Työn tavoitteena oli selvittää asuntosijoitukseen liittyviä asioita, esimerkiksi mitä otettava huomioon asunnonhankinnassa, mitä riskejä on, ja miten sijoitusasun-toja verotetaan. Lisäksi tutkin asuntorahassijoitusasun-toja muutamaa yhtiötä haastatellen.
Hankintaan liittyen kannattaa miettiä kunnolla miltä paikkakunnalta asunnon hankkii sekä minkä ikäinen ja kokoinen asunto on. Yksiön vilkkaasta kaupungista saa helpommin vuokralle kuin kolmion ja uudemmissa asunnoissa ei ainakaan heti pitäisi olla rahaa syöviä remontteja tiedossa. Sijoitusasuntojen verotukseen saa laittaa erilaisia verovähennyksiä, muun muassa remontoinnista aiheutuneita kuluja saa vähentää.
Opinnäytetyötä tehdessäni minulle selvisi kyllä uusia asioita asuntosijoittami-sesta. Esimerkiksi en itse ole sijoitusasunnostani koskaan laskenut tuottopro-senttia, mutta nyt olen sen asunnostani laskenut ja ei ollenkaan hassumpi tulos ollut. En aikanaan asuntoa sijoitusasunnoksi ostanut, mutta elämäntilanteeni muututtua asunto jäi epäkäytännölliseksi itselle, enkä sitä halunnut vielä myydä, niin päätin laittaa sen vuokralle. Hyödyllistä tietoa tuli itselle ainakin remontteihin liittyvistä vähennystavoista verotuksessa.
Luvusta 2.2. Riskit heräsi ajatuksia parista kohtaa; vuokralaisriskiä voi tosiaan yrittää pienentää tarkistamalla vuokralaisen luottotiedot, mutta ei se mielestäni takaa kuitenkaan vuokranmaksua tai miten vuokralainen kohtelee asuntoa, ulko-kuori voi pettää. Toisaalta luottotiedoton vuokralainen voi olla todella hyväkin vuokralainen, koska hänellä saattaa olla vaikeuksia saada asuntoa ja sen saa-dessaan vuokrat tulee hoidettua, jottei menetä asuntoa. Vastikeriskiä voi tosiaan yrittää pienentää valitsemalla sijoitusasunto isommasta taloyhtiöstä, jotta kulut jakautuvat muun muassa pienemmiksi yhteisten pihojen huoltamisesta: itse en ollut ajatellut asiaa ollenkaan aikaisemmin. Aikaisemmin lueteltujen riskien li-säksi itsellä tulee mieleen mahdollinen isännöitsijään liittyvä riski, esimerkiksi isännöitsijä ei oikein hallitse töitään tai sitten ei ole ihan rehellinen. Omalla koke-muksella muutama vuosi takaperin sijoitusasuntoni taloyhtiön isännöitsijällä meni vähän omat ja taloyhtiön rahat sekaisin, ja asia on vieläkin tutkinnassa. Eli
kan-nattaa mahdollisuuksien mukaan valita isännöitsijä hyvin. Riskejä tutkiessani yh-teenvetona voisin sanoa pahimman riskin olevan sijoittaja itse; riskejä voi pienen-tää, kun tutkii ja perehtyy kohteisiin kunnolla.
Asuntorahastot ovat kätevä sijoitusmuoto, kun ei tarvitse itse kohteita hankkia ja siinä säästää aikaa ja vaivaa. Huonona puolena toisaalta olivat erilaiset palkkiot rahastoissa, mutta kuitenkin sijoitus on riskittömämpää hajautuksen vuoksi.
Haastattelujen perusteella asuntorahastot ovat sopivia tasaisen tuoton hakijoille, ja matala korkotaso on saanut asuntorahastoihin sijoittajat liikkeelle. Mukaan ra-hastoihin voi päästä muutamalla satasella, ja sekin varmasti lisää sijoittajia asun-torahastoihin. Asuntosalkku Oy antoi haastattelussa vain aika yleispyöreitä vas-tauksia. Olisin heiltäkin kaivannut lukuja, jotta olisin voinut vertailla kaikkia kol-mea yhtiötä kunnolla.
Tutkiessani asuntojen hintakehitystä Helsinki/Lahti/Jyväskylä-alueilla, kaikilla paikkakunnilla yksiöiden hinnat olivat korkeimmat ja kolmioiden alimmat, mutta onhan se totta, että ei kolmioista voi samoja neliöhintoja pyytää kuin yksiöistä.
Hinnoista tulisi tosiaan niin huimia, ettei ”normaali-ihmisellä” olisi varaa niitä hank-kia. Todella korkealta hinta kuulosti Helsingin kalleimmalla alueella; Punavuoren neliöhinta vuoden 2017 lopussa oli 7720 euroa/neliö. Lahdessa kallein alue oli Jalkaranta, 2983 euroa/neliö; ero on paikkojen välillä todella iso. Pääkaupunki-seutu on kuitenkin pääkaupunkiPääkaupunki-seutu ja siellä on tietenkin kaikki kalliimpaa.
Kaiken kaikkiaan keräsin opinnäytetyöhöni paljon hyödyllistä tietoa asuntosijoit-tamisesta ja olisin itse mielelläni lueskellut tätä, kun aloin aikoinaan suunnittele-maan asuntoni vuokraamista. Toivottavasti tätä opinnäytetyötä hyödyntävät muut asuntosijoittamisesta kiinnostuneet henkilöt, jotka ovat aloittelemassa sijoitta-mista ja tarvitsevat alan tietoa.
LÄHTEET
Asuntojenhinnat.fi. 2018. Myytyjen asuntojen tilastot, neliöhinnat ja hintojen ke-hitys. Viitattu 24.5.2018. http://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilas-tot/.
Asuntosalkunrakentaja 2017. Vuokratuotto. Viitattu 25.4.2018. http://asuntosal-kunrakentaja.fi/asuntosijoittaminen/vuokratuotto/.
Fasoúlas, E., Manninen, P. & Niiranen, V. 2014. Sijoittajan verotus. 2., uudis-tettu painos. Helsinki: Finanssi- ja vakuutuskustannus Finva.
Hänninen, Heli 2018. Asuntosijoittamisen perusteet: Asuntorahastot Osa 1 – Hyvä vaihtoehto?. Viitattu 8.5.2018. http://sijoitusovi.com/asuntorahastot-onko-hyva-vaihtoehto/.
Kananen, Jorma 2008. Kvali – Kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet.
Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kärhä, Tiina. 2018. Asuntorahasto. Sähköposti niina.bragge@edu.lapinamk.fi 25.5.2018. Tulostettu 24.7.2018.
Laurila, Teemu 2018. Asuntosalkku Oy. Sähköposti niina.bragge@edu.la-pinamk.fi 31.7.2018. Tulostettu 9.8.2018.
Linnainmaa, Leena & Palo, Marianne 2007. Asunnon hankintaopas. 2., uudis-tettu painos. Jyväskylä: Kiinteistöalan kustannus Oy.
Nieminen, Katri. 2017. Sijoitusasuntoja on yhä useammalla suomalaisella. Kes-kisuomalainen 24.4.2018.
OP.fi 2018. Viitattu 11.5.2018. https://uusi.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoi-
tukset/rahastot/kaikki-rahastot/op-vuokratuotto?cmpid=.ha- varho..hark.google.sem.bra_vuokratuotto.ha_jn_asuntosijoittami- nen&gclid=CjwKCAjw_tTXBRBsEiwArqXyMnEosl4vHmZrzZ_lghmKo-RQhgxwXE1XueSIj9nosBNXWpu2z0f-YBoC9WkQAvD_BwE.
Orava, Joonas & Turunen, Olli 2013. Osta, vuokraa, vaurastu. Helsinki: Talen-tum 2013.
Pesonen, Mika 2013. Sijoituspokkari: Säästäjästä sijoittajaksi. Jyväskylä: Do-cendo 2013.
Pohtila, A. 2018. Opinnäytetyö/kysymyksiä. Sähköposti niina.bragge@edu.la-pinamk.fi. 11.6.2018. Tulostettu 24.7.2018.
S-pankki.fi 2018. Viitattu 11.5.2018. https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja- sijoittaminen/rahastot/s-asuntorahasto/?gclid=Cj0KCQjw28_XBRDhARI-
sAEk21FjrULBklqXk82AoijR-Aqmw0IP841iHHP-bwhP4- HTFG1pe_87ZqV0aAof6EALw_wcB&gclsrc=aw.ds&dclid=CN-R2IqB_doCFYmamwod14gMEA.
Suomen vuokranantajat.fi 2017a. Arvonnousu. Viitattu 24.5.2018. https://vuok-ranantajat.fi/asuntosijoittaminen/sijoitusstrategia/arvonnousu/.
Suomen vuokranantajat.fi 2017b. Tuottotutkimus 2017 (PTT). Viitattu 8.5.2018.
https://vuokranantajat.fi/asuntosijoittaminen/tutkimukset/tuottotutkimus/.
Tilastokeskus 2018. Vuokra-asunnot alueittain 2018, 1. neljännes. Viitattu 8.5.2018. https://www.stat.fi/til/asvu/2018/01/asvu_2018_01_2018-05-03_tau_001_fi.html.
Ultrakiinteistöt.fi 2017. Asunnot sijoituskohteena – erityispiirteet ja riskit. Viitattu 19.6.2018. https://www.ultrakiinteistot.fi/yritys/artikkelit/8-asuntosijoittaminen/10-asunnot-sijoituskohteena-erityispiirteet-ja-riskit.
Verohallinto 2016a. Asunnon myynti. Viitattu 31.7.2018. https://www.vero.fi/hen-kiloasiakkaat/asuminen/asunnon_myynti/.
Verohallinto 2016b. Asuntolainan korkovähennys. Viitattu 26.4.2018.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennyk-set/ilmoita_itse_nama_vahennykse/asuntolainan_korkovahennys/.
Verohallinto 2017. Asunto-osakkeen ostaja – maksa varainsiirtovero ja tee il-moitus. Viitattu 26.4.2018. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/va-rainsiirtovero/asuntoosakkeen_ost/.
Verohallinto 2018. Miten veron määrä lasketaan? Viitattu 31.7.2018.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/vuokratulot/miten-veron-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-lasketaan/.
Vuokraovi.com 2018. Viitattu 8.5.2018. https://www.vuokraovi.com/vuokra-asunnot?page=3&pageType=.
Vuokraturva 2018. Asunnon vuokrauksen käsikirja. Viitattu 31.7.2018.
https://www.vuokraturva.fi/tietopankit/asunnon-vuokrauksen-kasikirja/vuokraso-pimuksen-tekeminen/#yleista.
Väänänen, Pekka 2018. Näin sijoitat menestyksekkäästi sijoitusasuntoihin. E-kirja. Viitattu 26.4.2018.
https://gallery.mail- chimp.com/e47a0495a9e7d3d7474792bb3/files/N%C3%A4in_sijoitat_menes-tyksekk%C3%A4%C3%A4sti_asuntoihinP%C3%A4ivitetty.pdf.
LIITTEET
Liite 1. Kysymyslomake
Liite 1. Kysymyslomake
Asuntorahastot – kysely 2018
1. Ovatko rahastoon sijoittajat yksityisiä henkilöitä vai yrityksiä? Vai molem-pia?
2. Voiko sijoittaja vaikuttaa mihin kohteisiin sijoitussumma hajautetaan?
3. Minkä suuruisia sijoitussummat ovat keskimäärin?
4. Mikä on keskimääräinen sijoitusaika?
5. Missä päin sijoituskohteet sijaitsevat?
6. Onko asuntorahasto sijoittaminen suosittua?
7. Kuinka riskialtista asuntorahastosijoitus on mielestänne asteikolla 1 - 4 (1
= ei riskiä, 2 = pieni riski, 3 = kohtalainen riski, 4 = suuri riski)?
Kiitos vastauksistanne!