Lähivuosien haasteita ja ratkaisuja

Asuinaluiden ja asuinratkaisujen kehittämisen esteenä on havaittavissa erilaisia asen-teellisia ongelmia. Toisaalta uusi maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että asuk-kaille ja muille toimijoille on annettava entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa esim. kunnan maankäyttöön ja kaavoitukseen. Tämä tapahtuu osallisuussuunnitelman avulla. Lain tavoitteena on ollut madaltaa päättäjien ja kuntalaisten välistä raja-aitaa, joka on toiminut esteenä riittävän laajalle yhteistyölle ja vaikutusmahdollisuuksille.

Teknisen tutkimus- ja kehittämistyön puitteissa tätä yhteyttä käyttäjien välillä on eräillä aloilla, kuten tietotekniikassa, koneenrakennuksessa, terveydenhuollon tekniikassa ja itsenäistä suoriutumista tukevien ratkaisujen kehitystyössä, pyritty toteuttamaan jo

usei-den vuosien ajan. Muutkin toimialat ovat pyrkineet tätä kehitystä seuraamaan, mutta asuinrakentamisen ja kotiautomatiikan puolella tähän ollaan vasta heräämässä.

On myös todettava, että lukuisia teknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä on jo olemassa, mutta niiden soveltamista asuinrakentamiseen tulee kehittää ja edistää. Kyseessä on siis myös teknologioiden soveltaminen – ei välttämättä uuden teknologian kehittäminen vaan jo olemassa olevan käyttöön ottaminen uudessa ympäristössä.

Kerrostaloasunnossa turvattomuutta voivat luoda muut kanssaihmiset, pelko asuntoon tai varastotiloihin tunkeutumisesta, pelko omaisuuden turmelemisesta ja tulipalon sekä muiden asuntovahinkojen syntymisestä. Yksinasuva, iäkäs henkilö kokee turvattomuu-den usein eri tavoin kuin pari- tai perhesuhteessa asuva. Ikääntymisen ja mahdollisen toimintakyvyn alentumisen myötä muuttuvat osittain myös turvattomuuden tunteen aiheuttajat, yleensä tekijät ainakin lisääntyvät.

Turvattomuus ja asunnon vireystila

Turvallisuutta lisäävät erilaiset tekniset ratkaisut, jotka tuovat asuinalueelle ja asuntoon lisää valvontaratkaisuja, jotka voivat olla täysin automaattisia tai asukkaan itsensä ohjaamia, valitsemia ja säätämiä. Tulevien vuosien aikana erilaiset asunnon ja raken-nuksen vireystilaa säätelevät ratkaisut tulevat lisääntymään.

Asunnon vireystila tai valmiustila muuttuu asukasmäärän tai asukkaan ominaisuuksien suhteessa. Asukkaiden poissa ollessa asunnon vireys- ja valmiustila on erilainen kuin läsnä ollessa. Älykkäässä asunnossa vireystila reagoi myös läsnä oleviin henkilöihin esim. henkilön iän, painon tai henkilökohtaisen tunnuksen mukaisesti.

Lievästi dementoitunut henkilö saa käyttöönsä asunnossa erilaiset kodinkoneiden käyt-tömahdollisuudet kuin muut aikuiset. Alle kouluikäisen lapsen käyttöön sallitaan eri ratkaisut kuin aikuisen tai yli kymmenenvuotiaan jne.

Asuinalueen seuranta- ja vartiointiratkaisut kehittyvät ja kasvavat, koska asuntomurrot ja omaisuuden katoaminen eivät näytä vähenevän, vaan esim. ilkivallan ja muun hai-tanteon ehkäisyyn on kehitettävä uusia ratkaisuja.

Eri ikäryhmien vaatimukset korttelista kotiin

Asuinalue suunnitellaan design for all -periaatteen mukaisesti, jolloin alue soveltuu

jansa ovat mukana suunnittelussa. Asukas ei ole prosessin ulkopuolella, vaan hänet on otettu mukaan vaikuttamaan loppuratkaisuun alusta alkaen.

Asuntokohtaiset tekniset ratkaisut suunnitellaan asukkaiden tarpeiden mukaan Sovittui-hin ratkaisuiSovittui-hin valmistaudutaan jo rakennusprosessissa, vaikka niitä ei kaikissa asun-noissa otettaisikaan käyttöön Valmistautuminen antaa mahdollisuudet toteuttaa tulevat tekniset asennustyöt ja erilaisten palvelujen käyttöönottamisen.

Talvikunnossapidon epäonnistuminen aiheuttaa liikkumisesteitä, mikäli asiaan ei kiin-nitetä riittävästi huomiota. Talvikunnossapidon laatukriteerit on laadittava yhteistyössä asukkaiden, palvelujen ostajien ja tuottajien kanssa, mielellään kortteli- ja kaupungin-osakohtaisesti.

Asuin- ja elinympäristömme muuttumiseen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden lisäksi yhä lisääntyvät tekniset ratkaisut, jotka muovaavat mahdollisuuksiamme, ympäristöämme ja elämämme sisältöä sekä yhteiskunnan toi-mintakulttuuria.

Elämis- ja elämystekniikka

Erilaiset itsenäistä elämistä ja asumista tukevat ratkaisut lisääntyvät lähivuosina laajasti.

Samoin elämykselliset, erilaisiin teknologioihin perustuvat, kodissa käytettävät ratkaisut lisääntyvät ja yleistyvät. Jo nyt Suomessakin on kehitetty vuorovaikutteisia pelimaail-moja, jotka sallivat sekä yksin että ryhmässä pelaamisen. Näin esimerkiksi kerrostalon yhteiset viihde- ja harrastustilat voidaan haluttaessa suunnitella valmiiksi tällaisia ryhmäpelejä varten. Tila olisi muutettavissa ja käytettävissä myös muina yhteisinä har-rastus- ja kokoontumistiloina.

Monenlaisia elämyksiä voidaan kotona kokea myös interaktiivisten (vuorovaikutteisten) kuntoiluvälineiden ja terveysteknologia tuotteiden kehittyessä. Virtuaalikuntoilu tulee mahdolliseksi, jolloin yksilö voi itse seurata fyysistä rasitusta, pulssia ja lihakunnon kehitystä. Samaan verkkoon voidaan liittää myös yhteys omalääkäriin. Lääkäri voi puolestaan antaa asiakkaalleen ohjeet esim. lääkehoidon muuttamisesta tai ennallaan pitämisestä saamiensa tietojen pohjalta.

Tämä kehityksen suunta asettaa vaatimuksia myös asuin- ja toimintaympäristön ja asenteiden, myös rakentajien ja suunnittelijoiden, muutoksille. Jotta tekniikan asentami-nen ja käyttöönotto olisi sujuvaa ja kotiympäristössä mahdollista, niin tilojen ja tieto-verkkojen integroiminen on tärkeä lähtökohta, jota ei voi jättää huomiotta.

Eteiseen liittyvät ratkaisut

Eteistilojen riittävyyden ja toiminnallisuuden kehittäminen on jäänyt muiden asioiden jalkoihin. Usein jo oven aukaisu tapahtuu ahtaassa tilassa, mikä kaventaa asunnon toi-minnallisuutta. Heikkouksia ovat muun muassa vaihtoehtojen puute, komeroiden vähyys ja mitoitus. Mahdollisuuksia tilan kehittämiseen on kuitenkin useita, joista mainittakoon

− eteisen lattia- ja pintamateriaalit

− lattialämmitys

− istuintilat

− tekniset ratkaisut.

Tulevaisuudessa eteinen on osa kodin tekniikka- ja logistiikkakeskusta. Luettelossa mainituista ratkaisuista osa on jo olemassa, mutta niitä ei ole juurikaan sovellettu ker-rostaloasumisessa. Lattialämmitys eteistilassa talviaikaan ja sadepäivinä edistää lattian kuivana pysymistä ja puhtaanapitoa. Laatoitettu eteisen lattia olisi useinkin hyvä ratkai-su lapsiperheissä ja pyörätuolin käyttäjien aratkai-sunnossa. Nykyisin nämä sovellukset on yhdistetty enemminkin omakotitalomuotoiseen asumiseen. Pienet eteistilat ovat olleet istuinvaihtoehtojen käytön esteenä. Kuitenkin lasten ja ikääntyneiden päällysvaatteiden pukemista riisumista helpottaisi riittävän väljä eteistila, jossa on myös istumismahdol-lisuus.

Asunnon logistiikasta, siis tieto- ja teleliikenteestä sekä kauppa- ja asiointipalvelujen ratkaisuista, osan tulisi olla hallittavissa ja käytettävissä eteistilassa. Edellä tekstissä on mainittu taloautomatiikka ja asunnon vireystila sekä asukkaan liikkumiseen ja toimin-taan liittyvät seikat. Osa elektronisen kaupankäynnin ja asioinnin palveluista voidaan sijoittaa myös eteistilaan, mikäli tämä mahdollisuus on huomioitu jo rakennusta suun-niteltaessa arkkitehdin ja rakennuttajan sekä tulevien asukkaiden tai heidän edustajiensa kanssa. Eteisen seinään asennetaan tietokoneen ja -järjestelmän käyttöliittymä (kodin logistiikkakeskuksen osa), joka voi voi toimia esim. tavallisella hiirellä, ääniohjauksella (puhe tai vihellys), kosketusnäytöllä, kynällä tai jollain muulla käyttötavalla tai -välineellä. Eteiseen on tarkoituksenmukaista asentaa anturit, jotka seuraavat esimerkiksi muistihäiriöisen kotoa lähtemistä ja kotiin saapumista. Sama järjestelmä voi tukea myös koululaisen tai sitä nuoremman lapsen kotiaskareita.