Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

kielellinen tietoisuus, käsite- ja sanavarasto sekä kirjainten ja sanojen tunnistaminen. Kielen ja kommunikaatiotaitojen opetusmenetelmiä ovat mm. vuorovaikutteiset leikit, kuvakommunikointi ja tukiviittomat.

SOSIAALISET TAIDOT

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittyminen. Kannustus, positiivinen ja realistinen palaute, onnistumisen kokemukset sekä myönteinen ilmapiiri lisäävät oppilaan oppimismotivaatiota. Osallisuuden kokemisen kautta oppilaan minäkuva ja itsetuntemus vahvistuvat. Sosiaalisten taitojen opetuksen osa-alueita ovat mm. fyysinen kontakti, katsekontakti, hymyileminen, vuorovaikutus oppilaan ja aikuisen välillä, vuorovaikutus oppilaiden välillä, tunnetaidot, leikki ja yhteistoiminta sekä hyvät tavat. Sosiaalisten taitojen opetusmenetelmiä ovat mm. vuorovaikutusleikit, pelit, sosiaaliset tarinat ja ryhmätoiminta.

KOGNITIIVISET TAIDOT

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas jäsentää aisti-informaatiota ja sen kautta saatua tietoa, hahmottaa ympäröivää todellisuutta sekä yhdistää asioita ja tapahtumia mielekkäällä tavalla. Kognitiivisten taitojen harjaannuttamiseen sisältyvät mm. aistien stimulointi, syy- ja

seuraussuhteiden tutkiminen, luokittelu sekä muistitoimintojen ja ongelmanratkaisutaitojen

harjoitteleminen. Eri oppiaineiden sisältöjä voidaan käyttää kognitiivisten taitojen harjoittelemiseen.

PÄIVITTÄISET TAIDOT

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas kehittyy mahdollisimman omatoimiseksi.

Hänen itsenäistymistään tuetaan. Oppilasta ohjataan osallistumaan kodin ja koulun askareisiin, hahmottamaan lähiympäristöään ja tutustumaan sen palveluihin sekä tutustumaan kestävään kehitykseen. Päivittäisten taitojen opetus on luonnollisena osana jokaista koulupäivää. Taitoja harjoitellaan eri ympäristöissä, jotta opittu taito yleistyisi. Päivittäisiin taitoihin sisältyvät oman henkilökohtaisen hygienian, hyvinvoinnin ja terveyden hoito. Opetuksen tulee sisältää myös

turvallisuutta, asumista, liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen opetustilanteita ovat mm. ruokailu-, pukeutumis-, liikkumis- ja siisteyskasvatustilanteet sekä liikenteessä ja luonnossa liikkuminen.

7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, sen voi tehdä myös oppilas tai huoltaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua hänelle järjestettyyn tukiopetukseen.

Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet tukiopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös tukiopetuksen tavoitteet ja antaminen.

Koulujen resurssit kohdennetaan ja työjärjestykset suunnitellaan siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada tukiopetusta sitä tarvitessaan. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa koulun opettaja.

Omakielinen opetus (OMO) on oppilaalle hänen äidinkielellään annettavaa tukea eri oppiaineissa.

Omakielisen opetuksen tavoitteena on tukea perusopetuksessa opetettavien käsitteiden omaksumista ja ilmiöiden ymmärtämistä sekä oppilaan oppimistaitoja ja koulunkäyntiä. Omakielinen opetus

suunnitellaan osana oppilaan opetuksen järjestämisen laajempaa kokonaisuutta. OMO-opetus voidaan järjestää samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Sitä annetaan joko oppilaan työjärjestysten mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

Maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU) on suomen kielen ja eri oppiaineiden opetusta suomeksi oppilaille, joiden kehittyvää opiskelukieltä, muita opiskeluvalmiuksia ja/tai koulunkäyntivalmiuksia tarvitsee tukea. MATU-opetusta järjestetään pääsääntöisesti oppilaan omassa koulussa. Sitä voidaan järjestää samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöllisenä erikseen annettavana tukiopetuksena.

Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan tukiopetuksen, omakielisen opetuksen ja maahanmuuttajien tuetun opetuksen toimintamallit, työnjako ja yhteistyö.

Teräsrautelan koulussa tukiopetusta annetaan oppilaalle valtakunnallisen ja kunnallisen opetussuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Omakielistä opetusta sekä maahanmuuttajien tuettua opetusta tarjotaan tarpeen mukaan.

7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa¹⁰⁰. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista suunnitellaan, sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikaista erityisopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua siihen.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana ja opiskellessaan erityisluokassa. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja antaminen.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toimintatapoina kehitetään erityisesti yhteisopettajuutta ja joustavia ryhmittelyjä. Opetus voidaan järjestää myös jaksoittain.

100 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)

Huoltajille tiedotetaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisestä yleisesti. Yksittäisen oppilaan tuen järjestämisestä sen eri vaiheissa tiedotetaan ja tarvittaessa keskustellaan tarkemmin

huoltajakohtaisesti.

Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan osa-aikaisen erityisopetuksen toimintamallit, työnjako ja yhteistyö.

Jokaisella oppilaalla on oikeus erityisopetukseen, joten Teräsrautelan koulussa osa-aikainen erityisopetus pyrkii vastaamaan kunkin oppilaan tarpeisiin riittävästi ja välittömästi tuen tarpeen ilmettyä. Osa-aikaisen erityisopetuksen suunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, luokanopettajan, (muiden opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön) ja erityisopettajan kesken. Teräsrautelan koulussa oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta yksilöllisesti tai pienessä ryhmässä koulupäivän aikana tai tukiopetuksena päivän päätteeksi. Osa-aikainen erityisopetus voidaan järjestää erillään omasta luokasta, jolloin oppisisällöt voivat olla samat tai erilaiset kuin omassa luokassa sillä hetkellä. Myös samanaikaisopetus on mahdollinen. Tällöin luokanopettaja ja erityisopettaja toimivat yhteisopettajina ennalta laaditun suunnitelmansa mukaan, esimerkiksi toteuttavat opiskeluprojektin sovitun teeman pohjalta.

Teräsrautelan koulussa erityisopettaja toteuttaa koko oppilasjoukolle kaupunkikohtaisesti ohjeistetut osaamisen kartoitukset lukukausittain. Näiden tulosten sekä luokanopettajan huomioiden pohjalta pyritään löytämään eniten tukea tarvitsevat ja yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajien kanssa suunnittelemaan soveltuvat tukitoimet. Osa-aikainen erityisopetus keskittyy palvelemaan tehostetun tuen oppilaita, mutta sitä voi saada kaikilla tuen tasoilla ja sen jatkuvuutta arvioidaan säännöllisesti. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta informoidaan huoltajia koko koulun vanhempainilloissa sekä tulevien ykkösluokkalaisten huoltajille suunnatussa infossa. Yksittäisen oppilaan huoltajien kanssa ollaan yhteydessä tarkemmin tarvittaessa.

7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet

Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla¹⁰¹.Tarkoituksena on turvata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkina koulupäivinä.

Oppilaalle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien oppilaiden kommunikaation tukena voidaan

101 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Eriasteisesti kuulovammaisten oppilaiden kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Oppilaan kielellisen erityisvaikeuden takia käytetään puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. On tärkeää, että työn- ja vastuunjako on selkeä.

Avustajan antama tuki edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä. Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita.

Oppilaan tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota oman koulun henkilöstöllä ei ole riittävästi.

Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten oppilaille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan oppilaan palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan oppilaan palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle oppilaalle mahdollisista palveluista ja erityisistä apuvälineistä tehdään hallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa.

Turun perusopetuksessa avustajasta käytetään nimitystä koulunkäynninohjaaja.

Koulunkäynninohjaajan työtehtävien kohdentuminen koulun sisällä määräytyy ensisijaisesti sen mukaan, mihin tarkoitukseen koulunkäynninohjaaja on palkattu (esim. omakielinen, valmistavan opetuksen, vammaisen oppilaan tukena työskentelevä koulunkäynninohjaaja). Koulunkäynninohjaajan työpanoksen kohdentamisesta päättää esimiesasemansa perusteella rehtori tai apulaisrehtori.

Koulunkäynninohjaajalla on selkeä viikko-ohjelma.

Kun koulunkäynninohjaaja ei ole lähtökohtaisesti osoitettu mihinkään määrättyyn tehtävään, suunnitellaan työpanoksen suuntaaminen oppilaiden tuen tarpeen perusteella. Tuen tarvetta voi arvioida rehtorin apuna tiimi, jossa on esim. erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja mahdollisesti oppilashuoltohenkilöstön edustus. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien näkemystä kuullaan.

Koulunkäynninohjaajan päivittäiset työtehtävät luokkatason oppilastyössä sovitaan opettajan ja koulunkäynninohjaajan kesken yhdessä toimintaa suunnitellen.

Kouluissa, joissa on keskitettyjä pienluokkia, toimivat koulunkäynninohjaajat usein opettajien ja koulunkäynninohjaajien muodostamissa työtiimeissä. Päivittäiset työtehtävät sovitaan opettajien ja koulunkäynninohjaajien kesken työtiimissä yhdessä toimintaa suunnitellen.

Työssään koulunkäynninohjaaja toimii yhteistyöhakuisesti, aloitteellisesti sekä joustavasti kulloisenkin tilanteen vaatimaa tuen tarvetta arvioiden.

Omakielisiset koulunkäynninohjaajat tukevat oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli.

Joissakin kouluissa koulunkäynninohjaajat työskentelevät myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa.

Koulunkäynninohjaajien sijoittuminen eri kouluihin ja luokkiin määräytyy kulloisenkin tarpeen mukaan.

Perusopetuksen palvelualuejohtaja tekee päätöksen koulunkäynninohjaajien sijoittumisesta lukuvuoden loppupuolella toteutettavan tarvekartoitusten perustella. Tuettavien oppilaiden avustustarpeen tasot on kuvattu tukimateriaalissa. Koulu voi tehdä akuutin tarpeen johdosta palvelualuejohtajalle esityksen koulunkäynninohjaajan saamiseksi myös muuna ajankohtana.

Erityispalvelupäällikkö päättää kuulovammaisen tai vaikeasti kielihäiriöisen oppilaan

tulkitsemispalveluista erityisen tuen päätöksessä. Tulkin työnkuvasta sovitaan rehtorin ja opettajan kanssa oppilaan tarpeet huomioon ottaen. Oppilaan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa kuvataan tulkitsemispalveluiden oppilaskohtaiset tavoitteet ja periaatteet.