• Ei tuloksia

2. Asuinkorttelin liikkumis- ja kuljetusreitit

2.2 Palvelujen saatavuus

Asuinalueille tuotavien palvelujen odotetaan lisääntyvän lähivuosina. Pääasialliset taustatekijät ovat elintason keskimääräinen nousu, tietotekninen verkottuminen ja koto-na-asuvien vanhusten määrän kasvu. Asuntoalueille palveluja tuovat kunnan ohella yksityiset lähipalvelujen tuottajat. Palvelujen saatavuus ja kannattavuus riippuvat sekä kaavallisista että asuinkorttelin sisäisistä ratkaisuista.

2.2.1 Verkottunut asuinkortteli

Lähitulevaisuudessa asuinkorttelit ja niiden osat liittyvät toisiinsa ja ympäristöönsä maailmanlaajuisilla tietoverkoilla. Verkottumisen vaikutuksia tulevaisuuden kaupunkei-hin pohditaan tällä hetkellä monilla tahoilla Le Corbusier’n teemalla ”The City of To-morrow and Its Planning”. 1900-luvun alussa kaupunkielämän mullistaja oli kuitenkin auto [Le Corbusier 1929]. Tietoyhteiskunta merkitsee asumisympäristössä sekä teknisiä muutoksia että elin- ja toimintatapojen muutoksia [Pantzar 2000]: ”Tulevaisuuden arjen visiot keskittyvät kotien tekniikkaan. Yhdyskuntarakenteen tai liikkumisen utopiat ovat menettämässä merkitystään, kun työn, vapaa-ajan ja kaupankäynnin toiminnot keskitty-vät koteihin.” Verkottuminen etenee teollisuusmaissa nopeasti, vaikka moniin siihen

liitettäviin sovelluksiin ja ”sisältöpalveluihin” suhtaudutaan kielteisesti tai varaukselli-sesti [Der Spiegel 1998].

Tällä hetkellä erityinen mielenkiinto kohdistuu ns. älytalotekniikoiden ja kotiverkkojen yhdistämiseen ja uudenlaisten palvelujen tarjoamiseen asukkaille. Kotiympäristöön tuo-daan toimistotaloista tutut laajakaistaistaverkot ja internet-teknologia. Kaikki rakennuk-sen erilliset laitteet ja järjestelmät voidaan tietotekniikan avulla yhdistää siten, että niiden toiminnot saadaan halutulla tavalla riippumaan toisistaan, ympäristöstä ja annet-tavista ohjeista. Kehitystä kuvaa ns. älytalopyramidi (kuva 2.7).

Integroidut

DEGW & Technobank (1992)

Kuva 2.7. Talo- ja tietoteknisten järjestelmien kehitys erillisistä laitteista kohti älytaloa [Harrison 1999].

Asuinrakennusten muuttuminen älytaloiksi mahdollistaa esimerkiksi ovien ja lukitusten helppokäyttöisyyden lisäämisen ja valaistuksen säädön liikkumisen ja ulkovalon mukaan. Sisäänkäyntitilojen käytettävyydelle, toimivuudelle ja turvallisuudelle uudet tieto- ja viestintätekniikat ja niiden yhdistäminen muihin rakennuksen järjestelmiin tar-joavatkin uudenlaisia toteutustapoja.

Rakennusten verkottaminen lisää nopeasti mahdollisuuksia välittää erilaisia palveluja:

markkinat muuttuvat heti verkon laajuisiksi ja usein myös ajasta riippumattomiksi [Mitchell 2000]. Verkot tulevat avaamaan laajat markkinat sekä tutuille että uusille innovatiivisille palveluille. Verkkojen kautta voidaan virtuaalisesti hoitaa jo nyt esi-merkiksi pankkiasioita. Odotettavissa on, että erilaisten palvelujen ja tavaroiden tilauksien ja maksujen määrä kasvaa. Teollisuus on ennakoinut, että asuinalueille

tar-Kuva 2.8. Korttelialueilla kuljetetaan yhä enemmän tavaroita. Tavarankuljetuksen reitit tulee ottaa suunnittelussa huomioon. (Helsinki, Pohjois-Esplanadi)

Suomessa ns. home networking -toimialan ennustetaan kasvavan hyvin nopeasti. Sekä rakentajat että tieto- ja viestintäalan teknologiayritykset keskittyvät nyt asuinympäris-töjen verkottamiseen, sopivien teknologioiden tuottamiseen ja kaupallisesti menestyvien kotipalvelukonseptien ja niitä tukevien ohjelmien kehittämiseen.

Yhteistiloissa voi tulevaisuuden asuintaloissa olla erilaisia palveluja, jotka tukevat ja täydentävät arkielämän toimintaa kunkin perheen tai yksilön tarpeiden mukaan. Osa palveluista voidaan tarjota ns. joukkoratkaisuina ja osa yksilö- tai perhekohtaisina rat-kaisuina. Pesulapalveluketju on yksi esimerkki mahdollisesta palvelumuodosta.

Postinjakelu ja vastaavat palvelut vaativat kehittyäkseen myös uusia tila- ja prosessirat-kaisuja. Tarvittavien palvelutilojen tulee vastata käytännön tarpeisiin ja edistää palvelun tuottamista. Mikäli kyseessä on tavaran tai tarvikkeiden kuljettaminen asukkaan tilauk-sen mukaan asukkaan poissaollessa, säilytys- tai vastaanottotilojen avaamiseen voidaan kehittää ns. ”ympäristöavain”, jolla ko. tila saadaan avoimeksi palvelun toteuttamisen ajaksi.

Sähköisen kaupankäynnin antamat mahdollisuudet elämänlaadun kohottamiseksi voi-daan hyödyntää, kun tavaroiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen varataan tilat (kuva 2.9). Verkkokaupan potentiaalisena kuluttajaryhmänä ovat kotiapua tarvitsevat vanhukset ja liikuntaesteiset. Tiedetään, että vanhus jaksaa kantaa kerrallaan vain noin 2 kg:n suuruisen kuorman – kauppakassin kantaminen onkin ensimmäisiä aputöitä, mitä mm. hissittömässä talossa asuttaessa tarvitaan. Hissittömiä kerrostaloja on Suomessa arviolta 23 000, ja niiden runsaassa 400 000 asunnossa asuu vajaa 700 000 kansalaista.

Hissittömyyden ongelma pahenee sitä mukaa, kun suuret ikäluokat vanhenevat [Suomen Kiinteistölehti 3/1998].

Kuva 2.9. Ison-Omenan senioritalo Espoon Matinkylässä tarjoaa mahdollisuuden verk-kokaupan ruokaostosten varastointiin.

Verkkokauppa ei ole lähtenyt sellaisella vauhdilla kasvuun kuin ennustettiin muutama vuosi sitten. Kehityksen jarruina päivittäistavarakaupassa on pidetty mm. internet-yhteyksien määrää, mikä on kuitenkin nopeasti muuttunut (17 % suomalaisista kotita-louksista vuonna 1998, kolmannes takotita-louksista vuonna 2000). Muina hidastavina tekijöi-nä on pidetty laitetekniikkaa, tavaroiden hinnoittelua, valinnan hankaluutta, maksulii-kennettä, tottumuksia ja tavaroiden toimitusongelmia [EKI 1998, TEKES 1999].

Jaakola & Kämäräinen esittävät neljä mahdollista päivittäistavarakaupan vastaanottota-paa [Jaakola & Kämäräinen 2000]:

– Nouto. Asiakas noutaa henkilökohtaisesti jätetyn tilauksen myymälästä tai jakelu-keskuksesta.

– Yhteisvastaanottolaatikot: Yleinen noutopiste, josta asiakas noutaa tilauksen ja joka sijaitsee lähellä asiakasta.

– Oma vastaanottolaatikko: Asiakkaan oma vastaanottolaatikko, joka sijaitsee

koti-Verkkokaupan sujuvuuden kannalta ratkaistavia kysymyksiä (Rantanen 1999),millaisia sisäänkäynti- ja porrastiloja asuinkerrostaloihin?

tavaroiden toimittaminen, kun asukas ei ole kotona

ovatko kylmävarastot korttelikohtaiset, kerroskohtaiset vai asuntokohtaiset ja noutopis-teet miehitetyt vai miehittämättömät?

sisäänkäynnit: miten tavarantoimittaja pääsee sisälle?

portaiden ja hissien käyttöonko omat kärryt?

onko ahtausongelmia ja missä auto on tavarantoimituksen ajan?

jätehuolto: vaikutukset jätehuoltoon, pakkausjätemäärään, kierrätysjärjestelmät, pak-kausten poisvienti

liikenteelliset vaikutukset: miten paljon aiheuttaa jakeluliikennettä korttelitasolla ja kuinka paljon kauppamatkoja jää pois?

kuka tekee tavarantoimitukset, voisiko postin yhdistää palvelulogistiikkaan?

2.2.2 Asumis- ja työympäristön yhdentyminen

Verkkopalvelujen kasvu tulee muuttamaan rakennettua ympäristöä, sosiaalisia suhteita ja yhteisöjen toimintatapoja. Kun teollinen vallankumous merkitsi kodin ja työpaikan erottumista toisistaan, verkottuminen mahdollistaa niiden yhdistämisen. Tieto- ja vies-tintätekniikoiden kehityksen on ennustettu lisäävän etätyön määrää, joten kotiympäris-tössä – kotona tai kodin läheisyydessä – tarvitaan työtiloja [Lehtisalo 1999].

Kotiympäristössä tehtävä työ voi jopa johtaa 1800-luvun sekoittunutta kaupunkiraken-netta muistuttavaan tilanteeseen, jossa eri ammattien harjoittajat asuvat ja työskentelevät pienellä alueella. Työn luonteesta riippuen tämä voi asettaa vaatimuksia myös kodin sisäänkäyntitiloille.

Kuva 2.10. Kivijalan työtilat ovat kaupunkikerrostalon perinnettä. Etätyö ja -opiskelu lisäävät asuinympäristön työtilojen tarvetta. (Helsinki, Töölö)

2.2.3 Asuinkortteli kestävässä kaupunkikehityksessä

Asuinalueen rakentaminen vaikuttaa jokaisella kestävän kehityksen neljällä aihealueel-la, jotka ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys. Kestävä kehitys rakentamisessa ja rakennusten käytössä voidaan nähdä toimenpiteiksi, joilla parannetaan elämänlaatua ja kuluttajatyytyväisyyttä, tarjotaan mahdollisuus muunnelta-vuuteen käyttäjätarpeiden mukaan, säilytetään ja parannetaan luonnonympäristöjä ja sosiaalisia ympäristöjä sekä tehostetaan luonnonvarojen käyttöä [Raynsford 2000].

Sosiaalisesti kestävällä kaupunkikehityksellä tarkoitetaan mm. sitä, että kaupungit säi-lyvät asuttuina ja asukasyhteisö on luonnollisen kirjava. Esteettömyys mahdollistaa kotona asumisen ja omatoimisen liikkumisen alueella myös vanhenevalle asukkaalle. Se helpottaa kaikkien ihmisten päivittäisiä matkoja. Esteetön ympäristö kannustaa ihmisiä kulkemaan kävellen tai käyttämään joukkoliikennevälineitä.

Kestävän kehityksen mukainen asuinalueiden suunnittelu, rakentaminen ja käyttö vai-kuttavat myös jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuihin. Jätteiden lajittelun, kierrätyksen ja keruun tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja jätteiden poisto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että roskien kuljettaminen on mahdollisimman vaivatonta. Asuinraken-nuksessa jätteiden poisto voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisillä kuiluilla porraskäytä-vässä, mikä vaikuttaisi hyvin paljon tilasuunnitteluun.

Yhteisiä pystykuiluja on suositellaan usein porraskäytäviin taloteknisiä järjestelmiä varten, koska muutos- ja korjaustöistä suuri osa voitaisiin tehdä yhteisissä tiloissa. Täl-laisia asuinrakennuksia on vuosikymmenien mittaan tehty, mutta ajatus on esitetty uutena kokemuksena. Varautuminen muunneltavuuteen nähdään myös kestävän kehi-tyksen edistämisenä.