Ympäristö, johon yritys tuottaa ratkaisuita on hyvin ainutlaatuinen eikä vastaavanlaisia terveydenhuollon taustaprosessien käyttöönottoja ole kirjallisuudessa juurikaan tutkittu teknologisten käyttöönottojen kontekstissa. Näin ollen työhön liittyvää kirjallisuutta on jouduttu arvioimaan soveltuvuudessa ja siten todellisuus taustatoiminnoissa saattaa poiketa tässä työssä esitetystä teoreettisesta viitekehyksestä.
QFD-työkalua hyödynnetään tyypillisesti työryhmissä ja kuten tämän työn kirjallisuusosiossakin ilmaistiin, on se verrattain hyvä työkalu yrityksen eri osastojen ja
erilaisten taustojen henkilöiden väliseen yhteistyöhön. Tämä QFD-työkalun ulottuvuus jäi tässä työssä uupumaan, sillä matriisi täytettiin pääasiassa nojaten työn tekijän tulkintoihin kyselytutkimuksessa ja haastatteluissa esiinnousseista teemoista. Näin ollen työkalua voisi edistyneemmin hyödyntää erilaisten työpajojen yhteydessä, jolloin esimerkiksi asiakastarpeiden prioriteetit voisivat poiketa nykyisestä.
Aineiston keruu sisältää myös omat huomionarvoiset piirteensä ja tätä pohdittiinkin tarkemmin työn luotettavuuden arvioinnin yhteydessä. Kyselylomake ja saatekirje lähetettiin kunkin sairaanhoitopiirin pääkäyttäjille, mutta tämän jälkeen kyselyn levittäminen sopiville vastaajille oli heidän käsissään. Vastaajien määrään ei siten pystynyt juurikaan vaikuttamaan ja näin ollen osasta sairaanhoitopiirejä saatiin kehotuksista huolimatta hyvin vähän vastauksia. Lisäksi vastaajilla saattoi olla hyvinkin erilaiset tilanteet vastaamisen kannalta ja sen vuoksi osa vastauksista voi olla suppeampia kuin toiset. Kyselylomakkeessa oli muutamia termejä, jotka eri vastaajat ovat voineet tulkita eri tavalla. Tällainen on esimerkiksi ’koulutus’ – osalle vastaajista koulutuksena voidaan pitää esimerkiksi yrityksen tarjoamaa, organisoitua ohjausta, osan mielestä taas koulutusta voi olla sellainen toiminta, jonka joku toinen tulkitsee opastukseksi. Lisäksi eräs huomioitava asia kyselylomakkeessa on se, että osaan kysymyksistä vastaajat pystyivät valita useamman vastauksen ja osa saattoikin käyttää tätä oikeutta enemmän kuin toiset, mikä puolestaan voi muuttaa vastausten jakaumaa.
Myös haastatteluaineiston luotettavuudessa on huomioitava erinäisiä tekijöitä. Yrityksen puolelta haastateltiin ainoastaan yhtä työntekijää, sillä muulla yrityksen henkilöstöllä ei ollut vastaavaa kokemusta asiakasrajapinnassa työskentelystä tämänkaltaisten projektien kanssa.
Luotettavamman otoksen olisikin siten saanut haastattelemalla mahdollisuuksien mukaan myös muuta käyttöönotoissa mukana ollutta yrityksen henkilöstöä.
Työn tuloksia ei kannata hyödyntää vielä sellaisenaan vaan pohdittaessa prosessin uudistamista on tarkasteltava myös kunkin uuden toiminnallisuuden kehittämisen työläyttä ja suhteutettava sitä aikaansaataviin hyötyihin. Lisäksi esimerkiksi ohjepankin ja tiedotepankin käyttöönotossa olisi tarkasteltava kriittisesti ohjeiden ylläpidettävyyttä ja siten huolehdittava siitä, että nämä säilyvät ajantasaisina. Tämä vie toki aina työaikaa.
Tässä työssä ei tarkasteltu niin paljoa organisaation näkökulmasta käyttöönottoprosessia vaan pääpaino oli loppukäyttäjissä eli käyttöönoton mikrotasossa. Mikäli haluttaisi tutkia esimerkiksi vaikuttavuutta käyttöönotossa ja uuden teknologian käytössä, kannattaisi tarkastelua suunnata mikrotasoa ennemmin organisaatiotason tarkasteluun. Tällaisessa tarkastelussa myös kvantitatiivisen tiedon kerääminen ja tutkiminen olisi hyvin tärkeää.
Työ täyttää erään tutkimusaukon tarkastellessa mobiililaitteiden käyttöönottoa terveydenhuollon taustaprosesseissa, eli esimerkiksi huollon, varastotyöskentelyn sekä apuvälinelainausten parissa. Empiirisessä tarkastelussa selvisi, että myös terveydenhuollon tukitoimintojen käyttöönotossa arvostetaan hyvin pitkälti samoja tekijöitä kuin mitä kirjallisuus osoittaa merkittäviksi potilastyötä suoraan tukevien järjestelmien käyttöönotossa.
8 YHTEENVETO
Käyttöönoton myötä uusi järjestelmä ottaa ensiaskeleet organisaatiossa. Sen rooli uusien käyttäjien sitouttamisessa on merkittävä ja kriittiseksi tämän tekee se, että esimerkiksi käyttöönotossa mukanaoleva yritys on tyypillisesti mukana ohi menevän ajanjakson. Toisaalta on myös käyttöönottoa hoitavan yrityksen intressi viedä käyttöönotto läpi tehokkaasti ja vaikuttavasti – onnistuneen käyttöönottoprojektin myötä käyttöönottanut organisaatio pystyykin siten hallinnoimaan ja mahdollisesti levittämään uutta teknologiaa omatoimisesti organisaation sisällä jälleen uusille käyttäjille.
Kirjallisesta tarkastelusta selvisi, että onnistunut mobiiliteknologian käyttöönotto nojaa pitkälti tiedottamiseen, yhteydenpitoon ja koulutuksen merkitykseen. Lisäksi tuki käyttöönottoon on tärkeää niin organisaation sisältä, kuin ulkoisilta sidosryhmiltä. Onnistuneella käyttöönottoprosessilla voidaan mahdollistaa uudelle käyttäjäkunnalle matalan kynnyksen käyttö ja uuden opettelu. Hyvässä käyttöönottoprosessissa saadaan myös hillittyä muutosvastarintaa. Onnistuneen käyttöönottoprojektin kannalta on tärkeää, että menetelmät ja työjärjestys ovat kunnossa – siten voidaan keskityttyä käyttöönoton inhimilliseen puoleen ja huomioimaan siten paremmin käyttöönoton mikrotaso. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös itse teknologiaan. Etenkin silloin, kun on kyse potilastyössä hyödynnettävistä työkaluista, on kriittistä, että myös käyttäjät tiedostavat sovelluksen olevan turvallinen ja luotettava.
Työn empiirisessä osuudessa tarkasteltiin kohdeyrityksen nykyistä käyttöönottoa suhteessa ideaaliin käyttöönottoprosessiin. Kuva hyvästä käyttöönottoprosessista muodostettiin kahta eri tekijää yhdistämällä. Ensimmäinen näistä tekijöistä oli kirjallisuuden pohjalta muodostettu teoreettinen pohja hyvästä käyttöönottoprosessista. Toinen tekijä oli kerätty tieto kohdeyrityksen asiakkaille toteutetusta kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimuksen pääpaino oli sellaisissa käyttöönotoissa, jotka kohdeyritys oli toteuttanut organisaatioiden kanssa ennen tämän diplomityön tekemistä. Lisäksi kohdeyrityksessä toteutettiin haastattelu, jonka pohjalta pystyttiin toteamaan nykyisen käyttöönoton ominaispiirteet.
Kyselytutkimuksen tarkastelun pohjalta selvisi, että käyttäjät toivovat käyttöönotolta eniten hyvää tiedottamista, koulutuksia ja aikaa säästäviä toimenpiteitä. Lisäksi tärkeänä pidettiin
käyttöönotossa saatavaa tukea, mutta toisaalta myös sitä, että käytön voi aloittaa joustavasti.
Joustavan käytön puolesta puhuivat käyttäjien toiveet matalan kynnyksen käytöstä ja kokeilun ja testailun mahdollisuudesta. Merkittävä tekijä käyttäjille on myös sovelluksen toimintavarmuus.
Tässä työssä hyödynnettiin metodologisesti Quality Function Deployment -työkalua peilatessa käyttöönottoprosessin nykytilaa suhteessa aineiston keruusta saatuihin tuloksiin. Kyseisen tarkastelun pohjalta selvisi, että nykyprosessi vastaa kokonaisuutena kohtuullisesti asiakastarpeeseen tuen määrästä ja riittävästä tiedottamaan. Yrityksen ratkaisuista taas käytönajan tuki on hyvällä tasolla ja tämän vaikutus näkyy myös käyttöönottoprosessissa. Sitä vastoin tarkastelussa todettiin, että nykyprosessi ei vastaa kokonaisuutena vielä täysin käyttäjien tarpeeseen koulutusten ja riittävän tiedottamisen suhteen. Lisäksi prosessiläpikäynnin puute haastaa käyttöönottoprosessin soveltuvuutta asiakastarpeisiin nähden. Tämän analyysin pohjalta päätettiin kohdistaa käyttöönottoprosessin parannukset koulutuksiin, tiedottamiseen, prosessiläpikäyntiin ja parantamaan yleisesti käyttöönoton tukea.
Tämän jälkeen QFD-työkalua hyödynnettiin työssä toistamiseen arvioidessa kehitetyn käyttöönottoprosessin soveltuvuutta asiakastarpeisiin. Kyseisen tarkastelun pohjalta selvisi, että uudistettu käyttöönottoprosessi kasvattaa kokonaiskäyttöönoton soveltuvuutta asiakastarpeisiin nähden voimakkaasti. Yksittäisten muutosten osalta vaikutukset olivat erityisen suuria asiakastarpeisiin riittävästä tiedottamisesta, asianmukaisista koulutuksista ja suuremmasta tuesta käyttöönotossa. Lisäksi uusi ratkaisu mahdollistaisi paremmin kokeilukulttuuria. Suurimmat uuden käyttöönottoprosessin vaikutukset ovat prosessiläpikäynnillä, koulutuksella ja tiedotteilla. Lisäksi käyttöohjeiden monipuolisuus tukee asiakastarpeita kokonaisuudessaan. Tarkastelun perusteella voitiinkin todeta, että käyttöönottoprosessiin toteutettavat muutokset kannattaa toteuttaa ensisijaisesti juuri koulutuksiin, tiedottamiseen ja prosessiläpikäyntiin, sillä näiden vaikutus aiempaan prosessiin nähden on kaikkein suurin. Todettiin, että näihin prosessimuutoksiin pystytään parhaiten vaikuttamaan esimerkiksi toteuttamalla tiedote- ja ohjepankki, varaamalla projektipalaveri joka keskittyy prosessin läpikäyntiin sekä tutkimalla mahdollisuuksia simuloida sovelluksen käyttöä videon välityksellä. Tämän myötä esimerkiksi koulutuksia pystyttäisi videoimaan, mikä puolestaan tukisi sitä, että käyttäjät voisivat hyödyntää ohjevideoita omaan tahtiin.
Tutkimuksesta on havaittavissa, että myös kohdeyrityksen kontekstissa pätevät käyttöönottoprojekteissa samat periaatteet kuin mitä kirjallisuuskin painottaa. Järjestelmällisten mobiiliteknologian käyttöönoton menetelmien avulla pystytäänkin siten helpottamaan kohdeorganisaation työtä vaativan käyttöönoton äärellä, mutta myös projektoimaan itse yrityksen toimintaa. Tämä työ tarjoaakin erään mahdollisen tavan arvioida toiminnan soveltuvuutta asiakastarpeisiin nähden ja mahdollistaa siten yrityksen saavuttamaan strategian mukaiset tavoitteet asiakastarpeiden täyttämisessä.
LÄHTEET
Akao Y. 1988. The Practice of Applying Quality Deployment to New Product Development.
Japanese Standards Association.
Akao, Y. 1997. QFD: Past, Present, and Future. International Symposium on QFD Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Almqvist, F. 2019. Service Design During the Later Development Phases: Introducing a Service Design Roadmapping Approach. Teoksessa: M.A. Pfannstiel & C. Rasche, eds, Service Design and Service Thinking in Healthcare and Hospital Management: Theory, Concepts, Practice.
Springer International Publishing. s. 69-84.
Amadi-Echendu, J.E. & De Wit, F. C. P. 2015. Technology adoption: A study on post-implementation perceptions and acceptance of computerised maintenance management systems. Technology in Society. Vol. 43, s. 209-218.
Bajčetić, S., Tica, S., Zivanovic, P.V. & Milovanovic, B. 2018. Analysis of public transport users’ satisfaction using quality function deployment: Belgrade case study. Transport. Vol. 33 No. 3, s. 609–618.
Barrett, D., Thorpe J., Goodwin N. 2015. Examining perspectives on telecare: factors influencing adoption, implementation, and usage. Smart Homecare Technology and TeleHealth. Vol. 3 s. 1-8 https://doi.org/10.2147/SHTT.S53770 .
Bhavnani, S.P., Narula, J. & Sengupta, P.P. 2016. Mobile technology and the digitization of healthcare. European heart journal. Vol. 37 No. 18, s. 1428-1438.
Braun, R., Catalani, C., Wimbush, J. & Israelski, D. 2013. Community Health Workers and Mobile Technology: A Systematic Review of the Literature. PLoS ONE Vol. 8 No. 6 https://doi.org/10.1371/journal.pone.0065772
Brewster, L., Mountain, G., Wessels, B., Kelly, C. And Hawley, M. 2014. Factors affecting front line staff acceptance of telehealth technologies: a mixed-method systematic review. Journal of advanced nursing. Vol. 70 no. 1, s. 21-33.
Chanchaichujit, J., Tan, A., Meng, F. & Eaimkhong, S. 2019. Transforming and Managing Healthcare Projects. In: J. Chanchaichujit, A. Tan, F. Meng & S. Eaimkhong. Healthcare 4.0:
Next Generation Processes with the Latest Technologies. Singapore: Springer Singapore, s.
161-194.
Cheng, C.C., Chan, C.L., Chen. L. & Guo, S.H.M. 2019. Evaluation of the implementation of a mobile nursing information system. Online Journal of Nursing Informatics (OJNI), vol. 23 no. 3.
Cresswell, K.M., Bates, D.W. & Sheikh, A., 2013. Ten key considerations for the successful implementation and adoption of large-scale health information technology. Journal of the American Medical Informatics Association, 20(e1), s. e9-e13.
Dehe, B. & Bamford, D. 2017. Quality Function Deployment and operational design decisions - a healthcare infrastructure development case study. Production planning & control. Vol. 28 No. 14, s. 1177-1192.
Dufva, M., Hellström, E., Hietaniemi, T., Hämäläinen, T., Ikäheimo, H-P., Lähdemäki-Pekkinen, J., Poussa, L., Solovjew-Wartiovaara, A., Vataja, K. & Wäyrynen, A. 2020.
Megatrendit Koronan valossa. Sitra. Helsinki. 92 s.
Elkhodr, M., Shahrestani, S. & Cheung, H. 2016. Wireless enabling technologies for the Internet of things. Innovative research and applications in next generation high performance computing, IGI Global. s. 368–396. Saatavilla: https:// doi.org/10.4018/978-1-5225-0287-6.ch015.
Erdil, N.O. & Arani, O.M., 2019. Quality function deployment: more than a design tool. International journal of quality and service sciences, Vol. 11 No. 2, s. 142-166.
Ervasti, M. 2013. Understanding and predicting customer behaviour: Framework of value dimensions in mobile services. Journal of customer behaviour, Vol. 12 No. 2, s. 135-158.
Euroopan komissio. 2014. Healthcare in your pocket: unlocking the potential of mHealth.
European Comission, Bryssels. 10.4.2014. [WWW-dokumentti]. [viitattu 12.3.2021].
Saatavilla: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_14_394
Ficalora, J.P. & Cohen, L. 2010. Quality function deployment and Six Sigma a QFD handbook. 2 edn. Upper Saddle River, N.J: Prentice Hall.
Free, C., Phillips, G., Watson, L., Galli, L., Felix, L., Edwards, P., Patel, V. & Haines, A. 2013.
The effectiveness of mobile-health technologies to improve health care service delivery processes: a systematic review and meta-analysis. PLoS medicine, PLoS Med, Vol. 10 No. 1.
Gjellebæk, C., Svensson, A., Bjørkquist, C., Fladeby, N. & Grundén, K. 2020. Management challenges for future digitalization of healthcare services. Futures : the journal of policy, planning and futures studies. Vol. 124 No. 10 s. 26-36.
Glauner, P., Plugmann, P. & Lerzynski, G. 2021. Digitalization in Healthcare: Implementing Innovation and Artificial Intelligence. Cham: Springer International Publishing AG.
Gleason, B. & Bohn, J. 2019. Using Small Step Service Design Thinking to Create and Implement Services that Improve Patient Care. In: M.A. Pfannstiel & C. Rasche, Service Design and Service Thinking in Healthcare and Hospital Management: Theory, Concepts, Practice. Cham: Springer International Publishing, s. 39-53.
Glomsås, H.S., Knutsen, I.R., Fossum, M. & Halvorsen, K. 2020. User involvement in the implementation of welfare technology in home care services: The experience of health professionals—A qualitative study. Journal of Clinical Nursing, Vol. 29 No. 21-22, s. 4007-4019.
Goldschmidt, R.L. & Rona, M. 2021. Patient-Centered Digital Healthcare Technology - Novel Applications for Next Generation Healthcare Systems. Institution of Engineering and Technology. Lontoo. 326 s.
Gremyr, I. & Raharjo, H. 2013. Quality function deployment in healthcare: a literature review and case study. International journal of health care quality assurance. Vol. 26 No. 2, s. 135–
146.
Harjumaa, M., Laukkanen, M-L., Leväsluoto, J., Lähteenmäki, J., Nuutinen, M. & Talja, H.
(Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy). Tekemällä oppii - kokeilukulttuurista vauhtia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/2017. [WWW-dokumentti]. [viitattu 11.3.2021]. Saatavilla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160259/Tekem%C3%A4ll%C3%A 4_oppii_%20kokeilukulttuurista_vauhtia_sosiaali-ja_terveyspalveluiden_uudistamiseen.pdf Harvey, J. & Powell, J. (2019) Harnessing mobile devices to support the delivery of community-based clinical care: a participatory evaluation. BMC medical informatics and decision making. Vol. 19 No. 1, s. 134–134.
Helkkula, A. & Kelleher, C. 2010. Circularity of customer service experience and customer perceived value. Journal of Customer Behaviour, Vol. 9 No. 1, s. 37-53.
Hetemaa, T., Kannisto, R., Knape, N., Ridanpää, H., Rintala, E., R., Pekka, Suomela, T. &
Syrjänen, T. 2021. Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2019: Asiantuntija-arvio. THL 2021.
[WWW-dokumentti]. [Viitattu 24.5.2021] Saatavilla:
https://www.julkari.fi/handle/10024/141033
Holopainen A. 2015. Mobiiliteknologia ja terveyssovellukset, mitä ne ovat? Duodecim. Vol. 31 s. 1285–1290
Hopia, H., Heikkilä, J. & Lehtovirta, M. (2016). Terveyden mobiilisovellukset – hyötyä vai huvia? Tutkiva hoitotyö. Vol. 14 No. 1, s. 44-46
HUS. 2018. Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019-2021. [WWW-dokumentti]. [viitattu 5.4.2021]. Saatavilla: https://production.hus-ref.hus-prod.wdr.io/sites/default/files/2020-09/Talousarvio%202019%20ja%20taloussuunnitelma%202019%20-%202021.pdf
Jaakkola, E. & Alexander, M. 2014. The Role of Customer Engagement Behavior in Value Co-Creation: A Service System Perspective. Journal of Service Research, Vol. 17.
Jauhiainen, A. & Sihvo, P. 2015. Asiakaslähtöisten sähköisten terveyspalvelujen käyttöönotto – malli käyttöönotolle ja vaikuttavuuden arvioinnille. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, Vol. 7 No. 4
Kemp, E., Trigg, J., Beatty, L., Christensen, C., Dhillon, H.M., Maeder, A., Williams, P.A.H.
& Koczwara, B. 2020. Health literacy, digital health literacy, and the implementation of digital health technologies in cancer care: the need for a strategic approach. Health promotion journal of Australia, Vol. 32 No. 1, s. 104-114.
Khakurel, J. 2018. Enhancing the Adoption of Quantified Self-Tracking Devices. Lappeenranta University of Technology.
Khubchandani, J. & Price, J. H. 2017. Association of Job Insecurity with Health Risk Factors and Poorer Health in American Workers. Journal of community health. Vol. 42 No. 2. s. 242–
251.
Kirk, J. & Miller, M.L., 1986. Reliability and validity in qualitative research. Beverly Hills, Calif. ,: SAGE.
Kivisaari, S., Kohl, J. & Leväsluoto, J. 2014. Systeeminen näkökulma hyvinvointipalveluiden muutokseen: Onko hybriditoimijoille tarvetta? Espoo. VTT Technology 153. 32 s.
[WWW-dokumentti]. [Viitattu 3.3.2021]. Saatavilla:
https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2014/T153.pdf
Konttila, J., Siira, H., Kyngäs, H., Lahtinen, M., Elo, S., Kääriäinen, M., Kaakinen, P., Oikarinen, A., Yamakawa, M., Fukui, S., Utsumi, M., Higami, Y., Higuchi, A. & Mikkonen, K. 2019. Healthcare professionals’ competence in digitalisation: A systematic review. Journal of Clinical Nursing, J Clin Nurs. Vol. 28 No. 5-6, s. 745-761.
Kumpula, M. & Vesa, P. 2018. Asiakaslähtöisten digitaalisten työmenetelmien kehittäminen Joensuun kantakaupungin aikuissosiaalityössä. Kokoelmassa Nopeat kokeilut sote-alan digitalisaatiota edistämässä. Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia. Toim. Sihvo & Nykänen.
Karelia-ammattikorkeakoulu. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 29.4.2021]. Saatavilla:
https://www.karelia.fi/wp-content/uploads/2017/02/Digisote_loppujulkaisu.pdf
Kyytsönen, M., Vehko, T. & Saranto, K. 2021. Sairaanhoitajien asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttö mobiililaitteella sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksesta tiiviisti 17/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Lankinen, K. 2020. Digiloikka pysyväksi. Soste Suomen sosiaali ja terveys. (16.6.2020).
[WWW-dokumentti]. [viitattu 19.5.2021]. Saatavilla:
https://www.soste.fi/kansalaisyhteiskunta/digiloikka-pysyvaksi/
Lapan, S.D., Quartaroli, M.T. & Riemer, F.J. 2011. Qualitative Research: An Introduction to Methods and Designs. 1 painos. New York, NY: Jossey-Bass.
Lehmuskoski, A., Suhonen, M., Häkälä, N., Taina, J., Ailio, E. & Korhonen, E. 30.3.2021.
Kanta-palveluiden käsikirja sosiaalihuollon toimijoille. [WWW-dokumentti]. [viitattu
12.6.2021]. Saatavilla:
https://yhteistyotilat.fi/wiki08/pages/viewpage.action?pageId=61058893
Leväsluoto, J. & Kivisaari, S. 2012. Kohti asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumalleja. VTT Technology vol 62. VTT, Espoo. 32 s.
Lewy, H. 2015. Wearable technologies – future challenges for implementation in healthcare services. Healthcare technology letters, Healthc Technol Lett. Vol. 2 No 1, s. 2-5.
Li, H., Liu, Y. & Suomi, R. 2013. Exploring the factors motivating e-service users’ WOM behaviour. International Journal of Services Technology and Management. Vol. 19, No. 4-6, s.
187-200
LSHP. 2020. Muutettu toiminta- ja taloussuunitelma 2020-2022. [WWW-dokumentti]. [viitattu 5.4.2021]. Saatavilla: https://www.lshp.fi/download/noname/%7B91173DB6-0CF3-4684-B974-9E7F54F4264C%7D/16051
Lucas, Henry. 1985. Analysis, Design and Implementation of Information Systems. McGraw-Hill Education.
Madu, C. N. 2020. The house of quality in a minute : a guide to quality function deployment (Third edition.). Information Age Publishing, Inc.
Marbach, J., Lages, C. R., & Nunan, D. 2016. Who are you and what do you value?
Investigating the role of personality traits and customer-perceived value in online customer engagement. Journal of Marketing Management. Vol. 32 No. 5-6, s. 502–525.
https://doi.org/10.1080/0267257X.2015.1128472
Maritan, D. 2015. Practical Manual of Quality Function Deployment. Cham: Springer International Publishing.
Materla, T., Cudney, E. A., & Antony, J. 2019. The application of Kano model in the healthcare industry: a systematic literature review. Total Quality Management & Business Excellence, Vol. 30 No 5-6, s. 660–681. Saatavilla: https://doi.org/10.1080/14783363.2017.1328980 Melkas, H., Gustafsson, C., Hennala, L., Pekkarinen, S., Tuisku, O., Thommes, K., Hoppe, J.A.
& Johansson-Pajala, R-M. 2020. Hoivarobotiikka: Perehdyttämisen polkuja käyttäjille ja yhteiskunnalle. LUT-yliopisto. [WWW-dokumentti]. [viitattu 15.3.2021]. Saatavilla:
https://www.robotorientation.eu/wp-content/uploads/2020/03/Orient-Hoivarobotiikka.pdf Menor, L.J. & Johnson, P.F. 2012. Service operations management and service supply network triadic arrangements. 4th World Conference Production & Operations Management.
Miles, M.B. & Huberman, A.M., 1994. Qualitative data analysis : an expanded sourcebook. 2 edn. Thousand Oaks: Sage Publications.
Mitikka, M. 2016. Kotihoidon mobiiliteknologia ja uudet toimintamallit – mikä muuttuu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. (25.5. 2016). [PowerPoint-diat]. [viitattu 19.5.2021].
Saatavilla: http://atk-paivat.fi/2016/S11-Mitikka.pdf
Mitra, A. 2016. Fundamentals of Quality Control and Improvement. New York: John Wiley &
Sons, Incorporated.
Mizuno, S. & Akao, Y. 1978. Quality Function Deployment: A Company-wide Quality Approach. JUSE Press.
Moro Visconti, R. & Morea, D., 2020. Healthcare Digitalization and Pay-For-Performance Incentives in Smart Hospital Project Financing. International journal of environmental research and public health, Int J Environ Res Public Health. Vol. 17 No. 7, s. 2318.
Mäkelä, M. & Mäkijärvi, M. (2017). Teknologia mullistaa sairaalat ja lääkärintyön - otatko haasteen vastaan? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Vol. 133 No. 5 s. 435-436.
Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/5/duo13606
Natee, S., Low, S.P. & Teo, E.A.L. 2016. Quality Function Deployment for Buildable and Sustainable Construction. 1 painos. Springer Singapore.
Nykänen, J. & Lind, S. 2018. Logistiikkarobotti törmäsi hissiin. Kokoelmassa Nopeat kokeilut sote-alan digitalisaatiota edistämässä. Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia. Toim. Sihvo &
Nykänen. Karelia-ammattikorkeakoulu. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 23.4.2021].
Saatavilla: https://www.karelia.fi/wp-content/uploads/2017/02/Digisote_loppujulkaisu.pdf Ohfuji, T. 1993. Quality Function Deployment: The basics of QFD. Societas Qualitatis, Vol.
7, No.2, s. 2-3
Ooi, L. C., and Tan, P. 2016. Our IT journey: One patient-one record. In Singapore’s healthcare system s. 337–350. World Scientific. Saatavilla: https://doi. org/10.1142/9648
Palvelupäällikkö Polycon Oy. 2021. Haastattelu. 4.5.2021.
Pekkola, S. & Ukko, J. 2016. Exploring added value through the service process: A comparative multiple case study. Benchmarking. Vol 23 No. 5, s, 1249-1263.
Pheng, S. L. & Rui, Z. 2016. Service Quality for Facilities Management in Hospitals. 1 painos.
Singapore: Springer Singapore.
Pohjosenperä, T., Kekkonen, P., Pekkarinen, S. & Juga, J. 2018. Service modularity in managing healthcare logistics. The International Journal of Logistics Management. 30.
10.1108/IJLM-12-2017-0338.
Poissant, L., Pereira, J., Tamblyn, R. & Kawasumi, Y. 2005. The Impact of Electronic Health Records on Time Efficiency of Physicians and Nurses: A Systematic Review. Journal of the American Medical Informatics Association. Vol. 12 No. 5, s. 505-516.
PSSHP. 2020. KYSin vuodeosastotoiminta uudistuu. [WWW-dokumentti]. [viitattu 5.4.2021].
Saatavilla:
https://www.psshp.fi/uutisarkisto?p_p_id=1_WAR_newsarchiveportlet&p_p_lifecycle=0&p_
p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_1_WAR_newsarchiveportlet_newsItemId=8619054&_1_WAR_news archiveportlet_action=showArticle
Punna, M. & Raitio, K. 2016. Mobiilimenetelmät Ja Pelillisyys työmenetelminä Sosiaali- Ja Terveysalan asiakastyössä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. Vol. 8 No. 4, s. 224-30.
Saatavilla: https://journal.fi/finjehew/article/view/60199.
Puusa, A., Juuti, P. & Aaltio, I. 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki. Gaudeamus.
Reponen, J. 2018. Käytettävyys ratkaisee potilastietojärjestelmien hyödyn. Suomen Lääkärilehti. Vol. 34 No. 73, s. 1783
ReVelle, J.M., Moran, J. W. & Cox, C.A. 1998. The QFD Handbook. John Wiley & Sons.
Robinson, H. 2011. Making Healthcare mobile – how the NHS is Moving With the Times in Mobile Device Usage. Isosec. Julkaistu 11.11.2020. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 15.3.2021].
Saatavilla: https://isosec.co.uk/2020/11/making-healthcare-mobile/
Rouleau, G., Gagnon, M. & Côté, J. 2015. Impacts of information and communication technologies on nursing care: an overview of systematic reviews (protocol). Systematic Reviews. Vol. 4 No. 1, s. 75.
Ruohomäki, V. 2020. Etätyöloikka ja hyvinvointi koronakriisin alussa. Teoksessa Työpoliittinen aikakauskirja – Finnish Labour Review. Vol. 2/2020. Helsinki. Työ ja elinkeinoministeriö.
Rydenfält, C., Persson, J., Erlingsdottir, G. & Johansson, G. 2019. eHealth Services in the Near and Distant Future in Swedish Home Care Nursing. Computers, informatics, nursing, Comput Inform Nurs. Vol. 37 No. 7, s. 366-372.
Räty, L., Hovinen, S. & Haatainen, T. 2015. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena: Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
[WWW-dokumentti]. [Viitattu 21.4.2021] Saatavilla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf
Saranto, K., Kinnunen, U., Koponen, S., Kyytsönen, M., Hyppönen, H. & Vehko, T. 2020.
Sairaanhoitajien valmiudet tiedonhallintaan sekä kokemukset potilas-ja asiakastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 12, s. 212-228.
Saunila, M., Ukko, J. & Rantala, T. 2018. What determines customers’ engagement in the digital service process? Journal of Manufacturing Technology Management.
Saunila, M., Ukko, J. & Rantala, T. 2019 What determines customers’ engagement in the digital service process? Journal of manufacturing technology management. Vol. 30 No. 8, s. 1216–
1229.
Sharpe, B. & Hemsley, B. 2016. Improving nurse–patient communication with patients with communication impairments: hospital nurses’ views on the feasibility of using mobile communication technologies. Applied nursing research. Vol. 30 s. 228–236.
Shiu, M., Jiang, J. & Tu, M. 2013. Quality strategy for research and development. Hoboken, New Jersey: Wiley.
Silander, K., Torkki, P., Lillrank, P., Peltokorpi, A., Brax, S.A. & Kaila, M. 2017. Modularizing specialized hospital services: Constraining characteristics, enabling activities and
Silander, K., Torkki, P., Lillrank, P., Peltokorpi, A., Brax, S.A. & Kaila, M. 2017. Modularizing specialized hospital services: Constraining characteristics, enabling activities and