Työmailta jätejakeet ohjattiin Yrityksen A toimesta vastaanottopaikkoihin. Vastaanottopaik-kojen valintaan ja eroteltaviin jätejakeisiin vaikutti työmaiden aikataulu, logistiikkakustan-nukset, tilat ja varastointi mahdollisuus jätejakeiden lajitteluun sekä syntyvien jätejakeen määrä kuljetuksen kannalta (Yrityksen A työnjohtaja, 2018).
Kustannus-, kustannusvaikutus- ja säästöpotentiaalilaskelmien luotettavuus perustuu Yri-tyksen A toimittamiin raportteihin. Esimerkiksi Työmaan 3 puujätteen vastaanottopaikasta tuli tieto, ettei muutamaa puujätekuormaa voitu vastaanottaa nimikkeellä ”puujäte”, vaan osa vastaanotettiin sekalaisena rakennus- ja purkujätteenä. Yritys itse ei raportoinut lainkaan vastaanottopaikkoja Työmaasta 3. Näin ollen ei voitu varmistaa, oliko puujätteelle muita vastaanottopaikkoja, ja oliko raporteissa huomioitu vastaanottopaikkojen ilmoittamat poik-keamat kuormien vastaanotossa.
Yrityksen A työnjohtajan mukaan erotteleva purku lisää työkustannuksia, mutta tarkempia työmaiden työkustannustietoja ei Yritykseltä A saatu tämän tutkimuksen aikana. Kustannus-vaikutuslaskelmien perusteella Yritys A sai erottelevan purun ansiosta (ilman betonijätettä) Työmaasta 1 noin 32 000 euron säästön, mikä vastasi noin 35 % säästöä jätteiden
kokonais-kierrätyskustannuksista. Työmaa 1 kesti noin 6 kuukautta. Työmaalla 3 saatiin säästöä erot-televamman purun ansioista (ilman betonijätettä) noin 23 000 euroa säästöä, mikä vastasi noin 31 % jätteiden kokonaiskierrätyskustannuksista. Säästöpotentiaalilaskelmien perus-teella Työmaalla 3 olisi voitu säästää vielä noin 10 000 euroa, jolloin työmaan kokonais-säästö olisi ollut 33 000 euroa, mikä vastaisi noin 45 % kokonais-säästöä jätteiden kokonaiskierrätyskustannuksista. Työmaa 3 kesti noin 2-3 kuukautta. Tarkastellaan vielä vaihtoehtoa, että Yritys A palkkaa yhden työntekijän lisää tehostamaan erottelevaa purkua.
Rakennusalan nykyisen työehtosopimuksen tuntipalkat on esitetty taulukossa 28.
Taulukko 28. Rakennusalan työehtosopimuksen 2017-2018 mukaiset tuntipalkat (Rakennusliitto 2018).
Palkkaluokka Nimike Tuntipalkka Palkkaryhmä I Aloitteleva
työntekijä 9,93 € Palkkaryhmä II Vähän
koke-musta omaava työntekijä
11,28 €
Palkkaryhmä III Aloitteleva ammattilainen
12,44 € Palkkaryhmä IV Ammattilainen 13,78 € Palkkaryhmä V Kokenut
am-mattilainen
15,06 € Palkkaryhmä VI Erittäin
koke-nut ammattilai-nen
16,17 €
Jos Yritys A palkkaa työntekijän nimikkeellä ammattilainen, on tämän tuntipalkka 13,78 €.
Työntekijän vuosipalkkakustannukset voidaan laskea kaavalla:
𝑣𝑝𝑘 = (𝑡𝑝 ∗ ℎ𝑡∗ 𝑑𝑡 ∗ 𝑠𝑣𝑡 ) ∗ 𝑘𝑘𝑡 (2) missä 𝑣𝑝𝑘 on vuosipalkkakustannus [€/a]
𝑡𝑝 on tuntipalkka [€/h]
ℎ𝑡 on työtunnit [h/d]
𝑑𝑡 on työpäivät [d/m]
𝑘𝑘𝑡 on kuukaudet [m/a]
𝑠𝑣𝑡 on sivukulut
Käytetään työntekijän työaikana 7,5 h/työpäivä ja käytetään kuukauden keskimääräistä työ-päivien määrää 22. Lasketaan työntekijän palkka 12 kuukaudelle. Palkkaan lasketaan lisäksi sivukulut. Sivukulut sisältävät työntekijän työeläkevakuutus-, tapaturma- ja henkivakuutus-, työntekijän työttömyysturva- ja työnantajan sairasvakuutusmaksun sekä työehtosopimuk-sessa mahdollisesti tulevat lisät. Sivukulut ovat yhteensä noin 23-30 % (Suomen Palkanlas-kenta Oy, 2018). Käytetään sivukuluina 30 %. Lisäksi sivukuluja on vielä loma ajan palkka tai lomakorvaus. Loma ajan palkka vastaa keskimääräistä kuukausipalkkaa, joka on huomi-oitu jo laskelmassa. Lasketaan työntekijän vuosipalkkakustannukset:
𝑣𝑝𝑘 = (13,78€
ℎ∗ 7,5ℎ
𝑑∗ 22𝑑
𝑚∗ 1,3) ∗ 12𝑚
𝑎 = 35 469,72 €
𝑎 (3)
Jos Yrityksellä A olisi vähintään kaksi Työmaan 1 veroista työmaata vuodessa, joista se saisi säästöä noin 64 000 euroa vuodessa, voisi Yritys A palkata noin 1,8 työntekijää vuodeksi.
Työmailta olisi voitu saada vielä suuremmat säästöt kiinnittämällä huomioita vastaanotto-paikkojen valintaan. Esimerkiksi Työmaalta 1 olisi voitu säästää vielä, jos puujätteen toimit-tamisesta polttoaineeksi olisi tehty sopimus voimalaitoksen kanssa ja puujätteet olisi toimitettu suoraan voimalaitokselle. Puujätteen kustannus olisi tällöin ollut 0 € voimalaitok-selta saadun korvauksen seurauksena. Kustannusvaikutus laskettiin työmailta saatujen seka-laisen rakennus- ja purkujätteen keskimääräisellä kustannuksella, joka oli Työmaan 1 osalta 124,43 €/t ja Työmaan 2 osalta 119,66 €/t. Tämän hetkinen sekalaisen rakennus- ja purku-jätteen vastaanottohinta ilman kuljetuskustannusta Etelä-Suomessa voi vaihdella 165 €/t-195
€/t välillä (Delete Finland Oy 2018; Destaclean Oy 2018). Jos työmaiden kustannusvaiku-tuksia olisi verrattu näihin tämän hetkisiin sekalaisen rakennus- ja purkujätteen hintoihin, olisi säästö ollut huomattavasti suurempi. Taulukossa 29 on esitetty Työmaa 1 osalta kus-tannusvaikutuslaskelmat, jos sekalaisen rakennus- ja purkujätteen vastaaottohinta olisi ollut 165 €/t ja kuljetuskustannukset olisi ollut 10 €/t eli kierrätyskustannus olisi ollut 175 €/t ilman ylimääräisiä lisiä tai muita lisäkuluja.
Taulukko 29. Työmaan 1 kustannusvaikutuslaskelmat, jos sekalaisen rakennus- ja purkujätteen kustannus olisi
Jos erottelevan purun kustannuksia verrataan Työmaa 1 osalta sekalaisen rakennus- ja pur-kujätteen kierrätyskustannukseen 175 €/t, niin olisi kustannussäästö ollut 69 000 euroa, mikä vastaa noin 54 % säästöä jätteiden kokonaiskierrätyskustannuksista.
Yrityksellä A täyttyy jo nykyisellään VNA 179/2012:ssa asetettu 70 %:n hyödyntämisaste tässä tutkimuksessa olleiden työmaiden jäteraporttien perusteella. Jos jätteiden vastaanotto-paikalla on toimitettujen jätejakeiden laadussa huomautettavaa ja kaikkea kyseistä jätettä ei voida hyödyntää kyseisellä tavalla, vaikuttaa se jätteiden hyödyntämisasteeseen. Yrityksellä A on kuitenkin potentiaalia nostaa ja kehittää rakennus- ja pukujätemateriaalien kierrätystä ja sitä kautta hyödyntämisastetta. Jos suurin osa rakennus- ja purkujätteestä olisi puuta, muo-via, energiajätettä tai sekalaista rakennus- ja purkujätettä, jotka päätyvät tämän tutkimuksen perusteella pääsääntöisesti energiahyötykäyttöön, olisi tällöin yrityksellä haasteita saavuttaa 70 %:n hyödyntämisastetta.
7 CASE 2 (YRITYS B): TEOREETTISET KUSTANNUSVAIKUTUS-LASKELMAT JA ARVIO KIERRÄTYKSEN TEHOSTAMISEN VAIKUTUKSISTA
Yritys B antoi arvion, että he vastaanottavat ja käsittelevät rakennus- ja purkujätettä vuosit-tain noin 5 000 tonnia. Kustannusvaikutuslaskelmia varten tarvittiin tietoa sekalaisen raken-nus- ja purkujätteen laadusta. Näin ollen hyödynnettiin muutamaa Suomessa tehtyä rakennus- ja purkujätteen koostumustutkimusta ja niiden tuloksia eroteltavien jätejakeiden osuuksien määrittämiseksi. Rakennus- ja purkujätteen koostumustutkimukset, joiden tulok-set valittiin tässä työssä tarkempaan tarkasteluun, on esitetty taulukossa 30.
Taulukko 30. Rakennus- ja purkujätteen koostumustutkimukset, joiden tulokset valittiin tarkempaan tarkaste-luun.
Rakennus- ja purkujätteen koostumustutkimusten tulosten vertailu ei ole täysin yksiselit-teistä johtuen erilaisista jäteluokituksista. Taulukossa 31 on esitetty koostumustutkimusten vertailu.
Tutkimus Tekijä ja vuosi
Rakennusjätteen koostumustutkimus – Etelä-Karjala
(FISS Etelä-Karjalan teollisten symbioosien palvelu – hanke)
Liikanen M., Helppi O., Havukainen J. & Hortta-nainen M., 2018
Rakennus- ja purkujätemateriaalin lajittelun kehittäminen Ronkainen M., 2016 Kaatopaikka- ja rakennusjätteen lavakuormien
laatututki-mus Kujalan jätekeskuksessa Vanhala S., 2010
Taulukko 31. Rakennus- ja purkujätekoostumustutkimuksien tulosten vertailu.
Ronkainen Vanhala Keskiarvo
Betoni- ja tiilijäte 5 4 8 6
Rakennus- ja purkujätteen koostumustutkimuksissa lajittelukäytännöt ja lajiteltavien jakei-den määrä vaihtelivat. Taulukossa 31 on esitetty karkeampi jätejakeijakei-den jako, koska Yritys B vastaanottaa sekaisin rakennus- ja purkutyömaiden jätteet, ja yrityksen lajittelu on yksin-kertaista eli sitä tehdään tällä hetkellä materiaalikoneella ja satunnaisesti käsin. Liikasen et al. ja Ronkaisen osalta energiajätteen osuuteen laskettiin muovi-, pahvi- ja paperijätteen osuudet. Vanhalan työn osalta energiajätteeksi laskettiin energiajätteen ja murskattava ener-giajätteen osuudet. Liikasen et al. sekalaisen jätteen määrän osuuteen laskettiin seuraavien jätejakeiden osuudet: sekalainen, PVC ja muu kiviaines. Ronkaisen tutkimuksen sekalainen jätteen ja hieno jakeen osuus laskettiin sekalaiseksi jätteeksi. Vanhalan työstä sekalaiseksi jätteeksi laskettiin seuraavien jätejakeiden osuudet: kaapeli, biojäte ja pehmopaperi, tekstiili, asfaltti, maa-aines ja muu hienoaines, polttokelpoinen kaatopaikkajäte, loppusijoitettava kaatopaikkajäte, PVC-muovi ja nahkatuote ja muju. Näiden kolmen rakennus- ja purkujät-teen koostumustutkimusten tuloksista laskettiin jätejakeille keskiarvot, joita hyödynnettiin Yritys B:n kustannusvaikutuslaskelmissa.