• Ei tuloksia

Professori Howard Gardnerin puhe

“Educating the creative mind—developing capacities for the future” -konferenssissa

merkityksestä heidän elämässään. Musii-kin tohtori Lori Custodero keskusteli ly-hyesti kunkin esityksen jälkeen nuorten artistien kanssa. Saimme esimerkiksi kuulla kuinka 3- ja 5-vuotiaitten sisarusten ve-denalaiseen maailmaan sijoittuva kiinalai-siin liikkeikiinalai-siin pohjautuva tanssi oli synty-nyt. Kahdeksanvuotias New Jerseyläinen Kingston Ho soitti viulua virtuoosimai-sesti. Custoderon haastattelussa hän ker-toi nauttivansa nopeasti soittamisesta ja antoi muille ohjeeksi harjoitella paljon, jos haluaa tulla hyväksi soittajaksi.

Konferenssipuheissa käsiteltiin moni-puolisesti luovuuden teemoja, mm. mu-siikkikasvatukseen, kuvataiteisiin, liikkee-seen ja tanssiin, lukemiliikkee-seen, matematiik-kaan ja opettajankoulutukseen liittyen.

Näkökulmia kuultiin mm. USA:n eri osa-valtioista, Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Ke-niasta, Kiinasta, Tanskasta, Sveitsistä ja Suomesta. Konferenssin odotettuna pää-puhujana oli lukuisien kirjojen ja artikke-leiden kirjoittaja, erityisesti moniälykkyys-teoriastaan (theory on multiple intelligen-ces) tunnettu kognition ja kasvatuksen professori Howard Gardner Harvardin yli-opistosta.

Professori Howard Gardnerin puhe: “Creativity, what it is, how it can be nurtured” 5.3.2010 Professori Gardner aloitti mielenkiintoi-sen puheensa viitaten kriittisesti psykolo-gian tutkimuskenttään, jossa on pitkään tutkittu luovuutta erilaisin tehtävin, ku-ten “Kuinka monta tapaa keksit käyttää paperiliittimiä”. Tämä ei Gardnerin

mu-K

AjankohtaistaActual

kaan aina ole järkevin tapa tutkia luovuut-ta, ja erityisen kaukana hän näkee tämän-kaltaisten tehtävien olevan luovuuden korkeatasoisuudesta. Gardner käyttää kor-keatasoisesta luovuudesta käsitettä ‘Crea-tivity’ suurella alkukirjaimella. Kiistatto-masti suuren alkukirjaimen luovuuteen liit-tyvät esimerkiksi Einstein ja Picasso. Jo-kapäiväisellä, pienen alkukirjaimen luovuu-della (creativity) hän viittaa kaikille mah-dolliseen arkipäivän luovuuteen, kuten esimerkiksi maalauksiin jääkaapin ovessa ja illallisjuhlien järjestämiseen. Pienen al-kukirjaimen luovuus on siis kaikille mah-dollista. Olennaista on, että luovuus tällä tasolla voi olla mielenkiintoista henkilölle itselleen. Gardner totesi humoristiseen ta-paansa, että meistä jokainen on kuitenkin

‘big C’ ainakin omille äideillemme.

Gardnerin mukaan luovuutta ilmenee monin tavoin. Ihmiset voivat olla luovia millä tahansa alueella, tietokoneohjelmoin-nista poliittisiin strategioihin. Usein luo-vuus yhdistetään taiteisiin. Suurin osa tai-teista ei Gardnerin mukaan kuitenkaan ole luovaa, esimerkiksi jollain runolla ei ehkä ole minkäänlaista poeettista arvoa. Luo-vuus on myös potentiaali, joka on toisilla aloilla toivottavampaa kuin toisilla. Emme esimerkiksi yleensä halua luovaa kirurgis-ta leikkauskirurgis-ta kirurgis-tai luovaa lentäjää matkal-lemme. Luova ajattelu on kuitenkin tä-män päivän oleellinen taito: luovaa työ-voimaa tarvitaan tämän päivän yhteiskun-nassa.

“Mirror, mirror in the wall – who is the most creative at all?”

Ketkä sitten ovat luovia ihmisiä? Luovat ihmiset (big C creativity) ratkaisevat on-gelmia, saavat aikaan tuotteita ja esittävät ongelmia tietyllä alueella sellaisella taval-la, joka on uutta, mutta myös hyväksyttä-vää jossain yhteisössä, tietyssä kulttuuris-sa. He osaavat ajatella toisin, “think outside the box”. Gardner toteaa, että usein vaatii kymmenisen vuotta tulla alan hallitsijaksi ja ekspertiksi. Ekspertti ei ole luova, vaan hän on hyvä “master of the box”. Luova henkilö puolestaan haluaa rikkoa laatikon,

löytää jotain uutta ja ottaa askeleen eteen-päin. Olennaista on ikuinen jännite ku-rinalaisuuden ja out-of-the-box -ajattelun välillä. Luovien ihmisten kokeilunhalu ja kiinnostuneisuus juuri virheistä ja erilai-suuksista saa heidät selvittämään, mitä ne tarkoittavat.

Garder johdatteli kuulijat tutkimiensa erittäin luovien henkilön pariin. Näitä oli-vat mm. Albert Einstein, Pablo Picasso, Igor Stravinsky, T. S. Eliot, Martha Graham, Sig-mund Freud, Mahatma Gandhi sekä Wolf-gang Amadeus Mozart. Kullakin heistä oli omat intellektuaaliset vahvuutensa. Esi-merkiksi Freudilla vahvuudet ilmenivät kielellisellä ja persoonallisella alueella, heikkoudet puolestaan spatiaalisella ja musiikillisella alueella. Einsteinin vahvuu-det ilmenivät loogisella ja spatiaalisella, heikkoudet persoonallisella alueella.

Yhteistä Gardnerin tutkimille luovil-le henkilöilluovil-le oli se, että heillä oli usein keskiluokkainen perhetausta, ja suurin osa heistä oli esikoisia. Korkeasti luovilla hen-kilöillä oli usein tukenaan vanhempien tuki ja rakkaus. Usein he myös muuttivat var-haisessa vaiheessa suurkaupunkiin ja et-siytyivät muiden “nuorten kapinallisten”

joukkoon. Luovuus näytti ilmenevän eri-tyisesti 10 vuoden välein. Esimerkiksi Pi-casson elämänkaaressa ilmeni noin 20-vuotiaana myöhäinen impressionismi, noin 30-vuotiaana kubismi, noin 40-vuotiaana neoklassismi ja noin 50-vuotiaana ‘guer-nica’. Tutkimiensa luovien henkilöiden kautta Gardner pohti sitä, kuinka voimme kasvattaa luovia yksilöitä: emme voi tehdä ihmisistä luovia, mutta tiedämme kuinka ehkäistä luovuutta.

Luovuutta luonnehtivia tekijöitä

Gardner esitti, että luovat ihmiset omaa-vat usein leikinomaisen asenteen. He te-kevät lapsenomaisia kysymyksiä ja esittä-vät lapsenmielisiä näkemyksiä (mm. New-ton, Picasso). He haluavat usein olla hu-vittavia ja tulla hauskuutetuiksi. Toisaalta luovuuteen on usein yhteydessä lapsuus-iän vakavamielisyys ja aikuismaisuus.

Luo-Ajankohtaista Actual

vat ihmiset suhtautuvat intohimoisesti mielenkiinnon kohteeseensa. Gardner ver-tasikin luovaa mieltä tiukasti fokusoituun laservaloon. Luovat ihmiset ovat valmiita sitoutumaan vuosien ajaksi ongelmaan tai projektiin (mm. Darwin) ja he kykenevät omaamaan pitkän tähtäimen näkökulman, jopa oman kuolemansa yli.

Luovilla ihmisillä on vahva tarve re-hellisyyteen, totuudenmukaisuuteen ja suoruuteen. He omaavat erikoisen näke-myksen valitsemallaan alalla omaten “epä-tavallisen sekoituksen älykkyyttä ja heik-kouksia”. Vaikka luovilla ihmisillä on usein kyky yksinäisyyteen ja eristyneisyyteen, he tarvitsevat kaiken aikaa sekä kognitiivista että affektiivista tukea: ponnisteluissa esiin-tyy usein tunnetta siitä, että on “aivan se-kaisin ja hullu”. Gardner toteaa, ettei ole helppoa olla korkeasti luovan henkilön maailmassa, jossa omistautuminen työlle johtaa usein kaiken muun uhraamiseen.

Uutta etsittäessä tapahtuu paitsi läpimur-toja, myös henkisiä romahduksia. Osa luo-vista henkilöistä lopettaakin työskentelyn elämänkaaren keskivaiheilla, joista esi-merkkinä Gardner mainitsee Brahmsin.

Luovuuteen kasvattaminen

Kuinka voimme ohjata luovuutta myön-teisin tavoin? Luovuutta huomioidessa

‘ryhmän kontrollointi’ vaikeutuu. Koulun kannalta on oleellista pohtia millaista luo-vuutta arvostetaan. Kasvattajina “haluam-me kasvattaa jokaisen taiteellisia lihaksia, mutta ihmisistä ei voi tehdä luovia”, Gard-ner totesi. Lapsia tulisikin haastaa kasvat-tamaan kykyjään yleisesti ja suhtautumaan haasteisiin ja ongelmiin oppimiskokemuk-sina. Luovan ajattelun taitoa voidaan edis-tää innostumalla uusista asioista ja pohti-malla kuinka asioita voi tehdä toisin niin taiteiden kuin muidenkin alojen kautta.

Sen sijaan, että ratkottaisiin ainoastaan paperiliitinten käyttöideoiden kaltaisia teh-täviä, Gardner esitti viisi luovaa aktiviteettia kasvatuksen ja luokkatilanteen kannalta pohdittavaksi: 1) tietyn ongelman ratkai-seminen (mm. tehtävistö, sävellyksen uu-delleenorkestrointi), 2) yleisen

käsitteelli-sen järjestelmän kehittäminen, 3) pysyvän työn luominen (mm. maalaus, runo, sä-vellys), 4) pienimuotoisen esityksen jär-jestäminen (mm. tanssi, näytteleminen) ja 5) korkeatasoisen esityksen järjestäminen (mm. presidenttiväittely).

Olennaista ensinnäkin on reflektoida, mihin yleensä on pyrkimässä ja mitä teke-mässä. Apua on myös siitä, että pohtii asi-oita muiden kanssa. Gardner ehdottikin, että myös koulumaailmassa tulisi olla “ajat-telun tunteja”, aikaa sille, että voi vain aja-tella. Toiseksi on olennaista hyödyntää omia vahvuuksia. Ihmiset, jotka ovat saa-vuttaneet jotain erityistä, ovat käyttäneet hyväksi vahvuuksiaan ja vieneet niitä eteenpäin. Kolmanneksi kehittymisen kan-nalta on olennaista ‘framing’, siis se, että epäonnistumisien sattuessa kykenee poh-timaan, miten voi kääntää vastoinkäymi-sen oppimiskokemukseksi. Gardner kriti-soikin, että liian usein kehumme lapsia:

“Hyvä, hienoa!” välittämättä siitä, miten he suoriutuvat. Lasten täytyy nähdä ja op-pia miten he voivat tehdä paremmin, mis-sä edistyä. Olennaista on ajattelun tapojen opettaminen, ja kehittymiseen tarvitaan myös kritiikkiä. Gardner kehottaa kuiten-kin välttämään ‘oikea/väärä vastaus’ -synd-roomaa, sillä usein juuri ‘väärä vastaus’ on tärkeä. Olennaista on pysähtyä kuulemaan epätavallisia vastauksia ja kysyä miten lapsi ajatteli asian. Gardner toi myös esiin huo-lensa tämän päivän “miten menee” -kult-tuuriin, jossa olemme yhteyksissä muihin (‘connected’) kaiken aikaa digitaalisen median kautta. Median mahdollisuudet Gardner näki hyväksi jokapäiväiselle luo-vuudelle, mutta hän suhtautui skeptisesti siihen, mitä digitaalisella medialla on an-nettavaa Suuren C:n luovuudelle.

Gardner korosti tasapainon merkityk-seen harjoittelun/kurinalaisuuden (discip-line) ja luovuuden välillä. Hän viittasi tut-kimiinsa erittäin luoviin henkilöihin to-deten, että on mahdotonta olla luova il-man kurinalaisuutta ja harjoittelua: luo-vuus ei synny lyhyen viikonloppukurssin aikana. Olennaista ei ole myöskään aino-astaan se, tuleeko sinusta mahdollisesti luova, vaan myös se, missä sinusta tulee luova.

AjankohtaistaActual

Monet lapset ilmaisevat luovuutta esimer-kiksi matematiikan ja musiikin alalla, mutta he eivät ole korkeatasoisesti luovia tuolla alalla enää aikuisina. Lapsinerojen persoo-nallisuuden kasvun tukeminen on olen-naista, kun luovuuden ala on jo valittu.

Ei-lapsineroilla on myös mahdollisuus kas-vaa luovaksi aikuiseksi: kun persoonalli-suus on rakennettu, valitaan toiminta-alue rajoitetuista vaihtoehdoista, mm. moder-nilta alueelta. Lapsineroista esimerkiksi Picasso ja Mozart olivat luovia myös ai-kuisina, mutta lapsinerous ei automaatti-sesti johda luovaksi aikuiseksi. On lisäksi vielä eri asia kasvaa luovaksi aikuiseksi, kuin saada aikaan jotain todella uutta.

Gardner viittasi myös kulttuurisiin eroihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lapsil-le kerrotaan liian usein, että kaikki heidän tekemänsä on hyvää ja siellä tarvittaisiin enemmän kurinalaisuutta. Tilanne voi olla toisaalla myös päinvastainen ja tarvittai-siin enemmän luovuutta ja kokeilua. Gard-ner havainnollisti tätä esimerkillä Pekin-gistä vuodelta 1987. Siellä lapset maalasi-vat koulussa identtisiä piirroksia opetta-jan mallin mukaan. Gardnerin pyytäessä voisivatko lapset piirtää itse, opettaja vas-tasi, ettei se ole sallittua: opettaminen on heidän työtään. Lopulta Gardner sai luvan ja pyysi lapsia piirtämään itse, ilman oh-jeita, ja työt olivat loistavia. Gardner tote-si puheensa lopuktote-si, ettei aina tarvitse olla leikkiä ja vapaata kokeilua ensin, jotta

luo-vaa jälkeä syntyisi. Voidaan myös lähteä liikkeelle ohjeista ja kurinalaisuudesta.

Olennaista on se, että molempia on. Olen-naista on yhdistää luovuutta ja kurinalai-suutta.

Luovuus ja standardit

Eri alojen asiantuntijoiden paneelissa 5.3.2010 Gardner sai paneelin suurimmat aplodit todetessaan, että vastaus luovuu-den kehittämiselle ei tule ylemmiltä tahoil-ta, vaan muutoksen tulee tapahtua kou-luissa ja luokkahuoneissa. Gardner kehotti uskomaan omiin voimiin ja löytämään omat tukijat ajatuksilleen. Olennaista on pohtia mikä tuntuu oikealta ja tärkeältä, sekä toimia niiden arvojen mukaan, ei odot-taa lupaa, rahaa tai standardeja. Kun on olemassa omistautunut yhteisö, on mah-dollista saavuttaa maailmanlaajuista vaiku-tusta. “Look at our community, it works”

sanottiin Reggio Emilia -koulussa kun kysyttiin mitkä ovat opetuksen standardit.

Myös Suomessa vastikään vieraillut professori Liora Bresler palasi konferens-sin antia tiivistävässä loppupuheenvuoros-saan standardeihin ja suomalaiseen koulu-järjestelmään. Hän totesi humoristisesti, että ehkäpä Suomeenkin tulisi asettaa mittavat standardit ja testit joiden mukaan tulisi toimia, jotta myös muille valtioille tulisi sijaa PISA-mittausten kärkisijoilla.

Ajankohtaista Actual

Howard Gardner.

Guillermo Rosabal-Coto

Review of the 29 th World