Pohjoismainen kehitys

Ruotsissa ei ole voimassa sijoitusmuotoista joukkorahoitusta koskevaa lainsäädäntöä eikä täl-laista lainsäädäntöaloitetta ole myöskään vuoden 2015 loppuun mennessä vi-reillä. Ruotsin markkinavalvoja (ruots. Finansinspektion) on kuitenkin tehnyt selvitystä laina- ja sijoitusmuo-toisesta joukkorahoituksesta, mutta yleisesti ottaen erityisesti sijoitusmuotoinen joukkotus on Ruotsissa pitkälti sääntelemätöntä eikä siihen sovellu myöskään olemassa oleva rahoi-tusmarkkinalainsäädännön muodostama sääntelykehikko. Ruotsin hallitus antoi Ruotsin markkinavalvojalle 30 päivänä heinäkuuta 2015 nimenomaisen toimeksiannon valmistella markkina-analyysi laina- ja sijoitusmuotoisesta joukkorahoituksesta vuoden 2015 loppuun mennessä, tavoitteena lisätä tietoa rahoitusmuodosta ja tukea toimialan tervettä ja kestävää kasvua. Toimeksiannon mukaan Ruotsin markkinavalvojan tuli kartoittaa joukkorahoitus-markkinoiden toimintaa ja kokoa Ruotsissa, eritellä rahoitusmuodon muista rahoitusmuodoista poikkeavia ominaisuuksia, arvioida kuluttajien ja sijoittajien tiedonsaantioikeutta ja –tasoa joukkorahoituksessa sekä selvittää niiden maiden kokemuksia, jotka ovat asettaneet toimialal-le omaa erityissääntelyä. Ruotsin markkinavalvojan oli selvityksessään lisäksi kuvattava toi-mialan nykyistä valvontaa, selvitettävä joukkorahoitukseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja tarvittaessa ehdotettava toimenpiteitä (mukaan lukien sääntely) rahoitusmuodon kehittämisek-si.

Ruotsin markkinavalvojan selvitys joukkorahoituksen tilasta Ruotsissa (Finansinspektion:

Gräsrotsfinansiering i Sverige – en kartläggning) valmistui 15 päivänä joulukuuta 2015. Sel-vityksen mukaan joukkorahoitukseen liittyy perinteisiin rahoitusmuotoihin verrattuna huomat-tavasti korkeampi riski sijoittajille. Suhteessa korkeaan riskiin Ruotsissa puuttuu kuitenkin monessa suhteessa riittävän tasoinen lakisääteinen kuluttajien asemaa turvaava

sijoittajan-suoja, koska rahoitusmuoto on toistaiseksi vain osittain sääntelyn kohteena. Ongelman merki-tystä vähentää kuitenkin se, että joukkorahoituksen asema rahoitusmarkkinoilla on toistaiseksi hyvin pieni. Koska joukkorahoitukseen sijoittavat tahot kuitenkin ovat usein piensijoittajia, olisi Ruotsin markkinavalvojan mukaan harkittava erillissääntelyn laatimista osake- ja velka-muotoiseen joukkorahoitukseen tai vähintään nykyisen sääntelykehikon täydentämistä otta-maan huomioon joukkorahoituksen erityispiirteet. Keskeinen mahdollisessa jatkoselvityksessä arvioitava seikka on, miten yksityisiä osakeyhtiöitä (ruots. privata aktiebolag) koskevaa kiel-toa levittää osakkeitaan (ruots. spridningsförbudet) markkinoimalla tai muulla tavalla useam-malle kuin enintään 200 sijoittajalle tulkitaan joukkorahoituksen yhteydessä. Selvityksen mu-kaan olisi myös tarkemmin harkittava joukkorahoitusta tarjoaville palvelualustoille lailla ase-tettavia tiettyjä markkinoille tulon minimivaatimuksia sekä tiedonantovelvollisuuksia suhtees-sa niin sijoittajiin kuin rahoitusta hakeviin yrityksiin. Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen osalta keskeiset arvioitavat säännökset liittyvät Ruotsin arvopaperimarkkinalakiin (ruots. Lag om värdepappersmarknaden ja engl. Swedish Securities Market Act, 2007:528), jonka sisäl-tämän esitesääntelyn lisäksi tulisi kiinnittää huomiota toimeksiantojen vastaanottamiseen ja välittämiseen joukkorahoitustoiminnan yhteydessä. Myös kuluttajien sopimusoikeudelliseen asemaan ja suojaan joukkorahoituksessa tulisi kiinnittää nykyistä korostuneempaa huomiota.

Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa on selvityksen perusteella myös Ruotsissa jossain määrin epäselvää, mitä tahoa on kulloinkin pidettävä lainasuhteen varsinaisena lainanantajana – palvelualustaa vai yksittäistä lainanantajaa. Ruotsin markkinavalvoja jatkaa mahdollisen joukkorahoitusta koskevan erillissääntelyn sisällön ja tarpeen arviointia selvityksessä yksilöi-tyjen ongelmakohtien ratkaisemiseksi.

Ruotsin arvopaperimarkkinalaki sääntelee arvopaperien kauppaa, sijoitusten vastaanottamista ja välittämistä, sijoitusneuvontaa ja esitteen laatimis- ja julkaisuvelvollisuutta koskevia sääntö-jä. Palvelualustat, jotka toteuttavat julkisesti osakeanteja uusien osakkeiden merkitsemiseksi tai olemassa olevien osakkeiden ostamiseksi, toimivat käytännössä markkinapaikkoina ja ovat näin ollen toimilupavelvollisuuden ja markkinavalvonnan alaisia. Palvelualustat, jotka tarjoa-vat osakeanteja vain suljetulle sijoittajaryhmälle (enintään 200 sijoittajaa), tarjoatarjoa-vat merkittä-väksi yksityisten osakeyhtiöiden osakkeita, joita ei pidetä MIFID I:n mukaisina rahoitusväli-neinä, koska ne ovat siirtokelvottomia arvopapereita tai toimivat yhteistyössä Ruotsin markki-navalvojan sääntelemän ja valvoman sijoituspalveluyrityksen kanssa, eivät tarvitse toimilupaa.

Joukkorahoitusta tarjoavan palvelualustan liiketoimintamallista riippuen palvelualusta voi olla velvollinen hakemaan toimilupaa myös muun muassa pankki- ja finanssiliikelain (ruots. La-gen om bank- ock finansieringsrörelse, 2004:297) tai maksupalvelulain (ruots. LaLa-gen om bet-altjänster,2010:751) perusteella.

Ruotsissa ei ole esitteen laatimis- ja julkaisuvelvollisuutta, jos arvopapereita tarjotaan merkit-täväksi vastikkeeltaan alle 2,5 miljoonan euron suuruinen määrä 12 kuukauden aikana. Ruot-sissa on lisäksi katsottu, ettei esitteen laatimisvelvollisuus muutenkaan koske palvelualustoja, koska ne toimivat ainoastaan välittäjinä (engl. intermediary) tai oikeammin sosiaalisena Inter-net-pohjaisena kohtaamispaikkana tai mediana, joka saattaa potentiaaliset sijoittajat ja rahoi-tusta hakevat yritykset yhteen. Vastuu esitteen laatimisesta kuuluu tämän tulkinnan mukaan varsinaisesta osakeannista vastaavalle taholle eli käytännössä rahoitusta hakevalle yritykselle.

Palvelualustan tulee kuitenkin muistuttaa rahoitusta hakevia yrityksiä näille kuuluvista velvol-lisuuksista.

Ruotsin osakeyhtiölaki (ruots. Aktiebolagslag ja engl. Companies Act, 2005:551) suhtautuu yksityisten osakeyhtiöiden osakkeisiin eri lailla kuin julkisten osakeyhtiöiden osakkeisiin.

Käytännössä yksityisillä osakeyhtiöillä voi olla julkisia osakeyhtiöitä pienempi osakepääoma, mutta vastaavasti ne eivät voi hakea pääomaa julkisten osakeantien kautta markkinoimalla tai muulla tavalla tarjoamalla osakkeitaan merkittäväksi. Ruotsin osakeyhtiölaki kuitenkin sallii

poikkeuksellisesti yksityiselle osakeyhtiölle oikeuden hakea rahoitusta yleisöltä, kunhan täl-lainen osakeanti suunnataan alle 200 sijoittajalle (levittämiskielto), jolloin sitä ei pidetä julki-sena osakeantina. Kyseinen Ruotsin osakeyhtiölaissa oleva poikkeus on osoittautunut merkit-täväksi esteeksi sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen yleistymiselle ja start-up – yritysten ra-hoituksensaannille. Ruotsin markkinavalvoja on toistaiseksi arvioinut, että yksityisen osake-yhtiön on helpompi tarjota osakkeittaan joukkorahoitusta välittävän palvelualustan kautta. Ei ole kuitenkaan varmaa, riittääkö levittämiskieltoa koskevan poikkeuksen soveltumiselle se, et-tä sijoittajat joutuvat erikseen kirjautumaan palvelualustan ylläpiet-tämille sijoittajasivuille ja täyttääkö tällainen prosessi laissa säädetyn ehdon, jonka mukaan yksityisen osakeyhtiön osak-keita ei saa tarjota kuin enintään 200 sijoittajalle. Levittämiskiellon tietoinen rikkominen on laissa säädetty rangaistavaksi teoksi.

Ruotsissa tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014 laki tietyistä kuluttajaluotoista (ruots. lagen om viss verksamhet med konsumentkrediter ja engl. Act on Certain Credit to Consumers, 2014:275). Tämän lain perusteella myös tietyt lainamuotoista joukkorahoitusta välittävät pal-velualustat voivat olla velvoitettuja hakemaan toimilupaa Ruotsin markkinavalvojalta etenkin, jos ne välittävät luottoja kuluttajille. Lakiin sisällytettiin siirtymäaika vuoden 2015 alkuun.

Laki edellyttää lisäksi, että lain mukaisissa kuluttajaluotoissa käytettävä luottosopimus sisältää selkeät luottoehdot, jonka lisäksi palvelualustoilla on myös muita lisätiedonantovelvollisuuk-sia. Kyseisen lain sijaan sovellettavaksi voi tietyissä tilanteissa tulla myös kuluttajaluottolaki (ruots. Konsumentkreditlagen, 2010:1846).

Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen markkina Ruotsissa oli vuonna 2013 noin kolme miljoo-naa euroa, joka kerättiin käytännössä kahden palvelualustan kautta. Ruotsin markkinavalvojan selvityksen mukaan markkinoiden nykyistä kokoa on vaikea luotettavasti arvioida, mutta muutamalta suurimmalta palvelualustalta saadun tiedon mukaan toiminta kasvaa vauhdilla.

Ruotsissa toimii Ruotsin markkinavalvojan julkaiseman selvityksen mukaan noin 13 laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välittävää palvelualustaa.

Tanska

Tanskan elinkeinohallitus (tansk. Erhvervsstyrelsen ja engl. The Danish Financial Business Authority) julkaisi 18 päivänä marraskuuta 2013 joukkorahoitusta koskevan neuvontaraportin, joka koski olemassa olevaa rahoitusmarkkinalainsäädäntöä ja sen soveltumista tiettyihin jouk-korahoitusmuotoihin.

Tanskan hallitus on arvioinut joukkorahoitusta koskevan kansallisen lain säätämisen tarvetta.

Asiaa on käsitelty parlamentaarisessa komiteassa osana Tanskan hallituksen vuoden 2014 kasvuohjelmaa, jossa joukkorahoitus nähdään potentiaalisena rahoituslähteenä erityisesti pk-yrityksille. Tanskan elinkeinohallitus julkaisi 8 päivänä toukokuuta 2015 raportin joukkora-hoituksesta (tansk. Crowdfunding i Danmark), jonka loppupäätelmä on se, että Tanskan lain-säädäntö kykenee tällä hetkellä riittävällä tasolla käsittelemään kaikkia Tanskan markkinoilla toistaiseksi käytettyjä joukkorahoitusmuotoja. Samassa yhteydessä raportin julkaisun yhtey-dessä Tanskan hallitus julkaisi aloitteen (tansk. Vækstinitiativer 2015 - Øget kendskab til og brug af crowdfunding), jonka perusteella Tanskan kasvurahasto (tansk. Vækstfonden ja engl.

Danish Growth Fund) laajentaa antamansa lainatakaukset käsittämään myös Tanskan markki-navalvojan hyväksymät joukkorahoitusalustat. Tähän mennessä vastaava menettely on ollut avoinna ainoastaan pankeille Tanskassa.

Tanskassa ei tällä hetkellä toimi yhtään sijoitusmuotoista joukkorahoitusta harjoittavaa palve-lualustaa. Tanskan rahoitustoimintalaki (tansk. lov om finansiel virksomhed ja engl. The Da-nish Financial Business Act) kuitenkin lähtee siitä, että jos joukkorahoitusta välittävä

palvelu-alusta edistää osakkeita tai muita rahoitusvälineitä koskevan annin järjestämistä, ja annin koh-teena oleva yritys julkisesti hakee rahoitusta yksityisiltä sijoittajilta, palvelualusta käytännössä tarjoaa sijoituspalveluita ja on tällöin velvoitettu hakemaan toimilupaa Tanskan markkinaval-vojalta (tansk. Finanstilsynet). Koska sijoitusmuotoista joukkorahoitusta ei Tanskassa ole, niin asiaa ei ole käytännössä arvioitu. Näin ollen mahdollisista rajanveto-ongelmista tai niiden rat-kaisuista ei ole käytännön kokemusta.

Tanskassa mikä tahansa liiketoiminta, missä vastaanotetaan yleisöltä talletuksia tai muita ta-kaisinmaksettavia varoja, edellyttää toimilupaa rahoitustoimintalain nojalla. Tanskassa laina-muotoinen joukkorahoitus on toistaiseksi perustunut toimintamalliin, jossa palvelualusta itse on huolehtinut sijoittajien tekemien sijoitusten takaisinmaksamisesta ja tällaisena toimintana se on edellyttänyt toimilupaa.

Tanskassa ei ole esitteen laatimis- ja julkaisuvelvollisuutta, jos arvopapereita tarjotaan merkit-täväksi vastikkeeltaan alle miljoonan euron suuruinen määrä 12 kuukauden aikana.

2.3 Nykytilan arviointi