SOVELTAVA OSA
7. Painehäviölaskelmat
Reaktori aiheuttaa aina painehäviötä. Painehäviön suuruus riippuu reaktorin tyypistä, katalyytin rakenteesta, tyhjän tilan osuudesta, fluidien virtausnopeudesta ja ominaisuuksista. Varsinkin kaasun viskositeetin kasvaminen lisää painehäviötä.
Painehäviön korvaamisesta syntyy luonnollisesti kustannuksia, joten painehäviön minimointi on yleensä kannattavaa. Painehäviöstä on myös hyötyä tasaisen nesteen jakautumisen kannalta.
Laskelmat suoritettiin Ergunin yhtälöä käyttäen Flowbatilla. Laskelmien tarkoituksena oli selvittää tuleeko kyseisessä tapauksessa kaasufaasireaktorin painehäviö merkittäväksi. Ergunin yhtälö on esitetty kaavassa 8.1 (Geankoplis, 2003). Laskelmien tuloksena saatu reaktorin painehäviö reaktorissa virtaussuunnan mukaisen akselin funktiona on esitetty kuvassa 37.
(8.1)
missä AP
AL painehäviö reaktorissa pituuden muutoksen suhteen
ФР
e tyhjän tilan osuus reaktorissa faasin a viskositeeti (kg/(m*s)) faasin a tiheys (kg/m3)
katalyyttipartikkelin halkaisija (m)
faasin a virtausnopeus katalyyttipartikkelin pinnalla (m/s) partikkelin palloisuus ( )
■S 30
Kaasufaasireaktori
•c 20
Ttriklekerros reaktori
Reaktorin pituus akseli (m)
Kuva 37. Reaktorien painehäviöt virtaussuunnan mukaisen paikan funktiona.
Painehäviö kaasufaasireaktorissa on noin puoli baria. Eli näyttäisi siltä että kaasufaasireaktorissakaan ei painehäviö muutu rajoittavaksi tekijäksi. Tosin jos reaktorin painetta alennetaan painehäviö kasvaa, sillä kaasun tilavuus kasvaa ja sen mukana myös virtausnopeus. Hasanen (2003) on tarkastellut painehäviölaskelmia triklekerrosreaktorissa ja on esittänyt painehäviölaskentamalleja diplomityössään sekä sen liitteissä.
8. Aineensiirtorajoitteisuuslaskelmat
Aineensiirron rajoittavuutta tarkasteltiin triklekerrosreaktorissa Flowbatin avulla.
Vedyn liukoisuuden todettiin olevan rajoittava tekijä aineensiirrossa. Kuvaajassa 38 on esitetty vedyn pitoisuus eri faaseissa ja reaktorin pituusakselin mukaisen paikan funktiona.
Bulkkikaasu E 450
-о 400
Kaasu rajapinta 350
f 300
Neste rajapinta Bulkkineste
200
Partikkelin pinta
Reaktorin pituusakseli ( )
Kuva 38. Kuvassa vedyn pitoisuudet triklekerrosreaktorissa virtaussuunnan mukaisen paikan funktiona.
Kuvaajassa 39 on esitetty eri faasien aineensiirron vaikutuksia TMP-l:n konversioon katalyytin määrän ja olosuhteiden pysyessä vakiona. Kuvaajassa koA on kaasufilmin aineensiirtokerroin, joka on laskettu simuloinneissa kaavan (3.1) avulla. kLA on nestefilmin aineensiirto vastus, joka on laskettu simuloinneissa kaavan (4.1) avulla. кь$А on katalyyttipartikkelin ympärillä olevan nestefilmin aineensiirtokerroin, joka on laskettu simuloinneissa kaavan (5.1) avulla.
100 т
Kaikki kertoimet suuria kLA suuri
Perustapaus
Reaktorin pituusakseli ( )
Kuva 39. TMP-l:n konversio virtaussuunnan mukaisen paikan funktiona eri aineensiirtolaskenta tavoilla.
Kuvaajassa alimpana on perustapaus, jossa kaikki aineensiirtovastukset ovat normaaleja. Ylimpänä on tapaus, jossa kaikki aineensiirtokertoimet ovat niin suuria, että niiden aiheuttaman aineensiirtovastuksen voidaan olettaa olevan mitätön. Lisäksi kuvaajassa on eritelty eri aineensiirtokertoimien vaikutukset.
Kukin aineensiirtokerroin on vuorollaan asetettu suureksi. Tällöin vastaava aineensiirtovastus tulee mitättömäksi ja reaktio kiihtyy vastaavasti. Kuvaajasta havaittiin suurimman aineensiirtovastuksen olevan kaasu-nesteraj apinnalla nestefaasin puolella. Kuvan 38 konversioarvoja verrattiin perustapaukseen.
Vertailun perusteella piirrettiin kuvaaja 39.
Kaikki kertoimet suuria
Reaktorin pituusakseli ( )
Kuva 40. TMP-l:n suhteellinen konversio virtaussuunnan mukaisen paikan funktiona eri aineensiirtolaskenta tavoilla verrattuna perustapaukseen.
Konversion lisäksi tarkasteltiin reaktionopeuksien kehittymistä reaktorin sisällä.
Kuvaan 40 on esitetty TMP-l:n suhteelliset reaktionopeudet TMP-l:n suhteellisen kokonaismoolivirran funktiona. Kuvassa esitetyt tapaukset ovat samat kuin kuvan 38:n tapaukset. Moolivirrat on skaalattu reaktoriin kokonaissyötön TMP-l:n moolivirtaan. Reaktionopeudet on skaalattu suurimman reaktionopeuden mukaan.
Suurin reaktionopeus oli tapauksessa, jossa kaikki aineensiirtovastukset oli mitätöity. Reaktorissa TMP-l:n moolivirta pienenee reaktion myötä, joten
kuvaajan oikea reuna esittää reaktorin alkupäätä ja vasemmassa reunassa kunkin käyrän päätepiste reaktorin loppupäätä.
Kaikki kertoimet suuria kuAsuuri
Г 0.8
kLSA suuri kGA suuri
Perustapaus
i 0.2
-TMP-1:n suhteellinen moolivirta ( )
Kuva 41. TMP-l:n suhteelliset reaktionopeudet TMP-l:n suhteellisen kokonaismoolivirran funktiona.
Myös kuvan 40 perusteella aineensiirtovastusta aiheuttaa eniten kaasu- nesterajapinnan nestefaasin puoleinen filmi. Koska vastus on neste- kaasurajapinnalla, voitiin olettaa että rajoittava tekijä on vedyn aineensiirto.
Samaan päätelmään viittasi myös reaktionopeuden voimakas aleneminen reaktorin alkupäässä niissä tapauksissa, joissa nestefilmin laskenta oli mukana.
Tämä johtuu siitä että reaktoriin tuleva nestesyöttö tulee flashista, joten se on kylläinen vedyn suhteen, joten reaktionopeus on aluksi suurempi ja se laskee sitten aineensiirron rajoittamalle tasolle.
Katalyytin sisäisellä aineensiirrolla saattaa hyvin olla voimakas vaikutus reaktion etenemisnopeuteen. Käytetty reaktiokinetiikka (kaava 7.1) sisältää aineensiirtovastuksia katalyytissä kriittisten parametrien muodossa. Kinetiikka ei kuitenkaan ota mitään kantaa aineensiirtonopeuksien eroon kaasu- tai
nestefaasissa. Partikkelin sisäiset aineensiirtonopeudet saattavat kuitenkin poiketa eri faaseissa.
9. Yhteenveto
Kaasufaasi- ja kolmifaasireaktoreiden perimmäisenä erona on se että kolmifaasireaktorissa on läsnä myös nestefaasi. Nestefaasin läsnäolosta on sekä höytyä että haittaa. Taulukossa 1 on esitetty kaasu-ja triklekerrosreaktorin etuja ja haittoja.
Taulukko 1. Kaasu- ja triklekerrosreaktoreiden etuja ja haittoja.
Vaikuttava tekijä Kaasufaasi Triklekerros Selitys
Lämmönsiirto - + Triklekerrosreaktorissa on nestettä
joka viilentää
Aineensiirto +
-Triklekerrosreaktorissa on aineensiirtovastuksia kaasu- nesterajapinnalla
Fluidin tiheys - + Neste on huomattavasti tiheämpää
kuin kaasu ->pienempi reaktori
Viipymäaika + - Kaasufaasissa lyhyempi
viipymäaika -> pienempi reaktori Katalyytin
liukoisuus + - Hapot saattavat syövyttää
katalyyttiä nestefaasissa Katalyytin
deaktivoitumien + - Kaasufaasissa viipymäaika on
lyhyempi
Kierrätys - + Nesteen kierrättäminen on
halvempaa kuin kaasun
Painehäviö - + Kaasufaasissa painehäviö on
suurempi
Kevyt syöttö +
-Kevyiden komponenttien nesteyttäminen vaatii korkean paineen
Raskas syöttö - +
Jotta raskaat komponentit saadaan kaasufaasiin, on inerttiä syötettävä runsaasti
Nestefaasista on huomattavasti etua, jos kyseessä on voimakkaasti ekso- tai endoterminen reaktio. Varsinkin eksotermisissä reaktioissa lämmönsiirto on tärkeää. Tällöin neste on ylivoimainen verrattuna pelkkään kaasufaasiin, koska sillä on suuri kyky sitoa lämpöä katalyytistä sekä kaasua isomman lämpökapasiteettinsa että höyrystymislämmön avulla. Neste kiehuu liian kuumissa kohdissa viilentäen katalyyttiä.
Nestefaasista seuraa aina lisää aineensiirtovastuksia. Komponenttien on siirryttävä kaasusta nesteeseen ja takaisin. Nesteeseen rikastuvat seoksen raskaimmat komponentit, joilla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia katalyytin toimintaan, esimerkiksi deaktivoitumiseen. Yleisesti ottaen kaasufaasi sopii paremmin reaktioihin, jotka eivät ole voimakkaasti ekso- tai endotermisiä. Pysyttäessä ainoastaan kaasufaasissa tai ylikriittisessä tilassa aineensiirtovastukset saadaan minimoitua, jolloin reaktio etenee nopeammin ja sama tulos saavutetaan pienemmällä katalyyttimäärällä.
Simulointien tulokset olivat ristiriitaisia monessa suhteessa. Käytetyssä kinetiikassa reaktioon vaikuttavat muut komponentit. Tästä syystä on mahdollista että kaasufaasireaktorin simulointi toimii todellista tapausta paremmin. Lisäksi kaasufaasireaktorissa vety-ylimäärä on huomattavasti suurempi kuin triklekerrosreaktorissa. Vety-ylimäärä vaikuttaa reaktionopeuteen.
Simulointituloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että käsitellyissä tapauksissa edellä mainitulla kinetiikalla kaasufaasireaktori näyttäisi toimivan tehokkaammin kuin triklekerrosreaktori. Tosin tällöin tarvittava vetymäärä on huomattavasti suurempi, mistä seuraa runsaasti kuluja, sillä kierrätettävä kaasu sisältää vetyä ja vetyä kestävät kompressorit ovat kalliita.
Triklekerrosreaktorissa reaktion nopeuden määräävä vaihe on vedyn aineensiirto kaasu-nesterajapinnan kaksoisfilmin nestefaasin puolella.
10. Jatkotutkimusehdotukset
Diplomityön alkuvaiheessa pohdittiin reaktoreiden aineensiirron ja lämmönsiirron tutkimista yksittäistä katalyyttipartikkelia mallintamalla. Dynaamisen partikkelimallin tekeminen kuitenkin todettiin liian suureksi kokonaisuudeksi yksittäiseen diplomityöhön.
Reaktorityyppien eroja olisi kuitenkin erittäin hyödyllistä tarkastella yksittäisen partikkelin tasolla. Tarkemmalla tasolla saataisiin luotettavampaa tietoa aineen-ja lämmönsiirrosta. Tarkasteltavia kohtia olisivat ainakin reaktorin alku- ja loppupää sekä muutamia kohtia reaktorin keskeltä, jotta nähtäisiin miten reaktio ja lämpötila kehittyvät reaktorin matkalla. Partikkelimalli mahdollistaisi myös katalyytin sisäisten aineensiirto vastusten tarkastelun, joka tästä diplomityöstä päätettiin jättää pois.
Viiteluettelo
Aittamaa, J., Keskinen K.I., FLOWBAT-User's Instruction manual, Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorio, TKK, Espoo 2005.
Bird, R.B., Steward, W.E., Lightfoot, E.N., Transport Phenomena 2nd Edition, John Wiley & Sons, Inc, USA, 2002, 895 s.
Carberry, J.J., Varma, A., Chemical Reaction and Reactor Engineering, Marcel Dekker, Inc., USA, 1987.
Fogler, H.S., Elements of Chemical Reaction Engineering 3rd Edition, Prentice Hall PTR, USA, 1999.
Froment, G.F., Bischoff, К. В., Chemical Reactor Analysis and Design 2nd ed., John Wiley & Sons, Inc, USA, 1990, 652 s.
Einberger, G., Fixed-Bed Reactors, Teoksessa Ullman’s encyclopedia of industrial chemistry, Wiley-VCH Verlag GmbH, Weinheim, Saksa 2002.
Geankoplis, C.J., Transport Processes and Separation Process Principles (Including Unit Operations), 4th Edition, Prentice Hall, USA 2003.
Hasanen, A., Hydrausprosessin laskenta, Diplomityö, Teknillinen Korkeakoulu, Kemian laitetekniikan laboratorio, Espoo 2002 ss. 2-8.
Hase, A., Haapaniemi, A., Komppa, V., Lokio, A., Riistämä, K., Vuori, M., Suomen Kemianteollisuus toinen painos, Länsi-Savo Oy, Mikkeli, 1986.
Henkel, K.-D., Reactor Types and Their Industrial Applications, Teoksessa Ullman’s encyclopedia of industrial chemistry, Wiley-VCH Verlag GmbH, Weinheim, Saksa 2002.
Haefele, M., Zeyer, К.-P., Nonlinear Dynamics of Reactor Separator Networks, http://www.mpi-magdeburg.mpg.de/research/projects/1088/1090,
26.4.2007.
Hynynen, К., Industrial Hydrogenation unit - Hydrodynamics and Performance, Diplomityö, Teknillinen Korkeakoulu, Kemian laitetekniikan laboratorio, Espoo 2003, 76 s.
Isomäki, A., Hydrausprosessin taloudellisen optimointimallin kehittäminen, Diplomityö, Teknillinen Korkeakoulu, Kemian laitetekniikan laboratorio, Espoo 2003,91 s.
Kiviaho, J., Fischer-Tropsch synthesis catalysed by cobalt-rhodium and cobalt- ruthenium carbonyl clusters on silica, Väitöskirja, VTT, Espoo, 1996, 36 s.
Knözinger, H., Heterogeneous catalysis and solid catalysts, Teoksessa Ullman’s encyclopedia of industrial chemistry, Wiley-VCH Verlag GmbH, Weinheim, Saksa 2002.
Laavi, H., Kirjallinen tiedonanto, Teknillinen Korkeakoulu, Kemian laitetekniikan laboratorio, Espoo, 23.3.2007.
Laine, J., Prosessilaskennan matemaattiset apuneuvot, Tammerpaino, Tampere, 1997, 254 s.
Levenspiel, O., Chemical Reaction Engineering, 3rd edition, John Wiley &Sons, USA 1999.
Leprince, P., Petroleum Refining 3 Conversion Processes, Editions Technip, Ranska, 1998.
Lylykangas, M.S., Rautanen, P.A., Krause A.O.I., Liquid-Phase Hydrogenation kinetics of isooctene on NÍ/AI2O3, AIChE J.49 (2003) 1508-1515.
McCarthy, J.J., Introduction to chemical engineering, http://granular.che.pitt.edu/~mccarthy/che0035/MB/single/nonideal.html,
7.2.2007.
Meyers, R.A., Handbook of Petroleum Refining Processes, McGraw-Hill Book Company, USA, 1986.
Mikkonen, E., Kuplitetun slurryreaktorin mallintaminen, Diplomityö, Oulun Yliopisto, Lämpö-ja diffuusiotekniikan laboratorio, Oulu, 2003, 83 s.
Nelson, W. L., Petroleum Refinery Engineering 4th Edition, McGraw-Hill Book Company, Inc., USA, 1958.
Nishimura, S., Handbook of Heterogeneous Catalytic Hydrogenation for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, Inc, USA, 2001, 654 s.
Perry, R.H., Perry's Chemical Engineers' Handbook, 7th edition, McGraw-Hill Book Company, Inc., USA, 1997.
Poliakoff, S., Hydrogenation of Organic Compounds, http://www.nottingham.ac.uk/supercritical/schydrog.html, 12.2.2007.
Prausnitz, J.M., Lichtenthaler, R.N., de Azevedo. E.G., Molecular Thermodynamics of Fluid-Phase Equilibria 3th Edition, Prentice Hall PTR, USA,
1999, ss. 588-596.
Ruether J.A., Yang, С.-S., Hayduk, W., Hovi, S., Particle Mass Transfer during Cocurrent Downward Gas-Liquid Flow in Packed Beds, Ind. Eng. Chem. Process Des. Dev. 19(1980), 103-107.
Speight, J.G., Chemical Process and Design Handbook, McGraw-Hill Book Company, Inc., USA, 2002.
Tonkovich, A., Jarosch, K., Sullivan, T., Mazanec T., Fitzgerald, S., Fanelli, M., Catalytic Reactions Process Using MicroChannel Technology, WO 2007/008495 A2, 18.1.2007
Toppinen, H., Mikrokanavareaktorin käyttö reaktorina eksotermisissä reaktioissa, Diplomityö, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, Kemiantekniikan osasto, Lappeenranta 2007.
Qi, Qu, Modelling of high-pressure hydrogenation at supercritical and near critical region, Diplomityö, Teknillinen Korkeakoulu, Kemian laitetekniikan laboratorio, Espoo 2004, 86 s.
Ryi ander, P.N., Hydrogenation and Dehydrogenation, Teoksessa Ullman’s encyclopedia of industrial chemistry, Wiley-VCH Verlag GmbH, Weinheim, Saksa 2002.
Stichlmair, J.G., Fair, J.R., Distillation Principles and Practice, Wiley-VCH, Canada, 1998.
Westerterp, K.R., Wino, J.A., Three-Phase Trickle-bed reactors, Teoksessa Ullman’s encyclopedia of industrial chemistry, Wiley-VCH Verlag GmbH, Weinheim, Saksa 2002.
Yada, S., Hosaka, H., Kimikatsu, J., Method of vapor phase catalytic oxidation using multi tubular reactor, United States Patent 7067695, 27.06.2005.
URL [1] Anon., NExOCTANE, http://www.nesteengineering.com/default.asp
?path=l 11,360,362,477, 5.2.2007.
URL [2] Anon., Fischer-Tropsch Archive, http://www.fischer-tropsch.org/
12.2.2007.
URL [3] Anon., Oktaaniluku, http://fi.wikipedia.org/wiki/Oktaaniluku, 12.2.2007.
URL [4] Anon., Öljy- ja kaasualan keskusliitto, http://www.oil-gas. fi/index.php?m=3 &id=151, 12.2.2007.
URL [5] Anon., Oulun Yliopisto, Deactivation Correlations of Pd/Rh Three-way Catalysts Designed for Euro IV Emission Limits: Effect of Ageing Atmosphere, Temperature and TimeChapter 3. Catalyst deactivation - Ageing, http://herkules.oulu.fi/isbn9514269543/html/x546.html, 02.05.2007.
Uiteluettelo
1. Esimerkkejä kaasufaasireaktioista
2. Esimerkkejä triklekerrosreaktorissa tehtävistä reaktioista
LIITE 1 (1/3)
Taulukko 1. Kaasufaasireaktioita, ilman lämmönsiirtoa.
Katalyyttinen reformointi
ilL
Höyryreformointi
[1]
Vetykäsittely
[2]
Ammoniakin, metanolin ja rikkitrioksidin synteesit
Щ
Maleiinihapon anhydridin ja etyleenioksidin synteesit
[1]
Metanolin aminointi metyyliamiineiksi [2]
Synteesikaasun rikinpoisto ja metanointi [2]
Nitrobentseenin hydraus aniliiniksi [2]
Vinyylipropionaattien valmistus asetyleenistä ja propionihaposta [2]
n-Alkaanien isomerointi [2]
Etyylibentseenin dehydraus styreeniksi [2]
Tolueenin disproportionaatio bentseeniksi ja ksyleeniksi [21
Metaanin hajottaminen [21
Ammoniakin hapetus typen oksideiksi [21
Metanolin hapettava dehydraus formaldehydiksi [2]
Vetysyanohapon valmistus ammoniakista, metaanista ja ilmasta [2]
Butaanin dehydraus butadieeniksi [21
Rikkidioksidin pelkistys metaanilla
_[2]___
[ 1 ] Froment, Bischoff ( 1990) [2] Henkel (2002)
[3] Carberry,Varma (1987) [4] Westerterp, Wino (2002)
LIITE 1 (2/3) Taulukko 2. Kaasufaasireaktioita, joissa käytetään välilämmönsiirtoa
Raskaan kaasuöljyn reformointi [2]
Vetykrakkaus [2]
Puhtaan rikin valmistaminen [2]
Naftan viisi- ja kuusihiilisten renkaiden isomerointi [2]
Ammoniakkisynteesi [2]
Metanolin synteesi [2]
Bentseenin hydraus [2]
Tyhjiökaasuöljyn rikinpoisto [2]
Rikkidioksidin hapetus [2]
Alkyylisten aromaatien hydroalkylointi [2]
Etyylibentseenin dehydraus styreeniksi _[2]_
[ 1 ] Froment, Bischoff ( 1990) [2] Henkel (2002)
[3] Carberry,Varma (1987) [4] Westerterp, Wino (2002)
LIITE 1 (3/3) Taulukko 3. Kaasufaasireaktioita, joita tehdään moniputkireaktoreissa.
Höyryreformointi m
o-Ksyleenin hapetus ftaalihapon anhydridiksi [3]
Polttoöljyn reformointl vedyksi tai synteesikaasuksi [1]
Ammoniakkisynteesi [11
Flscher-Tropsch -synteesi [3]
Etyleenin hapetus etyleenioksidiksi [2]
Propeenin hapetus akroleiiniksi tai akryylihapoksi [2]
Metanolin hapetus formaldehydiksi [2]
Naftaleenin hapetus 1,4-naftokinoniksi [2]
Etanolin hapetus asetaldehydiksi [2]
Bentseenin alkylointi eteenin tai propeenin avulla
etyylibentseeniksi, dietyylibentseeniksi tai kumeeniksi [21
Hiilimonoksidin hydraus metanoliksi [2]
Fenolin hydraus sykloheksanoniksi tai sykloheksanoliksi [2]
Etyylibentseenin dehydraus styreeniksi [21
Dietyylibentseenin dehydraus divinyylibentseeniksi [21 Sykloheksanolin dehydraus sykloheksanoniksi [21 2-Butanolin dehydraus metyyli etyyli ketoniksi [21
Etanolin dehydraus asetaldehydiksi [2]
Propeenin hydrataatio isopropanoliksi [2]
Fenyylimetyylikarbinolin dehydrataatio styreeniksi [2]
Etikkahapon dehydrataatio etikkahapon anhydridiksi [21
Etanolin dehydrataatio dietyylieetteriksi [2]
Eteenin hapettavalla kloorauksella etyylidikloridiksi [21 Vinyyliasetaatin valmistus etikkahaposta ja etyleenistä tai
asetyleenistä [2]
MTBE-synteesi metanolista ja isobuteenista [21
Asetyleenin hydraava klooraus vinyylikloridiksi [21 Metanolin tai etanolin hydraava klooraus klorometaaniksi tai
kloroetaaniksi [2]
Metanolisynteesi [21
CO konvertointi _[21
[1] Froment, Bischoff (1990) [2] Henkel (2002)
[3] Carberry,Varma (1987) [4] Westerterp, Wino (2002)
LIITE 2 (1/1)
Taulukko 1. Reaktioita, joita tehdään triklekerrosreaktorissa.
Rikinpoisto polttoöljystä, kerosiinista, kaasuöljystä ja raskaammista
jakeista [1]
Voiteluöljyjen vetykäsittely [1]
Hydrausprosessit [1]
Raskaiden raakaöljyjakeiden hydrokrakkaus kevyemmiksi jakeiksi [41
Typen ja metallien poistoreaktiot vedyllä [4]
Butyylidiolin valmistus asetyleenistä ja formaldehydistä [21
Propeenin suora hydraatio 2-propanoliksi [21
Orgaanisten välituotteiden(butyylidioli, adipnitriitti, etyyliheksanaali)
hydraus [2]
Aldehydien, estereiden, orgaanisten happojen hydraus alkoholeiksi [2]
Luonnon rasvojen hydraus rasvahapoiksi [2]
Tislausjäännöksen hydraus tervaksi [21
Jälkihydraus [2]
Rasvahappojen hydraus alkaaneiksi _[2]_
[ 1 ] Froment, Bischoff ( 1990) [2] Henkel (2002)
[3] Carberry,Varma (1987) [4] Westerterp, Wino (2002)