Elimistön kunto- ja kuormitustilaan suhteutettu liikunta

Hyvät liikuntapisteet 60 p saa Firstbeat Hyvinvointianalyysissa liikuntasuositusten mukaisesti 30:stä minuutista reipasta liikuntaa tai 20:stä minuutista rasittavaa liikuntaa vuorokaudessa.

Opettajien keskimääräinen liikuntapisteiden tulos oli 56 p ja reipasta ja rasittavaa liikuntaa harrastettiin keskimäärin 26 minuuttia vuorokaudessa. 40 % tutkittavista (n=4) liikkui riittävästi terveytensä kannalta, 50 % (n= 5) liikkui kohtalaisesti ja 10 % (n=1) ei liikkunut riittävästi terveytensä kannalta. Tilapäisesti ylikuormittavaa liikuntaa esiintyi tutkimusryhmässä jonkin verran.

30 6 POHDINTA

Opettajan palautumista edistävät tämän tutkimuksen mukaan palautumisen eteen tehdyt tietoiset valinnat, riittävä vapaa-ajan turvaaminen ja oman työn hallinta. Tuloksen perusteella voidaan sanoa, että palautumisen turvaamiseksi tarvitaan palautumisen tarpeen tiedostamista, jotta palautuminen osataan huomioida palautumista edistävillä toimilla kouluympäristössä ja opettajan omassa elämässä. Palautumisen eteen tehdyillä tietoisilla valinnoilla, riittävän vapaa-ajan turvaamisella ja oman työn hallinnalla tämän tutkimuksen opettajat pyrkivät turvaamaan palautumisensa ajalla. Oman työn hallinta mahdollistaa riittävän vapaa-ajan turvaamisen, jolloin aikaa jää palautumisen eteen tehtyihin valintoihin vapaa-ajalla, kuten palauttaviin vapaa-ajan aktiviteetteihin, liikuntaan ja riittävään lepoon ja uneen. Nämä tekijät tukevat fyysistä ja psyykkistä palautumista aikaisempien tutkimusten mukaan (Ebert ym. 2015; Föhr ym. 2016; Sonnentag & Fritz 2015; Wendsche & Lohmann-Haislah 2017).

Firstbeat Hyvinvointianalyysin ryhmäraportin mukaan ryhmän keskiarvotulos opettajien stressin ja palautumisen tasapainosta oli hyvä, palautuminen unenaikana oli hyvää ja liikunta terveyden kannalta kohtalaista. Vaikka päiväkirja-analyysin antamia tuloksia ei tässä tutkimuksessa yhdensuuntaisesti vertailtu Firstbeat Hyvinvointianalyysin tulosten kanssa, voidaan ryhmätuloksen perusteella todeta, että opettajien päiväkirjoissa esiin nostamat palautumista edistävät tekijät todennäköisesti jollain tavalla näyttäytyvät tutkimuksen opettajien elämässä, sillä Hyvinvointianalyysin ryhmäraportti antoi hyvän tuloksen stressin ja palautumisen tasapainosta, eikä yksittäisiä poikkeavia tuloksia ilmennyt merkittävästi Hyvinvointianalyysissa. Tutkimusryhmän opettajat tiedostavat siis hyvin kuormittavia ja omaa palautumistaan tukevia tekijöitä.

31

6.1 Palautuminen mahdollistuu, kun opettaja pääsee irti työstään vapaa-ajalla

Opettajat kuvaavat päiväkirja-aineistossa vaikeutta päästä irti työstään ajalla ja vapaa-ajan vähäisyyttä, sillä töiden valmiiksi saattaminen vaatisi työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin. Työn määrä, vaatimukset ja aikataulupaineet ylittävät opettajien resurssit töistä suoriutumiseen, mikä näyttäytyy subjektiivisena kuormittumisen kokemuksena tässä tutkimuksessa. Kuten aiemmissa tutkimuksissa on todettu, opettajat kokevat työperäistä kuormittumista työn vaatimuksista ja aikapaineista johtuen (Länsikallio ym. 2018). Tämän tutkimuksen opettajat kuvaavat kuormittumisen kokemusta, oman vapaa-ajan vähäisyyttä ja työasioiden pyörimistä mielessä vapaa-ajalla ja yöaikaan, jotka ovat osoituksia siitä, että opettajat eivät pääse psyykkisesti riittävästi irti työstään vapaa-ajalla, mikä olisi merkittävää opettajan palautumisprosessissa (Sonnentag ym. 2010).

Oma aika, mieluisat vapaa-ajan aktiviteetit, liikunta, uni ja lepo sekä koti- ja työyhteisön tuomat resurssit nousivat tässä tutkimuksessa esiin työkuormituksesta palauttavina tekijöinä, kuten aikaisemmissa tutkimuksissakin on todettu (Föhr ym. 2016; Kinnunen & Feldt 2009;

ten Brummelhuis & Bakker 2012; Sonnentag & Fritz 2015). Opettajilla korostuvat vapaa-ajan palauttavina aktiviteetteina passiivisen toiminnan muodot, kuten television katsominen ja kirjan lukeminen iltaisin palautumisen edistämiseksi. Myös vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä on keskeinen keino tämän tutkimuksen opettajilla oman palautumisen turvaamiseksi työn sosiaalisen ja hektisen luonteen vuoksi. Kuormittumisen ja palautumisen tarpeen kartoittamiseksi on hyödynnetty yleisesti palautumisen tarpeen asteikkoa, jossa kysytään halusta vetäytyä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta (van Veldhoven & Broersen 2003). Tämän mukaan tutkimuksen opettajien kertomukset halusta vetäytyä omaan rauhaan vapaa-ajalla kuvastavat opettajien kuormittumista työssä.

Tutkimuksen opettajat nostavat esiin oman työnsä hallinnan ja rajaamisen tärkeyden oman työssäjaksamisensa vuoksi, sekä tietoisuuden ja rentoutumisen harjoittamisen kiireen ja stressin tunteen hallitsemiseksi. Tietoisuustaitojen- ja itsesäätelytaitojen harjoittamisen on todettu auttavan opettajan rentoutumista työpäivän keskellä, psyykkistä irtautumista työstä ja

32

näin edistävän opettajan palautumista (Bishop ym. 2004; Crain ym. 2017; Klassen & Chiu 2010).

Ylipäänsä Wendschen ja Lohmann-Haislahin (2017) meta-analyysin mukaan psyykkinen irtautuminen työstä on positiivisesti yhteydessä parempaan mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen, hyvinvointiin, parempaan palautumiseen ja työtehtävistä suoriutumiseen. Tämän tutkimuksen aineisto ei ole riittävä tarkastelemaan psyykkisen irtautumattomuuden yhteyttä opettajien työtehtävistä suoriutumiseen, mutta oletettavaa on, että opettajien heräillessä yöaikaan murehtimaan tulevaa työpäivää- ja viikkoa, ja käyttämällä vapaa-aikansa töiden tekemiseen, opettajat eivät jaksa yhtä lailla kohdata oppilaita opetustyössään, työn haasteet tuntuvat suuremmilta ja työteho heikkenee verrattuna siihen, että opettajat kokisivat pääsevänsä irti työstä vapaa-ajalla ja kokisivat palautumisen olevan riittävää. Tässä tutkimuksessa ei voida sinänsä tarkastella myöskään psyykkisen irtautumattomuuden yhteyttä opettajien mielenterveyteen, mutta oletettavaa on, että pitkään jatkuva psyykkinen irtautumattomuus työstä on heikentävästi yhteydessä opettajien mielenterveyteen.

6.2 Palautumisen tarpeiden mukaan toimiminen turvaa palautumisen

Opettajat kuvaavat päiväkirjassaan työasioiden pyörimistä mielessä illalla ennen nukkumaanmenoa ja keskellä yötä, mikä näkyi Firstbeat Hyvinvointianalyysissa kohtalaisena sykevälivaihteluna osassa mittausvuorokausista. Tämä kuvastaa työperäistä kuormittumista, jolla on yhteys heikompaan yöaikaiseen fysiologiseen palautumiseen. Yöaikaiseen sykevälivaihteluun vaikuttavat työkuormituksen lisäksi muun muassa ylikuormittava liikuntasuoritus ennen nukkumaanmenoa, joita esiintyi osassa mittauksista. Sykevälivaihtelua saattavat vähentää lisäksi sairaudet, kiputilat ja tulehdukset, ylipaino ja heikko fyysinen kunto, krooninen univaje, vaihdevuodet ja perimä (Acharya ym. 2004; Bonnemeier ym. 2003;

Tegegne ym. 2018).

33

Firstbeat Hyvinvointianalyysi osoittaa, että opettajat antavat unelle riittävästi aikaa.

Päiväkirja-aineiston perusteella opettajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan rauhoittamaan illan ennen nukkumaanmenoa rauhallisen tekemisen parissa, mikä näkyi Hyvinvointianalyyseissa usein fysiologisen palautumisen käynnistymisenä jo ennen nukkumaanmenoa. Rauhoittuminen ja palautumisen käynnistyminen ennen nukkumaanmenoa tukevat palauttavaa yöunta (Firstbeat 2016). Hektiset illat näyttäytyivät puolestaan Hyvinvointianalyysissa viivästyneenä yöpalautumisena, yöheräilynä ja heikkona fysiologisena palautumisena yöaikaan. Hyvinvointianalyyseissa näkyí myös, että palautumista edistivät tietoisesti rauhoitetut aamut ennen hektistä työpäivää ja tietoiset palautumishetket työpäivän aikana. Näin ollen levolle ja rentoutumiselle annettu aika näkyy selkeästi fysiologisessa palautumisessa päivän aikana koetuista kuormitustekijöistä huolimatta.

Vaikka opettajat kokevat haastetta oman vapaa-ajan riittävyydestä, on opetustyössä myös vahvuutensa, mitä opettajat voivat hyödyntää palautumisensa edistämiseksi. Opettaja pystyy monella tapaa vaikuttamaan oman työnsä sisältöön erilaisilla oppituntitoteutuksilla, ja opettajat pystyvät säätelemään opetustyön ulkopuolista suunnittelu- ja arviointityötään jonkin verran. Esimerkiksi hyppytunnit päivän keskellä mahdollistavat liikuntahetket, omien työelämän ulkopuolisten asioiden hoitamisen ja töiden tekemisen. Lisäksi opetuspäivät ja -jaksot ovat keskenään erilaisia, mikä mahdollistaa työn -jaksottamisen ja vapaa-ajan turvaamisen. Opetustyö on säännöllistä päivätyötä, minkä ansiosta on mahdollista ylläpitää säännöllistä päivä- ja unirytmiä. Lisäksi opettajilla on pitkät loma-ajat. Kuten tämän tutkimuksen tuloksena todettiin, opettaja tarvitsee oman työnsä hallintaa ja palautumisen eteen tehtäviä valintoja, jotta hän voi hyödyntää opetustyön antamat mahdollisuudet palautumisen turvaamiseksi. Palautumisen turvaamiseksi opettajan tulee välillä hyväksyä työnsä keskeneräisyys ja epätäydellisyys.

34 6.3 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus

Tutkimuksessa on huomioitu hyvän tieteellisen käytännön periaatteet tiedonhankinnasta tutkimuksen suunnitteluun, aineiston keruuseen, tulosten analysointiin ja raportointiin (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset ovat vertaisarvioituja tutkimuksia ja systemaattinen tiedonhaku toteutettiin Medline, Cinahl ja PsycInfo -tietokantoihin. Tutkimuksen aineistonkeruussa on pidetty huoli siitä, että tutkittavien tiedot pysyvät salassa muilta osapuolilta ja tutkittavien tiedot on anonymisoitu.

Tutkittavilta kerättiin tutkimuslupa ja lupa tietojen käsittelyyn tutkimuksen ajaksi.

Tutkimuksesta ei ole yhdistettävissä yksittäisiä henkilöitä ja tulokset on analysoitu yleisellä tasolla.

Sisällönanalyyttisessa tutkimuksessa on huomioitava, että tutkija tekee omaa tulkintaansa tuloksista, ja näin ollen tutkijan oma esiymmärrys saattaa vaikuttaa tuloksiin, vaikka esiymmärrys on kartoitettu ennen tutkimuksen aloittamista (Tuomi & Sarajärvi 2018).

Kirjallinen vapaamuotoinen päiväkirja-aineisto opettajien itse kokemista palautumista edistävistä ja heikentävistä tekijöistä antaa tutkijalle paljon tulkintavaraa. Osa tutkittavista on kirjoittanut vastaukset erittäin monipuolisesti ja tarkasti, toisten vastausten ollessa niukkasanaisia. Tämä tuo tutkijalle riskin tulkinnan virheellisyydestä. Toisaalta tutkimuskysymykset tästä aineistosta ovat olleet hyvin yksinkertaiset, joten suurempia tulkintavaikeuksia vastauksista ei syntynyt suhteessa tutkimuskysymyksiin. Huomionarvoista on myös se, mitä opettajat ovat osanneet kertoa ja mitä he ovat yhdistäneet omaan palautumiseensa. Jotain olennaista on saattanut opettajilta jäädä mainitsematta, sillä asiaa ei ole osattu suoraan yhdistää palautumiseen.

Firstbeat Hyvinvointianalyysien tuloksia tulkitessa tulee huomioida, että mittaustuloksiin voi vaikuttaa hyvin moni tekijä aiheuttaen näin mittausharhaa. Mittauksia ei voitu vakioida niin, että opettajien työpäivät tai työjaksot olisivat olleet keskenään juuri samanlaiset, minkä vuoksi mittauksiin tulee jo keskenään eroja. On muistettava, että palautuminen on kokonaisvaltainen prosessi, joten palautumista tarkastellaan pitkän aikavälin palautumisena, eikä yksittäiset kevyemmät tai raskaammat päivät vaikuta olennaisesti kokonaisvaltaiseen

35

palautumiseen (Firstbeat 2016). Sykevälivaihteluun perustuvan Firstbeat Hyvinvointianalyysin on todettu olevan luotettava menetelmä kuormittumisen ja palautumisen mittaamisessa. Se antaa riittävällä tarkkuudella tietoa päiväaikaisen ja vuorokausien välisen kuormittumisen vaihteluista. Menetelmän tuottama tieto on linjassa yleisesti kuormittumisen mittarina käytettyjen veren kortisolipitoisuuden tason ja subjektiivisiin psykologisiin havainto- ja kuormitusmuuttujiin perustuvan kuormittumisen tason kartoittamisen kanssa. (Antila ym. 2005; Kinnunen ym. 2006; Rusko ym. 2006; Parak

& Korhonen 2013).

Tämän tutkimuksen luotettavuutta heikentää tutkimuksen pieni aineisto ja aineiston analyysitapa. Pieni aineisto ei anna luotettavaa tulosta ryhmätasolla Firstbeat Hyvinvointianalyysissa, ja toisaalta tutkimuksen luotettavuutta olisi lisännyt se, että päiväkirja-aineistoa ja Firstbeat Hyvinvointianalyyseja olisi analysoitu yhdensuuntaisesti yksilötasolla. Nyt aineistoja tarkasteltiin erikseen, ja tulokset jäävät tulkinnan tasolle päiväkirja-aineiston ja Firstbeat Hyvinvointianalyysin tulosten yhteydestä. Tutkimuksen aineisto on analysoitu laadullisin analyysimenetelmin, joten tutkimuksen tulokset perustuvat tulkintoihin aineistosta, ja luotettavuuden lisäämiseksi olisi tarvittu määrällistä analyysia Firstbeat Hyvinvointianalyysin tuloksista. Tutkimusaineiston monipuolisuutta ja tutkimuksen yleistettävyyttä olisi lisännyt myös se, että tutkimusaineisto olisi kerätty eri koulujen opettajilta. Päiväkirja-aineistosta saadut tulokset ovat kuitenkin linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa, joten tämä tutkimus antaa viitteitä opettajan palautumista edistävistä tekijöistä.

36 6.4 Johtopäätökset

Tämän tutkimuksen perusteella opettajan palautumista opettajien oman kokemuksen mukaan edistävät; 1. palautumisen eteen tehdyt tietoiset valinnat, 2. riittävän vapaa-ajan turvaaminen ja 3. oman työn hallinta. Palautumisen eteen tehdyt tietoiset valinnat ovat opettajan omia valintoja hyvinvoinnin tueksi, palauttavaa tekemistä vapaa-ajalla ja työhyvinvoinnin eteen tehtyjä toimenpiteitä työpaikalla. Palautumisen eteen tehtyjä tietoisia valintoja saattaa estää erinäiset vastuut ja velvollisuudet työelämän ulkopuolella, kuten esimerkiksi lasten- ja kodinhoito, sekä fysiologista palautumista heikentävät elimistön haasteet, kuten sairaudet.

Riittävän vapaa-ajan turvaaminen mahdollistaa opettajalle kiireettömän oman ajan. Tätä tukevat joustavat työajat, jotka mahdollistavat muun elämän yhdistämisen arkipäivään.

Riittävän vapaa-ajan turvaamista hankaloittaa vaikeus irtautua työstä vapaa-ajalla ja jatkuva kiire elämän eri osa-alueilla. Jotta opettaja voi palautua, tulee hänen hallita omaa työtänsä rajoittamalla työntekoansa ja pysähtymällä kiireen keskellä. Oman työn hallintaa häiritsee töiden kasautuminen ja työnkuvaan liittyvät vaatimukset.

Firstbeat Hyvinvointianalyysin perusteella palautumiselle olennaista on, miten paljon aikaa on annettu levolle ja unelle, palautumiselle päivän aikana ja onko liikuntaa harrastettu terveyden näkökulmasta riittävästi. Mikäli vapaa-aikaa ei ole tai hyvinvointia tukevia valintoja ei tehdä, näyttäytyy se Firstbeat Hyvinvointianalyysissa vähäisinä liikunnan terveysvaikutuspisteinä tai toisaalta liian kuormittavana liikuntana elimistön kuormitustilaan nähden, vähäisenä palautumisena ja suurena kuormitustasona vuorokauden aikana, sekä heikkona palautumisena yöaikaan.

37 Tutkimuksen johtopäätökset ovat seuraavat:

Kuormittumisen ja palautumisen tasapainon turvaamiseksi opettajan tulee:

❖ Huolehtia riittävästä vapaa-ajasta hallitsemalla omaa työtänsä

❖ Huolehtia terveyttä edistävästä liikunnasta

❖ Mahdollistaa riittävä ja palauttava yöuni sekä rentoutuminen päivän aikana

38 6.5 Toimenpide-ehdotukset

Koska tässä ja aikaisemmissa tutkimuksissa kuormittavina tekijöinä nousevat esiin etenkin opetustyön aikatauluhaasteet ja opettajan työn laaja-alaiset vaatimukset, jotka heikentävät palautumista ja työstä irtautumista vapaa-ajalla, tulisi toimenpiteitä kouluissa tehdä opettajan työn helpottamiseksi ja tätä kautta opettajan työhyvinvoinnin edistämiseksi. Yleisesti ottaen työhyvinvoinnin edistäminen tuottaa itsensä takaisin moninkertaisesti taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna (Työterveyslaitos 2019), ja kuormituksen ja palautumisen tasapainon edistäminen onkin keskeinen osa työhyvinvoinnin edistämistä ja työuupumuksen ennaltaehkäisyä opettajilla (Gluschkoff ym. 2016). Koulun rehtori on avainasemassa opettajien työhyvinvoinnin edistämisessä (Leungn & Leen 2006). Lisäksi opettajan työhyvinvointi on yhteydessä oppilaiden hyvinvointiin (Onnismaa 2010).

Tässä tutkimuksessa tutkimusaineistoa analysoitiin ryhmätasolla, mutta syvällisemmän ymmärryksen saamiseksi opettajien kuormittumisesta ja palautumisesta tutkimusaineistoa voisi tarkastella yksilötasolla yhdensuuntaisesti fysiologisen objektiivisen datan ja subjektiivisen kokemuksellisen tiedon kanssa. Lisäksi tutkimusjoukkoa tulisi laajentaa ja monipuolistaa luotettavuuden ja yleistettävyyden lisäämiseksi.

39 LÄHTEET

Acharya, U., Joseph, K., Kannathal, N., Lim, C. & Suri, J. 2006. Heart rate variability: a review. Medical and Biological Engineering and Computing 44(12), 1031–1051.

Acharya, U., Kannathal, N., Seng, O. & Ping, Y. & Chua T. 2004. Heart rate analysis in normal subjects of various age groups. Biomedical Engineering Online 3(24).

Aeschbacher, S., Bossard, M., Ruperti Repilado, F. J., Good, N., Schoen, T., Zimny, M. &

Conen, D. 2016. Healthy lifestyle and heart rate variability in young adults. European journal of preventive cardiology 23(10), 1037–1044.

Ahola, K. 2007. Occupational burnout and health. People and work research reports no 81.

Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health.

Antila, K., van Gils, M., Merilahti, J. & Korhonen, I. 2006. Associations of psychological self-assessments and heart rate variability in long term measurements at home.

European Medical & Biological Engineering Conference.

Baglioni, C., Battagliese, G., Feige, B., Spiegelhalder, K., Nissen, C., Voderholzer, U. &

Riemann, D. 2011. Insomnia as a predictor of depression: A meta-analytic evaluation of longitudinal epidemiological studies. Journal of Affective Disorders.

135, 10–19.

Bakker, A. B., and Demerouti, E. 2007. The job demands-resources model: state of the art.

Journal of Management Psychology 22, 309–328.

Bakker, A. B & Demerouti, E. 2017. Job demands-resources theory: taking stock and looking forward. Journal of Occupational Health Psychology 22, 273–285.

Bonnemeier, H., Wiegand, U., Brandes, A., Kluge, N., Katus, H., Richardt, G. & Potratz J.

2003. Circadian profile of cardiac autonomic nervous modulation in healthy subjects:

Differing effects of aging and gender on heart rate variability. Journal of Cardiovascular. Electrophysiology 14, 791–799.

40

Borman, G. D. & Dowling, N. M. 2008. Teacher attrition and retention: A meta-analytic and narrative review of the research. Review of Educational Research 78, 367–409.

Bhui, K. S., Dinos, S., Stansfeld, S. A. & White, P. D. 2012. A synthesis of the evidence for managing stress at work: A review of the reviews reporting on anxiety, depression, and absenteeism. Journal of Environmental and Public Health, 1–22.

Binnewies, C., Sonnentag, S. & Mojza, E. J. 2009. Feeling recovered and thinking about the good sides of one's work. Journal of Occupational Health Psychology. 14, 243–256.

Birdee, G. S., Byrne, D.W., McGown, P.W., Rothman, R. L., Rolando, L.A. & Holmes, M.C., 2005. Relationship between physical inactivity and health characteristics among participants in an employee-wellness program. Journal of Occupational Environmental Medicine 55(5), 514–9.

Bishop, S. R., Lau, M., Shapiro, S., Carlson, L., Anderson, N. D., Carmody, J., Segal, Z.V., Abbey, S., Speca, M., Velting, D. & Devins, G. 2004. Mindfulness: a proposed operational definition. Clinical Psychology: Science and Practice. 11(3), 230–241.

Brosschot, J., Van Dijk, E. & Thayer, J. 2007. Daily worry is related to low heart rate variability during waking and the subsequent nocturnal sleep period. International Journal of Psychophysiology 63, 39–47.

Chang, M-L. 2009. An appraisal perspective of teacher burnout: examining the emotional work of teachers. Educational Psychology Review 21, 193-218.

Cooper-Hakim, A. & Viswesvaran, C. 2005. The construct of work commitment: Testing an integrative framework. Psychological Bulletin 131(2), 241.

Crain, T. L., Schonert-Reichl, K. A. & Roeser, R. W. 2017. Cultivating teacher mindfulness: Effects of a randomized controlled trial on work, home, and sleep outcomes. Journal of Occupational Health Psychology 22(2), 138.

Cropley, M., Michalianou, G., Pravettoni, G. & Millward, L. J. 2012. The relation of post-work ruminative thinking with eating behaviour. Stress Health 28, 23–30.

41

De Lange, A. H., Kompier, M. A. J., Taris, T. W., Geurts, S. A. E., Beckers, D. G. J., Houtman, I. L. D. & Bongers, P. M. 2009. A hard day’s night: A longitudinal study on the relationships among job demands and job control, sleep quality and fatigue. Journal of Sleep Research 18, 374–383.

Dinham, S. & Scott, C. 1998. A three domain model of teacher and school executive career satisfaction. Journal of Educational Administration 36, 362–378.

Ebert, D. D., Berking, M., Thiart, H., Riper, H., Laferton, J. A., Cuijpers, P. & Lehr, D. 2015.

Restoring depleted resources: Efficacy and mechanisms of change of an internet-based unguided recovery training for better sleep and psychological detachment from work. Health Psychology 34, 1240.

Feldt, T. & Mäkikangas, A. 2009. Selviytymiskeinot ja niiden käyttöä suuntaavat persoonallisuuden ominaisuudet. Teoksessa Metsäpelto R.-L- & Feldt. T. (toim.).

Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. 93–110.

Feuerhahn, N., Sonnentag, S. & Woll, A. 2014. Exercise after work, psychological mediators, and affect: A day‐level study. European Journal of Work and Organizational Psychology 23, 62–79.

Firstbeat Technologies Ltd. 2014. Stress and recovery analysis method based on 24-hour heart rate variability. Viitattu 13.9.2019. https://assets.firstbeat.com/firstbeat/uploads/2015/

10/Stress-and-recovery_whitepaper_20145.pdf.

Firstbeat. 2016. Firstbeat Hyvinvointianalyysi - Asiantuntijan opas. Firstbeat Technologies Oy (toim.). Viitattu 13.9.2019. https://www.firstbeat.com/wp-content/uploads/2015/12/Asiantuntijan-opas-tammikuu-2016.pdf.

Frone, M. R. 2015. Relations of negative and positive work experiences to employee alcohol use: testing the intervening role of negative and positive work rumination. Journal of Occupational Health Psychology. 20, 148–160.

42

Föhr, T., Pietilä, J., Helander, E., Myllymäki, T., Lindholm, H., Rusko, H., & Kujala, U. M.

2016. Physical activity, body mass index and heart rate variability-based stress and recovery in 16 275 Finnish employees: a cross-sectional study. BMC Public Health 16(1), 701.

Garrick, A., Mak, A., Cathcart, S., Winwood, P., Bakker, A. & Lushington, K. 2017. Non-work time activities predicting teachers´ Non-work-related fatigue and engagement: an effort-recovery approach. Australian Psychologist 53(3), 243–252.

Geurts, S. A. E. 2014. Recovery from work during off-job time. Teoksessa Bauer, G.

F. & Hämmig, O. (toim.) Bridging occupational, organizational and public health:

a transdisciplinary approach. New York, NY; Springer Science + Business Media. 193–208.

Geurts, S., Beckers, D. & Tucker, P. 2014. Recovery from demanding work hours. Teoksessa Peetes, J., Jonge. D. & Taris, T. (toim.) An introduction to contemporary work psychology. Chichester: Wiley.

Geurts, S. A. & Sonnentag, S. 2006. Recovery as an explanatory mechanism in the relation between acute stress reactions and chronic health impairment. Scandinavian Journal of work, Environment & Health 32(6), 482–492.

Glick, D., Glick, G. & Stein, E. J. 2011. Autonomic nervous system. Basics of Anesthesia, 6.

painos. USA; Sauders.

Gluschkoff, K., Elovainio, M., Kinnunen, U., Mullola, S., Hintsanen, M., Keltikangas-Järvinen, L. & Hintsa, T. 2016. Work stress, poor recovery and burnout in teachers. Occupational Medicine 66(7), 564–570.

Hahn, V. C., Binnewies, C. & Haun, S. 2012. The role of partners for employees' recovery during the weekend. Journal of Vocational Behavior 80, 288–298.

Hahn, V. C., & Dormann, C. 2013. The role of partners and children for employees' psychological detachment from work and well-being. Journal of Applied Psychology 98(1), 26.

43

Hakanen, J. J. & Roodt, G. 2010. Using the job demands-resources model to predict engagement: analyzing a conceptual model. Teoksessa Bakker A. B. & Leiter, M. P.

(toim.) Work engagement: A handbook of essential theory and research. New York:

Psychology Press. 85–101.

Halbesleben, J. 2010. A meta-analysis of work engagement: Relationships with burnout, demands, resources and consequences. Teoksessa Bakker, A. B. & Leiter, M. P.

(toim.). Work engagement: A handbook of essential theory and research. New York:

Psychology Press. 102–117.

Haskell, W. L., Blair, S. N. & Hill, J. O. 2009. Physical activity: health outcomes and importance for public health policy. Preventive Medicine 49(4), 280-282.

Hirshkowitz, M., Whiton, K., Albert, S. M., Alessi, C., Bruni, O., DonCarlos, L. &

Kheirandish-Gozal, L. 2015. National Sleep Foundation’s updated sleep duration recommendations. Sleep Health 1(4), 233-243.

Hockey, G. R. J. 1997. Compensatory control in the regulation of human performance under stress and high workload: a cognitive-energetical framework. Biological Psychology.

45, 73–93.

van Hooff, M. L. 2015. The daily commute from work to home: examining employees' experiences in relation to their recovery status. Stress and Health 31(2), 124–137.

Horsten, M., Erigson, M., Perski, A., Wamala, S. P., Schenck-Gustafsson, K. & Orth-Gomér, K. 1999. Psychosocial factors and heart rate variability in healthy women. Psychosomatic Medicine 61(1), 49–57.

Jansson, M., & Linton, S. J. 2006. Psychosocial work stressors in the development and maintenance of insomnia: A prospective study. Journal of Occupational Health Psychology 11, 241–248.

Kessler, R. C., Berglund, P. A., Coulouvrat, C., Hajak, G., Roth, T., Shahly, V. & Walsh, J.

K. 2011. Insomnia and the performance of US workers: Results from the America insomnia survey. Sleep 34, 1161– 1171.

44

Kinnunen, M.-L., Rusko, H., Feldt, T., Kinnunen, U., Juuti, T., Myllymäki, T., Laine, K., Hakkarainen, P. & Louhevaara, V. 2006. Stress and relaxation based on heart rate variability: Associations with self-reported mental strain and differences between waking hours and sleep. Nordic Ergonomics Society Congress.

Kinnunen, U. & Feldt, T. 2009. Työkuormituksesta palautuminen – Psykologinen näkökulma teoksessa Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Kinnunen, U. & Mauno, S. (toim.). Tampereen yliopisto: Taju.

Kinnunen, U., Mauno, S. & Siltaloppi, M. 2009. Työ ja palautuminen – Uhkaako työhön sitoutuminen palautumista? teoksessa Kinnunen, u. & Mauno, S. (toim.) Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampereen yliopisto:

Taju.

Kinnunen, M.-L. & Rusko, H. 2009. Työkuormituksesta palautuminen – Fysiologinen näkökulma teoksessa Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Kinnunen, U. & Mauno, S. (toim.). Tampereen yliopisto: Taju.

Kinnunen, U., Siltaloppi, M. & Mauno, S. 2009. Työ ja palautuminen – Mitkä työn ominaisuudet estävät tai edistävät palautumista? teoksessa Irtiottoja työstä:

Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Kinnunen, u. & Mauno, S. (toim.).

Tampereen yliopisto: Taju.

Kivimäki, M., Leino‐Arjas, P., Kaila‐Kangas, L., Lukkonen, R., Vahtera, J. & Elovainio, M.

2006a. Is incomplete recovery from work a risk marker of cardiovascular death?

Prospective evidence from industrial employees. Psychosomatic Medicine 68, 402–

407.

Kivimäki, M., Virtanen, M., Elovainio, M., Kouvonen, A., Väänänen, A. & Vahtera, J.

2006b. Work stress in the etiology of coronary heart disease – a meta-analysis.

Scandinavian Journal of Work Environmental Health 32(6), 431–442.

Scandinavian Journal of Work Environmental Health 32(6), 431–442.

In document Työkuormitus ja siitä palautuminen opetustyössä (sivua 34-0)