Liiketoimintamahdollisuudet ja strategiset optiot

Markku Virtanen

Liiketoimintamahdollisuudet

Tuotosten osalta ENERGIA-, HIILI- ja VE-SISTÖ-mallit ovat melko samankaltaisia, joten ENERGIA-mallista johdettavissa ole-vat sähkön- ja lämmöntuotannon liiketoi-mintamahdollisuudet pätevät pienemmässä mittakaavassa myös HIILI- ja VESISTÖ-malleihin. ENERGIA-mallin arvoketjussa kestävyyden kannalta ratkaisevassa asemassa olevia toimijoita ovat raaka-aineen tuottajat, erityisesti maatalous. Lannan osuus ENER-GIA-mallin käsittelylaitoksissa on noin 70

% ja kasviperäisen raaka-aineen osuus noin 20 % raaka-aineen kokonaismäärästä. Maa-talouden toimittaman raaka-aineen osuus kaikissa ENERGIA-mallin käsittelylaitok-sissa on yli 90 %, joten tarvitaan kannus-teet kustannustehokkaaseen korjuu-, varas-tointi- ja kuljetustoimintaan. Biojalostamo voi tarjota maataloudelle lannan kuljetus- ja käsittelypalveluja ja kierrätyslannoitteita. Ja-lostamolle tästä toiminnasta muodostuu ar-voa lisäävä liiketoimintamahdollisuus, jos raaka-aineen käsittelyn arvonlisäys on suu-rempi kuin siitä toiminnalle aiheutuvat kus-tannukset. Raaka-aineen porttimaksut vai-kuttavat näin suurten volyymien mallissa merkittävästi. Toiminnassa olevissa käsitte-lylaitoksissa porttimaksujen osuus on jopa 90 % laitoksen tuloista.

ENERGIA-mallin päätuotteita ovat sähkö ja lämpö. Oletuksena ENERGIA-mallissa on, että jätteen vastaanottaja organisoi kä-sittelylaitoksen toiminnan ja paikalliset säh-kö- ja lämpöyhtiöt ovat niiden asiakkaita.

Sähkön myynti markkinoille (siirto verk-koon) on selkeää sekä kysynnän että hin-noittelun osalta. Valmisteilla oleva syöttö-tariffijärjestelmä takaa tavoitehinnan, joka ENERGIA-mallin mukaisissa laitoksissa olisi 83,5 €/MWh. Tämän lisäksi makse-taan tuotetulle sähkölle 50 €/MWh lämpö-preemio, jos laitoksen energiantuotannon kokonaishyötysuhde on vähintään 50 %.

Syöttötariffia maksettaisiin syyskuun 2010

hallituksen esityksen mukaan laitoksille, joi-den sähköntuotannon nimellisteho on vä-hintään 100 kVA. Näin ollen sähkömarkki-naa voidaan jalostamon sähkön tuotannon kannalta pitää houkuttelevana ja kestävänä.

Lämmöntuotannon osalta biojalostamo-toiminnan ongelmaksi muodostuu jakelu.

Tuotettu lämpö pitäisi pystyä siirtämään kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön toi-mittaminen jalostamon asiakkaille edel-lyttää kuitenkin asiakkaiden tekemiä in-vestointeja. Esimerkiksi Metsäsairila Oy:n tapauksessa tämä tarkoittaisi tällä hetkellä n. 1,2 M€ investointia.

Sähkön ja lämmön tarjonta vastaa asiakkaan (sähkö- ja lämpöyhtiöt) tarpeeseen. ENER-GIA-mallin perusongelmanratkaisuna on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uu-siutuvilla. Yhtenä vetotekijänä ovat pääs-töoikeudet. Fossiilisia polttoaineita käyttä-vät organisaatiot, jotka korvaavat fossiilisia raaka-aineita uusiutuvalla energialla, voi-vat saada tuloa päästöoikeuksien myynnis-tä. Maatiloille lannasta voi muodostua myös ongelma, jonka ratkaisuun maatalousyrittä-jät ovat valmiita osallistumaan. Esimerkiksi Biovakka Oy:ssä toiminnan ensimmäisenä tavoitteena oli jalostaa sianlannasta täsmä-lannoitteita ja vähentää hajuhaittoja. Täl-löin jalostamo voisi saada lisätuottoja portti-maksuina tai kotieläintilat voisivat osallistua kuljetuskustannuksiin.

HIILI-mallin laitoksissa ylijäämäsähkön myynti markkinoille syöttötariffihintaan 133,5 €/MWh on samalla tavalla mahdol-lista kuin ENERGIA-mallissakin. Kauko-lämmön täysi hyödynnettävyys sen sijaan on kyseenalaista. Jos asiakas joutuu teke-mään verkkoinvestointeja, vajaan neljän-nesmiljoonan euron tuotto ei välttämättä riitä investointien perusteluksi edes isom-man laitoksen tapauksessa. HIILI-mallin

isomman laitoksen sijoittuminen jonkun kasvihuoneen läheisyyteen (esimerkiksi Jo-roinen, Famifarm), missä käytetään tehok-kaasti jalostamon tuottamo lämpö, parantaa jalostamon tarjoamia liiketoimintamahdol-lisuuksia ja taloudellista kestävyyttä. HIILI-mallin ravinnetuotteiden liiketoimintamah-dollisuudet riippuvat siitä, ovatko tuotteet kilpailukykyisiä lähialueiden peltokasvi-tuotannossa verrattuna lannan nykyiseen lannoitekäyttöön tai keinolannoitteisiin.

Integroitu ratkaisu, jossa lämpö voidaan tehokkaasti käyttää laitoksen välittömässä läheisyydessä parantaa myös HIILI-mallin pienemmän laitoksen liiketoimintamahdol-lisuuksia. Tällöin vältytään verkkoinvestoin-neilta ja laskennallinen hyöty (kustannus-säästö) voi olla merkittävä.

Käytettävillä oletuksilla ei VESISTÖ-mal-lissa näytä olevan selkeitä liiketoimin-tamahdollisuuksia, jos lämmön käytön hyötysuhdetta ei saada arvioitua 20 % kor-keammaksi. Investoinnille voitaisiin mah-dollisesti saada investointituki, mutta mal-lin kokonaistuotot ovat vain hieman vajaat 50 000 euroa / vuosi.

ALUE-mallin liiketoimintamahdollisuudet perustuvat korkeaan arvonlisäykseen, sillä prosessissa jätteistä jalostettava, liikennekäy-tössä hyödynnettävä energia on hinnaltaan muihin käyttökohteisiin verrattuna hin-tahaitarin yläpäässä. Liikennepolttoainei-den markkinat ovat kuitenkin varsin homo-geeniset ja mahdollisuudet homogeenisten tuotteiden markkinahinnoista poikkeavaan hinnoitteluun ovat varsin vähäiset. St1 Bio-fuels Oy on onnistunut erottautumaan kil-pailijoista biojätekäyttöön perustuvalla toi-minnalla. Sen hinnat ovat kuitenkin samalla tasolla ja usein jopa alempia kuin muiden liikennepolttoaineita myyvien toimijoiden hinnat. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että ALUE-mallin investointikustannukset muodostuvat investointituesta huolimatta (15 M€ investoinnille tukea 5,25 M€) niin korkeiksi, että käyttökate ei riitä kattamaan poistoja ja rahoituskustannuksia.

Strategiset optiot

Strategisilla optioilla tarkoitetaan tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen sekä itse tuot-teisiin ja palveluihin liittyviä tietotaito- tai muita ominaisuuksia, jotka muodostavat kasvualustan uusille tuotteille ja palveluille tai uusille avautuville markkinoille. Etelä-Savo-mallien toteutusta voitaisiin sinällään pitää nykytilanteeseen verrattuna strategisi-na optioistrategisi-na. Strategisia optioita arvioidaan tässä kuitenkin potentiaalisesti sovelletta-van uuden teknologian sekä tuotteistamis- ja kaupallistamismahdollisuuksien kautta.

Muita kuin tietotaito-ominaisuuksia, jot-ka luovat strategisia optioita, voisivat olla ilmastonmuutokseen liittyvä lainsäädäntö, normit ja säännökset, jotka vaikuttavat hin-ta-/laatusuhteisiin ja tätä kautta tarjontaan ja kysyntään. Teknologian kehityksen myö-tä avautuvana strategisena optiona voidaan pitää integraattilaitosta, jossa Etelä-Savo-malleissa mukanaolevien biomassojen lisäk-si käytetään raaka-aineena myös hakkuu-tähteitä ja jätepuuta. Tämä ratkaisu turvaisi raaka-aineen riittävän saannin ja helpottai-si lannan käytön optimointia. Ehelpottai-simerkik- Esimerkik-si Metsäsairila Oy:n tapauksessa strategise-na optiostrategise-na voitaisiin pitää energia-, jäte- ja vesihuollon laajaa yhteistyötä, missä syntyisi synergiaetuja niin raaka-aineen hankinnas-sa, tuotantoprosesseissa kuin myös loppu-tuotteiden markkinoinnissa.

VESISTÖ-mallissa strategisena optiona voi-si olla kierrätyslannoitteiden tuotteistami-nen ja kaupallistamituotteistami-nen. VESISTÖ-mallis-sa lannoitteista VESISTÖ-mallis-saatavalla hyödyllä, voisi olla ratkaiseva merkitys toiminnan taloudellisel-le kestävyydeltaloudellisel-le. Kierrätyslannoitteista voi-taisiin saada merkittävä lisätulo, jos kaikki lannoitteet toimitetaan ulkopuoliselle os-tajalle. Oleellista tällöin on se, miten lan-noitteet saadaan tuotteistettua ja toimitet-tua asiakkaille.

Etelä-Savon biojalostamotoiminnan poten-tiaalisten raaka-ainevarantojen määrät ja si-jainti ovat kokonaisuudessaan ongelmallisia taloudellisesti kestävän toiminnan

käynnis-tämiseksi nykyisillä tekniikoilla ja nykyisil-lä tuotelinjauksilla. Sen sijaan tutkimus ja tuotekehitys uusien teknologioiden ja lii-ketoimintamallien löytämiseksi tarjoavat mahdollisuuksia raaka-aineiden

volyymis-ta ja sijainnisvolyymis-ta riippumatvolyymis-ta. Toisaalvolyymis-ta esi-merkiksi logistiikan kehityksessä pienet vo-lyymit ja raaka-aineiden hajallaan olo voivat olla merkittävä vetotekijä uusille ratkaisuil-le ja sovelluksilratkaisuil-le.

Ydinviesti:

◘◘Välillisesti biojalostamotoiminta voi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia asiantuntija-palveluissa (logistiikka, T&K–toiminta) sekä kone- ja laiterakentamisessa.