi mahdol-lisina reservibiomassoina tarkasteltujen pelto-bioenergiakasvien nykyinen merkitys alueilla on vähäinen. Elintarvikeketjun muun bioha-joavan jätteen, pakkausten ym., merkitys on kohtuullinen, samaa luokkaa kuin biojäte ko-konaisuudessaan. Metsäbiomassa tarjoaa erit-täin runsaan biomassareservin Etelä-Savossa . Elintarvikeketjun jäte- ja sivuvirtabiomas-sojen tyyppeihin ja määriin Suomen eri alu-eilla näyttävät vaikuttavan keskeisimmin kotieläintuotannon rakenne sekä elintarvi-kejalostuksen määrä ja laatu. Kotieläintuo-tannon rakenne (märehtijät vs. yksimahaiset) vaikuttaa suoraan alueen pellonkäyttöön ja peltokasveista saataviin jäte- ja sivutuotebio-massoihin. Erikoiskasveilla on vain paikallista merkitystä alkutuotannossa syntyviin jätebio-massamääriin. Asutuksen jätteiden merkitys on Suomessa vähäinen, pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.

Taulukko 1. Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaalit Etelä-Savo –malleissa ja Satakunnassa. Etelä-Savo -mallitSatakunta NYKYTILA-malliENERGIA-malliHIILI-malliVESISTÖ-malliALUE-malliNykytila t/vTS t/vt/vTS t/vt/vTS t/vt/vTS t/vt/vTS t/vt/vTS t/v Nykytilabiomassa Kesantobiomassa81 00016 00049 0009 70081 00016 00081 00016 00049 0009 70088 00018 000 Sadonkorjuujäte57 00028 00040 00020 00057 00028 00053 00026 00040 00020 000260 000130 000 Karjanlanta550 00069 000410 00049 000550 00069 000550 00069 000410 00049 000590 00085 000 Maatiloilla syntyvä eläinperäinen jäte

190551504319055001504316047

Elintarvikejalostuk- sen jäte

4 8001 4004 2001 4004 8001 400004 2001 400120 00037 000 Biojäte20 0007 2006 2002 2007 20012 500006 1002 10017 0005 900 Jätevesiliete16 0003 40013 0002 80016 0003 400000064 00011 000

Suojavyöhykebio- massa

11 0002 2007 5001 50011 0002 20011 0002 2007 5001 50039 0007 900 Vesistöbiomassa3 6001 5001 4001 0003 6001 5003 6001 5003 0001 2001 200470 Yhteensä740 000130 000530 00087 000730 000120 000670 000110 000520 00084 0001 200 000300 000 Lisäbiomassa Kesantobiomassa43 0008 60029 0005 90043 0008 60043 0008 60029 0005 900120 00024 000 Jätevesiliete10 0002007 70015010 00020000006 500130

Suojavyöhykebio- massa

3 3006603 0006103 3006603 3006603 00061036 0007 200 Vesistöbiomassa4 1001 6001 5009004 2001 6004 2001 6002 7001 10021 0008 800 Yhteensä61 00011 00042 0007 50061 00011 00051 00011 00035 0007 500180 00040 000 Kokonaisbiomassa800 000140 000570 00095 000790000 1140 000750 000130 000550 00092 0001 400 000340 000 Malliin sisällytettävät NYKYTILA-mallin mukaisesti käsiteltävät biomassat 240 00046 00013000 14 60055 00015 000250 00049 000 Mallin yhteismitallinen kokonaisbiomassa 800 000140 000800 000140 000800 000140 000800 000140 000 t/v = tonnia vuodessa, TS t/v = kuiva-ainetonnia vuodessa Pyöristyksistä johtuen sarakkeiden yhteenlasketut summat voivat erota esitetyistä. 1HIILI-mallista, kuten muistakin vaihtoehtoisista Etelä-Savo -malleista kotitalousbiojäte, lukuun ottamatta sen jo nykyisin erilliskerättyä osaa, jätettiin pois. Tätä joko kotitalouskompostoitua tai sekajätteen joukossa kaatopaikoille läjitettävää kotitalousbiojätettä ei vaihtoehtoisissa malleissakaan oletettu saatavan käsittelyyn vaan ne käsitellään malleissa NYKYTILA-mallin mukaisesti.

Ydinviestit

◘◘Maatalouden jäte- ja sivuvirtabiomassat muodostavat valtaosan elintarvikeketjun raa-ka-ainebiomassoista, ja biojalostamotoiminnan tarjoaman potentiaalin toteutuminen on riippuvainen niiden kattavasta mukaansaamisesta.

◘◘Lähivuosina saavutettavissa olevien uusien jäte- ja sivuvirtabiomassojen muodostama potentiaali (lisää suojavyöhykkeitä, hyödynnettäviä kesantoja, korjattuja vesistömas-soja ja keräiltyjä haja-asutuksen jätevesilietteitä) on suuruudeltaan vajaa 10 % nykyisin muodostuvien biomassojen kokonaispotentiaalista Etelä-Savossa.

◘◘Suurimman nykyisin täysin hyödyntämättömän biomassapotentiaalin muodostavat se-kajätteen joukossa kaatopaikoille sijoitettavat asutuksen biojätteet sekä korjaamatto-mat maatalouden suojavyöhyke- ja kesantobiomassat ja vesistöbiomassat.

◘◘Elintarvikeketjun jäte- ja sivuvirtabiomassojen tyyppeihin ja määriin Suomen eri alueil-la näyttävät vaikuttavan keskeisimmin kotieläintuotannon rakenne sekä elintarvikeja-lostuksen määrä ja laatu.