Tämän työn aineistona oli joukko valmiita artikkelitekstejä, joiden kysymyksiä emme olleet itse muotoilleet, joita varten emme olleet itse tehneet haastatteluja
em-mekä analysoineet haastatteluaineistoa. Käytimme toimitettua aineistoa, jonka osal-ta emme tienneet, mitä artikkeleisosal-ta oli mahdollisesti jätetty pois. Tällaisten tekstien käyttäminen aineistona oli mahdollista erityisesti tässä vaiheessa, jossa olimme ke-räämässä tausta-aineistoa jatkotutkimuksen pohjaksi. Hyvin harva artikkeli käsitteli varsinaista kiinnostuksemme kohdetta, musiikkia. Musiikki ei esiintynyt artikke-leissa työnä kertaakaan, ja toisena tekemisenäkin se oli vain kahdesti.
Toista vaihetta varten suunnittelemmekin otantaa sellaisista henkilöistä, joilla on musiikki joko päätyönä tai toisena tekemisenä. Suunnitelmamme varsinainen tavoi-te on totavoi-teuttaa haastattavoi-telututkimus kohdennettuna näihin kumpaankin ryhmään ja sitä kautta kartoittaa toisen tekemisen ilmiöitä näissä kohderyhmissä erikseen ja yhdessä. Kiinnostuksemme kohdentuu vain työelämäkytköksiin ja sielläkin tausta-teorioiden ohjaamiin seikkoihin, joten sekä haastattelu että analyysi tulevat jatkossa olemaan teoriaohjaavia tai teorialähtöisiä (Tuomi & Sarajärvi 2002, 98–99). Toki olemme kiinnostuneita myös aineistosta esiin nousevista seikoista, joita emme ole tähän mennessä nähneet.
Haastattelukysymykset tulemmekin muotoilemaan niin, että aiemmassa tutki-muksessa ja nyt tehdyssä tutkitutki-muksessa esiin nousseet kategoriat muodostavat haas-tattelurungon, jossa on tilaa myös haastateltavien omille näkemyksille. Tarkoituk-semme on siis tehdä teemahaastattelu, jossa teemat muodostavat päärungon, mutta jossa on myös avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset antavat mahdollisuuden kartoittaa tässä tutkimuksessa katveeseen jääneitä aiheita, tekijöitä, jotka syystä tai toisesta eivät nousseet esiin. Koska musiikki tulee toisessa vaiheessa olemaan keski-össä, on mahdollista, että erilaisia luovuuteen liittyviä tekijöitä voisi aineistossa olla tämänkertaista enemmän.
Haastattelujen analyysin avulla pyrimme saamaan esiin ensinnäkin sen, miten samanlaisia käsityksiä, oppimisen ideoita, tekemisen tapoja, suhtautumisia jne. toi-seen tekemitoi-seen eri koehenkilöillä liittyy. Haluamme myös tutkia, ovatko toitoi-seen tekemiseen liittyvät käsitykset riippuvaisia siitä, onko toinen tekeminen musiikkia vai jotain muuta, joten tarkoituksenamme on verrata musiikkia toisena tekemisenä muuhun toiseen tekemiseen.
5.3 lopuksi
Kaikki puhuu sen puolesta, että jokaisella olisi hyvä olla ainakin yksi aikaa vievä harras-tus, jolla ei ole mitään tekemistä työn kanssa, kirjoittaa Paavo Westerberg, näytelmäkir-jailija ja ohjaaja, Helsingin Sanomissa 4.7. 2011. Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme osoitti, että toinen tekeminen – myös silloin, kun se on täysin erilaista kuin hänen työ ja myös siitä täysin erillään – vaikuttaa yksilön toimintaan hänen työtehtävissään ja työrooleissaan, ja vaikutukset ovat usein hyvin positiivisia. Yksilö tuo tahtomat-taankin mukanaan työpaikalleen ja työverkostoihinsa toisen tekemisen vaikutuk-sia ensinnäkin sen kautta, että toinen tekeminen vaikuttaa hänen persoonaansa ja
mielialaansa. Toinen tekeminen myös kartuttaa yksilön osaamista, kokemuksia sekä ajattelu- ja toimintatapoja. Vaikutukset voivat ilmetä yksilön identiteetissä, aikaan-saavuudessa sekä liittyä hänen elämänsä tasapainoon ja yleiseen tyytyväisyyteen.
Työorganisaation ja sen johtamisen näkökulmasta edellä mainitut vaikutukset voi-vat liittyä luovuuteen, innovaatioiden syntyyn ja työilmapiiriin, samoin kuin konk-reettisemmin tehtäväkuviin, aikajohtamiseen, palkitsemiseen ja toiseen tekemiseen sopiviin käytäntöihin (Haukola, 2008). Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan tyypillisesti havaita tai mielletä, mikä näkyi myös aineistossa, saatikka että niihin suhtauduttai-siin aktiivisesti yksilön osaamisen ja ammattitaidon tai organisaation johtamisen näkökulmasta.
Se, että yksilö tekee myös jotakin muuta kuin omaan ammattialaansa liittyvää, voi parhaimmillaan näkyä luovuuden ja innovaatiokyvyn lisääntymisenä, tasapaino-na elämän eri alueiden välillä sekä työtyytyväisyytenä. Tutkimus on osoittanut, että vapaa-ajan määrällä ja laadulla on merkitystä työstä palautumiselle. Vapaa-aika, joka tukee psykologista irrottautumista työstä ja luo rentoutumisen kokemuksia, samoin kuin vapaa-aika, joka ei kuluta voimavaroja, vaan pikemminkin luo uusia (taidon hallinnan ja kontrollin kautta), on palauttavaa (Siltaloppi & Kinnunen 2007, 38).
Toinen tekeminen voi olla juuri edellä kuvatun kaltaista uusia taitoja luovaa toimin-taa, vaikka se olisikin aikaa vievää ja hyvinkin tavoitteellista.
LÄHTEITÄ
Bourdieu, P. 1996. On television and journalism. London: Pluto Press.
Dannefer, D. 1980. Rationality and passion in private experience: Modern consciousness and the social world of old-car collectors. Social Problems, 27, 392–412.
Elkington, S. & Stebbins, R.A. 2014. The Serious Leisure Perspective. An Introduction. Routledge.
Eschleman, K., Madsen, J., Alarcon, G. & Barelka A. 2014. Benefiting from creative activity: The positive relationships between creative activity recovery, experiences, and performance-related out-comes. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 87, 579–598.
Flick, U. 2006. An introduction to qualitative research. Third edition. SAGE Publications.
Forssell, J. & Laurila E. 2007. Hyvät mediasuhteet. Myytit, todellisuus ja parhaat käytännöt. Helsinki:
WSOY pro.
Haukola, P. 2007. Doppio Forza. Työ ja toinen tekeminen. Helsinki: Kirja kerrallaan – Lasipalatsi.
Haukola, P. 2008. Työ ja toinen tekeminen – elämän flow. Työn tuuli. Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:n aikakauskirja. 1/2008.
Heinonen, E. 2004. Aktiivinen harrastus työn kompensaation ja siirtymän ilmentymänä – Case mat-kailuoppaat. Väitöskirja. Turun Kauppakorkeakoulu.
Helakorpi S., Laitalainen E. & Uutela A. 2010. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 7/2010. Helsinki: Yliopistopaino.
Juuti, P. 1991. Työ ja elämän laatu. JTO tutkimuksia 5. Tampere: Aavaranta.
Korpela, K. & Kinnunen, U. 2010. How is leisure time interacting with nature related to the need for recovery from work demands? Testing multiple mediators. Leisure Sciences: An Interdisciplinary Journal, 33, 1–14. DOI: 10.1080/01490400.2011.533103.
Kunelius, R. 1996. The news, textually speaking. Writings on News Journalism and Journalism Research.
Acta Universitatis Tamperensis. Series A. University of Tampere.
Liu, H. (2014). Personality, leisure satisfaction, and subjective well-being of serious leisure partici-pants. Social Behavior and Personality: an international journal, 42, 1117–1125.
Mörä, T. 1996. Journalistit rutiinien verkossa. Teoksessa Luostarinen, H. & Kivikuru, U. & Ukkola, M. (toim.): Sopulisilppuri. Helsingin yliopisto: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Pi, L. L., Lin, Y. H., Chen, C. Y., Chiu, J. C., & Chen, Y. M. (2014). Serious leisure, motivation to volunteer and subjective well-being of volunteers in recreational events. Social Indicators Research, 119, 1485–1494.
Rahkonen, J. 2005. Journalisti hyökyaallon harjalla. Aasian katastrofi uutistyön tekijöiden kokemana.
Journalismin tutkimusyksikkö, Tampereen Yliopisto.
Siltaloppi, M. & Kinnunen, U. 2007. Työkuormituksesta palautuminen: Psykologinen näkökulma palautumiseen. Työ ja ihminen, 21, 30–41.
Stebbins, R. A. 1979. Amateurs. On the Margin between Work and Leisure. Beverly Hills & London:
Sage Publications.
Stebbins, R. A. 2004. Between Work & Leisure. The Common ground of Two Separate Worlds. New York, London: Transaction Publishers.
Stebbins, R. A 2007. Serious Leisure: A Perspective for Our Time. New Brunswick, NJ: Transaction Publishers.
Stebbins, R. A. 2014. Leisure, happiness, and positive lifestyle. In Elkington, S. & Gammon, S.
Contemporary perspectives in leisure: Meanings, motives, and lifelong learning, 28–38. Routledge.
Talouselämä 2015. Fakta-lehden kuvaus osoitteessa www.talouselama.fi/fakta/lehtitilaus, 1/2015.
Tikkanen, A. 2014. 40–65 -vuotiaiden tyypin 2 -diabeteksen riskiryhmään kuuluvien miesten liikun-tamotivaatio. Yhteys liikunnan määrään. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, terveystaloustiede.
Tuomi J. & Sarajärvi A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi.
Zacheus, T. 2008. Suomalaiset ja vapaa-aika. Raportti ISSP 2007 Suomen aineistosta. Yhteiskuntatie-teellisen tietoarkiston julkaisuja 8, 2008. Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Väliverronen, E. 1998. Mediatekstistä tulkintaan. Teoksessa Kantola, A., Moring, I. & Väliverro-nen, E. (toim.) Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan. Tampere: Helsingin yliopiston Lahden tutki-mus- ja koulutuskeskus, 13–39.
Matti Huttunen