4. H UUMAUSAINERIKOKSIIN LIITTYVÄT PAKKOKEINOT
4.2 Vapauteen kohdistuvat pakkokeinot
4.2.2 Pidättäminen
4.2.2 Pidättäminen
Esitutkinta pakkokeinot 71 kirjan mukaan "pidättäminen on pakkokeino, jolla rikoksesta epäillyltä riistetään vapaus joksikin aikaa pitämällä häntä säilössä esitutkinnan turvaami-seksi ja/tai hänen mahdollista myöhempää vangitsemistaan varten"
Pidättäminen voi koskea joko rikoksesta epäiltyä tai jo syytettynä olevaa. Pidättämisen tarkoituksena on lähes poikkeuksetta esitutkinnan turvaaminen, eli rikoksesta epäillyn pa-kenemisen estäminen, tutkinnan vaikeuttamisen estäminen ja rikollisen toiminnan jatka-misvaaran estäminen.72
Pidättämisen edellytykset on kirjattu PKL 2:5 §. Pidättämistä koskeva pykälä on jaettu yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisen yleisissä edellytyksissä edel-lytetään, että on ensinnäkin käsillä rikos, joka epäillään tehdyksi. Sen jälkeen arvioidaan näytön tasoa, jolla kyseessä olevan henkilön epäillään syyllistyneen tähän rikokseen. Hen-kilöä voidaan epäillä kyseistä rikoksesta joko todennäköisin syin tai syytä epäillä tasolla.
Kun henkilöä epäillään todennäköisin syin rikoksesta, sisältää epäilys tason, jolla on to-dennäköistä syytä epäillä henkilön syyllistyneen ko. rikokseen.
71 Helminen ym 2014, s.825
72 Helminen ym 2014, s.825
Verekseltään rikoksesta tavatun henkilön voidaan epäillä todennäköisellä syyllä syyllisty-neen kyseessä olevaan rikokseen. Syytä epäillä -kynnykselläkin pidättäminen on mahdol-lista, jos pidättäminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää, mutta vaatii jatkossa syyllisyyttä konkretisoivaa lisänäyttöä. 73. Syytä epäillä -kynnyksellä pidät-tämisestä käsitellään oikeuskirjallisuudessa myös kvalifioituna pidättämisenä.
Vähimmän haitan periaatteen mukaisesti pidättämiseen ei tule turvautua, jos pakkokeinon käytön tavoitteet ovat saavutettavissa vapaudenriistoa lievemmällä mainittujen pakkokei-nojen vaihtoehtona olevalla pakkokeinolla74
Ketään ei saa pidättää, jos pidättäminen olisi kohtuutonta asian laadun taikka rikoksesta epäillyn iän tai muiden henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi. Kohtuuttoman pidättämisen kielto korostuu pidättämiskynnystä koskevissa ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuissa.
Useissa päätöksissä on viitattu vanhan pakkokeinolain esitöihin75, joiden mukaan pidättä-minen on kohtuutonta, jos tutkittavana olevasta rikoksesta ei yleisen rangaistuskäytännön mukaan seuraa sakkoa ankarampaa rangaistusta.
Henkilön pidättämisessä on oltava käsillä pidättämisen yleisten edellytysten lisäksi myös erityiset edellytykset. Koska olen rajannut opinnäytetyössäni käsiteltävät rikosnimikkeet huumausainerikokseen ja huumausaineen käyttörikokseen, niin keskityn pidättämisenkin osalta vain niihin. RL 50:1§ huumausainerikos on rangaistavuudeltaan sen verran vaka-vampi rikos kuin RL 50:2a§ huumausaineen käyttörikos, että siihen voidaan soveltaa pidät-tämisen edellytyksiä selkeästi laajemmin.
Huumausainerikoksen osalta voidaan soveltaa PKL 2:5§ pidättämisen edellytyksistä pykä-län 2. kohdan edellytystä, jonka perusteella rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan pidättää, jos rikoksesta on säädetty lievempi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta, mutta siitä säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että käsillä joko paonvaara tai esitutkinnan karttamisvaara, vaikeuttamisvaara tai rikollisen toiminnan jatkamisvaara.
73 Rantaeskola - Saukonniemi 2014, s.48
74 HE 222/2010 vp s.247
75 HE 14/1985 vp
Käsiteltävässä rikostapauksessa pitää olla sellaisia objektiivisia perusteita, jotka tapaukses-sa ilmenneiden seikkojen valostapaukses-sa yleisen elämänkokemuksen mukaan antavat aihetta epäil-lä, että rikoksesta epäilty pakenisi, karttaisi tai sotkisi esitutkintaa tai jatkaisi rikollista toi-mintaa, ellei häntä pidätettäisi.76
Kun tarkastellaan rikoksen enimmäisrangaistusta, huomioon ei oteta RL 6:8§ mainittuja rangaistuksen yleisiä vähentämisperusteita, joita ovat mm. yritys, avunantoa tai rikoksesta epäillyn alle 18 vuoden ikä. Nämä perusteet, erityisesti rikoksesta epäillyn ikä on kuitenkin otettava huomioon, kun harkitaan pidättämisen edellytyksiin liittyvää kohtuullisuusarvio-ta.77
Viitattaessa henkilökohtaisiin olosuhteisiin, tulee lähinnä kyseeseen, onko epäillyllä vaki-tuinen asunto ja työpaikka. Tähän liittyy myös epäillyt perhesuhteet, sosiaaliset sidonnai-suudet sekä hänen aikaisempi elämänsä ja käyttäytyminen.78 PKL 2:5:1 2 a kohdassa mai-nittu paonvaaran voidaan tulkita olevan käsillä selkeästi, kun epäilty on tavattu pakosalta, yrittänyt paeta, ilmaissut pakoaikeensa tai tehnyt pakovalmisteluja. Pakenemiseen viittaa myös se, että epäilty on ollut poissa työpaikalta syytä ilmoittamatta tai hän ei ole tavoitet-tavissa asunnossaan. 79
PKL 2:5:1 2 b kohdassa on mainittu vaikeuttamisvaara, josta käytetään myös nimityksiä jälkienpeittämisvaara ja kolluusiovaara. Vaikeuttamisvaaralla tarkoitetaan sitä, että epäilty vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä, turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todis-tusaineistoa taikka vaikuttamalla todistajaan, asianomistajaan, asiantuntijaan tai rikos-kumppaniin.
Vaikeuttamisvaara on usein suurimmillaan esitutkinnan alkuvaiheessa, minkä vuoksi sillä on suurempi merkitys pidättämisperusteena kuin sitten esitutkinnan jatkotoimenpiteenä mahdollisesti tulevan vangitsemisen perusteena. Pakkokeinolaissa on lueteltu kollusiiviset toimintatavat, joita ovat esinetodisteiden hävittäminen tai kätkeminen taikka sellaisiin hen-kilöihin vaikuttaminen, joita saatetaan kuulla esitutkinnassa asian selvittämiseksi.
76 Helminen ym. 2014, s.828
77 Helminen ym. 2014, s.828
78 Rantaeskola - Saukonniemi 2014, s.49
79 Helminen ym. 2014, s. 828
Näistä esimerkkinä voidaan mainita rikosjälkien sotkeminen, tekovälineen tai rikokseen liittyvien asiakirjojen hävittäminen sekä rikoksen kautta saadun omaisuuden kätkeminen.80 Ajallisesti jälkien peittäminen tulee kysymykseen pääsääntöisesti heti tai melko pian rikok-sen jälkeen. Henkilöinä, joihin epäilty voi pyrkiä vaikuttamaan rikokrikok-sen selvittämirikok-sen sot-kemiseksi, luetellaan lainkohdassa todistaja, asianomistaja, asiantuntija ja rikoskumppani.
Vaikuttamisen muotoina voi tulla kyseeseen uhkailu tai taivuttelu, mutta myös muunlainen manipulointi, esimerkiksi sopiminen tietynsisältöisestä valheellisesta kertomuksesta.81 PKL 2:5:1 2 c kohdassa mainitaan jatkamisvaara, joka tarkoittaa tilannetta, jossa epäillyn voidaan arvioida tekevän uusia rikoksia eli jatkavan rikollista toimintaa. Rikollisen toimin-nan jatkamisvaaraa arvioitaessa tekijän aikaisempi rikollisuus sekä rikoksen nopea uusimi-nen ovat tärkeitä kriteerejä. Pelkästään rikosrekisteritietoja tulkitsemalla ei tätä perustetta voitaisi käyttää.82
Huumausainerikosten osalta jatkamisvaara on huomattavasti vähemmän käytetty pidättä-misen erityisperuste kuin aikaisemmin käsitellyt karttamisvaara ja vaikeuttamisvaara. Käy-tännössä jatkamisvaara voisi tulla kyseeseen huumausainerikoksesta epäillyn kohdalla ti-lanteissa, joissa hänellä on runsaasti rikollista menneisyyttä sekä uusimmat rikokset ovat kohtalaisen tuoreita.
Nämä asiat kiinniotto- ja pidättämispäätöksen tekevä johtokeskuksen yleisjohtaja tarkistaa rikosrekisterin osaotteen lisäksi poliisiasian tietojärjestelmästä (Patja).
PKL 2:5:1 momentin kohtien 3 ja 4 mukaisesti henkilön kiinniottaminen ja pidättäminen-kin ovat mahdollisia myös huumausaineen käyttörikos epäilyssä, koska näiden edellytysten mukaisissa erityisissä edellytyksissä ei ole ankarimman rangaistuksen edellytystä.
Kohdassa 3 mainitaan rikoksesta epäillyn henkilön pidättämisestä identifiointitarkoitukses-sa, jolloin rikoksesta epäilty on tuntematon ja kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitet-taan taikka antaa niistä ilmeisen virheellisen tiedon.
80 Helminen ym. 2014, s.830
81 Rantaeskola - Saukonniemi 2014, s.49
82 Helminen ym. 2014, s.830
On otettava huomioon, että väärien henkilö- tai yhteystietojen antamisen osalta epäilykyn-nys on korkea. Lainkohdan täyttymisen edellytyksenä on, että epäilty on antanut ilmeisesti virheellisen tiedon. 83
Kohdassa 4 mainitaan kvalifioitu paonvaara, jonka mukaan rikoksesta epäilty voidaan pi-dättää rikoksen enimmäisrangaistuksesta riippumatta, jos hänellä ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja on todennäköistä, että hän poistumalla maasta karttaa esitutkintaa, oikeuden-käyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa. On huomattava, että maastapoistumisvaarasta tulee olla todennäköisyysnäyttö, eikä henkilöä voida pidättää pelkästään silla perusteella, että hän asuu ulkomailla. Kohdan edellyttämästä karttamisen todennäköisyydestä tulee esittää selvitystä.84
Kun harkitaan pidättämistä pakkokeinolain 2 luvun 5 §:n 1 momentin kohtien 3 ja 4 perus-teella, toimenpidettä on arvioitava yleisten periaatteiden näkökulmasta.