6 POHDINTA
6.2 Palautumisen tarpeiden mukaan toimiminen turvaa palautumisen
Opettajat kuvaavat päiväkirjassaan työasioiden pyörimistä mielessä illalla ennen nukkumaanmenoa ja keskellä yötä, mikä näkyi Firstbeat Hyvinvointianalyysissa kohtalaisena sykevälivaihteluna osassa mittausvuorokausista. Tämä kuvastaa työperäistä kuormittumista, jolla on yhteys heikompaan yöaikaiseen fysiologiseen palautumiseen. Yöaikaiseen sykevälivaihteluun vaikuttavat työkuormituksen lisäksi muun muassa ylikuormittava liikuntasuoritus ennen nukkumaanmenoa, joita esiintyi osassa mittauksista. Sykevälivaihtelua saattavat vähentää lisäksi sairaudet, kiputilat ja tulehdukset, ylipaino ja heikko fyysinen kunto, krooninen univaje, vaihdevuodet ja perimä (Acharya ym. 2004; Bonnemeier ym. 2003;
Tegegne ym. 2018).
33
Firstbeat Hyvinvointianalyysi osoittaa, että opettajat antavat unelle riittävästi aikaa.
Päiväkirja-aineiston perusteella opettajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan rauhoittamaan illan ennen nukkumaanmenoa rauhallisen tekemisen parissa, mikä näkyi Hyvinvointianalyyseissa usein fysiologisen palautumisen käynnistymisenä jo ennen nukkumaanmenoa. Rauhoittuminen ja palautumisen käynnistyminen ennen nukkumaanmenoa tukevat palauttavaa yöunta (Firstbeat 2016). Hektiset illat näyttäytyivät puolestaan Hyvinvointianalyysissa viivästyneenä yöpalautumisena, yöheräilynä ja heikkona fysiologisena palautumisena yöaikaan. Hyvinvointianalyyseissa näkyí myös, että palautumista edistivät tietoisesti rauhoitetut aamut ennen hektistä työpäivää ja tietoiset palautumishetket työpäivän aikana. Näin ollen levolle ja rentoutumiselle annettu aika näkyy selkeästi fysiologisessa palautumisessa päivän aikana koetuista kuormitustekijöistä huolimatta.
Vaikka opettajat kokevat haastetta oman vapaa-ajan riittävyydestä, on opetustyössä myös vahvuutensa, mitä opettajat voivat hyödyntää palautumisensa edistämiseksi. Opettaja pystyy monella tapaa vaikuttamaan oman työnsä sisältöön erilaisilla oppituntitoteutuksilla, ja opettajat pystyvät säätelemään opetustyön ulkopuolista suunnittelu- ja arviointityötään jonkin verran. Esimerkiksi hyppytunnit päivän keskellä mahdollistavat liikuntahetket, omien työelämän ulkopuolisten asioiden hoitamisen ja töiden tekemisen. Lisäksi opetuspäivät ja -jaksot ovat keskenään erilaisia, mikä mahdollistaa työn -jaksottamisen ja vapaa-ajan turvaamisen. Opetustyö on säännöllistä päivätyötä, minkä ansiosta on mahdollista ylläpitää säännöllistä päivä- ja unirytmiä. Lisäksi opettajilla on pitkät loma-ajat. Kuten tämän tutkimuksen tuloksena todettiin, opettaja tarvitsee oman työnsä hallintaa ja palautumisen eteen tehtäviä valintoja, jotta hän voi hyödyntää opetustyön antamat mahdollisuudet palautumisen turvaamiseksi. Palautumisen turvaamiseksi opettajan tulee välillä hyväksyä työnsä keskeneräisyys ja epätäydellisyys.
34 6.3 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus
Tutkimuksessa on huomioitu hyvän tieteellisen käytännön periaatteet tiedonhankinnasta tutkimuksen suunnitteluun, aineiston keruuseen, tulosten analysointiin ja raportointiin (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset ovat vertaisarvioituja tutkimuksia ja systemaattinen tiedonhaku toteutettiin Medline, Cinahl ja PsycInfo -tietokantoihin. Tutkimuksen aineistonkeruussa on pidetty huoli siitä, että tutkittavien tiedot pysyvät salassa muilta osapuolilta ja tutkittavien tiedot on anonymisoitu.
Tutkittavilta kerättiin tutkimuslupa ja lupa tietojen käsittelyyn tutkimuksen ajaksi.
Tutkimuksesta ei ole yhdistettävissä yksittäisiä henkilöitä ja tulokset on analysoitu yleisellä tasolla.
Sisällönanalyyttisessa tutkimuksessa on huomioitava, että tutkija tekee omaa tulkintaansa tuloksista, ja näin ollen tutkijan oma esiymmärrys saattaa vaikuttaa tuloksiin, vaikka esiymmärrys on kartoitettu ennen tutkimuksen aloittamista (Tuomi & Sarajärvi 2018).
Kirjallinen vapaamuotoinen päiväkirja-aineisto opettajien itse kokemista palautumista edistävistä ja heikentävistä tekijöistä antaa tutkijalle paljon tulkintavaraa. Osa tutkittavista on kirjoittanut vastaukset erittäin monipuolisesti ja tarkasti, toisten vastausten ollessa niukkasanaisia. Tämä tuo tutkijalle riskin tulkinnan virheellisyydestä. Toisaalta tutkimuskysymykset tästä aineistosta ovat olleet hyvin yksinkertaiset, joten suurempia tulkintavaikeuksia vastauksista ei syntynyt suhteessa tutkimuskysymyksiin. Huomionarvoista on myös se, mitä opettajat ovat osanneet kertoa ja mitä he ovat yhdistäneet omaan palautumiseensa. Jotain olennaista on saattanut opettajilta jäädä mainitsematta, sillä asiaa ei ole osattu suoraan yhdistää palautumiseen.
Firstbeat Hyvinvointianalyysien tuloksia tulkitessa tulee huomioida, että mittaustuloksiin voi vaikuttaa hyvin moni tekijä aiheuttaen näin mittausharhaa. Mittauksia ei voitu vakioida niin, että opettajien työpäivät tai työjaksot olisivat olleet keskenään juuri samanlaiset, minkä vuoksi mittauksiin tulee jo keskenään eroja. On muistettava, että palautuminen on kokonaisvaltainen prosessi, joten palautumista tarkastellaan pitkän aikavälin palautumisena, eikä yksittäiset kevyemmät tai raskaammat päivät vaikuta olennaisesti kokonaisvaltaiseen
35
palautumiseen (Firstbeat 2016). Sykevälivaihteluun perustuvan Firstbeat Hyvinvointianalyysin on todettu olevan luotettava menetelmä kuormittumisen ja palautumisen mittaamisessa. Se antaa riittävällä tarkkuudella tietoa päiväaikaisen ja vuorokausien välisen kuormittumisen vaihteluista. Menetelmän tuottama tieto on linjassa yleisesti kuormittumisen mittarina käytettyjen veren kortisolipitoisuuden tason ja subjektiivisiin psykologisiin havainto- ja kuormitusmuuttujiin perustuvan kuormittumisen tason kartoittamisen kanssa. (Antila ym. 2005; Kinnunen ym. 2006; Rusko ym. 2006; Parak
& Korhonen 2013).
Tämän tutkimuksen luotettavuutta heikentää tutkimuksen pieni aineisto ja aineiston analyysitapa. Pieni aineisto ei anna luotettavaa tulosta ryhmätasolla Firstbeat Hyvinvointianalyysissa, ja toisaalta tutkimuksen luotettavuutta olisi lisännyt se, että päiväkirja-aineistoa ja Firstbeat Hyvinvointianalyyseja olisi analysoitu yhdensuuntaisesti yksilötasolla. Nyt aineistoja tarkasteltiin erikseen, ja tulokset jäävät tulkinnan tasolle päiväkirja-aineiston ja Firstbeat Hyvinvointianalyysin tulosten yhteydestä. Tutkimuksen aineisto on analysoitu laadullisin analyysimenetelmin, joten tutkimuksen tulokset perustuvat tulkintoihin aineistosta, ja luotettavuuden lisäämiseksi olisi tarvittu määrällistä analyysia Firstbeat Hyvinvointianalyysin tuloksista. Tutkimusaineiston monipuolisuutta ja tutkimuksen yleistettävyyttä olisi lisännyt myös se, että tutkimusaineisto olisi kerätty eri koulujen opettajilta. Päiväkirja-aineistosta saadut tulokset ovat kuitenkin linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa, joten tämä tutkimus antaa viitteitä opettajan palautumista edistävistä tekijöistä.
36 6.4 Johtopäätökset
Tämän tutkimuksen perusteella opettajan palautumista opettajien oman kokemuksen mukaan edistävät; 1. palautumisen eteen tehdyt tietoiset valinnat, 2. riittävän vapaa-ajan turvaaminen ja 3. oman työn hallinta. Palautumisen eteen tehdyt tietoiset valinnat ovat opettajan omia valintoja hyvinvoinnin tueksi, palauttavaa tekemistä vapaa-ajalla ja työhyvinvoinnin eteen tehtyjä toimenpiteitä työpaikalla. Palautumisen eteen tehtyjä tietoisia valintoja saattaa estää erinäiset vastuut ja velvollisuudet työelämän ulkopuolella, kuten esimerkiksi lasten- ja kodinhoito, sekä fysiologista palautumista heikentävät elimistön haasteet, kuten sairaudet.
Riittävän vapaa-ajan turvaaminen mahdollistaa opettajalle kiireettömän oman ajan. Tätä tukevat joustavat työajat, jotka mahdollistavat muun elämän yhdistämisen arkipäivään.
Riittävän vapaa-ajan turvaamista hankaloittaa vaikeus irtautua työstä vapaa-ajalla ja jatkuva kiire elämän eri osa-alueilla. Jotta opettaja voi palautua, tulee hänen hallita omaa työtänsä rajoittamalla työntekoansa ja pysähtymällä kiireen keskellä. Oman työn hallintaa häiritsee töiden kasautuminen ja työnkuvaan liittyvät vaatimukset.
Firstbeat Hyvinvointianalyysin perusteella palautumiselle olennaista on, miten paljon aikaa on annettu levolle ja unelle, palautumiselle päivän aikana ja onko liikuntaa harrastettu terveyden näkökulmasta riittävästi. Mikäli vapaa-aikaa ei ole tai hyvinvointia tukevia valintoja ei tehdä, näyttäytyy se Firstbeat Hyvinvointianalyysissa vähäisinä liikunnan terveysvaikutuspisteinä tai toisaalta liian kuormittavana liikuntana elimistön kuormitustilaan nähden, vähäisenä palautumisena ja suurena kuormitustasona vuorokauden aikana, sekä heikkona palautumisena yöaikaan.
37 Tutkimuksen johtopäätökset ovat seuraavat:
Kuormittumisen ja palautumisen tasapainon turvaamiseksi opettajan tulee:
❖ Huolehtia riittävästä vapaa-ajasta hallitsemalla omaa työtänsä
❖ Huolehtia terveyttä edistävästä liikunnasta
❖ Mahdollistaa riittävä ja palauttava yöuni sekä rentoutuminen päivän aikana
38 6.5 Toimenpide-ehdotukset
Koska tässä ja aikaisemmissa tutkimuksissa kuormittavina tekijöinä nousevat esiin etenkin opetustyön aikatauluhaasteet ja opettajan työn laaja-alaiset vaatimukset, jotka heikentävät palautumista ja työstä irtautumista vapaa-ajalla, tulisi toimenpiteitä kouluissa tehdä opettajan työn helpottamiseksi ja tätä kautta opettajan työhyvinvoinnin edistämiseksi. Yleisesti ottaen työhyvinvoinnin edistäminen tuottaa itsensä takaisin moninkertaisesti taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna (Työterveyslaitos 2019), ja kuormituksen ja palautumisen tasapainon edistäminen onkin keskeinen osa työhyvinvoinnin edistämistä ja työuupumuksen ennaltaehkäisyä opettajilla (Gluschkoff ym. 2016). Koulun rehtori on avainasemassa opettajien työhyvinvoinnin edistämisessä (Leungn & Leen 2006). Lisäksi opettajan työhyvinvointi on yhteydessä oppilaiden hyvinvointiin (Onnismaa 2010).
Tässä tutkimuksessa tutkimusaineistoa analysoitiin ryhmätasolla, mutta syvällisemmän ymmärryksen saamiseksi opettajien kuormittumisesta ja palautumisesta tutkimusaineistoa voisi tarkastella yksilötasolla yhdensuuntaisesti fysiologisen objektiivisen datan ja subjektiivisen kokemuksellisen tiedon kanssa. Lisäksi tutkimusjoukkoa tulisi laajentaa ja monipuolistaa luotettavuuden ja yleistettävyyden lisäämiseksi.
39 LÄHTEET
Acharya, U., Joseph, K., Kannathal, N., Lim, C. & Suri, J. 2006. Heart rate variability: a review. Medical and Biological Engineering and Computing 44(12), 1031–1051.
Acharya, U., Kannathal, N., Seng, O. & Ping, Y. & Chua T. 2004. Heart rate analysis in normal subjects of various age groups. Biomedical Engineering Online 3(24).
Aeschbacher, S., Bossard, M., Ruperti Repilado, F. J., Good, N., Schoen, T., Zimny, M. &
Conen, D. 2016. Healthy lifestyle and heart rate variability in young adults. European journal of preventive cardiology 23(10), 1037–1044.
Ahola, K. 2007. Occupational burnout and health. People and work research reports no 81.
Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health.
Antila, K., van Gils, M., Merilahti, J. & Korhonen, I. 2006. Associations of psychological self-assessments and heart rate variability in long term measurements at home.
European Medical & Biological Engineering Conference.
Baglioni, C., Battagliese, G., Feige, B., Spiegelhalder, K., Nissen, C., Voderholzer, U. &
Riemann, D. 2011. Insomnia as a predictor of depression: A meta-analytic evaluation of longitudinal epidemiological studies. Journal of Affective Disorders.
135, 10–19.
Bakker, A. B., and Demerouti, E. 2007. The job demands-resources model: state of the art.
Journal of Management Psychology 22, 309–328.
Bakker, A. B & Demerouti, E. 2017. Job demands-resources theory: taking stock and looking forward. Journal of Occupational Health Psychology 22, 273–285.
Bonnemeier, H., Wiegand, U., Brandes, A., Kluge, N., Katus, H., Richardt, G. & Potratz J.
2003. Circadian profile of cardiac autonomic nervous modulation in healthy subjects:
Differing effects of aging and gender on heart rate variability. Journal of Cardiovascular. Electrophysiology 14, 791–799.
40
Borman, G. D. & Dowling, N. M. 2008. Teacher attrition and retention: A meta-analytic and narrative review of the research. Review of Educational Research 78, 367–409.
Bhui, K. S., Dinos, S., Stansfeld, S. A. & White, P. D. 2012. A synthesis of the evidence for managing stress at work: A review of the reviews reporting on anxiety, depression, and absenteeism. Journal of Environmental and Public Health, 1–22.
Binnewies, C., Sonnentag, S. & Mojza, E. J. 2009. Feeling recovered and thinking about the good sides of one's work. Journal of Occupational Health Psychology. 14, 243–256.
Birdee, G. S., Byrne, D.W., McGown, P.W., Rothman, R. L., Rolando, L.A. & Holmes, M.C., 2005. Relationship between physical inactivity and health characteristics among participants in an employee-wellness program. Journal of Occupational Environmental Medicine 55(5), 514–9.
Bishop, S. R., Lau, M., Shapiro, S., Carlson, L., Anderson, N. D., Carmody, J., Segal, Z.V., Abbey, S., Speca, M., Velting, D. & Devins, G. 2004. Mindfulness: a proposed operational definition. Clinical Psychology: Science and Practice. 11(3), 230–241.
Brosschot, J., Van Dijk, E. & Thayer, J. 2007. Daily worry is related to low heart rate variability during waking and the subsequent nocturnal sleep period. International Journal of Psychophysiology 63, 39–47.
Chang, M-L. 2009. An appraisal perspective of teacher burnout: examining the emotional work of teachers. Educational Psychology Review 21, 193-218.
Cooper-Hakim, A. & Viswesvaran, C. 2005. The construct of work commitment: Testing an integrative framework. Psychological Bulletin 131(2), 241.
Crain, T. L., Schonert-Reichl, K. A. & Roeser, R. W. 2017. Cultivating teacher mindfulness: Effects of a randomized controlled trial on work, home, and sleep outcomes. Journal of Occupational Health Psychology 22(2), 138.
Cropley, M., Michalianou, G., Pravettoni, G. & Millward, L. J. 2012. The relation of post-work ruminative thinking with eating behaviour. Stress Health 28, 23–30.
41
De Lange, A. H., Kompier, M. A. J., Taris, T. W., Geurts, S. A. E., Beckers, D. G. J., Houtman, I. L. D. & Bongers, P. M. 2009. A hard day’s night: A longitudinal study on the relationships among job demands and job control, sleep quality and fatigue. Journal of Sleep Research 18, 374–383.
Dinham, S. & Scott, C. 1998. A three domain model of teacher and school executive career satisfaction. Journal of Educational Administration 36, 362–378.
Ebert, D. D., Berking, M., Thiart, H., Riper, H., Laferton, J. A., Cuijpers, P. & Lehr, D. 2015.
Restoring depleted resources: Efficacy and mechanisms of change of an internet-based unguided recovery training for better sleep and psychological detachment from work. Health Psychology 34, 1240.
Feldt, T. & Mäkikangas, A. 2009. Selviytymiskeinot ja niiden käyttöä suuntaavat persoonallisuuden ominaisuudet. Teoksessa Metsäpelto R.-L- & Feldt. T. (toim.).
Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. 93–110.
Feuerhahn, N., Sonnentag, S. & Woll, A. 2014. Exercise after work, psychological mediators, and affect: A day‐level study. European Journal of Work and Organizational Psychology 23, 62–79.
Firstbeat Technologies Ltd. 2014. Stress and recovery analysis method based on 24-hour heart rate variability. Viitattu 13.9.2019. https://assets.firstbeat.com/firstbeat/uploads/2015/
10/Stress-and-recovery_whitepaper_20145.pdf.
Firstbeat. 2016. Firstbeat Hyvinvointianalyysi - Asiantuntijan opas. Firstbeat Technologies Oy (toim.). Viitattu 13.9.2019. https://www.firstbeat.com/wp-content/uploads/2015/12/Asiantuntijan-opas-tammikuu-2016.pdf.
Frone, M. R. 2015. Relations of negative and positive work experiences to employee alcohol use: testing the intervening role of negative and positive work rumination. Journal of Occupational Health Psychology. 20, 148–160.
42
Föhr, T., Pietilä, J., Helander, E., Myllymäki, T., Lindholm, H., Rusko, H., & Kujala, U. M.
2016. Physical activity, body mass index and heart rate variability-based stress and recovery in 16 275 Finnish employees: a cross-sectional study. BMC Public Health 16(1), 701.
Garrick, A., Mak, A., Cathcart, S., Winwood, P., Bakker, A. & Lushington, K. 2017. Non-work time activities predicting teachers´ Non-work-related fatigue and engagement: an effort-recovery approach. Australian Psychologist 53(3), 243–252.
Geurts, S. A. E. 2014. Recovery from work during off-job time. Teoksessa Bauer, G.
F. & Hämmig, O. (toim.) Bridging occupational, organizational and public health:
a transdisciplinary approach. New York, NY; Springer Science + Business Media. 193–208.
Geurts, S., Beckers, D. & Tucker, P. 2014. Recovery from demanding work hours. Teoksessa Peetes, J., Jonge. D. & Taris, T. (toim.) An introduction to contemporary work psychology. Chichester: Wiley.
Geurts, S. A. & Sonnentag, S. 2006. Recovery as an explanatory mechanism in the relation between acute stress reactions and chronic health impairment. Scandinavian Journal of work, Environment & Health 32(6), 482–492.
Glick, D., Glick, G. & Stein, E. J. 2011. Autonomic nervous system. Basics of Anesthesia, 6.
painos. USA; Sauders.
Gluschkoff, K., Elovainio, M., Kinnunen, U., Mullola, S., Hintsanen, M., Keltikangas-Järvinen, L. & Hintsa, T. 2016. Work stress, poor recovery and burnout in teachers. Occupational Medicine 66(7), 564–570.
Hahn, V. C., Binnewies, C. & Haun, S. 2012. The role of partners for employees' recovery during the weekend. Journal of Vocational Behavior 80, 288–298.
Hahn, V. C., & Dormann, C. 2013. The role of partners and children for employees' psychological detachment from work and well-being. Journal of Applied Psychology 98(1), 26.
43
Hakanen, J. J. & Roodt, G. 2010. Using the job demands-resources model to predict engagement: analyzing a conceptual model. Teoksessa Bakker A. B. & Leiter, M. P.
(toim.) Work engagement: A handbook of essential theory and research. New York:
Psychology Press. 85–101.
Halbesleben, J. 2010. A meta-analysis of work engagement: Relationships with burnout, demands, resources and consequences. Teoksessa Bakker, A. B. & Leiter, M. P.
(toim.). Work engagement: A handbook of essential theory and research. New York:
Psychology Press. 102–117.
Haskell, W. L., Blair, S. N. & Hill, J. O. 2009. Physical activity: health outcomes and importance for public health policy. Preventive Medicine 49(4), 280-282.
Hirshkowitz, M., Whiton, K., Albert, S. M., Alessi, C., Bruni, O., DonCarlos, L. &
Kheirandish-Gozal, L. 2015. National Sleep Foundation’s updated sleep duration recommendations. Sleep Health 1(4), 233-243.
Hockey, G. R. J. 1997. Compensatory control in the regulation of human performance under stress and high workload: a cognitive-energetical framework. Biological Psychology.
45, 73–93.
van Hooff, M. L. 2015. The daily commute from work to home: examining employees' experiences in relation to their recovery status. Stress and Health 31(2), 124–137.
Horsten, M., Erigson, M., Perski, A., Wamala, S. P., Schenck-Gustafsson, K. & Orth-Gomér, K. 1999. Psychosocial factors and heart rate variability in healthy women. Psychosomatic Medicine 61(1), 49–57.
Jansson, M., & Linton, S. J. 2006. Psychosocial work stressors in the development and maintenance of insomnia: A prospective study. Journal of Occupational Health Psychology 11, 241–248.
Kessler, R. C., Berglund, P. A., Coulouvrat, C., Hajak, G., Roth, T., Shahly, V. & Walsh, J.
K. 2011. Insomnia and the performance of US workers: Results from the America insomnia survey. Sleep 34, 1161– 1171.
44
Kinnunen, M.-L., Rusko, H., Feldt, T., Kinnunen, U., Juuti, T., Myllymäki, T., Laine, K., Hakkarainen, P. & Louhevaara, V. 2006. Stress and relaxation based on heart rate variability: Associations with self-reported mental strain and differences between waking hours and sleep. Nordic Ergonomics Society Congress.
Kinnunen, U. & Feldt, T. 2009. Työkuormituksesta palautuminen – Psykologinen näkökulma teoksessa Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Kinnunen, U. & Mauno, S. (toim.). Tampereen yliopisto: Taju.
Kinnunen, U., Mauno, S. & Siltaloppi, M. 2009. Työ ja palautuminen – Uhkaako työhön sitoutuminen palautumista? teoksessa Kinnunen, u. & Mauno, S. (toim.) Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampereen yliopisto:
Taju.
Kinnunen, M.-L. & Rusko, H. 2009. Työkuormituksesta palautuminen – Fysiologinen näkökulma teoksessa Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Kinnunen, U. & Mauno, S. (toim.). Tampereen yliopisto: Taju.
Kinnunen, U., Siltaloppi, M. & Mauno, S. 2009. Työ ja palautuminen – Mitkä työn ominaisuudet estävät tai edistävät palautumista? teoksessa Irtiottoja työstä:
Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Kinnunen, u. & Mauno, S. (toim.).
Tampereen yliopisto: Taju.
Kivimäki, M., Leino‐Arjas, P., Kaila‐Kangas, L., Lukkonen, R., Vahtera, J. & Elovainio, M.
2006a. Is incomplete recovery from work a risk marker of cardiovascular death?
Prospective evidence from industrial employees. Psychosomatic Medicine 68, 402–
407.
Kivimäki, M., Virtanen, M., Elovainio, M., Kouvonen, A., Väänänen, A. & Vahtera, J.
2006b. Work stress in the etiology of coronary heart disease – a meta-analysis.
Scandinavian Journal of Work Environmental Health 32(6), 431–442.
Klassen, R. M. & Chiu, M. M. 2010. Effects on teachers’ self-efficacy and job satisfaction:
Teacher gender, years of experience, and job stress. Journal of Educational Psychology 102, 741-756.
45
Kokkinos, C. 2007. Job stressors, personality and burnout in primary school teachers.
British Journal of Educational Psychology. 77, 229-243.
Kompier, M. A. J., Taris, T. W. & van Veldhoven, M. 2012. Tossing and turning - Insomnia in relation occupational stress, rumination, fatigue, and well-being. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 38, 238–246.
Kouvonen, A., Kivimäki, M., Cox, S.J., Cox, T. & Vahtera, J. 2005. Relationship between work stress and body mass index among 45 810 female and male employees.
Psychosomatic Medicine 67(4), 577–583.
Kyriacou, C. 2001. Teacher stress: Directions for future research. Educational Review 53, 27–35.
Lawton, E., Brymer, E., Clough, P. & Denovan, A. 2017. The relationship between the physical activity environment, nature relatedness, anxiety, and the psychological well-being benefits of regular exercisers. Frontiers in psychology 8, 1058.
Leung, D. & Lee W. 2007. Predicting intention to quit among Chinese teachers: differential predictability of the components of burnout. Anxiety, Stress and Coping 19(2), 129-141.
Li, M., Wang, Z., Gao, J. & You, X. 2017. Proactive personality and job satisfaction: The mediating effects of self-efficacy and work engagement in teachers. Current Psychology 36(1), 48–55.
Liu, X.-M. & Wang, W.-Z. 2004. A study on teachers´ occupational burnout and mental health. Chinese Journal of Clinical Psychology 12(4), 357–358.
Maslach, C., Schaufeli, W. B. & Leiter, M. P. 2001. Job burnout. Annual Review of Psychology 52(1), 397–422.
Mauno, S., Kinnunen, U., Mäkikangas, A. & Feldt, T. 2010. Job demands and resources as antecedents of work engagement: A qualitative review and directions for future research. Teoksessa S. L. Albrecht (toim.) Handbook of employee engagement:
Perspectives, issues, research and practise. Chektenham: Edward Elgar. 111–128.
46
McEwen, B. S. 1998a. Stress, adaptation, and disease: Allostasis and allostatic load. Annals of the New York Academy of Sciences 840, 33–44.
McEwen, B. S. 1998b. Protecting and damaging effects of stress mediators. New England Journal Medicine 338, 171–179.
Meijman, T. F. & Mulder, G. 1998. Psychological aspects of workload. Teoksessa Drenth, P.
J. D. & Thierry, H. (toim.). Handbook of Work and Organizational Psychology.
Work Psychology. 2. painos. 5–33. Hove: Psychology Press.
Minkel, J. D., Banks, S., Htaik, O., Moreta, M. C., Jones, C. W., McGlinchey, E. L & Dinges, D. F. 2012. Sleep deprivation and stressors: Evidence for elevated negative affect in response to mild stressors when sleep deprived. Emotion 12, 1015–1020.
Nienstedt, W., Hänninen O., Arstila, A. & Björkqvist, S. 2008. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 16. painos. Helsinki: WSOY.
Onnismaa, J. 2010. Opettajien työhyvinvointi. Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004–2009. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010:1.
Länsikallio, R., Kinnunen, K. & Ilves, V. 2018. Opetusalan työolobarometri 2017. OAJ:n julkaisusarja 5:2018.
Park, Y., Fritz, C. & Jex, S. M. 2011. Relationships between work-home segmentation and psychological detachment from work: the role of communication technology use at home. Journal of Occupational Health Psychology, 16(4), 457.
Parak, J. & Korhonen, I. Firstbeat Technologies Ltd. 2013. Accuracy of Firstbeat Bodyguard 2 beat-to-beat heart rate monitor. Viitattu 17.9.2019.
https://assets.firstbeat.com/firstbeat/uploads/2015/11/white_paper_bodyguard2_final.p df.
Pereira, D. & Elfering, A. 2014. Social stressors at work and sleep during weekends: The mediating role of psychological detachment. Journal of Occupational Health Psychology 19, 85–95.
47
Physical activity guidelines for Americans. 2018. Physical activity guidelines advisory committee. Washington D.C.
Querstret, D. & Cropley, M. 2013. Assessing treatments used to reduce rumination and/or worry: A systematic review. Clinical Psychology Review 33, 996–1009.
Rennie, K.L., Hemingway, H., Kumari, M., Brunner, E., Malik, M. & Marmot M. 2003.
Effects of moderate and vigorous physical activity on heart rate variability in a British study of civil servants. American Journal of Epidemiology 158(2), 135–43.
Ritvanen, Tiina. 2006. Seasonal psychophysiological stress of teachers related to age and aerobic fitness. Kuopion yliopisto.
Rusko, H., Rönkä, T., Uusitalo, A., Kinnunen, U., Mauno, S., Feldt, T., Kinnunen, M.-L., Martinmäki, K., Hirvonen, A., Hyttinen, S. & Lindholm, H. 2006. Stress and relaxation during sleep and awake time, and their associations with free salivary cortisol after awakening. Nordic Ergonomics Society Congress.
Sayar, K., Güleç, H., Gökçe, M., & Ak, I. 2002. Heart rate variability in depressed patients. Bulletin of Clinical Psychopharmacol 12(3), 130–133.
Schaufeli, W. B. & Enzmann, D. 1998. The bornout companion to study and practice: A critical analysis. Washington DC: Taylor & Francis.
Skaalvik, E. M. & Skaalvik, S. 2011. Teacher job satisfaction and motivation to leave the teaching profession: relations with school context, feeling of belonging, and
emotional exhaustion. Teaching and Teacher Education 27, 1029–1038.
Skaalvik, E. M., & Skaalvik, S. 2015. Job satisfaction, stress and coping strategies in the teaching profession - What do teachers say? International Education Studies 8(3), 181-192.
Siltaloppi, M. & Kinnunen, U. 2009.Vapaa-ajan merkitys työkuormituksesta palautumisessa teoksessa Irtiottoja työstä, palautumisen psykologia. Ulla, K. & Mauno, S. (toim.).
Tampereen Yliopisto: Taju.
48
Sonnentag, S. & Bayer, U. V. 2005. Switching off mentally: Predictors and consequences of psychological detachment from work during off-job time. Journal of Occupational Health Psychology 10, 393–414.
Sonnentag, S. & Geurts, S. A. 2009. Current perspectives on job-stress recovery.
Occupational Stress and Well-being 7, 1-36.
Sonnentag, S., Kuttler, I. & Fritz, C. 2010. Job stressors, emotional exhaustion, and need for recovery: A multi-source study on the benefits of psychological detachment. Journal
Sonnentag, S., Kuttler, I. & Fritz, C. 2010. Job stressors, emotional exhaustion, and need for recovery: A multi-source study on the benefits of psychological detachment. Journal