Palkkatyöhön motivoitumiseen liittyvät kommentit olivat haastatteluissa moninaisia.
Vertaillussa vapaaehtoistyöhön esille nousi samoja tekijöitä kuten merkityksellisyyden kokeminen tai organisaation arvot sekä kehittyminen työssä. Sisäinen motivaation rooli nousi esille vastauksissa. Toisaalta korostettiin sen tärkeyttä ja toisaalta mainittiin, ettei valitettavasti sisäistä intohimoa työhön löydy ja itseään pääsee toteuttamaan ennemmin vapaaehtoistyössä.
Vastauksissa pohdittiin myös asioita, jotka eivät motivoi. Nämä vastaukset linkittyivät Herzbergin (1966) hygienia-motiiviteoriaan. Palkan ja rahan rooli nousi vastauksissa esille ja sen merkitys korostui melkein kaikilla haastatelluilla.
Motivoitumisen taso vapaaehtoistyöhön vaihteli haastateltujen kesken huomattavasti. Osa oli hyvinkin motivoituneita palkkatyöhönsä, osa koki sen täysin pakkopullana, jota tekee ainoastaan rahan takia. Osalle motivoitumisessa korostuivat ulkoiset tekijät kuten työympäristö, työkaverit ja esihenkilösuhde. Osalle tärkeää oli sisäinen motivaatio kuten halu kehittyä taidoissaan, urakehitys tai intohimo organisaation asiaa kohtaan.
4.3.1 Hygienia- ja motiivitekijät
Haastateltavat nostivat esille asioita, jotka osuvat selkeästi Herzbergin (1966) hygienia-motiiviteoriaan. Herzbergin mukaan työn motivaatio jakaantuu hygieniatekijöihin eli työn ulkoisiin olosuhteisiin ja motiivitekijöihin eli työntekijän sisäisiin tekijöihin. Hygieniatekijät eivät itsessään lisää motivaatiota, mutta jos ne eivät ole kunnossa, niin motivaatio laskee.
Motiivitekijät rakentavat motivaatiota, mutta jos hygieniatekijät eivät ole kunnossa, niin niillä ei ole niin paljon merkitystä.
Hygieniatekijöistä mainittiin useasti työympäristö ja työkavereiden vaikutus. Esim. H7 kuvaa asiaa näin: ”Tärkeää motivoitumisessa on, et perusasiat on kunnossa. En itse, eikä mun jengi jaksa tehdä, jos pitää koko ajan säätää kaiken turhan kanssa. Olosuhteiden pitää olla toimivat. Se on kyllä mun tehtävä ja muun johdon… Sillä tavalla katsoa, että asiat toimii ja porukka saa keskittyä siihen mitä oikeeseen työhön” H1 kuvaa asiaa seuraavasti: ”Minulle yleensä muut ihmiset ei ole niin ongelma, mutta tietenkin huono ilmapiiri tai ikävät työkaverit laskee fiilistä”
Motivaatioon vaikuttavaksi hygieniatekijäksi nostettiin myös varmuus työpaikasta ja toimeentulosta. H2 kuvaa asiaa näin: ”Se kyllä motivoi, et tietää, ettei tarvii etsiä heti uutta työpaikkaa. Kai sitä kaipaa sellaista varmuutta elämään, tai turvallisuuden tunnetta.”
Vastauksissa nostettiin esille myös useita erilaisia motivaatioon vaikuttavia asioita, jotka voisi laskea hygieniatekijöiksi. Näitä olivat muun muassa: työsuhde-edut, kilpailukykyinen palkka, työpaikan sijainti ja hyvät toimitilat.
Esihenkilön vaikutus tuli myös esille vastauksissa. Vastauksissa ilmeni, että hyvä esihenkilö voi omalla toiminnallaan motivoida ja huonolla toiminnalla tappaa innostuksen. H9 kuvailee asiaa: ”Esimiehen rohkaiseva sana kyllä motivoi. Tulee sellainen olo, että mielellään tekee, kun joku huomaa mun työn. Vaikka ei se työ oo mitään ihmeellistä, niin se silti tärkeää, et se huomataan.” H1 kertoo päinvastaisesta: ”Kerran mulla oli erityisen huono esimies. Se ei koskaan kiittänyt mistään. Se ei kauheasti motivoi.”
Motiivitekijöitä lueteltiin myös useita. Motiivitekijät vaihtelivat henkilöstä riippuen, eikä yhtä teemaa haastatteluista löytynyt. Vastauksissa korostui joidenkin kohdalla sisäinen motivaatio.
Osa koki, että saa tehdä merkityksellisiä asioita palkkatyössään ja se motivoi. Osalla sisäiseen motivaatioon liittyi urakehitys tai oma halu kehittyä. Työuran loppupuolella oleva vastaaja (H5) kertoi miten uusien asioiden oppiminen ollut kantava voima työuralla: ”Olen valtavan tyytyväinen siitä kaikesta, mitä työuralla oon nähnyt. Olen saanut oppia niin paljon. Ja nykyiseen työpaikkaa olen todella tyytyväinen. En tiedä missä voisin tällä alalla olla edistyksellisemmässä paikassa. Nykyinen työpaikka tarjoaa paljon kehittymistä ja mahdollisuuksia. Stressiä voi olla paljon, mutta olen aina halunnut oppia uutta. Moni etsii kiirettömämpää tällä alalla, mutta itselle on ollut tärkeintä oman osaamisen kehittäminen. En ole halunnut kaavamaista työtä.”
Vastauksissa nousi esille myös tarve olla hyvä jossain. Usean vastaajan mielestä onnistuminen työssä motivoi. H7 kuvailee: ”Olen hyvä työssäni, ja se motivoi. Tärkeää varmaan sellainen kokemus, että saa onnistumisia.” Tämä on linjassa esimerkiksi Decin ja Ryanin (1985) teorian kanssa, jossa he nostivat yhdeksi motivaatioon vaikuttavaksi tekijäksi kyvykkyyden kokemisen.
4.3.2 Palkan merkitys
Verrattaessa palkkatyötä vapaaehtoistyöhön palkan merkitys luonnollisesti nousi esiin.
Yleisesti koettiin, että palkka on tärkeä osa motivaatiota. Kahta lukuun ottamatta haastatellut kertoivat, etteivät lähtisi aamulla töihin, mikäli siitä ei saisi palkkaa. Muutama haastatelluista kertoi motivoituvansa työhön vain palkan takia. ”Rahan takiahan sitä tekee. Ei loppujen lopuks minkään muun, vaikka hyviä juttuja on siinä muutenkin”, H9 kertoo.
Kaksi haastateltavista on poikkeuksia ja he kertovat tekevänsä työtä, jota tekisi myös ilman palkkaa. Toinen heistä on palkkasuhteessa (H8) ja toinen yrittäjänä (H3). H8 mukaan hän tekee juuri sellaista työtä mitä tekisi ilman palkkaakin. Hän on myös tehnyt samaa työtä aikaisemmin vapaaehtoisena. Yrittäjän (H3) vastauksissa korostuu yrittäjän vapaus ja yhtäläisyydet vapaaehtoistyöhön. Hän käyttää myös yrittäjän osaamistaan vapaaehtoistyötehtävissään. H3 kertoo seuraavasti: ”Oon miettinyt tuota työkuviota, että paras tilanne on, että saisi rahaa sellaisista jutuista mitä tekee mielellään ilman rahaankin. Osittain teenkin nyt sellaisia.
Ajattelen, et teen juttuja, jotka innostaa, ja osasta saa rahaa ja osasta ei. Testasin pari palkkatyötä, ja katsoin työpaikkavaihtoehtoja, mutta mikään niistä ei innostanut. Ajattelen, että mitä en tekisi ilman rahaa, niin en haluaisi tehdä sitä ollenkaan.”
Vastauksissa myös ilmeni, ettei palkka riitä itsessään motivaattoriksi. Pari haastateltua kertoi korkean palkan motivoivan heitä, mutta muut eivät nostaneet rahan määrää motivaatioon vaikuttavaksi tekijäksi. Sen sijaan puhe siirtyi nopeasti siihen, että palkan lisäksi vaaditaan muitakin asioita, jotta työhön motivoituisi. Nämä tulokset ovat pitkälti linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa (esim. Viitala 2015). Palkka on palkkatyön perustekijä siihen motivoitumisessa, mutta ei itsessään riitä motivoimaan ainakaan yli omien velvollisuuksien.
Palkan voi nähdä toimivan ennen kaikkea hygieniatekijänä.