Cormier 1996)
Teoreettinen systeemi Perustaja/
pääedustajat
Teoriaperusta Keskeisiä piirteitä ja
käsitteitä
Analyyttinen Triangelit, minän eriytyminen ja
eriytymättömyys, ydinperheen emotionaalinen järjestelmä, projek-tiprosessi perheessä, tunnesuhtei-den katkaiseminen, sisarusasema Psykodynaamisen teorian keskeinen edustaja oli Sigmund Freud, jonka mukaan ihmisen persoonallisuus rakentuu kolmesta alueesta: Idistä, Egosta ja Super-egosta. Psykodynaaminen orientaatio painottaa ihmisen piilotajunnan merkitys-tä (Coleman 2004, 119). Demirin (2012, 527) mukaan psykodynaaminen orientaa-tio on tyyliltään asioiden sisäistä intuitiivista tarkastelua. Psykodynaaminen orientaatio on syvällinen ja intensiivinen. Huomio kiinnitetään ihmisen maail-mankuviin, mielikuviin, uskomuksiin sekä fantasioihin. Tiedostamattomat mo-tiivit ovat aina läsnä vuorovaikutuksessa ja myös ohjauksessa. Psykodynaami-nen ohjaus kehottaa hahmottamaan inhimillistä toimintaa erityisesti yksilön emotionaalisen historian avulla. Emotionaalinen historia tarkoittaa ihmisen per-soonallista tapaa reagoida ja toimia tunteiden perusteella. Emotionaalinen histo-ria vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten ihminen asettuu vuorovaikutussuhtei-siin. (Vehviläinen 2014, 63.)
Psykodynaamisiin suuntauksiin kuuluu myös adlerilainen ja jungilainen te-rapia, objektisuhteet sekä perhesysteemit. Adlerilainen psykologia kiinnittää huomiota symboleihin, joiden kautta luomme ihmissuhteemme. Siinä kiinnite-tään enemmän huomiota tulevaisuuden odotukseen kuin menneisyyteen, sillä ihmisiä motivoivat enemmän tulevaisuuden odotukset kuin menneet kokemuk-set. Adlerilainen teoria ottaa huomioon yksilön hänen sosiaalisessa kontekstis-saan. Adlerin persoonallisuusteorian mukaan ihminen on luonnostaan sosiaali-nen olento ja toimii ensisijaisesti sosiaalisten kannusteiden motivoimana. Minän luova ominaisuus ja persoonallisuuden (motiivien, luonteenpiirteiden ja
arvo-jen) ainutlaatuisuus korostuvat Adlerin persoonallisuusteoriassa. (Hämäläinen 1987, 54.) Adlerin mukaan se, että ihminen tuntee kuuluvansa toisten ihmisten yhteyteen, tekee hänet kykeneväksi toimimaan yhteistyössä toisten kanssa. Yh-teisyyden tunne ja itsensä tasa-arvoiseksi kokeminen ovat edellytyksenä oman paikan löytämiselle elämässä ja ne luovat perustan sosiaaliselle aktiivisuudelle ja rakentavalle yhteistoiminnalle. Adlerin mukaan yhteisyydentunto on sisäinen voimavara, jota ihminen voi kehittää. Se ei ole pysyvä ominaisuus, vaan vaihte-lee sen mukaan, miten ihminen onnistuu kohtaamaan yhteisön vaatimuksia.
(Pulkkinen 1985, 24–25.) Carl G. Jungin symboliteorian mukaan symbolityösken-telyssä visualisoidaan asioita, tapahtumia, kokemuksia ja tunteita. Tämän työs-kentelyn yleisenä tavoitteena on auttaa ihmisiä lisäämään itsetuntemustaan ja sitä kautta saavuttaa parempi elämä.
Psykoanalyyttisessa objektisuhdeteoriassa vastavuoroisuuden hahmottami-nen ihmisen toiminnan perustana on ollut keskeihahmottami-nen lähtökohta. Psykoanalyyt-tinen objektisuhde-teoria perustuu ihmisen vuorovaikutusprosessien myötä syntyvien kokemusten (tiedostettujen ja tiedostamattomien) vaikutukseen ihmi-sen psyykkiseen kehitykseen. Ihmisestä on muodostunut oma persoonallinen yksilönsä monimutkaisten vuorovaikutusprosessien myötä, joten ihmisen kehi-tyshistoria on läsnä hänen omassa persoonassa koko ajan. Ohjauksessa objek-tisuhde-teoria antaa ohjaajalle mahdollisuuden tarkastella hänen ja ohjattavan välistä keskinäistä vuorovaikutusta sekä kykyä ymmärtää eri kehitysvaiheisiin kuuluvia reagointitapoja sekä yleisesti ajattelun kehittymiseen liittyviä lainalai-suuksia. (Keski-Luopa 2001, 219, 220, 263.) Murray Bowen (1976) kehitti systee-misen tavan tutkia perhettä, jossa perhe on emotionaalinen vuorovaikutusjärjes-telmä, systeemi. Hän painotti sukupolvien välistä näkemystä. Perheessä tapah-tuvat asiat ovat itsenäistyminen, kolmiosuhteet, triangulaatiot, lapsuuden per-heen emotionaalinen systeemi, monisukupolvinen kulttuurin välittäminen ja sisarussuhteet. (Glik 2005; Goldenberg & Goldenberg 2008.)
Psykoanalyyttiset teoriat voidaan nähdä ohjauksen hyödyllisinä erityisteori-oina, jotka tekevät vuorovaikutuskäyttäytymisen ymmärrettäväksi, ja jotka an-tavat välineitä ymmärtää ennen kaikkea vuorovaikutussuhteissa olevia tiedos-tamattomia motiiveja. Psykoanalyyttiset teoriat käsittelevät sitä, mitä tapahtuu mielen sisällä tai miten ihminen antaa merkityksiä kokemuksilleen. (Ojanen 2000, 5–23.)
Psykoanalyyttisen teorian käyttö lyhytkestoisten työskentelysuhteiden tuke-na edellyttää soveltamista sekä työn erityislaadun huomioon ottamista. Ohjaus-työssä on keskeistä adaptiivinen näkökulma. Muutaman ohjauskerran aikana vuorovaikutuksen osapuolten on hahmotettava yhteinen näkemys asiakkaan tilanteen keskeisistä psyykkisistä ulottuvuuksista ja niiden suhteesta ympäröi-vän maailman mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin: millaisin pyrkimyksin ja mo-tiivein asiakas elämäänsä suuntautuu, ja kuinka paljon hänellä on käytössään psyykkistä energiaa? Millaisiksi ovat kehityksen kuluessa muotoutuneet hänen minänsä (egon) varusteet, ihmissuhteensa (objektisuhteensa) ja itsetuntonsa
(narsistinen balanssinsa)? Ohjaajan ja asiakkaan jakama tieto mahdollisuuksista ja rajoituksista sidotaan ohjauskeskusteluissa. (Lahti 2000.)
Psykodynaaminen teoria on ohjaajalle hyödyllinen ohjattavan elämänhistori-an ja tunne-elämän merkityksen hahmottamisessa. (Retsja 2007, 8-9.) Ohjaajalta vaaditaan herkkyyttä huomata, milloin ohjattavan ongelmat edellyttävät mui-den asiantuntijoimui-den puoleen kääntymistä (Lairio et al. 2001b, 49.) Tässä orien-taatiossa ohjaajalle asetetaan vaatimus havainnoida ja kuunnella huolellisesti, ymmärtää asiakkaan käyttäytymistä syvyyspsykologisesti ja valita sitten tähän tilanneanalyysiin sopiva toimintatapa, joka edistää asiakkaan itseymmärrystä ja riippumattomuutta. (Lahti 2000; Patton & Meara 1992, 26.) Jensenin ja Bergin (1988) mukaan psykodynaamisesti orientoituneiden ohjaajien on havaittu tuke-van ohjattavien itsetuntemusta. Psykodynaamisesti orientoitunut ohjaaja asettaa yksittäisiä tavoitteita ja tähtää toimintaan, joka pyrkii ohjattavan minuuden yh-dentymiseen kontrollin avulla. (Mahalik 1995.) Psykodynaamisesti suuntautu-neet ohjaajat ovat muiden suuntausten edustajiin nähden introvertimpia, kriitti-sempiä ja intuitiivisempia. (Arthur 2000, 2001; Ogunfoworan & Drapeaun 2008;
Vasco et al. 1993).
Psykodynaamisessa orientaatiossa ohjaajan on kiinnitettävä huomiota ratio-naalisen ohjaussuhteen kehittymiseen. Ellei yhteistyö ole rationaalista, hyviin ohjaustuloksiin ei päästä. Yhteistyön vahvistamiseksi ohjaajan on kuunneltava tarkasti sekä asiakkaan tietoisia että tiedostamattomia (transferenssi)odotuksia.
Ohjauksessa täytyy huomioida asiakkaan kehityskelpoiset (progressiiviset) ominaisuudet ja heikkoudet sekä lapsenomaiset (regressiiviset) puolet hänen persoonallisuudestaan. Ohjattava kohdistaa ohjaajaan transferenssiodotuksia, joiden vahvuus vaihtelee ohjattavan iän ja psyykkisen koostuneisuuden mu-kaan. Ohjaaja vaikuttaa toimenpiteillään siihen, alkavatko epärealistiset odotuk-set realisoitua. (Lahti 2000.) Ohjaustilanteessa painotetaan Pattonin ja Mearan (1992) mukaan ihmisen yksilöllistä arvoa, hänen itsenäisyyttään ja sisäisiä kas-vupotentiaalejaan.
Lahden (2000) mukaan suomalaisessa psykoanalyyttisesti orientoituneessa ammatinvalinnan ohjauksessa nojaudutaan ensisijaisesti Freudin psykoanalyy-siin ja hänen kauttaan eurooppalaiseen tieteelliseen traditioon, psykoanalyytti-seen kliinipsykoanalyytti-seen psykologian perinteepsykoanalyytti-seen ja humanistipsykoanalyytti-seen ihmiskuvaan, jossa on tärkeää ottaa asiakkaan persoonallisuus kokonaisuutena. Psykoanalyyttisesti orientoituneen ammatinvalinnan ohjauksen lähtökohtana on auttaa ohjattavaa löytämään ohjauksessa omat voimavaransa ja työskentelemään niiden turvin ammatillisten päämääriensä saavuttamiseksi.
Psykodynaamista teoriaa on hyödynnetty interkulttuurisessa ohjauksessa tarkoituksena ymmärtää yksilöiden ja ryhmien ongelmien ratkaisuissa ennalta-ehkäiseviä ja voimavaroja tuovia syviä prosesseja mukaan lukien kulttuurinen ulottuvuus (Dantas 2010,12). Ohjauksessa yleisesti käytettävien kuvakorttien, valokuvien ja metaforien avulla voidaan pykodynaamisesti orientoituneella ohjauksella päästä käsiksi maahanmuuttajien tiedostamattomiin tunteisiin,
muistoihin, mielikuviin, odotuksiin, asenteisiin ja toiveisiin sekä keskustella niistä (Mátyás 2013).
2.3.2 Kognitiivis-behavioraalinen orientaatio
Ohjauksen kognitiivis-behavioraalisten teorioiden edustajiin Hackney & Cor-mier (1996) lukevat B.F. Skinnerin, Albert Ellisin ja William Glaserin (Taulukko 6) (ks. Lairio et al. 2001b, 43).
Taulukko 6. Kognitiivis-behavioraaliset teoriat (Lähteet: Lairio et al. 2001b, 44; ks.