Osaamisperustaisuus ja työelämälähtöisyys heikentävät nuorten koulutuksellisia tavoitteita

Koulutusuudistuksen toteuttamisen keskeisenä ongelmana opettajat nostavat esiin sen, että työelämässä ollaan heikosti perillä ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Seuraavista opettajien sitaateista voidaan päätellä, että työelämällä ei ole laajasti käsitystä eikä kiinnostusta, mistä

ammatil-55

lisen koulutuksen uudistuksessa on ollut kyse ja mitä vastuita se asettaa työelämälle. Opettajien nä-kökulmasta, työelämässä ei olla vielä kaikilta osin valmiita koulutusuudistuksen mukaiseen, työelä-mäpainotteiseen koulutuksen toteuttamiseen.

jos nyt sanoisin näin aluksi että tota kun siirretään..painopistettä työelämään joka ei ole valmis tähän hommaan./H8/

nähdäkseni mitä me ollaan kollegoiden kanssa juteltu ..heillä ei oo minkäänlaista käsi-tystä..eikä niillä oo oikeastaan halua./H1/

Opettajat näkevät, että opetussuunnitelman mukaiset koulutustavoitteet eivät aina toteudu työpaikoilla. Ongelmaksi opettajat nostivat sen, että työelämässä ei olla kiinnostuneita tai perillä ope-tussuunnitelmien tavoitteista tai niiden toteuttamisesta. Opettajien mukaan työpaikoilla ei aina ym-märretä koulutuksen tavoitteellisuutta, että opiskelijat ovat työpaikoilla koulutuksessa, eivät pelkäs-tään työvoimana. Koulutuksen toteuttaminen yhdessä työelämän kanssa voi osoittautua ongelmal-liseksi, kuten alla olevasta haastateltavan (H3) sitaatista ilmenee. Koulutuksen siirtyessä yhä enem-män työelämäpainotteiseksi opettajat nostivat esiin huolensa, kuinka koulutus onnistutaan toteutta-maan yhdessä työelämän kanssa.

mä oon aina sanonut kun..aikasempi työssäoppiminen mikä oli aikaisemmin niin tota ..se pitäisi olla tavoitteellista..sillä pitäisi olla selkeet tavoitteet ja toteutuuko ne tavoit-teet siellä niin mä vähän oon epäillyt että ei..eikä varmaan toteudukkaan./H5/

kyllä se on varmaan aika haastellista niiku.. että työelämä tulee mukaan .. se on aika iso vastuu siirtymässä ..niiku työelämään ja tehdä suunnitelmien ja tavoitteiden mu-kaista koulutusta opettajien kanssa yhdessä. /H3/

niin onhan siellä sit joskus..vikaa myös siellä työpaikan päässä..ettei oo tajuttu että sen opiskelijan..todella pitää tehdä ne tietyt asiat./H2/

Opettajat näkivät, että koulutusvastuuta ei tulisi siirtää laajasti työelämälle tai työpaikoille, sillä työpaikoilla ei ole suurta mielenkiintoa ottaa kokonaisvastuuta opiskelijoiden koulutuksesta.

Koulutuksen onnistumiseksi työpaikoilla, koulujen ja opettajien tulisi kantaa kokonaisvastuu koulu-tuksesta. Ilman koulutuksenjärjestäjän tukea, ei opettajillakaan ole mahdollista toteuttaa opetussuun-nitelmien mukaista laadukasta koulutusta ja sen edellyttämää koulutuksen ohjausta työelämässä. Työ-elämälähtöisen koulutuksen onnistumisessa opettajat näyttäisivät olevan keskeisessä asemassa.

no.. kyllä mää sanoisin että se..ei voi sinne työ ..paikalle työelämään ..antaa sitä vas-tuuta.. kyllä sillä opettajalla on erittäin suuri vastuu siitä./H5/

H7. eli lähtökohtaisesti työelämä ei hyväksy sitä että heidän pitäisi kantaa vastuuta tutkinnon osasta vaan että opettaja on tarvittaessa valmis ohjaamaan ja opastamaan tässä prosessissa… koulutuksenjärjestäjällä on iso rooli eli tässä..nyt kun sitä lisä-tään/H7/

56

Opettajien olivat huolissaan siitä, että, onko heillä tarpeeksi resursseja työpaikalla tapahtu-van koulutuksen toteutuksen ja ohjauksen valvomiseen. Haastateltatapahtu-van (H5) sitaatista voidaan pää-tellä, että vähäisten resurssien vuoksi opiskelijat jäävät yksin työpaikoille ilman tarvittavaa ohjausta.

H5: mun mielestä sillä opettajalla pitää olla joku resurssi sitten ..käydä niissä ..työpai-koissa ..missä niitä koulutussopimuksella olevia opiskelijoita on ..eli ei heitä voi jättää pelkästään sen työnantajan niiku vastuulle sinne.. minusta se on huono että heidät jä-tetään sinne ..

Seuraavassa esimerkissä opettaja (H5) pohtii ammatillisen koulutuksen lisäämistä työelä-mässä tavalla, josta voi päätellä, että työpaikat tarjoavat opiskelijoille kapea-alaisia oppimis- sekä työtehtäviä. Opettajien mukaan työelämässä ei kaikilta osin voida antaa nuorille tarpeeksi laaja-alai-sia tutkinnon perusteiden mukailaaja-alai-sia ammatillilaaja-alai-sia opintoja. Työelämässä tapahtuvassa koulutuksessa, koulutukselliset tavoitteet eivät näyttäisi aina olevan ensisijaisia. Opiskelijat saavat, opettajien mu-kaan, työelämässä usein yksipuolista ja suppeaa, työpaikan työtehtävien mukaista osaamista. Työ-elämä näyttäisi hyödyntävän opiskelijoita enemmän omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan, kuten seu-raavista haastateltavien sitaateista voi havaita.

jos niitä niitä enemmän niitä laitetaan sinne ..työpaikoille niiku ..hankkimaan osaamista niin..se on aika kapea-alaista mitä ne pääsevät siellä tekemään…. siellä työpaikoilla ei varmaan pysty koko sitä laaja-alaisuutta …tarjoamaan heille ..oli se sitten mikä ala hyvänsä, koska ei siellä työpaikalla ei tehdä..töitä ..niin ku ammatillisen tutkinnon pe-rusteiden mukaisesti./H5/

se palvelee sitä työelämää enemmän eli pitää hankkia osaamista./H7/

Työelämässä tapahtuvan koulutuksen yhdeksi ongelmaksi opettajat nostavat sen, että työ-elämässä tehdyt osaamisen näytöt eivät toteudu hyvin työtyö-elämässä ja ne ovat usein kapea-alaisia, kuten haasteltavan (H1) sitaatissa todetaan. Opettajat esittävätkin voimakasta kritiikkiä nuorten näyt-töjä kohtaan sekä niiden soveltuvuudesta nuorten koulutukseen. Osaamisperustaisuutta ja sen arvi-ointiin perustuvia näyttöjä ei koeta mielekkäinä tai tarpeellisina nuorten koulutuksen kannalta sillä, ne eivät kerro tai ole osoitus nuorten todellisesta osaamisesta. Eräs haastateltava (H7) korostaakin, että osaamisperustainen koulutus soveltuu paremmin opiskelijoille, joilla on aikaisempaa kokemus-pohjaa osaamisesta. Osaamisperustaisuuden voikin olettaa soveltuvan paremmin aikuisille kuin nuo-rille. Opettajat näkevät, että nuorille sopii paremmin jatkuva osaamisen kehittäminen, kuin yksittäiset osaamisen näytöt. Haastateltavien kommenteista voi todeta, että osaamisperustaisuus ei tue laaja-alaisia ammatillisia valmiuksia nuorten koulutuksessa

kaventaa ihan hirveesti .. tavallaan se .. siis sitä ei..tuola työpaikolla täysin mahdotonta todeta et miten sä käytät materiaalia miten sä osaat nin ku suunnitella työtäs niin.. se on todella kapea-alainen se näyttö./H1/

57

niin..siis pitäs mennä siihen vanhaan harkkari järjestelämään ..ne menee tutustuun elin-keinon toimintoihin. kaikki näytöt helevettiin sieltä ..se näyttö on ihan humppaa ..eihän ne toteudu sillai ikinä./H10/

osaamisperustaisuus on siis..mä pidän ite sitä hyvänä asiana..että olis osaamist..mutta jos on niinku kokemuspohjaa, on helpompi tehdä..lähteä rakentamaan…osaamisperus-taisuus ./H7/

Osaamisperustaisuuden korostuessa voi ammatillinen opetus ja koulutus yksipuolistua.

Opettajien sitaateista (H7 ja H4) voi todeta, että tekemiseen ja osaamiseen painottuvassa koulutuk-sessa erityisesti tiedollisen osaamisen koetaan jäävän suppeaksi työelämässä sekä kaventavan nuorten ammatillista osaamista. Tekemistä korostavan osaamisperustaisuuden vaarana on, että behavioristiset oppimiskäytänteet voivat vahvistua ammatillisessa koulutuksessa, kuten haastateltavien sitaateista voi havaita.

..se vanha totuus että oppilas oppii sitä tietoa ja osaa soveltaa käytännössä..tää olis niinku kaiken koulutuksen lähtökohta..siinä mielssä mä oon uutta opsia vastaan että ei opeteta vaan mallista että tällä tavalla./H7/

meilläkin on olemassa tällainen työelämävaltainen ryhmä..missä on niinku hirmusen vähän sitä teoriaa (tekstiä poistettu välistä)..kyllä sitä pitää olla jonkinlaista faktaa ta-kana siinä tekemisessä..se ei mee niinku pelkästään tosta kattomalla ja matkimalla./H4/