Osasto 15 LAINAT
10. Poliisitoimi
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä val-tiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riit-tämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. Harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi poliisitoimen resursseja tulee lisätä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 26.10.01 lisätään 3 000 000 euroa poliisille harmaan talouden torjuntaan.
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Sotilaallinen maanpuolustus
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi ovat puolustusvoimien tehtävien hoidon kannalta kriittisiä tekijöitä. Puolustuskyvyn kannalta olennaista on paitsi varusmiesten ja reservin määrä myös heidän saamansa koulutuksen kesto ja taso. Puolustusvoimien uudistuksen yhteydessä re-servin kertausmäärärahoja leikattiin. Vuonna 2014 parlamentaarisen työryhmän yhteinen tahto oli, että määrärahojen tasoa nostetaan.
Puolustusvoimien henkilöstö
Maanpuolustuksen toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin viime vuosina, ja nykyinen työmäärä aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta Puolustusvoimissa. Henkilöstövajeen ammottavaa railoa on tällä vaalikaudella paikattu sopimussotilaita palkkaamalla. Tämä väliaikaisratkaisu ei ole lieventänyt painetta, jonka alla Puolustusvoimien henkilöstö työtään nykyisin tekee.
Puolustusvoimien tehtävien lisääntymiseen on useita syitä. Puolustusvoimille on muun muassa säädetty uusi lakisääteinen tehtävä eli osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen, ja myös valmiusvaatimus on noussut huomattavasti. Kouluttajatavoitetta — 2,5 kouluttajaa peruskoulu-tuskaudella joukkuetta kohti — ei ole saavutettu, mikä vaikuttaa kiistatta henkilöstön toiminta-kykyyn ja jaksamiseen.
Nykyinen työmäärä aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta Puolustusvoimissa, mistä yksi hälyttävä esimerkki on, että upseereista 43 % on kertonut tuntevansa työuupumusta. Myös ammattisotilaat ja Puolustusvoimien siviilit voivat uupua, kun heitä jatkuvasti ajetaan työssään yhä ahtaammalle.
Puolustusvoimat on tunnustanut, että sen henkilöstö uupuu työssään.
Hyvä taloudellinen suhdanne on oikea hetki laittaa Puolustusvoimien henkilöstötilanne ja koulut-tajavaje kerralla kuntoon. Korjaus on tehtävä lisäämällä Puolustusvoimiin 400 uutta vakinaista virkaa, sillä sopimussotilailla ei ole täysimittaiseen viranhoitoon vaadittavaa osaamista, toimin-nan vaatimia kelpoisuuksia ja käyttöoikeuksia, eikä näitä heiltä voi edes edellyttää.
Puolustusvoimien kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan vaikutus perustoiminnan ra-hoitukseen
Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan perustuu pit-käjänteiselle yhteistyön kehittämiselle. Harjoitustoiminnan päämääränä on valmiuden, suori-tuskyvyn, yhteistoimintakyvyn sekä henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen.
Tämä tukee myös Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Osallistumisen pai-nopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa, joissa vuosina 2017—2019 korostuu puo-lustusvoimien keskeisten suorituskykyjen ja kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön kehittämi-nen. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan kustannukset katetaan puolustusvoimien toi-mintamenoista. Painopiste vaativiin harjoituksiin osallistumisesta on oikea. Tulee kuitenkin muistaa, että mikäli samalla on tavoitteena kasvattaa harjoitusten mittakaavaa, tulee tämä toden-näköisesti näkymään myös kohonneina kustannuksina. Kun vaativille isoille sotaharjoituksille ei ole varattu erillisiä määrärahoja, on huolena, että niihin käytetyt resurssit voivat olla pois puolus-tusvoimien perustoiminnasta. Suuret sotaharjoitukset eivät saa vaarantaa puoluspuolus-tusvoimien pe-rustoimintojen rahoitusta ja toimintamenojen tasapainoa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 37
Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa riittävät resurssit reservin kertausharjoitusten ta-son ja määrän pitämiseksi riittävällä tasolla.
Vastalauseen lausumaehdotus 38
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uusien vakituisten virkojen lisää-miseksi Puolustusvoimissa, jotta henkilöstövaje ja kouluttajapula saadaan korjattua pysy-vällä tavalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 39
Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää huolen siitä, että puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan ei vaaranna perustoimintojen rahoitta-mista.
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Harmaa talous, talousrikollisuus, veronkierto sekä niihin liittyvät lieveilmiöt haittaavat taloutta ja uhkaavat oikeudenmukaista yhteiskuntaa monin tavoin. Ne pienentävät verotuloja, vääristävät kilpailua, heikentävät työntekijöiden asemaa ja viime kädessä uhkaavat oikeusvaltion uskotta-vuutta. Harmaan talouden aiheuttama verovaje on eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän selvityksen mukaan arviolta 4—8 miljardia euroa vuodessa.
Harmaan talouden ohella Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia euroja monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron vuoksi. Myös kansainväliseen sijoitus-toimintaan liittyvä verovilppi aiheuttaa Suomelle satojen miljoonien eurojen veromenetykset.
SDP on ollut aktiivisessa roolissa, kun harmaaseen talouteen ja kansainväliseen veronkiertoon on puututtu viime vuosina. On syntynyt myös tuloksia. Esimerkiksi Verohallinnon tutkimuksen mu-kaan pelkästään rakennusalalla tehdyt uudistukset ovat vähentäneet harmaata taloutta ja lisänneet verotuottoja vuositasolla 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 voimaantullut aggressiivista ve-rosuunnittelua suitsiva korkovähennysrajoitus on lisännyt verotuloja vähintään kymmenillä mil-joonilla euroilla vuosittain.
Aktiivisia toimia veronkierron torjumiseksi on jatkettava. SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyy syksyllä 2017 julkaistu aggressiivisen verosuunnittelun ja verokeidasvilpin vastainen ohjelma sekä harmaan talouden vastainen 13-kohtainen toimenpideohjelma. Ohjelmat sisältävät konk-reettisia esityksiä harmaaseen talouteen ja kansainväliseen veronkiertoon puuttumiseksi. Säädös-muutosten ja muiden toimenpiteiden ohella on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät resurssit harmaan talouden vastaiseen työhön. SDP esittää, että harmaan talouden torjunnan resursseja
li-sätään valtionhallinnon eri aloilla yhteensä 20 miljoonaa euroa. Toimilla kertyisi satojen miljoo-nien verotuotto. Valtiovarainministeriön arvion mukaan yksin aggressiivisessa verosuunnittelus-sa käytettyjen korkojen vähennyskelpoisuuden rajaamisesta kertyisi 140 miljoonan euron lisäve-rotuotto. Verohallinnon arvion mukaan sähköiset kassajärjestelmät lisäisivät verotuloja 120—
140 miljoonaa euroa vuositasolla.
Veronkierron torjunta on kiinteässä yhteydessä viranomaistoiminnan ja hallinnon tehostamiseen sekä hallinnon digitalisaatioon. SDP varmistaisi, että verotuksen kannalta tarpeelliset tiedot saa-daan alustoilta ja muilta palveluntarjoajilta automaattisesti verotuksen käyttöön. Esimerkiksi vuokratulot ja tiedot arvonlisäverollisista myynneistä voitaisiin kerätä suoraan alustoilta veroil-moituksille, jolloin niitä ei tarvitsisi ilmoittaa erikseen. Tämä paitsi varmistaa tietojen tehokkaan käytön myös vähentää harmaan talouden riskiä. Alustatalouden tietojen hyödyntäminen yhdessä sähköisten kassajärjestelmien kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että verotus on yhä laa-jemmin automatisoitua. SDP esittää, että hallinnon digitalisaatio varmistetaan 10 miljoonan eu-ron lisämäärärahalla. Uudet työkalut edellyttävät myös investointeja riittäviin resursseihin sekä hallinnon koordinaatiota. Vastuu harmaan talouden torjunnan koordinaatiosta keskitettäisiin val-tiovarainministeriöön. Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausu-man:
Vastalauseen lausumaehdotus 40
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin digitalisaation johtamisen paran-tamiseksi ja digitalisaation edellyttämien investointien tekemiseksi julkisella sektorilla, hankintaosaamisen parantamiseksi ja päällekkäisen työn vähentämiseksi ja osoittaa tätä varten riittävät resurssit.
10. Verotus ja tulli
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Harmaan talouden torjunta on yksi verohallinnon tärkeimmistä painopistealueista. Verottaja tor-juu harmaata taloutta muun muassa verotarkastuksin, erilaisin hankkein, kampanjoin sekä vero-tuksen yhteydessä tehtävällä ohjauksella ja valvonnalla. Toimia on tehostettu erityisesti toimi-aloilla, joihin on todettu liittyvän suuria veroriskejä, kuten majoitus- ja ravintola-ala, kuljetusala sekä rakennusala. Verohallinnon riittävien resurssien turvaaminen on harmaan talouden ja veron-kierron torjunnan kannalta ehdottoman tarpeellista. Verohallinnon määrärahoja on lisättävä 3 700 000 eurolla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 28.10.01 lisätään 3 700 000 euroa Verohallinnon toimintamenoihin.
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Harmaan talouden torjunta läpäisee Tullissa koko organisaation. Tulli torjuu harmaata taloutta ennaltaehkäisevin toimin ja harjoittamalla sekä reaaliaikaista että jälkikäteistä valvontaa. Tullin
harmaan talouden torjunnalle on hyvät edellytykset, ja on tärkeää, että sillä on riittävät kokonais-resurssit toteuttaa strategian mukaista toimintamallia painopisteitten mukaisesti. Tullilaitoksen määrärahojen turvaaminen on ehdotonta myös kansainvälisen rikollisuuden ja salakuljetuksen torjunnassa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 28.10.02 lisätään 2 100 000 euroa Tullin toimintamenoihin ja että hyväk-sytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 41
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin tullin riittävien hen-kilöstöresurssien turvaamiseksi.
90. Kuntien tukeminen
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Vuonna 2019 valtion päätökset heikentävät kuntien tulopohjaa yli 250 miljoonaa euroa. Vuodes-ta 2019 on tulossa kunVuodes-taVuodes-taloudessa hyvin kireä. Kuntien valtionosuuksia pienentävät mm. perus-palvelujen valtionosuuden indeksijäädytys (91 milj.), lomarahaleikkausta vastaavan säästön kah-denkertainen leikkaus kustannustenjaon tarkistuksen kautta (59 milj.), uusi kiky-leikkaus 29 milj., ja lisäksi erikoissairaanhoidon keskittämisen, omais- ja perhehoidon ym. ennakolliset VOS-leikkaukset pienentävät valtionosuutta 33 miljoonaa, vaikka vastaavaa säästöä ei ole kun-nissa syntynyt. Näiden ohella peruspalvelujen yleiskatteista valtionosuutta pienentävät uudel-leenkohdennukset digitalisaation edistämiseen (30 milj.) ja harkinnanvaraiseen kuntien yhdisty-misavustukseen (10 milj.). Lisäksi opetussektorin indeksit ovat jäädytettyinä myös vuonna 2019.
SDP:n vaihtoehdossa kuntatalous vahvistuu vuonna 2019. Indeksikorotukset peruspalvelujen sekä koulutuksen valtionosuuksiin tehdään normaalisti, eikä ylimääräisiä leikkauksia toteutettai-si. Veromuutoksista ja varhaiskasvatuksen maksujen alennuksesta kunnille aiheutuvat menetyk-set kompensoidaan. Lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan niin, että se mah-dollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen alentamisen.
Erityisen haitallista ensi vuoden budjetissa on myös kuntien näkökulmasta toimiviksi osoittautu-neiden työllisyyskokeilujen alasajo. Työllisyyskokeilut loppuvat, vaikka niistä on saatu kunnissa hyviä kokemuksia ja niiden puitteissa on onnistuttu vähentämään erityisesti pitkäaikaistyöttö-myyttä. Kokeilujen päättymisen myötä palvelut heikentyvät monilta ihmisiltä, joiden on vaikea löytää työpaikkaa. SDP on esittänyt kokeilujen jatkamista.
SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan mm:
— Korotetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta 250 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan indeksikorotukset täysimääräisesti, jätetään uudet valtionosuusleikkaukset tekemättä ja alen-netaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja sekä vahvistetaan sosiaali- ja terveyspal-veluita.
— Koulutuksen valtionosuuksien indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisesti.
— SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettyjen pieni- ja keskituloisten veronalennusten sekä var-haiskasvatusmaksujen alennusten tulonmenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksissa. Veromuutosten kompensaatio on 160 miljoonaa ja varhaiskasvatusmaksu-jen kompensaatio 82 miljoonaa euroa.
— Jatketaan toimiviksi osoittautuneita työllisyyden hoidon kuntakokeiluja.
Tuhat lääkäri-hoitaja-tehtävää lisää
Hallituksen ajama sote-malli on osoittautumassa toteuttamiskelvottomaksi, joten viimeistään nyt on tärkeää tehdä tarvittavat kiireelliset ja välttämättömät satsaukset kuntien — ja myöhemmin it-sehallinnollisten sote-alueiden — peruspalveluiden turvaamiseksi.
Hoito- ja hoivatakuun mukaisen palveluun pääsyn on aidosti ja nykyistä tiukempien määräaiko-jen puitteissa toteuduttava sote-palveluissa. Perustason palveluita pitää vahvistaa niin, että esim.
lääkäriin, palvelutarpeen arviointiin tai kotihoidon palveluiden piiriin päästään nykyistä nopeam-min, oikeaan aikaan ja tarpeen mukaisesti.
Tasapuoliseen palveluiden parantamiseen on vaikuttavampi ja varmempi tapa kuin hallituksen kyseenalainen sote-rakennelma. Esitämme välittömästi lisättäväksi 1 000 lääkäri-hoitaja-tehtä-vää peruspalveluihin.
Terveyskeskuskäynnit maksuttomiksi, asiakasmaksujen kattoa alennettava
Kotitalouksien rahoitusosuus on Suomessa erityisesti terveydenhuollossa kansainvälisesti ver-taillen korkea. Korkeat asiakasmaksut toimivat esteenä palveluihin hakeutumiselle, ja monilla maksut ovat johtaneet velkaantumiseen.
Asiakasmaksuja voi alentaa tai jättää perimättä, jos periminen vaarantaisi henkilön toimeentulon edellytyksiä. Käytännössä kunnat eivät tätä mahdollisuutta juurikaan käytä, jolloin maksuja kor-vataan toimeentulotuesta. Vuonna 2017 toimeentulotuesta maksettiin terveydenhuollon asiakas-maksuja suoraan laskuttajalle yli 10,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Kulut voivat nousta moninkertaisiksi, jos ih-miset jättävät korkeiden maksujen vuoksi hakematta apua sosiaali- ja terveysasioissa.
Esitämme, että asiakasmaksulakia on tiukennettava niin, että asiakasmaksuja huojennetaan auto-maattisesti lain edellyttämällä tavalla, jos asiakkaan elämäntilanne sitä vaatii. Huojennuksen tai perimättä jättämisen kriteerien tulisi olla selkeät ja valtakunnalliset. Esitämme, että toimeentulo-tuen asiakkuus on aina riittävä peruste asiakasmaksujen perimättä jättämiseen. Tulevaisuudessa huojennuksen määrittelyssä voidaan hyödyntää myös kansallista tulorekisteriä.
Muutoinkaan asiakasmaksut eivät saa olla esteenä tarvittavien sote-palveluiden saamiselle.
Esitämme, että maksukattojen yhdistämisen valmistelu aloitetaan pikaisesti. Valmistelun tavoit-teena tulee olla nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen sekä lääke- ja
matkakus-tannusten maksukattojen yhdistäminen ja yhdistetyn katon laskeminen kohtuulliselle tasolle.
Maksujen kertymisen seurantaa on kehitettävä.
Esitämme, että terveyskeskuslääkärin ja -hoitajan vastaanotot muutetaan maksuttomiksi.
Lähimpiin peruspalveluihin kunnon satsaus
Hallitus on kaudellaan tehnyt useita lapsiperheiden eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä mm. etuus-leikkauksin ja varhaiskasvatuspalveluiden heikennyksin. Lapsiperheet tarvitsevat monipuolista tukea. Sosiaalihuoltolain mukainen välttämätön kotipalvelu muutettiin viime hallituskaudella jo-kaisen lapsiperheen oikeudeksi. Oikeus on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu: palvelua ei osa-ta hakea eikä osa-tarjoosa-ta.
Pidämme tärkeänä, että kaikki palveluja tarvitsevat perheet myös pääsevät tuen piiriin. Jotta ma-talan kynnyksen palvelut ja oikea-aikainen tuki lapsiperheiden arkeen voidaan taata koko maas-sa, pidämme välttämättömänä hallituksen lisäsatsausta kotipalveluihin.
Lastensuojelun tilanne on vakava. Kunnista saadaan huolestunutta viestiä siitä, että lastensuoje-luilmoitusten määrä on kasvussa ja sosiaalityöntekijöiden määrä on riittämätön. Esitämme panos-tuksia lastensuojelun henkilöstöön ja kehittämiseen lastensuojelun laadun parantamiseksi.
Eläkeläisten elämässä palveluilla on erityisen merkittävä rooli. Hallituksen leikkaukset kuntien vanhuspalveluiden rahoituksesta ja vanhuspalvelulain heikennykset näkyvät palveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemisenä. Vanhuspalveluiden osaamisen ja asiantuntemuksen heikentämi-nen vaikeuttaa koko palvelun organisointia, mikä taas näkyy työn kuormittavuutena ja esim. ko-tihoidon kiireenä.
Emme hyväksy hallituksen esittämiä heikennyksiä. Lisäksi haluamme satsata erityisesti vanhus-ten kuntouttamiseen parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Omaishoitotilanne koskee tyypillisesti iäkkäiden ihmisten perheitä, ja tukea onkin kehitetty eri-tyisesti näistä lähtökohdista. Kuitenkin osa omaishoidettavista on lapsia, yleensä kehitysvammai-sia, joiden hoitajana toimii lähes aina äiti. Kyse on usein tavallisista lapsiperheistä, joissa on mui-takin hoivaa tarvitsevia lapsia. Kelan kyselytutkimuksen mukaan yli 60 % hoitajista käy työssä, mutta työn ja hoidon yhdistäminen voi olla vaikeaa. Monessa kunnassa lapsiperheille sopivia tu-kipalveluita ei ole tarjolla tai palveluista osa on saatavilla vain työaikana. Työikäisen omaishoi-tajan palkkatulojen väheneminen voi vaikeuttaa perheen toimeentuloa monella tavalla, ja se nä-kyy myös tulevan eläkkeen määrässä. Hoito voi myös vaikeuttaa työttömyysturvan saamista. On-gelmat on tiedostettu, mutta hallitus ei ole ryhtynyt toimiin niiden ratkaisemiseksi.
Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuk-sen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksente-ossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten asumispalveluiden kilpailuttami-nen aiheuttaa suurta huolta etenkin vammaisten ihmisten ja heidän omaistensa elämässä. Hankin-talain uudistuksesta päätetiin eduskunnassa joulukuussa 2016. Tuolloin vaadimme, että
vam-maisten elinikäisten palveluiden erityisyyden vuoksi ja niiden kilpailuttamisen inhimillisesti koh-tuuttomien seurausten vuoksi näitä palveluita ei tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Hallitus ei kui-tenkaan yhtynyt vaatimukseemme, vaikka ongelmat tunnetaan hyvin. Eduskunnan käsittelyssä on tällä hetkellä Ei myytävänä! -kansalaisaloite, jossa edellytetään, että vammaisten ihmisoikeu-det taataan ja elämälle välttämättömät palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 42
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi si-ten, että kuntien peruspalvelujen järjestämiseen osoitettua valtionosuutta nostetaan indek-si-, kiky- ja muiden leikkausten perumiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-jen alentamiseksi ja uusien hoitajien ja lääkärien palkkaamiseksi sekä verotulomenetysten ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi. Lisäksi koulutuksen val-tionosuuksien indeksikorotukset on toteutettava täysimääräisesti ja työllisyyden kuntako-keiluja on jatkettava.
Vastalauseen lausumaehdotus 43
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta hoito- ja hoivatakuun mukainen palveluun pääsy toteutuu aidosti ja nykyistä tiukempien määräaikojen puitteissa sote-pal-veluissa. Perustason palveluita pitää vahvistaa niin, että esimerkiksi lääkäriin, palvelutar-peen arviointiin tai kotihoidon palveluiden piiriin päästään nykyistä nopeammin, oikeaan aikaan ja tarpeen mukaisesti.
Vastalauseen lausumaehdotus 44
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta perustason terveydenhuollon vas-taanottotoimintaan palkataan 1 000 uutta hoitajaa/lääkäriä.
Vastalauseen lausumaehdotus 45
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta avoterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanotot muutetaan maksuttomiksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 46
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin parantaakseen lapsiperheiden asemaa ja turvatakseen lasten oikeuksien toteutumisen lisäämällä rahoitusta etenkin sosiaalihuolto-lain mukaiseen kotipalveluun ja turvaamalla lastensuojelun resurssit.
Vastalauseen lausumaehdotus 47
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsiperheellisten omaishoitajien toimeentulon turvaamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 48
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin turvatakseen vanhuspalveluiden laadun ja alan osaamisen ja houkuttavuuden. Vanhuspalvelulakia tulee toteuttaa johdonmukaises-ti eikä laskea ikäihmisten hoidon ja hoivan tasoa. Vanhusten kuntouttamiseen on erityises-ti satsattava.
Vastalauseen lausumaehdotus 49
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen siitä, että vammaisten elinikäiset palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle tai järjestetään lähtökohtaisesti muutoin kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä.
Vastalauseen lausumaehdotus 50
Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista alku-peräisten tavoitteiden mukaisesti niin, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, palve-luiden yhdenvertaisuus toteutuu ja palveluintegraatio turvataan niin, että kustannusten hil-lintä on mahdollista kansalaisten yhdenvertaisuutta vaarantamatta. Selkeimmin tämä voi-daan toteuttaa, kun palveluiden tuottamisen ensisijainen vastuu säilyy julkisella sektorilla, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät, ja luovutaan hallituksen esittämästä palve-luita pirstovasta monituottajamallista.
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen