Osallistujien laadunvarmistustoimenpiteitä kartoitettiin ennakkokyselyllä. Kaikkien osallistujamittalait-teiden (10 osallistujaa) osalta vastattiin ainakin joihinkin ennakkokyselyn kohtiin.
3.4.1 Perehdytyskäytännöt
Seitsemän osallistujaa ilmoitti, että kenttämittalaitteille on nimetty vastuuhenkilö. Kaikkien vastannei-den osalta laitteen käyttö ja perustarkastukset sekä kalibrointi kuuluivat vastuuhenkilön tehtäviin. Li-säksi vastuuhenkilölle kuului säilytys ja huolto (6 osallistujaa), mittaustekniikan perusteiden tuntemus (5 osallistujaa), uuden käyttäjän perehdytys (5 osallistujaa), mittarin käyttö kohteessa (5 osallistujaa) ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden laadinta ja ylläpito (3 osallistujaa). Lisäksi yksi osallistuja il-moitti, että vastuuhenkilön tehtäviin kuului myös vaihtoantureiden ja kalibrointiliuosten tilaukset sekä ajoittaiset huoltojen tilaukset GWM:ltä.
Kymmenestä osallistujasta viidellä mittalaitteiden käyttäjien perehdytyskäytäntöjä ei ollut sovittu eikä dokumentoitu. Neljällä osallistujalla käytännöistä oli sovittu, ja yhdellä osallistujalla ei ollut tietoa pe-rehdytyskäytännöistä. Perehdytyskäytännöistä mainittiin laitteen käytön ja huollon perehdyttäminen, suomenkielisen käyttöohjeen läpikäynti ja demonstraatioiden toteuttaminen sekä sisätiloissa että oi-keissa mittaustilanteissa kentällä.
Mittalaitteiden kentällä hyödynnettävinä kirjallisina ohjeina oli käytössä laitevalmistajan manuaali (9 osallistujaa) ja oma käyttöohje (5 osallistujaa). Lisäksi yhdellä osallistujalle ei ollut tietoa onko muita kuin laitevalmistajan manuaalia käytettävissä.
3.4.2 Mittalaitteiden toimintakunnon varmistus
Ainoastaan yksi osallistuja ilmoitti, ettei varmenna mittalaitteiden käyttökuntoa ennen jokaista kenttä-käyttöä. Muut osallistujat ilmoittivat tekevänsä tarkistuksen aina yhdellä tai useammalla tavalla. Näitä olivat laitteen kalibrointi (6 osallistujaa), laitteen muu testaus (3 osallistujaa) ja laitteen ulkoisen kunnon tarkastus (3 osallistujaa). Lisäksi yksi osallistuja vastasi huoltavansa laitetta ennen jokaista kenttäkäyt-töä.
Seitsemän osallistujaa ilmoitti käyttävänsä kontrolliliuoksia laitteiden kunnon tarkastuksessa. Käytettyjä kontrolliliuoksia olivat laitevalmistajan tarjoamat kalibrointiliuokset tai standardin mukaiset kalibrointi-liuokset, laboratorion käyttämät pH- ja sameusliuokset sekä tislattu vesi.
Kuudella osallistujalla oli käytössä sovittu kalibroinnin tarkastusväli. Neljä osallistujaa teki kalibroinnin ennen jokaista mittaustapahtumaa. Lisäksi, jos mittauksia on vain harvoin, kalibrointi ilmoitettiin tehtä-vän kerran kuussa tai esimerkiksi kahdesti vuodessa.
Vain yksi osallistuja ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti ulkopuolista toimijaa mittalaitteiden kalibroin-tiin. Kuusi osallistujaa kertoi, että he eivät käytä ulkopuolisia kalibroijia ja kolme osallistujaa ei tiennyt ulkopuolisen kalibroinnin käytännöistään.
Osallistujilla oli lisäksi seuraavia havaintoja kalibrointeihin liittyen. Yksi osallistuja ilmoitti kalib-roivansa lämpötila-anturi laboratorion vertailulämpömittarin avulla kahdessa eri lämpötilassa. Lisäksi yksi osallistuja kertoi kalibroivansa laitteet ennen mittauksia ja tarkastavansa kalibroinnin pysyvyyden tarkistusmittauksella vielä kenttämittausten jälkeen. Jälkitarkastus on tärkeää varsinkin pH-antureille.
Lisäksi järjestäjä teki havaintoja tämän ja edellisen kenttämittausvertailun perusteella [6]. Lämpötila-anturin oikeellisuuden varmentaminen on tärkeää, sillä muun muassa sähkönjohtavuuden 25 ̊C lämpöti-laan korjatun arvon oikeellisuus riippuu lämpötilan oikeellisuudesta. Raportoitaessa sähkönjohtavuus-, happipitoisuus- ja pH-tuloksia on tärkeää ilmoittaa, onko tulos korjattu tiettyyn lämpötilaan vai ei. Asi-akkailla saattaa olla eri tarpeita käyttötarkoituksen mukaan. Antureiden säännöllinen ja oikeaoppinen kalibrointi on ehdoton edellytys luotettavan tuloksen saamiseksi. Erityisesti pH-anturit on hyvä kalib-roida juuri ennen käyttöä.
Sondien ja anturien ikääntyminen tai kuluminen lisää tulosten hajontaa ja toimintahäiriöitä. Lisäksi an-turin likaantuminen voi vaikuttaa tuloksiin huomattavasti, joten laitteen kalibrointien lisäksi myös ulkoi-sen kunnon tarkistukulkoi-sen merkitys korostuu. Anturien kuluvien osien vaihdot sekä anturien ja sondien uusinnat on tärkeää tehdä jo hyvissä ajoin, mikäli se on mahdollista.
3.4.3 Lisätietoja mittalaitteiden käyttökohteista
Osallistujat ilmoittivat käyttävänsä kenttämittalaitteita tai automaattiasemia happipitoisuuden (8 osallis-tujaa), lämpötilan (8 osallisosallis-tujaa), pH:n (7 osallisosallis-tujaa), sähkönjohtavuuden 25 ̊C (7 osallisosallis-tujaa), hapen kyllästysasteen (6 osallistujaa), sameuden (6 osallistujaa), sähkönjohtavuuden mittauslämpötilassa (5 osallistujaa), hapetuspelkistyspotentiaalia (5 osallistujaa), klorofyllin (3 osallistujaa), syvyyden (1 osallistuja) ja sinileväsolujen määrän (1 osallistuja) määrityksiin. Lisäksi yksi osallistuja kertoi, että NH4-anturia oli testattu pariin otteeseen, mutta tulokset eivät olleet hyviä.
Osallistujat tekevät mittauksia projektitutkimuksiin (8 osallistujaa), ulkoisille asiakkaille (5 osallistujaa), pintavesisen seurantoihin (5 osallistujaa), ympäristöluvan vaatimuksesta (3 osallistujaa) sekä pohjavesi-seurantoihin ja tutkimuksiin (3 osallistujaa). Lisäksi mittauksia tehdään kosteikkopohjavesi-seurantoihin, arvoka-lojen pH/O2-vaatimusten tarkastuksiin sekä kunnostuksiin liittyen.
Mittalaitteita ilmoitettiin käytettävän päivittäismittauksiin kenttäkäyntien yhteydessä (6 osallistujaa), jatkuvatoimisiin mittaukseen (5 osallistujaa) ja jatkuvatoimisen aseman kontrollointiin (1 osallistuja).
Kenttämittauksia ilmoitettiin käytettävän vesistöjen tutkimuksiin viikoittain (3 osallistujaa), joka kuu-kausi (4 osallistujaa) tai harvemmin (2 osallistujaa).
4 Pätevyyden arviointi
Tuloksia arvioitiin z-arvojen perusteella käyttäen seuraavia kriteereitä:
Kriteeri Arviointi
z 2 Hyväksyttävä
2 < z < 3 Kyseenalainen
| z 3 Ei-hyväksyttävä
Osallistujien pätevyyden arviointi osallistujakohtaisesti on esitetty liitteessä 5. Yhteenveto pätevyysko-keesta ja vertailu edelliseen vastaavaan vertailumittaukseen esitetään taulukossa 3. Vertailumittaukseen osallistui kahdeksan toimijaa ja 10 mittalaitetta. Hyväksyttäviä tuloksia oli z-arvoilla arvioituna 88 %, kun tulosten sallittiin vaihdella 5–8 % vertailuarvosta. (Liite 7) Sameustuloksille ei tehty pätevyyden arviointia. Vuonna 2018 Vantaan Keravanjoella järjestetyssä vertailumittauksessa hyväksyttäviä tulok-sia oli 97 % kun sallittiin 2–10 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta.
Taulukko 3. Yhteenveto pätevyyden arvioinnista vertailukokeessa KMV 11/2021.
Testisuure 2 × spt% Hyväksyttäviä
tuloksia, % Huomioita
Sähkönjohtavuus 25 5 82 Vuoden 2018 vastaavassa vertailussa hyväksyttäviä tuloksia oli 100 %, kun sallittiin 5 % poikkeaman vertailuarvosta [6].
O2 kyllästysaste 8 90
Hyvä menestyminen. Vuoden 2018 vastaavassa vertailussa hy-väksyttäviä tuloksia oli 89-100 % kun sallittiin 8-10 % poikkeaman vertailuarvosta [6].
Lämpötila 5 73 Vuoden 2018 vastaavassa vertailussa hyväksyttäviä tuloksia oli 89-100 %, kun sallittiin 2 – 3 % poikkeaman vertailuarvosta [6].
O2 8 100
Erittäin hyvä menestyminen. Vuoden 2018 vastaavassa vertai-lussa hyväksyttäviä tuloksia oli 89-100 % kun sallittiin 8-10 % poik-keaman vertailuarvosta [6].
pH 8 100
Erittäin hyvä menestyminen. Vuoden 2018 vastaavassa vertai-lussa hyväksyttäviä tuloksia oli 100 % kun sallittiin 8 % poik-keaman vertailuarvosta [6].
5 Yhteenveto
Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2021 kenttätoimijoiden välisen vertailumittauksen Oulun Merikosken alueella, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohta-vuus. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin osallistujatulosten keskiarvoa, mediaania tai järjestäjän mittalaitteiden tulosten keskiarvoa. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Sameus-tulosten hajonta oli suurta ja tulosaineisto pieni, joten sameusmittausten pätevyyden arviointia ei tehty.
Kenttämittausvertailuun osallistui kahdeksan kotimaista ympäristöalan toimijaa, joista kaksi osallistui kahdella kenttämittalaitteella. Vertailussa testattiin yhteensä 10 osallistujien mittalaitetta. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 88 %, kun sallittiin 5–8 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta.
Vuonna 2018 Vantaan Keravanjoella järjestetyssä vertailumittauksessa KMV 11/2018 hyväksyttäviä tuloksia oli 97 %, kun sallittiin 2–10 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta.
Osallistujien laadunvarmistustoimenpiteet olivat kehittyneet edelliseen kenttämittaukseen verrattuna.
Kaksi osallistujaa ilmoitti mittausepävarmuudet ainakin osalle tuloksistaan. Kenttämittalaitteet oli pää-sääntöisesti kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi useimmilla toimijoilla oli hyviä laadun-varmistuskäytäntöjä.
6 Summary
Proftest SYKE carried out intercomparison test for field measurements of oxygen, temperature, pH, tur-bidity, and electrical conductivity in River Oulu in October 2021. In total, eight participants and 10 field meters took part in the intercomparison test. Either the mean or the median of the reported results or the average of the results of the provider’s field meters was used as the assigned values for the measurands.
The overall performance of the participants was evaluated by using z scores. The turbidity results were not evaluated due to large variation between the results and a small number of results. In this intercom-parison test 88 % of the results were satisfactory when the deviation of 5–8 % from the assigned value was accepted. In previous similar intercomparison KMV 11/2018 tests in River Kerava in Vantaa 97 % of the results were satisfactory when the deviation of 2–10 % from the assigned value was accepted.
The quality assurance procedures of the participants have improved since the previous similar intercom-parison test. Two participants reported measurement uncertainties for at least some of their results. Most field meters were calibrated according to the manufacturer’s instructions. In addition, several partici-pants reported good quality control procedures.
Lähteet
1. SFS-EN ISO 17043, 2010. Conformity assessment – General requirements for Proficiency Testing.
2. ISO 13528, 2015. Statistical methods for use in proficiency testing by interlaboratory comparisons.
3. Thompson, M., Ellison, S. L. R., Wood, R., 2006. The International Harmonized Protocol for the Proficiency Testing of Analytical Chemistry laboratories (IUPAC Technical report). Pure Appl.
Chem. 78: 145-196, www.iupac.org.
4. Ramsey, M. H. and Ellison S.L.R (eds.), 2007. Eurachem/EUROLAB/ CITAC/ Nordtest/AMC Guide: Measurement uncertainty arising from sampling- a guide to methods and approaches Eura-chem, 2007. ISBN 9780948926266.
5. Proftest SYKE Asiakasohje: www.syke.fi/proftest → Käynnissä olevat pätevyyskokeet
https://www.syke.fi/download/noname/%7B6D1B07E4-A57A-43FA-BAD1-3F12FE908CE0%7D/34499. 6. Björklöf, K., Leivuori, M., Näykki, T., Väisänen, T., Ilmakunnas, M., Väisänen, R., (2018)
Kenttä-mittausvertailu 11/2018 – Luonnonvesien happi, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja sameus. Suo-men ympäristökeskuksen raportteja 29/2018. Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/273463.
7. International Standard Organization (2012). ISO 11352, Water quality – Estimation of measurement uncertainty based on validation and quality control data.
8. Nordtest, 2017. Handbook for Calculation of Measurement Uncertainty in Environmental Laborato-ries. Nordtest Technical Report 537. http://www.nordtest.info/index.php/technicalreports.html.
9. Näykki, T., Virtanen, A. and Leito, I., 2012. Software support for the Nordtest method of measure-ment uncertainty evaluation. Accred. Qual. Assur. 17: 603-612. MUkit website: www.syke.fi/envi-cal.
10. Magnusson B., Näykki T., Hovind H., Krysell M., Sahlin E., 2017. Handbook for Calculation of Measurement Uncertainty in Environmental Laboratories. Nordtest Report TR 537 (ed. 4).
(http://www.nordtest.info)
Liite 1 (1/1)