20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Perusväylänpitoon esitetään noin 1,04 mrd. euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 569 milj.
euroa, radanpitoon 364 milj. euroa ja vesiväyliin 104 milj. euroa. Momentin määrärahaan sisäl-tyy myös osa (19 milj. euroa) budjettiriihessä sovitusta 49 milj. euron liikennepaketista, joka on tarkoitettu liikenneturvallisuuden ja maanteiden talvikunnossapidon parantamiseen. Loppuosa (30 milj. euroa) sisältyi jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon, ja se osoitettiin pääosin talvi-kunnossapitoon ja tasoristeysten poistamiseen. Lisäbudjettiin sisältyi myös 16,15 milj. euron li-säys korjausvelan vähentämiseen, joka kohdennetaan mm. siltojen kunnostamiseen.
Kun 1.12.2018 voimaan tulleen lisäbudjettirahoituksen käyttö jää suurelta osin ensi vuoden puo-lelle, nousee perusväylänpidon rahoitus käytännössä noin 1,09 mrd. euroon. Rahoitustaso jää kui-tenkin noin 300 milj. euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi, koska kolmivuotinen korjausvelkaoh-jelma ja siihen liittynyt lisärahoitus päättyvät. Korjausvelkaohkorjausvelkaoh-jelmaan sisältynyttä rahoitusta on
tosin vielä käyttämättä noin 100 milj. euroa, mutta se on sidottu jo aiemmin päätettyihin hankkei-siin.
Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä ehdotti 28.2.2018 jättämässään loppuraportissa vä-hintään 300 milj. euron tasokorotusta perusväylänpitoon, mutta määrärahakehyksessä ei ollut täl-laista varausta eikä ehdotusta otettu tässä vaiheessa huomioon. Rahoituksen supistuessa resurssit joudutaan kohdentamaan selkeämmin vilkasliikenteisille ja elinkeinoelämän kannalta tärkeim-mille väylille, jolloin erityisesti vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnon en-nustetaan heikkenevän. Päällysteiden korjausmäärien arvioidaan vähenevän noin puoleen vuo-den 2018 tasosta.
Suomen liikenneverkossa on arvioitu olevan 2,5 mrd. euron korjausvelka. Noin 100 milj. euron vuosivauhdilla edennyt korjausvelan kasvu saatiin lisärahoituksella pysähtymään, mutta jos ra-hoitustaso jää jatkossakin vuoden 2019 tasolle, korjausvelan määrän arvioidaan kasvavan no-peasti.
Valiokunta katsoo, että hallituksella on oltava valmiutta arvioida perusväylänpidon rahoitustar-peita jo vuoden 2019 lisätalousarviossa, minkä lisäksi on välttämätöntä, että seuraavassa hallitus-ohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan perusväylänpidon riittävä rahoitus liikenneverkkotyöryhmän ehdottamalla tavalla. Tällöin perusväylänpidon vuotuinen rahoitusta-so olisi noin 1,3 mrd. euroa, mikä edistäisi väyläverkon pitkäjänteistä ja kestävää kunnossapitoa.
Näin parannettaisiin mm. liikenteen sujuvuutta ja kuljetusketjujen toimivuutta ja niiden myötä myös elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkol-la on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvalli-suus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi. Kun rahoitus ensi vuonna alenee, mahdollisuudet korjausvelan vähentämiseen heikkene-vät ja etenkin alemman asteisen tieverkon kunnon arvioidaan huononevan.
Valiokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 25 300 000 euroa, jolloin perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä (vuoden 2018 toinen lisätalousarvio huomioon ottaen) yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Määräraha osoitetaan eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin, liikenneturval-lisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hank-keisiin, joiden kustannusarviot vaihtelevat 50 000 eurosta eurosta 5,75 milj. euroon.
Kunnostettavat kohteet ovat:
— Vt 5 Siilinjärvi—Lapinlahti, ohituskaistaparin rakentaminen, 5 750 000 euroa
— Vt 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa, 1 300 000 euroa
— Tien 3192 Liesontie—Porraskoskentie parannus ja asfaltointi Hämeenlinnassa, 900 000 euroa
— Terrafamen alueelle vievän tien 870 liikenneturvallisuuden parantaminen Kainuussa, 400 000 euroa
— Tien 870 parantaminen Rautavaaralla, 850 000euroa
— Tien 3864 Sipari—Pulsa perusparannuksen jatko Kaakkois-Suomessa, 800 000 euroa
— Järventaustantie 13611, soratien parantaminen Hämeessä, 60 000 euroa
— Hirvijärventie 13619, soratieosuuden parantaminen ja päällysteen korjauksia Hämeessä, 70 000 euroa
— Tanttalantien 13851 parantaminen Hämeessä, 210 000 euroa
— Selänojantie 13822 parantaminen Riihimäellä, 400 000 euroa
— Auttoinen—Porasa välisen tien 3200 parantaminen Hämeessä, 100 000 euroa
— Ojajärventie 13659, soratien parantaminen Tammelassa, 50 000 euroa
— Riista-aidan uudistaminen ja laajentaminen vt 9:llä välillä Nuutajärvi—Urjala—Kylmä-koski, 220 000 euroa
— Riista-aidan rakentaminen kt 54:llä välillä Riihimäki—Vojakkala, 370 000 euroa
— Vt 3, liityntäpysäköinnin parantaminen Riihimäellä, 200 000 euroa
— Porokylänkadun ja Pappilansuoran liittymän parantaminen kantatiellä 75 Nurmeksessa, 350 000 euroa
— Tien 5910 parantaminen Vieremällä välillä tie 88 — tehdasalue, 100 000 euroa
— Kaartusentien parantaminen Alajärvellä, 50 000 euroa
— Kevyen liikenteen väylän rakentaminen tieosuudelle Lintukangas—Rannilantien liittymä Keski-Suomessa, 620 000 euroa
— Tieyhteyden rakentaminen välille Yrityslaakso—Karstulantie Soinissa, 400 000 euroa
— Maantien 17109 päällystäminen Jalasjärvellä, 400 000 euroa
— Alikulkutunnelin rakentaminen Repolantielle Nousiaisissa, 150 000 euroa
— Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vt 23:n viereen välillä Söörmarkku—Noormark-ku SataSöörmarkku—Noormark-kunnassa, 400 000 euroa
— Kevyen liikenteen väylän parantaminen Kontiolahdella välillä Tuppihaantie—Urheiluken-täntie, 500 000 euroa
— Maantien 13343 (Koskenkyläntie) parantaminen Pirkanmaalla, 450 000 euroa
— Asikkalan Rutalahdentien parantaminen Hämeessä, 300 000 euroa
— Maantien 13353 (Korhusvalli—Ylivalli) kantavuuden lisääminen Pirkanmaalla, 300 000 euroa
— Harjumaan—Luusniementien 15254 parantaminen Etelä-Savossa, 500 000 euroa
— Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 933 välille Häkinvaara—Valajaskoski Rovaniemellä, 500 000 euroa
— Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 934 välille Vitikanpää—Ketavaara Ro-vaniemellä, 1 600 000 euroa
— Oripää—Hirvikoski-välisen tieosuuden parantaminen maantiellä 210 Loimaalla, 800 000 euroa
— Oulaisten alueen liikenneturvallisuuden parantaminen, 600 000 euroa
— Saikarintien 5460 peruskorjaus Sisä-Savossa välillä Vaajasalmi—Tervamäki, 800 000 eu-roa
— Valtimontien 5284 parantaminen Pohjois-Karjalassa, 550 000 euroa
— Vt 18 liittymäjärjestelyjen suunnitteluun ja rakentamiseen Niemisvedentien ja Karhunkier-roksen risteysalueilla Ähtärissä, 300 000 euroa
— Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Inkeroistentielle (354) osuudelle Päätie—Valtatie 15 Kouvolassa, 300 000 euroa
— Riista-aidan rakentaminen Helsinki—Turku-moottoritielle välille Vihti—Kirkkonummi, 350 000 euroa
— Laihian Länsitien 6871 parantaminen ja päällystäminen välillä Isokylä—Kylänpää, 200 000 euroa
— Mustavirrantien 5571, Haatalantien 16205 ja Tuovilanlahdentien 16172 peruskunnostus Maaningalla, 500 000 euroa
— Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mt 17517 välille Tepontie—Latikan asemakaava-alue Seinäjoella, 250 000 euroa
— Vt 13 parantaminen Saarijärven Asemankannaksella, 200 000 euroa
— Liikenneturvallisuuden parantaminen tieosuudella Kurhila—Hillilä—Asikkalan kirkon-kylä, 650 000 euroa
— Yhdystien 9005 parantaminen välillä kt 76—Sotkamo Silver Oy:n kaivos, Sotkamo, 500 000 euroa
— Kevyen liikenteen väylän rakentaminen seututielle 672 (Tokerotie) välille kt 67—Vennan-mäentie Kauhajoella, 400 000 euroa ja
— Rekikoskentien 12831 kunnostaminen Huittisissa, 600 000 euroa.
Rautatiet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös rataverkon kuntoon, johon kohdistuu noin 1 mrd. euron korjausvelka. Mm. turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaaressa päässä, mistä aiheutuu korjaustarpeita, jotka ovat omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Valiokunta korostaa, että liikenteen päästöjen vähentä-minen edellyttää mm. sitä, että raideliikenteen houkuttelevuutta kuljetusmuotona lisätään niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia rataverkon kuntoon ja turvallisuuteen sekä turvalaitteiden digitalisointiin.
Valiokunta kiirehtii myös tasoristeysten turvallisuuden parantamista, sillä valtion rataverkolla on edelleen lähes 2 000 vartioimatonta tasoristeystä. On myönteistä, että liikenne- ja viestintäminis-teriö on käynnistänyt vuosille 2018—2021 ajoittuvan tasoristeysturvallisuuden parantamisohjel-man, johon sisältyy 65 kohdetta ja jonka toimeenpanoon on varattu 28 milj. euroa. Resursseja tu-lee kuitenkin kasvattaa selvästi enemmän, jotta tasoristeysten turvallisuuden parantaminen ete-nee nykyistä nopeammin. Matka-aikojen lyhentämiseksi olisi tärkeää, että vartioimattomat taso-risteykset poistettaisiin esim. rataosa kerrallaan, jolloin junien nopeutta voitaisiin nostaa.
Asetus pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Valiokunta on tyytyväinen, että liikenne- ja viestin-täministeriö on antanut 21.11.2018 asetuksen maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden pal-velutasosta (933/2018). Näin yli 10 vuotta vireillä ollut runkoverkon valmistelutyö on saatu pää-tökseen. Asetuksen mukaisesti kaikkiin maakuntakeskuksiin ulottuu maanteiden ja rautateiden valtakunnallinen pääväylä, jota pidetään hyvässä kunnossa läpi vuoden. Pääväylät yhdistävät myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 361 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
(1. kohta kuten HE 232/2018 vp) (2.—5. kohta kuten HE 123/2018 vp) (3. kappale kuten HE 123/2018 vp)
Valtuus
(Kuten HE 123/2018 vp)
37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin (siir-tomääräraha 3 v)
Valiokunta on tyytyväinen, että parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän ehdotuksen mukai-sesti talousarvioesitykseen sisältyy määräraha kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon sisältyi 3,5 milj. euron määräraha, ja talousarviota täydentävään esitykseen sisältyy niin ikään 3,5 milj. euron määräraha. Kyse on vuoteen 2023 ulottuvasta ohjel-masta, jonka tavoitteena on 30 prosentin kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa voi käyttää myös hankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kuten esim. liityntäpysäköintialueen rakenta-miseen.
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahaan esitetään 4 milj. euron tasokorotusta, jolloin määräraha nousee 17 milj. euroon. Korotus on tarpeellinen, sillä etenkin viime talven vai-kea kelirikko on lisännyt tuntuvasti kunnostustarpeita. Yksityistiet ovat keskeinen osa elinkeino-elämän kuljetuksissa, kun esim. kaikki raakapuu lähtee metsästä kumipyöräkuljetuksina.
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitykseen ei sisälly uusia kehittämishankkeita, vaan momentin määräraha (noin 298 milj. euroa) käytetään käynnissä oleviin tie-, rautatie- ja vesiväylähankkeisiin, joita on käynnissä yhteensä 13 kpl. Liikenneinvestoinnit (momentit 31.10.76, 31.10.77 ja 31.10.79) ovat yhteensä 446 milj. euroa, minkä lisäksi talousarviosta rahoitetaan eräitä joukkoliikennehankkeita (Länsi-metron jatko, Raide-Jokeri-pikaraitiotie ja Tampereen raitiotiehanke) yhteensä noin 37 milj. eu-rolla. Myös nopeiden junayhteyksien suunnittelua jatketaan Helsingistä Turkuun, minkä lisäksi pääradan suunnittelun valmisteluun osoitetaan 1 milj. euron aloitusraha momentilla 31.10.20.
Valiokunta pitää raideyhteyksien kehittämistä erittäin tärkeänä mm. liikenteen päästöjen vähen-tämiseksi ja korostaa Turun ja pääradan (Helsinki—Tampere—Oulu—Tornio) kehittämistarpei-den rinnalla myös Itäradan eli Itä-Suomeen suuntautuvien nopeikehittämistarpei-den ratojen merkitystä sekä alu-eellisen kehityksen että Venäjälle suuntautuvien raideyhteyksien parantamiseksi. Nopeita juna-yhteyksiä suunniteltaessa on samalla panostettava myös seudullisen liikenteen kehittämiseen, jot-ta mm. työmatkaliikenne ja työvoiman liikkuvuus ja saajot-tavuus paranevat ja ns. tunnin työssä-käyntialue laajenee.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa liikennehankkeiden suunnittelu ja rahoitus poh-jautuvat nykyistä pitkäjänteisempiin suunnitelmiin. Hyvänä pohjana tuleville ratkaisuille on par-lamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän loppuraportti, jossa ehdotettiin 12-vuotisen, parlamen-taariseen valmisteluun pohjautuvan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista.
Valtakunnalli-nen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältäisi mm. kehittämisen ja kunnossapidon kannalta kes-keiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.
Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että infrahankkeiden rahoitusta kehitetään ja löyde-tään myös uusia malleja, sillä valtion budjettirahoitus ei riitä kaikkiin niihin kehittämishankkei-siin, jotka ovat mm. liikenteen sujuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja työllisyyden kannalta perusteltuja. Esim. nopeat junayhteydet Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen vaati-vat erittäin suuria panostuksia, joiden rahoitus on vaikea sovittaa valtiontalouden kehyksiin. Sik-si on löydettävä uuSik-sia rahoitusmalleja ja selvitettävä mahdollisuudet mm. liikenneverkkotyöryh-män ehdottamaan hankeyhtiömalliin, jossa omistajina voisivat olla valtion lisäksi esim. eläkeyh-tiöt, yritykset sekä yhteyksistä hyötyvät kunnat ja muut tahot.
Valiokunta painottaa myös EU-rahoituksen hyödyntämistä ja korostaa hyvän suunnittelun ja kan-sallisen tason sitovien päätösten merkitystä. Tämä on lähivuosina erityisen tärkeää, sillä komis-sio on ehdottanut ydinverkkokäytävien laajentamista siten, että yhteys Helsingistä Tornioon tuli-si tukikelpoisektuli-si. Ilman kansallituli-sia investointipäätöktuli-siä EU-rahoitusta ei kuitenkaan voida hyö-dyntää.
Uusien kehittämishankkeiden osalta valiokunta korostaa liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistämistä sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttämien kuljetusketjujen toimivuutta. Valio-kunta nostaa esille erityisesti Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistyksen, jonka sähköistyksestä päätettiin jo keväällä 2012, mutta joka on edelleen toteuttamatta. Rata palvelee erityisesti raskas-ta liikennettä, ja sen käytön arvioidaan edelleen kasvavan mm. metsä- ja kaivosteollisuuden kul-jetusten sekä Vartiuksen ja Kokkolan välisen transitoliikenteen lisääntyessä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että väyläverkko toimii luotettavasti myös niillä tie- ja rataosuuksilla, jotka pal-velevat tehtaiden ja teollisuuden päivittäistä raaka-ainehuoltoa ja tavarakuljetuksia.