Toisena yrityksenä tutkimuksessa tarkasteltiin jätteen kuljettajaa, joka vastaanottaa ja käsit-telee myös sekalaista rakennus- ja purkujätettä (Yritys B). Yritys B on laajentamassa liike-toimintaa jätteen käsittelyn osalta. Yritys antoi arvion, että he vastaanottavat sekalaista rakennus- ja purkujätettä noin 5 000 tonnia vuodessa. Yritykselle B laskettiin teoreettiset kustannusvaikutukset, joiden perusteella arvioitiin yrityksen säästävän noin 98 000 euroa,
mikä vastaa noin 20 % säästöä jätteiden kokonaiskierrätyskustannuksista, jos yritys panos-taisi sekalaisen rakennus- ja purkujätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Saadulla säästöllä yri-tys voisi palkata 2,8 työntekijää vuodeksi. Koska Yritykseltä B ei saatu tietoja nykyisistä vastaanottopaikoista, tarkempia jätemääriä eikä sekalaisen rakennus- ja purkujätteen tar-kempaa laatua kevään 2018 aikana, yritykselle tehtiin ainoastaan teoreettiset laskelmat nii-den tietojen pohjalta, mitä yritys arvio. Jos Yrityksen B nykytilasta olisi saatu enemmän tietoa, olisi laskelmista voitu saada luotettavampia. Laskelmat kuitenkin osoittavat, että yri-tyksellä on säästöpotentiaalia.
Yritykselle B tehtyä teoreettinen kustannusvaikutuslaskelmaa ei voi suoraan soveltaa muihin sekalaista rakennus- ja purkujätettä käsittelevään kierrätyslaitokseen, koska kierrätyslaitok-silla toimintatavat saattavat olla yksilöityjä. Yrityksen B kierrätyslaitoksella tapahtuva lajit-telu on yksinkertaista verrattuna isompiin kierrätyslaitoksiin. Kustannusvaikutuslaskelmat osoittavat, että sekalaisen rakennus- ja purkujätteen jätejakeiden tarkempaan erotteluun kan-nattaisi panostaa. Yritykselle B tehtiin lisäksi arvio kierrätyksen tehostamisen vaikuttavuu-desta eli arvioitiin, miten eri kierrätyksen kehittämiseen liittyvät toimet vaikuttavat yrityksen toimintaan. Tämä arviointi tukee kustannusvaikutuslaskelmia, sillä arvioinnin perusteella Yritys B voi saavuttaisi kustannussäästöjä panostamalla jätejakeiden kierrätykseen. Yritys B voi aloittaa kierrätyksen tehostamisen jätelaji kerrallaan aloittaen esimerkiksi kipsi-, eris-tevilla- ja bitumijätteen tarkemmasta erottelusta.
Tällaista arviointimenetelmää kierrätyksen tehostamisen vaikutuksista voidaan käyttää yri-tyksille, jotka harkitsevat kierrätysliiketoiminnan kehittämistä, mutta eivät vielä tiedä täysin, miten liiketoimintaa kannattaisi kehittää. Arviointimenetelmä voitaisiin käyttää esivaiheena ennen varsinaisten investointikustannuslaskelmien tekemistä tai arviointimenetelmään voi-taisiin lisätä kustannus- ja investointilaskelmat, kun tiedetään yrityksen nykytilanne nykyi-sine yhteistyökumppaneineen tai vastaanottopaikkoineen tarkemmin.
Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisasteen täyttyminen purkualalla
Vuonna 2020 rakennus- ja purkujätteestä tulisi hyödyntää 70 % muutoin kuin energiana tai valmistamalla siitä polttoainetta VNA 179/2012 mukaisesti. Tässä tutkimuksessa tarkastel-tiin Yrityksen A osalta, tutkimuksessa olleen kolmeen työmaan perusteella, täyttyykö kysei-nen hyödyntämisaste. Kun Yrityksen A hyödyntämisasteessa huomioidaan betoni- ja tiilijäte, niin työmaiden hyödyntämisaste vaihteli noin 75 %:sta noin 98 %:iin. Kun betoni- ja tiilijäte jätettiin pois tarkastelusta, niin hyödyntämisaste vaihteli noin 66 %:sta noin 78
%:iin. Yrityksen A jätteistä metallit ovat betoni- ja tiilijätteen jälkeen seuraavaksi merkityk-sellinen jäte. Tämän tutkimuksen perusteella Yrityksellä A täyttyy pääsääntöisesti rakennus- ja purkujätteelle asetettu 70 %:n hyödyntämisastetavoite.
Jos rakennus- ja purkujätteestä suurin osa on puuta, muovia, energiajätettä tai sekalaista ra-kennus- ja purkujätettä, on haasteellista saavuttaa 70 %:n hyödyntämisastetta. Tämän tutki-muksen perusteella puu-, muovi-, energia- sekä sekalainen rakennus- ja purkujäte päätyvät pääsääntöisesti energiahyötykäyttöön. Purkualalla hyödyntämisaste täyttyy todennäköisesti helpommin kuin rakennusalalla tai korjaamisrakentamisessa.
8.3 Jatkotutkimuskohteet
Tässä tutkimuksen aikana ei saatu Yritykseltä A työkustannuksia, joten antaisi lisäarvoa tut-kia, miten jätejakeiden tehokkaampi erottelu ja lajittelu rakennus- ja purkutyömaalla vaikut-taa työmaan työkustannuksiin tai voidaanko tämän tutkimuksen työmailla saavutetuilla säästöillä kattaa tehostetun jätteiden erottelusta ja lajittelusta aiheutuvat työkulut. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia muiden purkualan yritysten hyödyntämisasteen täyttymistä ja rakennusalan hyödyntämisasteen tämän hetkistä tilannetta. Olisi myös mielenkiintoista tut-kia, miten paljon purkukohteissa olisi uudelleen käytettävää ja kierrätettävää materiaalia, joka päätyy kuitenkin sekalaiseksi rakennus- ja purkujätteeksi kustannussyihin tai tiukoihin aikatauluihin vedoten.
Purku- ja rakennussuunnittelu tarvitsi työkalun, jolla voisi arvioida jätteiden kierrätyskus-tannuksia, ja joka auttaisi hahmottamaan jätteiden lajittelun kannattavuutta. Todella pienen
jäte-erän erikseen viemisessä kuljetuskustannukset voivat nousta merkittäväksi tekijäksi jät-teen kierrätyskustannusten kannalta ja määrätä jätjät-teen lajittelutarpeen.
9 YHTEENVETO
Tämä diplomityö tehtiin Insinööritoimisto Gradientin toimeksiannosta. Tutkimuksessa sel-vitettiin rakennus- ja purkujätteen lajittelua ja käsittelyä ohjaavia keinoja ja esiteltiin esi-merkkejä ohjauskeinoista Euroopassa. Tutkimuksessa tutustuttiin rakennus- ja purkujätteen nykytilanteeseen ja siihen liittyviin haasteisiin. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi rakennus- ja purkujätejakeille erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia energiahyödyntämisen ja loppu-sijoittamisen tilalle.
Tutkimusosio tehtiin yritys case-tutkimuksena, jossa tutkittiin Yrityksen A ja B rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen tehostamisen vaikutuksia jätteiden kierrätyskustannuksiin. Yrityk-selle A kartoitettiin uusia varteenotettavia vastaanottopaikkoja ja vaihtoehtoisia menetelmiä nykyisten rinnalle, jotta yrityksen purkutyömaiden kustannuksia pystytään jatkossa ennakoi-maan paremmin. Yrityksellä A oli tutkimuksen aikana kolme työmaata, joissa yritys hyö-dynsi vastaanottopaikkakartoituksesta saatuja tietoja ja tehosti jätejakein erottelua ja lajittelua purkukohteissa. Työmaiden osalta laskettiin vaikutukset kustannuksiin ja hyödyn-tämisasteeseen. Yritykselle B tehtiin teoreettiset kustannusvaikutuslaskelmat sekalaisen ra-kennus- ja purkujätteen kierrätyksen tehostamisesta. Lisäksi Yritykselle B arviotiin kierrätyksen tehostamisen vaikutuksia.
Yritys A on purkualan yritys. Yrityksellä A syntyvä jäte on pääsääntöisesti purkukohteiden jätettä. Tutkimuksen aikana olleilla purkutyömailla jätteet lajiteltiin ja jätteet toimitettiin jät-teiden vastaanottopaikkoihin jatkojalostettavaksi tai suoraan kohteisiin hyödynnyttäväksi.
Yrityksen A rakennus- ja purkujätteestä on yli 70 % betoni- ja tiilijätettä ja metalleja. Yri-tyksellä on oma ympäristöluvallinen kierrätyskeskus jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn, mutta kierrätyskeskus ei toimi vielä täydellä teholla. Kierrätyskeskuksen hyödyntäminen näiden kolmen työmaan jätteiden käsittelyssä arvioidaan jääneen pieneksi.
Yritys B on jätteen kuljettaja, jolla on ympäristöluvallinen jätteen käsittelylaitos. Yrityksen jätteen käsittelylaitos on pieni ja jätteiden käsittely ja erottelu on yksinkertaista. Yritys B on laajentamassa liiketoimintaansa jätteen käsittelyn osalta. Yritys vastaanottaa yhtenä jakeena
sekalaista rakennus- ja purkujätettä. Yritykselle toimitetaan jätettä sekä rakennus- että pur-kutyömailta. Yrityksen B vastaanotettu sekalainen rakennus- ja purkujäte ei sisällä lähtö-kohtaisesti betoni- ja tiilijätettä. Arvioitiin, että nykyisellään Yritys B erottelee sekalaisesta rakennus- ja purkujätteestä 20 % puujätettä ja 5 % metalleja. Lisäksi yritys erottelee muita jakeita, jos ne ovat helposti eroteltavissa ja jätejaetta on kuljetuksen kannalta riittävästi.
Muuten loppu osa jätteestä viedään sekalaisena rakennus- ja purkujätteenä jätteen vastaan-ottopaikkaan jatkokäsittelyyn.
Yritykselle A laskettiin raportoitujen tietojen perusteella kaikille kolmelle työmaalle jättei-den kierrätyskustannukset tai -arviot sekä kustannusvaikutukset. Kustannusvaikutuksia ver-rattiin siihen, jos jätteet olisi viety sekalaisena rakennus- ja purkujätteenä. Kahdella purkutyömaalla (Työmailla 2 ja 3) jätteiden lajittelu ei ollut yhtä tehokasta kuin Työmaalla 1, joten näille kahdelle työmaille laskettiin erikseen säästöpotentiaalia. Kustannusvaikutus-laskelmien perusteella Yritys A sai säästöä kahdella isolla työmaalla noin 30-35 % jätteiden kierrätyskustannuksista. Pienemmällä työmaalla (Työmaa 2) säästöä syntyi noin 14 %. Kun huomioidaan työmaille laskettu säästöpotentiaali, olisi Työmaalla 2 voitu säästää jopa noin 30 % jätteiden kokonaiskierrätyskustannuksista ja Työmaalla 3 jopa noin 45 %. Yrityksen kustannussäästö saattaa olla todellisuudessa vieläkin suurempi, jos kustannusvaikutuslaskel-missa olisi verrattu sekalaisen rakennus- ja purkujätteen kierrätyskustannuksia tämän hetki-siin jätteiden vastaanottohintoihin.
Yrityksen B osalta laskettiin teoreettiset kustannusarviot ja -vaikutukset, koska kevään 2018 aikana Yritykseltä B ei saatu tietoja nykyisistä vastaanottopaikoista, tarkempia jätemääriä eikä sekalaisen rakennus- ja purkujätteen tarkempaa laatua. Teoreettisissa laskelmissa hyö-dynnettiin Yrityksen A kustannuslaskelmia ja aiempia tutkimuksia sekalaisen rakennus- ja purkujätteen koostumuksesta. Teoreettisten kustannusvaikutuslaskelmien perusteella Yritys B voisi säästää noin 98 000 euroa, mikä vastaa noin 20 % säästöä jätteiden kierrätyskustan-nuksista, jos sekalaisesta rakennus- ja purkujätteestä erotellaan tarkemmin jätejakeita.
Yritys A ei raportoinut tutkimuksen aikana purkutyömaiden työkustannuksia, joten saatuja säästöjä verrattiin yhden työntekijän vuoden palkkakustannukseen.
Ammattilais-nimik-keellä olevan työntekijän vuoden palkkakustannus on yhteensä noin 35 500 euroa. Työ-maalla 1 saatiin säästöä yhteensä noin 32 000 euroa, ja työmaa kesti noin 6 kk. Näin ollen kahdella Työmaan 1 kokoisella purkutyömaalla voisi palkata 1,8 työntekijää vuodeksi. Yri-tyksellä A on saattaa olla useita purkutyömaita päällekkäin ja työmaiden koosta riippuen, useita vuodessa. Yrityksen B arvioidulla 98 000 euron säästöällä pystyisi palkkaamaan 2,8 työntekijää.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi, täyttyykö Yrityksellä A näiden työmaiden perusteella VNA 179/2012 mukainen 70 %:n hyödyntämisaste. Kun Yrityksen A hyödyntämisasteessa huomioidaan betoni- ja tiilijäte, niin työmaiden hyödyntämisaste vaihteli noin 75 %:sta noin 98 %:iin. Kun betoni- ja tiilijäte jätettiin pois tarkastelusta, niin hyödyntämisaste vaihteli noin 66 %:sta noin 78 %:iin. Betoni- ja tiilijätteen jälkeen seuraavaksi merkityksellinen jäte on metallit. Yrityksellä A täyttyy pääsääntöisesti rakennus- ja purkujätteelle asetettu 70 %:n hyödyntämisastetavoite tämän tutkimuksen perusteella. Jos kuitenkin suurin osa rakennus- ja purkujätteestä on puuta, muovia, energiajätettä tai sekalaista rakennus- ja purkujätettä, jotka päätyvät tämän tutkimuksen perusteella pääsääntöisesti energiahyötykäyttöön, on täl-löin haasteita saavuttaa VNA 179/2012:n mukaista 70 %:n hyödyntämisastetta. Yrityksen B osalta ei tarkasteltu rakennus- ja purkujätteelle asetettua hyödyntämisasteen tilannetta ja toi-saalta Yritys B on enemmän jätteen käsittelijä kuin tuottaja.
Yritykselle B tehtiin erikseen arvio kierrätyksen tehostamisen vaikuttavuudesta eli arvioitiin, miten eri kierrätyksen parantamiseen liittyvät toimet vaikuttavat yrityksen toimintaan. Vai-kutuksia arviotiin vastaanottokustannuksiin sekä lajitteluun, käsittelyyn ja kuljetukseen.
Vaikutuksia arvioitiin asteikolla 1-5, joissa 1 = ei vaikutusta/pieni vaikutus nykytilanteeseen ja 5 = erittäin suuri vaikutus. Arvioinnin perusteella Yrityksellä B on mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä panostamalla jätejakeiden kierrätykseen. Yritys B voi aloittaa sekalaisen rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen tehostamisen jätelaji kerrallaan aloittaen esimerkiksi kipsi-, eristevilla- ja bitumijätteen tarkemmasta erottelusta.
Rakennus- ja purkujätteen kierrätyskustannusten laskemiseksi tarvittaisiin työkalu, jota ra-kennus- ja purkualan yritykset voisivat käyttää jo rara-kennus- ja purkusuunnitteluvaiheessa.
Työkalulla voisi hahmottaa paremmin jätejakeiden lajittelun kannattavuutta.
LÄHTEET
2008/98/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päi-vänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta. [Viitattu:
24.3.2018]. Saatavilla: http://eur-lex.europa.eu/legal-con-tent/FI/TXT/?uri=CELEX:32008L0098
Christensen, T. 2011. Solid Waste Technology & Management. Volume 1. Yhdistynyt kuningaskunta: Blackwell Publishing Ltd. 512 s. ISBN 978-1-4051-7517-3.
Circulation Oy. 2018. Puujätteen lajitteluohje. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 14.6.2018]. Saa-tavilla: http://circulation.fi/wp-content/uploads/Circulation_A4-ohje_puujätteet.pdf
Eko-Expert Oy. 2018. Selluvilla. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 24.6.2018]. Saatavilla:
http://www.eko-expert.com/palvelut/puhallusvillat/selluvilla
Ekokaari Oy. 2018. Lajitteluohjeet. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 14.6.2018]. Saatavilla:
https://www.kymenlaaksonjate.fi/jatelaji/
Ekopartnerit Turku Oy. 2018. Kipsilevyt. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 21.6.2018]. Saata-villa: http://www.ekopartnerit.fi/lajitteluohje/kipsilevyt
Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. 2015. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa Destamatic Oy:lle. Dnro ESAVI/10311/2014. [verkkodokumentti]. [Vii-tattu: 10.5.2018]. Saatavilla:
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatie-dot.aspx?Asia_ID=928423
Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. 2016. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle. Dnro ESAVI/11011/2015. [verkkodoku-mentti]. [Viitattu: 10.5.2018]. Saatavilla:
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatie-dot.aspx?Asia_ID=1269906
Eurostat. 2017. Eurostat Statistics Explained. Waste statistics.[verkkojulkaisu]. [Viitattu:
12.5.2018]. Saatavilla: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/in-dex.php?title=Waste_statistics
Delete Finland Oy. 2018. Lajitteluohje. [verkkojulkaisu]. [Viitattu: 14.6.2018]. Saatavilla:
https://www.delete.fi/wp-content/uploads/Lajitteluohjeet_delete.pdf
Demolite Oy. 2018. Kierrätysohjeet. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 21.6.2018]. Saatavilla:
https://www.kestopuu.fi/kierratys/kierratysohjeet.html
Destaclean Oy. 2018. Lajitteluohjeet. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 8.6.2018]. Saatavilla:
http://188.64.4.14/materaalien-lajittelu-ja-vastaanottoehdot/
Gypsum Recycling. 2018. Kierrätettävä kipsijäte. [verkkojulkaisu]. [Viitattu: 24.6.2018].
Saatavilla: http://gipsrecycling.fi/15966-1_Kierrtettvjte/
Gyproc. 2018. Sain-Gobain Finland Oy, Gyproc. Ohjeita. lajitteluun ja kuljetukseen. [verk-kojulkaisu]. [Viitattu 10.5.2018]. Saatavilla:
http://www.gyproc.fi/palvelut/kierratys/ohjeita-lajitteluun-ja-kuljetukseen
Hirvijoki, T. 2018. Mineraalivillajätteen geopolymerisointi. Diplomityö. Oulun yliopisto.
Heikkilä, A. 2018. Laatupäällikkö. Knauf Oy. Puhelinhaastattelu 11.5.2018.
Heinonen, A. 2017. Kierrätysasfaltin markkinakelpoisuuden edellytysten luominen -Demo-kohteena bitumikatetta (kattohuopaa) sisältävä asfaltti. Diplomityö. Helsinki: Aalto-yli-opisto.
Heiskanen, J. 2017. Kipsilevyjätteen vaikutus kuusen ja männyn taimien kasvuun kasvi-huonekokeessa. Luonnonvarakeskus, Suonenjoen yksikkö. [loppuraportti]. [Viitattu 21.6.2018]. Saatavilla: https://core.ac.uk/download/pdf/80070561.pdf
Jensen, K. 2018. Omistaja. ReTec Miljø ApS. Haastattelu IFAT- messuilla 16.5.2018.
Jätelaki 646/2011. Viimeisin päivitys 1.1.2018. [Viitattu: 17.3.2018]. Saatavilla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646
Jäteverolaki 1126/2010. Viimeisin päivitys 1.1.2017. [Viitattu: 18.3.2018]. Saatavilla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101126
Kauppila, J., Turunen, T., Häkkinen, E., Salminen, J. & Lazarevic, D. 2018. Jätteeksi luo-kittelun päättymisen hyödyt ja haitat. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raport-teja 9/2018. ISBN PDF 978-952-11-4786-9.
Keskisaari, A. 2017. The impact of recycled raw materials on the properties of wood-plas-tic composites. Väitöskirja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. ISBN 978-952-335-154-7 (PDF)
Knauf Oy. 2018. Kipsi. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 24.6.2018]. Saatavilla:
https://www.knauf.fi/knauf-oy/ymparisto-laatu-ja-turvallisuus/kipsi/
Laaksonen, J., Salmenperä, H., Stén S., Dalhbo, H., Merilehto, K. & Sahimaa O. 2018.
Kierrätyksestä kiertotalouteen. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023. Ympäris-töministeriö. Suomen ympäristö 01/2018. ISBN 978-952-11-4773-9.
Laaksonen, K. 2018. Projektipäällikkö. Insinööritoimisto Gradientti Oy. Lahti. Haastattelu 10.4.2018.
Lammi, M. 2018. Toimitusjohtaja. Pohjanmaan Hyötykuljetus Oy. Laihia. Vierailu Laihi-alla 24.4.2018; sähköpostikeskustelu 21.6.2018.
LUT. 2018. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 14.6.208].
Saatavilla: https://www.lut.fi/green-campus/vihreat-tutkimukset/uusia-tuotteita-teollisuus-jatteesta
Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999. Viimeisen päivitys 1.1.2018. [Viitattu: 18.3.2018].
Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
Melanen, M., Palperi, M., Viitanen, M., Dahlbo, H., Uusitalo, S., Juutinen, A., Lohi, T.-K., Koskela, S. & Seppälä J. 2000. Metallivirrat ja romumetallin kierrätys Suomessa. Helsinki:
Suomen Ympäristökeskus. ISBN 952-11-0710-3.
Myller, E. 2015. Sekalaisen puujätteen testaus erilaisten lopputuotteiden valmistuksessa.
Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 28/2015. ISBN 978-952-11-4472-1 (PDF).
Niemelä, M. 2014. Rifolasi – innovaatioita kierrätyslasista. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 8/2014. Tampere: Hämeen ammattikorkeakoulu. ISBN 978-951-784-665-3 (PDF).
Pedersen, J. F. 2018. Sales Assistent. Miljø ApS. Haastattelu IFAT- messuilla 16.5.2018.
Perttola, H. 2018. Valokuva: Kipsilevyjä. Kuva toimitettiin WhatsApp-sovelluksella 23.10.18.
Peuranen, E. & Hakaste, H. 2014. Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma.
Ympäristöministeriön raportteja 17/2014. Helsinki: Ympäristöministeriö. ISBN 978-952-11-4342-7 (PDF).
Puukivi. 2018. [verkkosivu]. [Viitattu 10.5.2018]. Saatavilla: http://www.puukivi.fi/
Puupakkausten Kierrätys PPK Oy. 2018.[verkkojulkaisu]. [Viitattu 13.4.2018]. Saatavilla:
https://www.puupakkauskierratys.fi/
Rakennusliitto. 2018.[verkkojulkaisu]. [Viitattu 19.6.2018]. Saatavilla: https://rakennus-liitto.fi/sopimusalat/talonrakennusala/
Ristola, J. & Vares, S. 2008. Keräyslasin hyötykäyttö vaahtolasituotteina. VTT TIEDOTTEITA 2458. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 19.6.2018]. Saatavilla:
https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2458.pdf
Ronkainen, M. 2016. Rakennus- ja purkumateriaalin lajittelun kehittäminen. Diplomityö.
Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
Rudus Oy. 2018. Kierrätyksen vastaanottoehdot. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 21.6.2018].
Saatavilla: http://www.rudus.fi/ohjeet/toimitusehdot/kierratys-vastaanottoehdot
Saarinen, S. 2016. Kierrätysbetoni toimii viherkaton kasvualustana. Betoni –lehti, 4/2016.
[lehtiartikkeli]. [Viitattu 22.6.2018]. Saatavilla: https://betoni.com/betonilehti/4-2016/
Salmenperä, H., Sahimaa, O., Kautto, P., Vahvelainen, S., Walström, M., Bachér J.,
Dahlbo H., Espo J., Haavisto, T. & Laine-Ylijoki J. 2016. Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 53/2016. ISBN Web:
978-952-287-311-8
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2013. Jätetilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3339. 2011. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 17.3.2018].
Saatavilla: http://www.stat.fi/til/jate/2011/jate_2011_2013-05-17_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2016. Energian hankinta ja kulutus. [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 2016, Liitekuvio 2. Energian kokonaiskulutus 1970–2016. Helsinki: Ti-lastokeskus [viitattu: 30.4.2018]. Saatavilla:
http://www.stat.fi/til/ehk/2016/ehk_2016_2017-12-08_kuv_002_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2017. Jätetilasto. [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3339.
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.3.2018]. Saatavilla:
http://www.stat.fi/til/jate/2015/jate_2015_2017-06-15_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2018a. Tuotannon suhdekuvaaja. [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5404. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.5.2018]. Saatavilla:
http://www.stat.fi/til/ktkk/index.html
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2018b. Rakennus- ja asuntotuotanto. [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3257. syyskuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.5.2018].
Saatavilla: http://www.stat.fi/til/ras/2017/09/ras_2017_09_2017-11-24_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2018c. Jätetilasto. [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3339. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 19.10.2018]. Saatavilla:
http://www.stat.fi/til/jate/2016/jate_2016_2018-08-31_tie_001_fi.html
Tarpaper Recycling Finland Oy. 2018. Lajitteluohjeet kuvilla. PDF-tiedosto.
Tuhkanen, E.-M., Juhanoja, S. & Sal,o T. 2014. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen vi-herrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa. MTT Raportti 161. ISBN: 978-952-487-550-9.
Uusioaines. 2018. Tasolasin kierrätys. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 19.6.2018]. Saatavilla:
https://www.uusioaines.com/lasinkierratyspalvelut/tasolasin-kierratys/
Vanhala, S. 2010. Kaatopaikka- ja rakennusjätteen lavakuormien laatututkimus Kujalan jä-tekeskuksessa. Opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu.
Varjos, O. 2018. Valokuva: Purettua tasolasia. Kuva toimitettiin sähköpostilla 23.10.18.
Veijola, P. 2011. Kierrätys materiaalien käyttö rakentamisessa. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto.
VNA 179/2012. Valtioneuvoston asetus jätteistä. Viimeisin päivitys 1.4.2017. [Viitattu:
17.3.2018]. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120179
VNA 331/2013. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista. Viimeisin päivitys 1.1.2017 [Vii-tattu: 23.3.2018]. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130331
VNA 518/2014. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteestä. [Viitattu:
23.3.2018]. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140518
VNA 798/2015. Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta. [Viitattu 23.6.2018].
Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150798#P7
VNA 895/1999. Maankäyttö- ja rakennusasetus. [Viitattu: 18.3.2018]. Saatavilla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
VTT 2014. Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön -VTT-M-01931-14. [verkkojulkaisu]. [Viitattu: 10.5.2018]. Saatavilla:
Ympäristö 2013a. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Jätteet ja jätehuolto. [verk-kojulkaisu]. [viitattu 18.3.2017]. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto
Ympäristö. 2013b. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Pakkausten tuottajavastuu.
[verkkojulkaisu]. [Viitattu 16.3.2018]. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto/Tuottajavastuu/Pakkaukset
Ympäristö. 2013c. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Lupamenettely ja vihreän jätteen siirto. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.3.2018]. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Ja tteiden_kansainvaliset_siirrot/Jatteiden_vienti_ja_tuontiohjeistus/Lupamenettely_vai_vih-rean_jatteen_siirto
Ympäristö. 2015a. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. [verkkojulkaisu]. Jätteen-siirtolainsäädäntö. [Viitattu 23.3.2018]. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Ja tteiden_kansainvaliset_siirrot/Lainsaadanto
Ympäristö 2018a. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Vanhojen rakennusmateri-aalien tietopankki. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 24.6.2018]. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Korjaustieto/Rakennusmateriaalien_tietopankki
Ympäristö 2018b. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Jätteiden vienti- ja tuonti-määrät. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 1.5.2018]. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Jatetilastot/Jatteen_vienti_ja_tuontimaarat
Ympäristöministeriö. 2014. Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia. [verkkojul-kaisu]. [Viitattu 13.4.2018]. Saatavilla:
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Jatelainsaadanto/Ohjeet_ja_oppaat
Ympäristöministeriö. 2016. Green deal -sopimukset. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 12.5.2018].
Saatavilla: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Jatteet/Green_deal_sopimukset
Ympäristöministeriö. 2018a. [verkkojulkaisu]. Jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia maa-rakentamisessa laajennetaan. [Viitattu 7.4.2018]. Saatavilla:
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Ymparistonsuojelun_valmisteilla_oleva_lainsaadant o/Jatteiden_hyodyntaminen_maanrakentamisessa
Yrityksen A työnjohtaja. 2018. Puhelin haastattelu 8.6.2018.