Oppituntien toteutus

Ammattipiirustuksen tai teknisen piirustuksen esittäminen on oppikirjalähtöistä.

Oppikirjassa on opetussuunnitelman mukaiset aiheet. Ne on ryhmitelty luonnolliseen järjestykseen sinne, elikkä aluksi perusteet ja siitä sitten vaikeampiin aiheisiin.

Kirjan kappaleista kustakin tein PowerPoint – esityksen, jonka kävin sitten tunnin alkupuolelle läpi. Kun on käyty teoria läpi, siirryttiin kyseiseen aiheeseen liittyviin harjoituksiin, joko kirjassa oleviin, taikka lisäharjoituksiin. Harjoituksien tarkoitus on selvittää tarkemmin niitä asioita, joita kirjan teksteissä on mainittu.

Oppitunneilla oman äänen tuottaminen oli suurin huolenaiheeni ennen

opetusharjoittelua. Kuitenkin tekstiä ja asiaa tuli oppitunneilla ihan riittävästi ja selkeästi. Tietysti näin jälkikäteen voisi olla parempi, että oppilaat olisivat olleet enemmän äänessä, mutta tämä opetusharjoittelu tehtiin tällä tavalla. Tulevaisuudessa opettamista voisi tehdä eri tavalla, jolloin oppilaat ovat enemmän äänessä, mutta kaikki uusia vinkkejä ja asioita tulee vasta kokemuksen myötä.

Harjoituksissa oppilaat piirsivät muotoja ja leikkauksia eri kappaleista ja eri

harjoituksia. Yleensä nämä harjoitukset otettiin hyvin vastaan. Mutta jos piirtämistä on koko päivän, niin ovat oppilaat iltapäivästä jo väsyneitä kuulemaan piirtämisestä enää mitään asiaa.

Harjoituskappaleina käytin auton moottorin mäntiä mittapiirustuksena ja

leikkausmalleina. Mäntä on yksinkertainen ja silti sen piirtämisessä tuodaan esille juuri ne asiat, joita halutaan painottaa kulloinkin.

Yleensä jokaisesta aineesta koulussa pidetään aina jonkinlaiset kokeet. Myös tälläkin kertaa pidin kokeen ammattipiirustuksesta oppilaille. Kokeen tarkoituksenahan on selvittää sitä mitenkä hyvin oppilaat ovat oppineet opetettavan aineen.

Kysyin tämän aineen kokeessa juuri niitä asioita, joita olin oppitunneilla painottanut ja käynyt tarkemmin läpi. Kokeessa kysyin kaikkia asioita, joita olin käsitellyt tunnilla.

Yleisesti katsoen koe meni hyvin. Mutta eräs tehtävä tuotti hankaluuksia melkein kaikille. Tämä tehtävä oli leikkauksen piirtäminen kappaleeseen. Tämä aihe käytiin kyllä tunnilla läpi, mutta ei sitten varmaankaan riittävän hyvin ja huolellisesti.

Tehtävää ei joko ymmärretty taikka sitä ei osattu tehdä.

5 POHDINTAA

Ennen ja oppituntien aikana tuntui, että ei kaikkea huomaa eikä kaikkia saa mukaansa oppimaan uutta asiaa. Tämä on yleinen asia opettamisessa suuressa oppilasluokassa.

Muutamia asioita näin jälkikäteen olisi voinut tehdä toisin. Olin ottanut liikaa mallia yliopisto-opettamisesta eli minun olisi pitänyt merkitä tarkemmin poissaolijat, kirjata myöhästyneet ja muutenkin pitää omaa ”päiväkirjaa” opetustilanteesta tarkemmin.

Seuraavalla kerralla tiedän näihinkin asioihin tarkemmin puuttua.

Kun opettaa ensimmäisiä kertoja, niin kokonaisuuden hallinta ja sen muutoksen huomioiminen ei ole samanlaista kuin jo kokeneemmalla opettajalla. Tilanteet luokkatilassa muuttuvat joskus ihan yllättäen ja kokemuksen karttuessa tähänkin tilanteen muutokseen huomaa tarttua aikaisemmin ja selvitä siitä kunnialla eteenpäin.

Ajankäyttö oppituntien materiaalin ja opettamisen järjestämiseen työpaikalla oli aluksi avoin asia. Periaatteessa minun pitäisi olla omalle varsinaisella työpaikallani päivisin, mutta tällä kertaa sain luvan toimia niin kuin itse näin parhaimmaksi tavaksi hoitaa.

Tietysti olisi pitänyt olla enemmän aikaa oppilaitoksella, mutta kaikkea ei voi suorittaa samalla kertaa. Tämä vaatii paljon sovittelua ja venymistä itseltä ja muilta.

Kokonaisuutena oman ajankäytön hallinta olisi pitänyt olla toisenlaista. Näin jälkikäteen on hyvä pohtia asioita. Kokonaisuutta ajatellen olisi ollut hyvä asia, jos olisi ollut mahdollisuus olla koulussa enemmänkin aikaa. Tämän ajan olisi voinut käyttää seuraamalla muiden opetusta ja tarkkailemalla oppilaiden reaktioita tunneilla.

Samalla olisin saanut vinkkejä omaankin opettamiseen.

Mutta loppujen lopuksi hyvä näinkin tehtynä. Olen saanut ihan vapaasti toteuttaa itseäni opettajana, tehdä omaa opetusmateriaalia sekä pitää siitä kokeet. Tämä aika oli antoisia ja kiinnostava, kiitokset opettajille tästä.

Näin jälkikäteen ajatellen, niin ajankäyttö suhteessa opiskeluun ja opettamiseen on mielestäni tärkeä asia. Kaikilla meillä on käytössä tietty aika, toiset käyttävät ajan hyödyllisemmin kuin toiset. Ainakin omalta osaltani voin sanoa, että paremmalla suunnittelulla pääsisin parempiin tuloksiin kuin nykyisellä menetelmällä.

Opetusmateriaalin esittämiseen oppilaille voisi kiinnittää enemmän huomioita. Mutta opetusmateriaalin esittämiseen kehittyy aikaa myöden paremmaksi, kun tulee

kokemusta enemmän.

Oppilaiden huomioiminen tunnilla ja heidän käyttäytymisen seuranta jäi ainakin minulla paljon kehittämisen varaa. Minun aika meni enemmälti osin opettamiseen ja keskittymiseen siihen. Tämäkin asia kehittyy opettamisen myöten.

LÄHTEET

Ajoneuvotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja, www.sedu.fi//seaol/293.html, viitattu 1.5.2007.

Alarova Raimo & Autio Arvo & Niemi Pekka & Repo Timo & Yli-Viikari Pekka, (2005), Yleistekniikka, Auto- ja kuljetusala, Kone- ja metalliala, Sähköala,

Talotekniikka-ala, ISBN 951-1-19967-6, Otava Kirjapaino Oy, Keuruu 2005.

Autio Arvo & Hasari Heikki, Koneenpiirustus, (1993), Ammatilliselle korkea- ja opistoasteelle, Otava, ISBN 951-1-10839-5, Kustannusosakeyhtiö Otavan

painolaitokset Keuruu 1993

Autio Arvo & Hasari Heikki, (1993), Koneenpiirustus, Ammatilliselle korkea- ja opistoasteelle, Harjoituskirja, Otava, ISBN 951-1-11470-0, Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset Keuruu 1993

Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet, Autoalan perustutkinto, Autotekniikan koulutusohjelma, Ajoneuvoasentaja, Autokorikorjauksen koulutusohjelman, Autokorinkorjaaja, Automaalauksen koulutusohjelma, Automaalari, Automyynnin koulutusohjelma, Automyyjä, Varaosamyynnin koulutusohjelma, Varaosamyyjä, ISBN 952-13-0758-7, OPETUSHALLITUS 2000.

Hasari Heikki & Salonen Pekka, (2006), Teknillinen piirtäminen, Helsingin Kustannusosakeyhtiö Otava, ISBN 951-1-20703-2, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2006.

Kiviniemi Kari, Opettajan työtodellisuus haasteena opettajankoulutuksessa. Opettajien ja opettajakouluttajien käsityksiä opettajan työstä, opettajuuden muuttumisesta sekä

opettajankoulutuksen kehittämishaasteista. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihakkeen (OPEPRO) selvitys 14. Helsinki: Opetushallitus.

Luukkainen Olli & Valli Raine, (2005), Kaksitoista teesiä opettajille, ISBN 952–451-125-8, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2005.

Niemi Markku & Niemi Mika, (1990), Autotekniikan perusteet 1, Metallitekniset perusteet, Työsuojelu, Hitsaus- ja liitokset, Korilevytyöt, Auto- ja kuljetustekniikka, ISBN 951-0-15185-8, WSOY:n graafiset laitokset, Porvoo 1990.

Pere Aimo, (1993), Teknisen piirustuksen perusteet, Oppi- ja harjoituskirja ammattiopetukseen, Kirpe Oy, ISBN 951-97096-4-9.