6. POHDINTA
6.2 Päätäntö
Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiemmin ympäri maailmaa tehtyjen
tutkimusten kanssa. Fyysisten rajoitteiden käyttöä somaattisessa hoidossa ei ole Suomessa tutkittu kovinkaan paljon. Aiheesta tehdyt tutkimukset on suoritettu pääasiassa
hoitohenkilökuntaa haastattelemalla, ja ne antavat vain viitettä rajoitteiden yleisyydestä.
Tässä tutkimuksessa havaittiin rajoitteiden käytön olevan yleistä. Tutkimus tehtiin
kahdessa erilaisessa kuopiolaisessa terveydenhuollon yksikössä ja aineiston koko oli melko pieni. Suomalaisten hoitoyksiköiden toimintakulttuurien eroavaisuuksien takia tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko maata, mutta tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. Havaittiin huonon liikuntakyvyn ja sekavuuden vaikuttavan rajoitteiden käyttöä lisäävästi, myös miessukupuolella oli merkitystä. Infektio tulosyynä vähensi rajoittamista. Kirjattu fyysisten rajoitteiden käytön syy oli yleisimmin selkeästi potilaslähtöinen sekä turvallisuuteen liittyen usein varsin ympäripyöreä.
Tutkimuksen tulokset antavat ajankohtaista tietoa yleisestä ilmiöstä, antavat tietoa
rajoittamisesta myös tutkimuskohteena olleille yksiköille ja luovat pohjaa keskustelulle ja hoitokulttuurin muutokselle. Fyysisten rajoitteiden käyttö voi joissain tilanteissa olla tarpeellinen hoitotoimenpide, mutta ottaen huomioon fyysisten rajoitteiden käytöstä johtuvat haitat, valmisteilla oleva laki itsemääräämisoikeudesta on tervetullut ja ilmiöön puuttuminen hoitoympäristöissä suotavaa.
33
LÄHTEET
Bourbonniere M, Strumpf N, Evans L, Maislin G (2003) Organizational Characteristics and Restraint Use for Hospitalized Nursing Home Residents. Journal of American Geriatrics Society (JAGS) 51, 1079–1084.
Capezuti E, Strumpf N.E, Evans L.K, Grisso J.A, Maislin G. (1998) The Relationship Between Physical Restraint Removal and Falls and Injuries Among Nursing Home Residents. Journal of Gerontology 53, 47-52.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (2013) Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollossa 2012
http://www.avi.fi/documents/10191/149165/Itsem%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4
misoikeuden+rajoittaminen+P%C3%A4ij%C3%A4t- H%C3%A4meen+ja+Kymenlaakson+sosiaali-+ja+terveydenhuollossa+2012/ea4ea757-6069-4c69-a0bb-f77e608ebd09 Luettu 4.7.2015
Evans D & FitzGerald M (2002) Reasons for physically restraining patients and residents:
a systematic review and content analysis. International Journal of Nursing Studies 39, 735–
743.
Evans D, Wood J & Lambert L (2003) Patient injury and physical restraint devices: a systematic review. Journal of Advanced Nursing 41, 274–282.
Gallinagh R, Nevin R, McIlroy D, Mitchell F, Ludwick R & McKenna H (2002) The use of physical restraints as a safety measure in the care of older people in four rehabilitation wards: findings from exploratory study. International Journal of Nursing Studies 39, 147–
156.
Gastmans C, Milisen K (2006) Use of physical restraint in nursing homes: clinical-ethical considerations. Journal of Medical Ethics 32, 148–152.
Hamers J.P.H, Gulpers M.J.M, Strik W (2004) Use of physical restraints with cognitively impaired nursing home residents. Journal of Advanced Nursing 45(3), 246–251
Hamers J.P.H, Huizing AR (2005) Why do we use physical restraints in the elderly?
Zeitschrift für Gerontologie und Geriatrie 38, 19–25.
34 Hantikainen, Käppeli (2000) Using restraint with nursing home residents: a qualitative study of nursing staff perceptions and decision-making. Journal of Advanced Nursing 32, 1196–1205
Heinze C, Dassen T, Grittner U (2011) Use of physical restraints in nursing homes and hospitals and related factors: a cross-sectional study.Journal of Clinical Nursing 21 (7-8),1033-40
Huizing AR, Hamers JPH, de Jonge J, Candel M, Berger MP (2007) Organisational determinants of the use of physical restraints: a multilevel approach. Social Science and Medicine 65, 924–933.
Karlsson S, Nyberg L, Sandman PO (1997) The use of physical restraints in elder care in relation to fall risk. Scandinavian Journal of Caring Sciences 11 (4), 238–242.
Koch S, Nay R & Wilson J (2006) Restraint removal: tension between protective custody and human rights. International Journal of Older People Nursing 1, 151–158.
Lakiehdotus itsemääräämisoikeudesta:
https://www.otakantaa.fi/download/HEluonnos_150813pdf/a2fca2e2-733d-4694-a077-a10dd2727955/10983 Luettu 28.5.2015
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108#idp236144 Luettu 7.7.2015
Laurin D, Voyer P, Verreault R & Durand PJ (2004) Physical restraint use among nursing home residents: a comparison of two data collection methods. BMC Nursing 3, 5-14 Lee DT, Chan MC, Tam EP, Yeung WS (1999) Use of physical restraints on elderly patients: an exploratory study of the perceptions of nurses in Hong KongJournal of Advanced Nursing 29(1), 153-9
Liukkonen A & Laitinen P (1994) Reasons for uses of physical restraint and alternatives to them in geriatric nursing: a questionnaire study among nursing staff. Journal of Advanced Nursing 19, 1082–1087.
Ljunggren G, Phillips CD, Sgadari A (1997) Comparisons of restraint use in nursing homes in eight countries. Age Ageing 26, 43-7.
35 Mamun K, Lim J (2005) Use of Physical Restraints in Nursing Homes: Current Practice in Singapore. Annals Academy of Medicine 34, 158-62.
Martin B, Mathisen L (2005) Use of physical restraints in adult critical care: a bicultural study. American Journal of Critical Care 14, 133–142.
Meyer G, Köpke S, Haastert B & Mühlhauser I (2008) Restraint use among nursing home residents: cross-sectional study and prospective cohort study. Journal of Clinical Nursing 18, 981–990.
Mielenterveyslaki. Sosiaali- ja terveysministeriö (1991):
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116?search[type]=pika&search[pika]=mie lenterveyslaki Luettu 6.6.2015
Minnick A, Mion L, Johnson M, Catrambone C, Leipzig R (2007) Prevalence and Variation of Physical Restraint Use in Acute Care Settings in the US. Journal of Nursing Scholarship 39 (1): 30–37.
Moore K & Haralambous B (2007) Barries to reducing the use of restraints in residential elder care facilities. Journal of Advanced Nursing 58(6), 532–540.
Murphy S, Williams C, Gill T (2002) Characteristics Associated with Fear of Falling and Activity Restriction in Community-Living Older Persons. Journal of the American Geriatrics Society 50, 516–520.
Paunio, RL (2005) Ihmisoikeudet dementiahoidossa. Suomen dementiayhdistyksen seminaari 2005
http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=aa15305134400481&cmd
=download luettu 7.7.2015
Ralphs-Thibodeau S, Knoefel F, Benjamin K, Leclerc A, Pisterman S, Sohmer J, Scrim C (2006) Patient Choice: An Influencing Factor on Policy-Related Research to Decrease Bedrail Use as Physical Restraint. Worldviews on Evidence-Based Nursing 3(1), 31–39.
Retsas A, Grabbe H (1997). Use of physical restraints in nursing homes in Queensland, Australia.Collegian Vol4 No4, 14 – 21.
Retsas A (1998) Survey findings describing the use of physical restraints in nursing homes in Victoria, Australia. International Journal of Nursing Studies 35, 184 – 1991.
36 Retsas A, Crabbe H (1998) Use of physical restraints in nursing homes in New South Wales, Australia. International Journal of Nursing Studies 35, 177–183.
Royal College of Nursing (2008) “Let’s talk about restraint” Rights, risks and
responsibility http://www.rcn.org.uk/__data/assets/pdf_file/0007/157723/003208.pdf Luettu 11.5.2015
Saarnio, R (2009) Fyysisten rajoitteiden käyttö vanhusten laitoshoidossa. Oulun Yliopisto.
Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja.
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514292088/isbn9789514292088.pdf Luettu 11.5.2015.
Tinetti M.E, Liu W.L, Ginter S.F (1992) Mechanical restraint use and fall-related injuries among residents of skilled nursing facilities. Annals of Internal Medicine 116, 369-74 Valviran kannanotto liikkumista rajoittavien turvallisuusvälineiden käytöstä
vanhuspotilailla (2009):
https://www.valvira.fi/-/liikkumista-rajoittavien-turvallisuusvalineiden-kaytosta-vanhuspotilailla-tehtava-joka-kerran-yksiloity-paatos Luettu 28.5.2015
de Veer A.J, Francke A.L, Buijse R, Friele R.D. (2009) The use of physical restraints in home care in the Netherlands. Journal of American Geriatric Society, 57, 1881–1886.
de Vries OJ, Ligthart GJ, Nikolaus T & European Academy of Medicine of Ageing-Course III (2004) Differences in period prevalence of the use of physical restraints in elderly inpatients of European hospitals and nursing homes. The Journals of Gerontology Series A Biological Sciences Medical Sciences 59, M922–M923
Werner P (2002) Perceptions regarding the use of physical restraints with elderly persons:
comparison of Israeli health care nurses and social workers. Journal of Interprofessional care 16(1): 59–68.
37
LIITTEET
LIITE 1
Haastattelukysymykset tutkimukseen osallistuvien osastojen osastonhoitajille:
1. Osaston potilaspaikkojen määrä?
2. Minkä tyyppisiä potilaita osastolla hoidetaan?
3. Onko osastolla yleistä ohjeistusta fyysisten rajoitteiden käytöstä?
4. Jos on, mitä tilanteita ohjeistus koskee? Jos ohjeistus on, saako sen nähtäväksi?
5. Miten / ohjeistetaanko henkilökuntaa fyysisten rajoitteiden käyttöön liittyen?
6. Käytössä olevat rajoittamisen muodot ja turvavälineet 7. Mikä tai mitkä ovat yleisimpiä rajoittamisen syitä?
8. Lukitaanko osaston ulko-ovia? Jos kyllä, millaisissa tilanteissa?
9. Millainen on henkilökunnan määrä ja rakenne?
10. Millaisissa tilanteissa osastolle on mahdollista pyytää lisätyövoimaa?
11. Osastonhoitajan näkemys: millainen on henkilökunnan asenne rajoittamista kohtaan?
Turvaudutaanko rajoittamiseen helposti, vai vältetäänkö sitä viimeiseen asti?
12. Ovatko asiat rajoittamisen suhteen kunnossa, vai olisiko osaston henkilökunnalla koulutuksen tai lisäohjeistuksen tarvetta?
13. Onko muuta mitä haluaisitte ottaa esiin tähän aihepiiriin liittyen?
38 LIITE 2
TUTKIMUSLOMAKE
Lomake potilaiden fyysisen rajoittamisen selvittämiseksi.
Tutkimuksen ajankohta: tiistai 9.12.2014 – keskiviikko 10.12.2014
Ohjeet lomakkeen täyttöön: Kyselylomakkeen tarkoituksena on kerätä tietoa fyysisten rajoitteiden käytöstä somaattisessa hoidossa. Hoitajat täyttävät kutakin osaston potilasta kohti yhden lomakkeen, johon kerätään tiedot mahdollisesta fyysisestä rajoittamisesta yhden vuorokauden ajalta (ilta-, yö- ja aamuvuoro). Tutkimus alkaa tiistaina 9.12.2014 iltavuorosta klo 14 ja kestää 24 tuntia päättyen keskiviikkona 10.12.2014 aamuvuoroon klo 14. Tarkemmat tiedot tutkimuksesta ja sen toteuttamisesta löytyvät sivulta 4.
1. Osaston tiedot
1.1. Osaston numero: __________
2. Potilasta koskevat tiedot 2.1. Sukupuoli:
nainen mies
2.2. Ikä: _____ vuotta
2.3. Onko potilaalla diagnosoitua muistisairautta?
kyllä ei
2.4. Onko potilaalla esiintynyt sekavuutta viimeisen vuorokauden aikana?
kyllä ei
2.5. Pääasiallinen hoitoon tulon syy:
muistisairaus/dementia infektio
trauma
sydäntapahtuma aivotapahtuma
muu, mikä? ______________________________________________________
39 2.6. Liikuntakyky:
itsenäisesti ilman apuvälinettä itsenäisesti apuvälineen kanssa vain avustettuna
vuodepotilas
3. Rajoittaminen
3.1. Käytettiinkö potilaan kohdalla fyysisiä rajoitteita (ks. taulukko alla)?
kyllä ei
3.2. Rajoittamisen syy/syyt: ______________________________________________
______________________________________________________________________
______________________________________________________________________
______________________________________________________________________
3.3. Fyysisen rajoittamisen muoto/muodot ja kesto:
Rajoittamisen muoto kesto (iltavuoro)
kesto (yövuoro)
kesto (aamuvuoro) nostetut sängynlaidat klo _____ - _____
klo _____ - _____
hygieniahaalari klo _____ - _____
klo _____ - _____
lepoliivit klo _____ - _____
klo _____ - _____
klo _____ - _____
klo _____ - _____
klo _____ - _____
klo _____ - _____
magneettivyö klo _____ - _____
klo _____ - _____
klo _____ - _____
klo _____ - _____
klo _____ - _____
klo _____ - _____
lepositeet klo _____ - _____
klo _____ - _____
40 3.4. Jos potilas oli vuoteeseen sidottu, miten tilannetta valvottiin?
vierihoitaja
jokin muu valvontatapa, mikä? _____________________________________
ei tehostettua valvontaa
4. Rajoitteen käytön tarpeen arviointi ja rajoittamisen toteutus
4.1. Kuka/ketkä arvioi/arvioivat potilaan fyysisen rajoittamisen tarpeen?
osastolääkäri päivystävä lääkäri sairaanhoitaja lähihoitaja omainen
joku muu, kuka? __________________________________________________
4.2. Kuka/ketkä toteutti/toteuttivat rajoittamistoimenpiteen?
osastolääkäri päivystävä lääkäri sairaanhoitaja lähihoitaja
joku muu, kuka? __________________________________________________
4.3. Oliko lääkärinlupa varalla mahdollista rajoittamista varten?
kyllä ei
Jos vastasitte kyllä, mitä rajoittamisen muotoa lupa koski? __________________
__________________________________________________________________
4.4. Saatiinko lääkärinlupa rajoittamistoimenpiteiden aloittamisen jälkeen?
kyllä ei
4.5. Kirjattiinko tiedot potilaan fyysisestä rajoittamisesta hoitokertomukseen?
kyllä ei
Muuta: __________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________