Pääkaupunkiseudulle saapuvat aasialaismatkailijat

Näkökulmat aasialaisten matkailijoiden kokonaismäärien kasvuun pääkaupunkiseudulla seuraavan kymmenen vuoden aikana vaihtelivat jonkin verran asiantuntijoiden keskuudessa.

Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että suurinta kasvu tulee olemaan juuri kiinalaisten osalta, japanilaisten ja korealaisten matkailijamäärien kasvaessa vähemmän. Arviot matkailijamäärien kasvusta kaikkien kolmen ryhmän suhteen vaihtelivat 50 % molemmin puolin.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana yöpymiset Aasiasta ovat kasvaneet yli 100 %.

Keskimäärin ajatellaan, että yleensäkin aasialaisten määrä kasvaa noin 7 % vuosittain Suomessa. Mutta Kiina on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana 45 % / vuosi, japanilaisten osuus on kasvanut 34 % ja korealaisten 27 %. Eli isoja kasvuprosentteja on ja Kiina kasvaa kaikkein eniten.” (P12)

Erään asiantuntijan mukaan etenkin kiinalaisten määrä tulee kasvamaan useamman vuoden, sillä kiinalainen markkina on murroksessa. Muu Eurooppa on jo koettu, nyt kiinnostavat Pohjoismaat. Vuoden 2016 aikana asiantuntija uskoi kiinalaisten osuuden kasvavan noin 30 % vuoteen 2015 verrattuna, ja kehityksen jatkuvan suurin piirtein samanlaisena vuosittain vuoteen 2020 asti. Sen jälkeen kiinalaisten määrät alkavat tasoittua. Muutama asiantuntija sen sijaan oli maltillisempi aasialaisten matkailijoiden määrän kasvun suhteen ennustaen, että kiinalaisten määrät tulevat kasvamaan tasaisesti, mutta eivät yhtä paljon vuositasolla kuin viime vuosina.

Japanilaisten ja korealaisten kasvu sen sijaan ei tule olemaan yhtä suurta, vaan pysyy suurin piirtein ennallaan tai kasvaa vähän kerrallaan. Kiinan osalta kasvavat sekä matkailijamäärät että

68

pääkaupunkiseudulle pysähtyvien stopover-matkailijoiden määrä. Japanin ja Korean osalta taas matkailijamäärien kasvu muodostuu siitä, että suurempi osa vaihtomatkustajista saadaan pysähtymään pääkaupunkiseudulla. Samaa mieltä oli myös toinen asiantuntija, joka suurten matkailijamäärien kasvun sijaan näki todennäköisempänä sen, että suurempi osuus Helsinki-Vantaan kautta kulkevista vaihtomatkustajista saadaan pysähtymään, jolloin matkailijamäärät lisääntyvät tätä kautta. Eli aasialaisten – edes kiinalaisten – matkailijoiden määrät eivät tulevaisuudessa kasvaisikaan yhtä paljon kuin mitä ne ovat kasvaneet viime vuosina.

Asiantuntijat olivat samaa mieltä siitä, että itsenäisten matkailijoiden määrä kasvaa tulevaisuudessa yhä enemmän, koska yksittäismatkailu kasvaa kaiken kaikkiaan matkailussa.

Toisaalta todettiin, että aina tulee olemaan niitä matkailijoita, jotka matkustavat ryhmissä kielitaidon puutteen tai jonkin muun syyn vuoksi. Erot stopover-matkailuun osallistumisessa japanilaisten, korealaisten ja kiinalaisten välillä liittyvät eri tekijöihin. Kaikkiin kolmeen ryhmään vaikuttaa Suomen saavutettavuus eli mistä suoria lentoja on tarjolla ja minkä hintaisia lentoliput ovat. Toinen tekijä liittyy pääkaupunkiseudun tarjontaan, missä stopover-tuotteiden hinta-laatu-suhde vaikuttaa matkailijoiden päätöksiin. Kiinalaisten osalta suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa pääkaupunkiseudulla pysähtymiseen on viisumin tarve. Ulkoministeriön avattua uusia viisumikeskuksia Kiinassa ja helpotettua siten viisumin hankintaa, saattaa se osaltaan vaikuttaa jonkin verran kiinalaisten stopover-matkailun kasvuun. Toisaalta erään asiantuntijan mukaan Suomeen saapuvat kiinalaiset säästävät ja suunnittelevat matkaa pitkään, jolloin viisumin merkitys kokonaisuudessa on lopulta pieni. Stopover-matkailijoiden määrän kasvun suhteen arviot olivat samanlaisia kuin kokonaismatkailijamäärien osalta eli vähintään 50 % vaihtomatkustajista saadaan jäämään pääkaupunkiseudulle vuoteen 2025 mennessä.

Kiinalaisten matkailijamäärien kasvaessa japanilaisia ja korealaisia enemmän, myös kiinalaisten painoarvo pääkaupunkiseudulle pysähtyvissä matkailijoissa kasvaa. Tosin eräs asiantuntija totesi, että lähtötason määrien pienuudesta johtuen aasialaisten stopover-matkailijoiden määrä voidaan jopa kolminkertaistaa kymmenessä vuodessa.

”Kiinalaiset tekevät stopovereita jo, vaikka eivät edes tiedä mikä se on. Enemmän tulisi panostaa stopoverin mahdollisuuden esille tuontiin.” (P8)

Kun yhä suurempi osa vaihtomatkustajista tulevaisuudessa pysähtyy pääkaupunkiseudulle, tulee päivämatkailijoiden ja vähintään yhden yön pääkaupunkiseudulla yöpyvien matkailijoiden osuudet vastaavasti kasvamaan. Erään asiantuntijan mukaan kysyntää tulee

69

olemaan erityisesti lyhyille stopover-tuotteille, mikä näkyy nimenomaan päiväkävijöiden kasvuna. Yöpymisten ennustettiin kasvavan aasialaisten vaihtomatkustajien keskuudessa vähintään 50 % nykyiseen tasoon verrattuna niin kiinalaisten, japanilaisten kuin korealaisten osalta. Stopover-hankkeen tavoitteena on kasvattaa yöpyvien määrää 45 % jo vuoteen 2018 menessä, joten kymmenessä vuodessa kasvuprosenttien on mahdollista olla enemmän kuin puolet. Eräs asiantuntijoista tosin oli sitä meiltä, että yöpyvien matkailijoiden osuudessa tulee tapahtumaan vain pientä prosentuaalista kasvua päivä- ja kauttakulkumatkailijoihin verrattuna.

Sen sijaan matkailijamäärät kasvavat, osuuksien pysyessä suurin piirtein samanlaisina kuin nykyisin.

”Luulen, että nyt alkuvaiheessa ainakin tulisi helpommin sellaisia matkailijoita, jotka tulisivat vain katsomaan ja sitten tulisivat joskus myöhemmin uudestaan pidemmäksi aikaa. Eli tulisivat katsomaan kannattaako tulla pidemmäksi aikaa. Näen, että yhden yön pysähdykset kasvavat erityisesti.” (P1)

Yöpymisten lisääntyessä myös viipymä pääkaupunkiseudulla kasvaa. Aasialaisten osalta viipymän arvioitiin pääosin kasvavan yhden yöllä kymmenessä vuodessa verrattuna nykyiseen.

Syyksi nähtiin itsenäisen matkailun kasvu sekä se, että matkailijat keskittyvät tulevaisuudessa vain muutamaan maahan usean sijaan ja haluavat olla pidempään yhdessä kohteessa.

”Viipymät kasvavat kaikilla 2-3 päivää. Kun saadaan mukaan myös pääkaupunkiseutua ympäröivät alueet 150 kilometrin säteellä, niin viipymää on tällöin helppo nostaa, kun matkailijat voivat tehdä päiväretkiä.” (P4)

Toisaalta muutama asiantuntija totesi, että Helsinki on muutamassa päivässä nähty, jonka jälkeen matkailijat haluavat nähdä jotain muuta. Tämän vuoksi stopover-matkailussa viipymät eivät todennäköisesti kasva kahta yötä pidemmäksi. Osa asiantuntijoista totesikin viipymän olevan pääkaupunkiseudulla hyvä jo nykyisin, eikä viipymän täten tarvitse kasvaa. Sen sijaan matkailijamäärien kasvaminen on tärkeämpää. Viipymän pysymisen suurin piirtein samalla tasolla kuin nykyisin uskottiin johtuvan siitä, että vuosilomaa on rajattu määrä ja aasialaisten lomapäivät eivät todennäköisesti tule lisääntymään tulevaisuudessa.

”Ei pidä paikkaansa, koska esimerkiksi kiinalaisilla on enemmän lomapäiviä kuin vaikkapa amerikkalaisilla. Ja kuitenkin heidän viipymänsä on kiinalaisia pidempi.” (P8)

70

6 TARKASTELU JA POHDINTA

Tutkimuksen tarkoituksena oli stopover-matkailussa tapahtuvien muutosten tunnistaminen ja tulevan kehityksen ennustaminen pääkaupunkiseudulla kokoamalla yhteen matkailualan asiantuntijoiden näkökulmia. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin kartoittamaan pääkaupunkiseudun lähtökohtien vaikutusta tulevaisuuden kehittymisen suhteen, toisella kysymyksellä taas sitä, minkälaisia muutoksia mahdollisuuksien ja kiinnostuksen puutteessa tulee tapahtumaan ja kummalla on lopulta suurempi vaikutus pääkaupunkiseudun stopover-matkailun kehittymiseen. Tässä osiossa tarkastellaan tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia, verrataan niitä aiempiin tutkimuksiin ja pohditaan, saatiinko tutkimuksen avulla vastaukset johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin.