AMMATTIPIIRUSTUSTA OPETTAMASSA AMMATTIOPPILAITOKSESSA
Kari Haukkala
Kehittämishankeraportti Toukokuu 2007
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Tekijä(t)
HAUKKALA, Kari
Julkaisun laji
Kehittämishankeraportti
Sivumäärä
21
Julkaisun kieli
Suomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakka Työn nimi
AMMATTIPIIRUSTUSTA OPETTAMASSA AMMATTIOPPILAITOKSESSA
Koulutusohjelma
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Työn ohjaaja(t)
KOLU, Mari
Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Tämä kehittämistehtävän tarkoituksena ovat kertoa omista kokemuksista opettamisessa ja herättää oppilaiden kiinnostus ammattipiirusta kohtaan.
Ammattipiirustus on yksi opintoaine muiden joukossa. Se liittyy kuitenkin tiiviisti myös muihin oppiaineisiin sillä tavalla, että ammattipiirustuksen perusteita käytetään hyödyksi. Ammattipiirustuksen perusteita käytetään ihan huomaamatta erilaisissa asennuspiirustuksissa. Lisäksi hydraulis- ja sähköpiirustusten lukemin edellyttää hyvää ammattipiirustuksen osaamista.
Samalla kertaa kertasin omia tuntemuksia opetusharjoittelusta sekä sen muuttumista kuuden viikon jakson aikana.
Avainsanat (asiasanat)
ammattipiirustus
Muut tiedot
Author(s)
HAUKKALA, Kari
Type of Publication
Development project report
Pages 21
Language
Finnish
Confidential
Until_____________
Title
The Professional Drawing in the secondary school.
Degree Programme
Teacher Education College of Jyväskylä University of applied sciences
Tutor(s)
KOLU, Mari
Assigned by
Abstract
On purpose of this development project report are telling my own experience of teaching and waking up pupils interesting of the professional drawing.
The professional drawing is only one matter among the others matters. It includes however tightly also the others matter in that way the base of professional drawing is used among others matters usefully.
The base of professional drawing is used unnoticed in different kind of installation drawing. Still the drawing of hydraulic and electricity it are assuming good reading of professional drawing.
At the same time me telling of my own feeling about both in teaching practice and it’s chanhing during six weeks.
Keywords
Professional Drawing
Miscellaneous
SISÄLTÖ
1 OMA OPETTAJUUTENI...5
2 AMMATTIPIIRUSTUS...7
2.1 Ammattipiirustus osana opetussuunnitelmaa ...7
2.2 Ammattipiirustuksen tavoitteet ...7
2.3 Oppikirja ammattipiirustuksen oppimateriaalina ...9
2.4 Oppikirjojen vertailu ...10
3 KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET...11
4. AMMATTIPIIRUSTUSTA OPETTAMASSA ...12
4.1 Opiskelijat ...12
4.2 Lähtökohtia opettamiselle ...12
4.3 Oppituntien toteutus ...15
5 POHDINTAA...16
LÄHTEET...19
1 OMA OPETTAJUUTENI
Tätä kehittämishanketta kirjoittaessani tulee mieleeni ajan nopea kulku. Siitä on pian kolme vuotta kun aloitin opiskelun Jyväskylän Ammatillisessa
opettajakorkeakoulussa. Melkein kaikki muut ryhmästäni ovat jo valmistuneet. Mutta toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan - sananlasku pätee hyvin minun tapauksessani. En ole löytänyt mieleistäni kehittämistehtävää aikaisemmin kuin nyt viime metreillä. Myös minun opetusharjoitteluni jäi viime tinkaan johtuen opetusalani valinnasta ja työkiireistäni, mutta nämä kaikki ovat vain tekosyitä, selittelyitä.
Jokaiseen tehtävään löytyy aikaa jos vain haluaa, näin olen itselleni uskotellut jo moneen kertaan. Tosin lopussa tulee aina kaamea kiire saada kaikki tehtyä tietyssä aikataulussa valmiiksi.
Ensimmäisiä kertoja ryhmämme koontuessa Jyväskylässä huomasin, että ryhmässä on hyvinkin eri lähtökohdista olevia aikuisopiskelijoita. Ryhmässämme oli jo useita aikuisopiskelijoita, jotka jo silloin työskentelivät opettajan tehtävissä ja halusivat saada pedagogiset opinnot suoritettua opettamistaan varten, sekä sellaisia ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita opettamista ja halusivat siirtyä opettajiksi jollakin aikavälillä, jotkut nopeammin kuin toiset.
Itse olen luonteeltani rauhallinen ja vähän hiljainenkin. En vielä ole löytänyt sitä omaa paikkaani työelämässä. Tosin eipä sitä koskaan varmaankaan pääse juuri sellaisiin työtehtäviin, joista itse on aikoinaan nuorena unelmoinut. Itse unelmoin
nuoruudessani insinöörin tehtävistä. Hain muutaman kertaa insinööriopintoihin, mutta en niihin silloin päässyt vaan hakeuduin kauppaopistoon opiskelemaan. Tosin
myöhemmin pääsin lukemaan insinööriksi mutta se on taas toinen juttu.
Minulla on opettajan työstä suuria odotuksia. Näitä ovat tietorikas, puhelias ja pedagogisesti sosiaalinen opettaja. Nämä kriteerit ovat mahdollisia toteuttaa
kokemuksen karttuessa. Näitä suuria odotuksia on hankala toteuttaa, mutta eiköhän kaikkia tehtäviä voi kokeilla, niin ettei myöhemmin sitten harmita, ettei ole aikoinaan yrittänyt tätäkin alaa. ”Opettajalla on suuret saappaat” lainausta muokaten opettajalta
vaaditaan hyvin paljon erilaista tietoa oppiaineesta ja psykologiasta. Opettajan pitää huomata oppilaiden käyttäytymisestä vinkkejä opettamiseen. Opettajan työssä on paljon haasteita, jotka tekevät työstä kiinnostavan ja haasteellisen. Näistä haasteista on mainittu Kari Kiviniemen kirjassa (2000) esimerkiksi seuraavanlaisia: opetuksen eriyttäminen, arvioinnin kehittäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, opetuksen arvoperustan tiedostaminen, vain muutamia poimiakseni.
Koen opetusharjoittelun perusteella minun vahvuuksiani olevan rauhallisuus ja ennakko-odotusten puuttumisen oppilaisiin nähden. Parannettavaa minulla on esitysmateriaalin hiomisessa, oppilaiden ilmeiden tarkemmassa huomioimisessa ja opetuskokemuksen hankkimisessa. Opetuskokemus lisääntyy koko ajan kun toimii opetustehtävissä.
Vaikka vielä en työskentele opettajan tehtävissä, niin olen huomannut muutoksen itsessäni. Suhtaudun ennalta arvaamattomiin asioihin rauhallisella tavalla sekä työkavereihin mahdollisuuksien mukaan opastavalla ja ohjaavalla tavalla. Pyrin etsimään joka asiasta sen positiivisen puolen mikäli se vain on mahdollista. Lisäksi pyrin opastamaan työkavereita löytämään itse ratkaisun ongelmaan antamalla ohjeen ongelman ratkaisemiseksi suoran vastauksen sijaan. Näin työkaveri voi sitten
myöhemmin itsekin löytää ratkaisun ongelmaan.
Tämän kehittämistehtävän määrittely lähti liikkeelle Kolun Marin kanssa keväällä 2007 Seinäjoella Seinäjoen koulutuskeskuksessa Seinäjoen ammattioppilaitoksessa Törnävän toimipisteessä käydyn keskustelun pohjalta. Aikaisempi ajatukseni oli ollut peilata itseäni opettajana, pohtien samalla koulutus- ja työkokemukseni perusteella vahvuuksia ja heikkouksia. Tämä ajatus on liian henkilökohtainen, joten ajatus hieman laajemmasta pohdiskelusta lähti liikkeelle.
2 AMMATTIPIIRUSTUS
2.1 Ammattipiirustus osana opetussuunnitelmaa
Ammattipiirustus (1 ov) kuuluu autoalan perustutkinnon perustaitoihin, joita on yhteensä 20 opintoviikkoa (Ajoneuvotekniikan koulutusohjelma). Muita autoalan perustaitoihin sisältyviä kursseja ovat: autoalan esittely, autotekniset perusteet, hitsaus, korihuolto, metallitöiden perustaidot, sähkötekniikan perustaidot, tulityöt, työturvallisuus, kuntohuolto, moottorin rakenne ja toiminta sekä hydrauliikka ja pneumatiikka.
Autoalan perustaidot ovat hyvinkin käytännönläheisiä aineita, joista on hyvä tietää myös teknillistä ja kirjallista tietoa. Nämä kurssit antavat perusteet syventäviin opintoihin seuraavana vuonna.
Oppilaitoksen opetus- ja lukusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti opiskeltavien kurssien tavoitteet ja sisältö, toteuttamistapa, arviointitapa, arvioinnin kohteen ja
arviointikriteerit.
2.2 Ammattipiirustuksen tavoitteet
Ammattipiirustuksen tavoitteet on koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määritelty seuraavalla tavalla: ”Opiskelija osaa lukea teknisiä piirustuksia ja itse piirtää
huolellisesti ja siististi lyijykynäpiirustuksia”. Lisäksi koulun opetussuunnitelmaan kuuluu ammattipiirustuksen oppimisen syventäminen työsalissa ja työssäoppimisen yhteydessä tehtävien työtehtävien aikana vastaan tulevien teknisten piirustuksien ja kaavioiden lukuharjoituksilla. Tosin sanoen luokkaopetuksen tarkoituksena on antaa oppilaille perusteet oppia toteuttamaan jo opittua asiaa käytännön tehtäviin, kuten teknisiin ja sähköpiirustuksiin käytännössä. Ammattipiirustuksesta käytetään myös nimitystä tekninen piirustus.
Ammattipiirustuksen (tekninen piirustus) kurssin tarkoituksena on, että oppilas ymmärtää piirustuksia ja osaa piirtää niitä. Esimerkiksi varaosan hakemisessa varaosaluetteloista niin, että löytää oikea osan sieltä. Myöhemmässä vaiheessa tulee oppilaan ymmärtää sähköpiirustuksia, hydrauliikkapiirroksia ja elektronisia
hydraulisjärjestelmän – piirroksia. Eli loppujen lopuksi ammattipiirustuksen tavoitteena on, että oppilas osaa lukea kaikkia autokorjaamoilla esiintyviä ammattipiirustuksia. (Niemi & Niemi, 1990).
Ammattipiirustusta (teknistä piirustusta) käytetään eri tarkoituksissa. Yleisimmät ammattipiirustukset ovat rakenne-, sähkö-, LVI-, koneen- ja
prosessikaaviopiirustuksia. Lisäksi sitten ovat alakohtaiset piirustukset kullakin eri alalla.
Ammattipiirustuksen kurssin tavoitteena on tehdä opiskelijoille tutuksi tekniset piirustukset ja standardit, piirtämisvälineet ja tarvikkeet, tekstit ja viivat, kuvausmenetelmät, mittakaava, kohtisuorat projektiot, leikkaukset, mitoitus,
kaaviopiirustukset sekä pintamerkit. Tavoitteena on myös oppia kappaleen muodon hahmottamista eri kulmista sekä leikkauskuvana.
Ammattipiirustusta voidaan käyttää opetustilanteessa myös kasvatuksellisesti.
Piirtäminen vaatii kärsivällisyyttä ja huolellisuutta. Piirrokset täytyy piirtää huolella.
Tällöin piirroksien piirtämisestä olisi hyötyä opiskelijalle. Ammattipiirustus voidaan nähdä kolmen eri kasvatuksellisen korostuksen kautta: välineen, ihmisen ja
päämäärän. Ihminen eli opiskelija on tämän kaiken keskipisteenä, opiskelijalla on mahdollisuus oppia uutta (ammattipiirustus). Välineenä on hänen tietolähteensä oppimiseen, työelämän tarpeiden huomioiminen, yhteiskuntaan sopeutumisen korostaminen, aktiivisuuden ja tehokkuuden virittäminen sekä tuottamisen ja
kuluttamisen ”ilmapiiri”. Lopuksi päämääränä on yksilön erikoislaadun arvostaminen, kasvamaan saattaminen, opiskelijan identiteetin tukeminen sekä kasvatuksen ja
kasvun moniulotteisuuden korostaminen. (Luukkainen & Valli 2005).
2.3 Oppikirja ammattipiirustuksen oppimateriaalina Ammattipiirustuksen opintojen tavoitteena on oppia piirtämään standardien mukaisesti piirustuksia ja lukemaan teknisiä piirustuksia. Oppilaitoksessa, jossa toteutin kehittämishankkeeni, käytettiin teknisen piirustuksen oppikirjana Otavan Yleistekniikka – kirjaa. Kirjaa käytetään ammattioppilaitosten auto- ja kuljetusalan, kone- ja metallialan, sähköalan ja talotekniikka-alan yhteisten perustaitojen
oppimateriaalina. Kirjan sisältö vastaa Opetushallituksen hyväksymiä
opetussuunnitelmien valtakunnallisia perusteita. Tässä kirjassa on huomioitu Opetushallituksen vuosina 1999 - 2000 julkaisemien opetussuunnitelmien perusteet sekä tekniikassa, määräyksissä ja muissa eri alojen asioissa tapahtuneet muutokset.
Lisäksi eri alojen opettajille on lähetetty kysely kirjan sisällön parantamiseksi ja muutosehdotuksista. Kirjaa on uudistettu uusintapainosten yhteydessä opettajilta saatujen palautteiden, uusien opiskeltavien asioiden ja tekniikoiden kehittyminen huomioiden. Kirjaa kehitetään jatkuvasti koko ajan opettajilta saatavien viitteiden ja palautteiden avulla.
Ammattipiirustuksessa käytiin kyseisen kirjan tekninen piirustus läpi kohta kohdalta ja lisäksi käytettiin opettajan jakamaa materiaalia. Laajemmat aiheet jaettiin
pienempiin kokonaisuuksiin. Pienemmät kokonaisuudet käytiin sitten oppitunnilla läpi. Samalla karsittiin ylimääräistä tietoa pois, joita kirjassa oli tässä kohdin.
Esimerkiksi mitoituksessa on tarkasti kerrottu mihin pituusmitan pitää laittaa millilleen sekä muiden pituusmittojen sovittaminen keskenään oikein.
Kirjan sisältö on laajempi kuin mitä kyseisen alan opetussuunnitelma pitää sisällään.
Toisaalta tämä on hyvä asia, koska tällöin voidaan joitakin asioita käydä läpi vähän
”kevyemmin”. Mutta jos oppilaalla on innostusta niin hän voi lukea asiaa tarkemmin.
Verrattuna varsinaiseen auto-alan oppikirjaan ammattipiirustuksen osalta tässä Otavan kirjassa on enemmän tietoa, joita tarvitaan myöhemmässä vaiheessa opiskelussa.
Kirjan yleispainotteisuus näkyy siinä, että ammattipiirustuksen (tekninen piirustus) kohdassa on paljon pientä tietoa. Tämä pieni tieto on jossakin tilanteessa hyväkin asia tietää, mutta autoalalla se on liian tarkkaa tietoa.
Tämä ammattipiirustus tai toisin sanoen kirjan mukaan tekninen piirustus kuuluu yleisteknisiin perusteihin. Muita opintokokonaisuuksia tässä yleisteknisissä
perusteissa ovat: materiaalitekniikka, ATK-laitteet ja tietojenkäsittely. Opetusjakson sisältö tulee tarkempaan käsittelyyn myöhemmässä osiossa.
2.4 Oppikirjojen vertailu
Minulla oli käytössäni useita erilaisia kirjoja piirtämisestä. Alan perusteoksena piirtämisen osalta voidaan pitää Aimo Peren kirjaa Teknisen piirustuksen perusteet.
Pere esittää kirjassaan asiat hyvin seikkaperäisesti tekstein ja kuvin. Matti Heikkilä kirjassaan, Tekninen piirustus ja suunnittelu, esittää asia hieman eri tavalla. Heikkilä käyttää kirjassaan hyvin paljon kuvia selventämään tekstiä, mikä on hyvä asia. Arvo Autio ja Heikki Hasari ovat omassa kirjassaan, Koneenpiirustus ammatillisella korkea – ja opistoasteelle, tehneet eri harjoituskirjan teoriakirjan tueksi. Ei sovi myöskään unohtaa Markku ja Mika Niemen kirjaa Autotekniikan perusteet 1, joka on kohdistettu juuri autoalan oppilaille.
Lyhyenä mainintana edellä mainituista kirjosta voidaan sanoa Peren kirjan olevan teoreettisin ja sisältäen paljon tietoa. Tätä Peren kirjaa voidaan pitää perusoppikirjana, mikäli haluaa opiskella piirtämistä hiukan pitemmälle kuin opetussuunnitelmassa on tarkoitus edetä. Heikkilän, Aution ja Hasarin kirjat ovat hyvin toistensa kaltaisia.
Näissä kirjoissa esitetään perusteet seikkaperäisesti, mutta lyhyemmin kuin Peren kirjassa. Niemien kirja on todella kohdistettu autoalan oppilaille. Kuvat ja asia ovat viitattu autoalan tekniikkaan. Mutta mielestäni Niemien kirja on hieman liian niukkatietoinen.
Otavan kirjojen sisältä on samanlainen keskenään, samat kuvat ja tekstit. Niemien kirja poikkeaa muista siinä, että sen sisältö kohdistuu enemmänkin autoalan opiskelijoille kuin muut kirjat. Siinä kuvat liittyvät autoalaan. Peren kirja taas on enemmänkin konepuolen kirja, koska siinä kaikki asiat selitetään seikkaperäisesti kaikki vaihtoehdot kulloisestakin kohdasta.
Loppujen lopuksi oppitunnilla käytettävä kirja on hyvä. Siinä on riittävän selvästi kerrottu asiat, kuvitettu hyvin sekä siinä on harjoitustehtävät samassa kirjassa. Tällöin oppilas pärjää hyvin yhden kirjan hankinnalla.
3 KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET
Kehittämistehtäväni tavoitteena on peilata ammattipiirustuksen opettamista ja opetukseni kehittymistä kuuden työviikon aikana. Samalla käyn läpi omia tuntojani opettamiseen ja opiskelijoiden muuttumiseen tämän opetusharjoittelun aikana.
Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena on herättää opiskelijan kiinnostus
ammattipiirustukseen. Opettaja opettaa luokan edessä perustietoja piirtämisestä, mutta kuitenkin hyvin paljon jää sanomatta ja kokematta. Toivoisin opiskelijoiden
myöhemmässä opiskeluvaiheessa käyttävän hyväksi ammattipiirustuksen tunneilla opittuja asioita myös muissa oppiaineissa.
Kehittämistehtävän pedagogiset tavoitteet ovat:
1. opiskelijoiden kiinnostuksen lisääminen ammattipiirustusta kohtaan 2. hahmotella uusia kiinnostavia harjoitustehtäviä liittyen opiskelijoiden
suuntautuneisuuteen, elikkä enemmän autoalaan liittyen 3. siirtyminen perinteisestä opettamista ryhmäoppimiseen, elikkä
harjoitustehtävien avulla opitaan uutta
4. ylimääräisten harjoitustehtävien määrän lisääminen 5. harjoitustehtävien laadun nostaminen
6. opettajan ajankäytön tehostaminen.
4. AMMATTIPIIRUSTUSTA OPETTAMASSA
4.1 Opiskelijat
Opetusluokassani oli 20 opiskelijaa, joista pääosa oli suoraan yläasteelta
ammatilliseen oppilaitokseen tulleita nuoria. Opiskelijat ovat syntyneet suurimmalta osin vuonna 1990. Luokalla on myös kaksi tyttöä, joista toinen on jo vanhempi. Hän on käynyt jo useampia koulutusohjelmia läpi.
Joillakin on hyvä motivaatio opiskeluun, mutta joukossa on myös sellaisia joilla on opiskelumotivaatio hukassa. Mutta kokonaisuutena luokka on motivoitunut
opiskeluun.
4.2 Lähtökohtia opettamiselle
Ajatus ammattipiirustuksen tiedon selvittämisestä lähti liikkeelle siitä, että työsalissa työskennellessään opiskelijat saavat eteensä uusia asioita. Näiden uusien tilanteiden selvittämiseksi on olemassa työohjeet tai vaihdettavan uuden osan mukana tulee työseloste taikka sitten opiskelijat itse omatoimisesti etsivät korjausohjeita erilaisista tietolähteistä. Lisäksi vianhaun korjauksessa voidaan käyttää hyödyksi teknisiä rakenne-, hydrauli- ja sähköpiirustuksia. Näiden tietojen pohdinta ja soveltaminen työsalityöskentelyyn ammattipiirustuksen tunneilla annettujen ohjeiden mukaisesti on tämän selvityksen lähtökohta.
Lähtökohtana on pohtia Autoalan perustutkintoon kuuluvan ammattipiirustuksen kurssin tietojen soveltamista autoalan muihin kursseihin, etenkin
työsalityöskentelyssä, tiedon haussa sekä tiedon soveltamisessa työohjeista ja kuvista käytäntöön. Ammattipiirustus on enemmänkin konepuolen asia, mutta kyllä myös autoalan opiskelijan tulee osata lukea konepiirustuksia siinä missä sorvarin.
Ammattipiirustusta opetetaan luokkaopetuksena käyttäen hyväksi Otavan
”Yleistekniikkaa aloitusjaksoille, Yleistekniset perusteet, tekninen piirustus” ja sen
lisänä opettajan materiaalia. Oppikirjan ammattipiirustus (tekninen piirustus) sisältö on seuraavanlainen:
• tekninen piirustus, kansainvälinen kieli
• tekstit ja viivat
• mittakaavat
• aksonometriset projektiot
• kohtisuorat projektiot eli kuvannot
• leikkaukset
• mitoitus
• kaaviopiirustukset
• pinnanlaatu- ja tarkkuusmerkintöjä
• piirustusten hitsausmerkinnät. (Alarova & Autio ym.)
Kirjaa käytetään useilla eri linjoilla. Juuri siitä johtuen kyseisen kirjan tämä jakso on yleispiirteinen. Lisämateriaali tulee opettajalta lisänä kirjan tietoihin. Tämä
lisämateriaali on yleensä lisäharjoituksia mutta voi myös olla enemmän autoalaan liittyviä lisätehtäviä. Autoalan lisäharjoituksia voisi olla jonkun osan piirtäminen, leikkaus ja mitoittaminen. Esimerkkeinä ovat moottorin mäntä. pyöränlaakeri tai vesipumppu.
Ammattipiirustus-kurssin tarkoituksena on nostaa oppilaan tietotaitoa piirustuksesta ja piirtämisestä. Hänen tulee osata lukea ja itsenäisesti piirtää tavanomaiset
työpiirustukset, osaluettelot ja työvaihekaaviot erilaisilla menetelmillä. Kurssin tavoitteet on opetushallituksen autoalan perustutkinnossa määritelty hyvin laajasti ja suurpiirteisesti. Tähän määritelmään mahtuu hyvin paljon erilaista tietoa, joita oppilaan tulee valmistuttuaan tietää ja osata käyttää hyödyksi. Lisäksi oppilaan tulee Tekniikan ja liikenteen alan yhteisen osaamisen pohjalta osattava lukea piirustuksia, kaaviokuvia ja työohjeita sekä piirtää yksinkertaisia teknisiä piirustuksia.
(Ammatillisen peruskoulutus)
Nämä edellä mainitut asiat käytiin kurssin aikana läpi kukin vuorollaan.
Opetus tapahtui pitkälti oppikirjaan pitäytyen. Kirjassa olevat perusasiat on hyvin perusteltu sinne, mutta kirjan yleisteknisestä tietomäärästä johtuen kuhunkin koulutusalaan liittyvät peruspiirteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle kirjassa.
Kokeneempi opettaja osaa soveltaa kirjan tietoja laajemmin kuin mitä kirjassa on tietoja. Tämä vaatii kuitenkin opettajalta omaehtoista materiaalin hakua ja sen lajittelemista.
Ongelmana kirjassa on sen yleistiedollinen luonne. Kirja on tarkoitettu
ammattikoulutuksen peruskirjaksi monelle eri alalle. Tämän tehtävän kirja täyttää hyvin. Kirjan laajasta tietomäärästä on helpompi karsia ylimääräinen ja jättää vähemmälle esittelylle kuin sellaisesta kirjasta, jossa on materiaalia niukasti.
Mielestäni kirja täyttää hyvin sille esitetyt tavoitteet.
Tarkoituksena on selvittää minun itseni suorittamaani opetuskokonaisuutta näin jälkikäteen. Opetustilanne oli minulle ensimmäinen kerta. Opetusaineena oli ammattipiirustus tai toisin sanoen teknillinen piirustus. Olen itse käynyt
insinööriopinnoissani piirtämisen kurssin läpi. Tämä tapahtui ennen tietokoneiden yleistymistä opetuskäytössä. Kaikki tunnilla opitut asiat piirrettiin käsin pahville.
Nämä pahville piirretyt työt sitten arvosteltiin tekniseltä tasoltaan ja siisteydeltään.
Ammattipiirustus on yhden opintoviikon mittainen kurssi, joka on
opetussuunnitelmassa tarkoitettu suoritettavaksi ensimmäisen vuoden loppupuolella, eli keväällä. Ajanjakso opetusharjoitteluuni oli 5.3. – 17.4.2007. Opetus tapahtui luokkatilassa, jossa oli käytössä kaikki tarvittavat välineet opettamiseen.
Opiskelijat olivat aluksi hyvinkin kiinnostuneet ammattipiirustuksesta. Kuitenkin oli havaittavissa, että he väsyivät piirtämiseen oppiaineena, kun oli koko päivä puhuttu piirtämisestä.
Tämä oli minulle ensimmäinen opetusharjoittelu kerta. Olen kyllä seurannut useammankin eri opettajan opetusta ja opetustyylejä, mutta joka kerta on kuitenkin erilainen tilanne. Jokainen uusi oppitunti oli uusi haaste. Ennen oppitunnin alkua heräsi mieleeni kysymyksiä; onko materiaalia tarpeeksi, onko se tarpeeksi selvästi kerrottu, kuinka oppitunnin kulku menee. Nämä kysymykset ovat jokaisen uuden opetusharjoittelijan mielessä.
Olin aikaisemmin jännittänyt oppitunnin pitämistä paljon. Tämäkin on yksi syy siihen, että opetusharjoitteluni on venynyt tähän myöhäiseen vaiheeseen. Jännitin oppituntien pitämistä nytkin, mutta kuitenkin sain pidettyä jännittämisen aisoissa hyvin. En ole mitenkään puhelias tyyppi vaan enemmänkin tarkkaileva ja harkitseva. Oppituntien aikana normaalista puhetta pitää tulla koko 45 minuuttia. Tämä asia arvelutti minua ennen oppituntien pitämistä. Kuitenkin huomasin, että harjoittelemalla ja hyvällä valmistautumisella tämänkin asian on hallinnassa.
4.3 Oppituntien toteutus
Ammattipiirustuksen tai teknisen piirustuksen esittäminen on oppikirjalähtöistä.
Oppikirjassa on opetussuunnitelman mukaiset aiheet. Ne on ryhmitelty luonnolliseen järjestykseen sinne, elikkä aluksi perusteet ja siitä sitten vaikeampiin aiheisiin.
Kirjan kappaleista kustakin tein PowerPoint – esityksen, jonka kävin sitten tunnin alkupuolelle läpi. Kun on käyty teoria läpi, siirryttiin kyseiseen aiheeseen liittyviin harjoituksiin, joko kirjassa oleviin, taikka lisäharjoituksiin. Harjoituksien tarkoitus on selvittää tarkemmin niitä asioita, joita kirjan teksteissä on mainittu.
Oppitunneilla oman äänen tuottaminen oli suurin huolenaiheeni ennen
opetusharjoittelua. Kuitenkin tekstiä ja asiaa tuli oppitunneilla ihan riittävästi ja selkeästi. Tietysti näin jälkikäteen voisi olla parempi, että oppilaat olisivat olleet enemmän äänessä, mutta tämä opetusharjoittelu tehtiin tällä tavalla. Tulevaisuudessa opettamista voisi tehdä eri tavalla, jolloin oppilaat ovat enemmän äänessä, mutta kaikki uusia vinkkejä ja asioita tulee vasta kokemuksen myötä.
Harjoituksissa oppilaat piirsivät muotoja ja leikkauksia eri kappaleista ja eri
harjoituksia. Yleensä nämä harjoitukset otettiin hyvin vastaan. Mutta jos piirtämistä on koko päivän, niin ovat oppilaat iltapäivästä jo väsyneitä kuulemaan piirtämisestä enää mitään asiaa.
Harjoituskappaleina käytin auton moottorin mäntiä mittapiirustuksena ja
leikkausmalleina. Mäntä on yksinkertainen ja silti sen piirtämisessä tuodaan esille juuri ne asiat, joita halutaan painottaa kulloinkin.
Yleensä jokaisesta aineesta koulussa pidetään aina jonkinlaiset kokeet. Myös tälläkin kertaa pidin kokeen ammattipiirustuksesta oppilaille. Kokeen tarkoituksenahan on selvittää sitä mitenkä hyvin oppilaat ovat oppineet opetettavan aineen.
Kysyin tämän aineen kokeessa juuri niitä asioita, joita olin oppitunneilla painottanut ja käynyt tarkemmin läpi. Kokeessa kysyin kaikkia asioita, joita olin käsitellyt tunnilla.
Yleisesti katsoen koe meni hyvin. Mutta eräs tehtävä tuotti hankaluuksia melkein kaikille. Tämä tehtävä oli leikkauksen piirtäminen kappaleeseen. Tämä aihe käytiin kyllä tunnilla läpi, mutta ei sitten varmaankaan riittävän hyvin ja huolellisesti.
Tehtävää ei joko ymmärretty taikka sitä ei osattu tehdä.
5 POHDINTAA
Ennen ja oppituntien aikana tuntui, että ei kaikkea huomaa eikä kaikkia saa mukaansa oppimaan uutta asiaa. Tämä on yleinen asia opettamisessa suuressa oppilasluokassa.
Muutamia asioita näin jälkikäteen olisi voinut tehdä toisin. Olin ottanut liikaa mallia yliopisto-opettamisesta eli minun olisi pitänyt merkitä tarkemmin poissaolijat, kirjata myöhästyneet ja muutenkin pitää omaa ”päiväkirjaa” opetustilanteesta tarkemmin.
Seuraavalla kerralla tiedän näihinkin asioihin tarkemmin puuttua.
Kun opettaa ensimmäisiä kertoja, niin kokonaisuuden hallinta ja sen muutoksen huomioiminen ei ole samanlaista kuin jo kokeneemmalla opettajalla. Tilanteet luokkatilassa muuttuvat joskus ihan yllättäen ja kokemuksen karttuessa tähänkin tilanteen muutokseen huomaa tarttua aikaisemmin ja selvitä siitä kunnialla eteenpäin.
Ajankäyttö oppituntien materiaalin ja opettamisen järjestämiseen työpaikalla oli aluksi avoin asia. Periaatteessa minun pitäisi olla omalle varsinaisella työpaikallani päivisin, mutta tällä kertaa sain luvan toimia niin kuin itse näin parhaimmaksi tavaksi hoitaa.
Tietysti olisi pitänyt olla enemmän aikaa oppilaitoksella, mutta kaikkea ei voi suorittaa samalla kertaa. Tämä vaatii paljon sovittelua ja venymistä itseltä ja muilta.
Kokonaisuutena oman ajankäytön hallinta olisi pitänyt olla toisenlaista. Näin jälkikäteen on hyvä pohtia asioita. Kokonaisuutta ajatellen olisi ollut hyvä asia, jos olisi ollut mahdollisuus olla koulussa enemmänkin aikaa. Tämän ajan olisi voinut käyttää seuraamalla muiden opetusta ja tarkkailemalla oppilaiden reaktioita tunneilla.
Samalla olisin saanut vinkkejä omaankin opettamiseen.
Mutta loppujen lopuksi hyvä näinkin tehtynä. Olen saanut ihan vapaasti toteuttaa itseäni opettajana, tehdä omaa opetusmateriaalia sekä pitää siitä kokeet. Tämä aika oli antoisia ja kiinnostava, kiitokset opettajille tästä.
Näin jälkikäteen ajatellen, niin ajankäyttö suhteessa opiskeluun ja opettamiseen on mielestäni tärkeä asia. Kaikilla meillä on käytössä tietty aika, toiset käyttävät ajan hyödyllisemmin kuin toiset. Ainakin omalta osaltani voin sanoa, että paremmalla suunnittelulla pääsisin parempiin tuloksiin kuin nykyisellä menetelmällä.
Opetusmateriaalin esittämiseen oppilaille voisi kiinnittää enemmän huomioita. Mutta opetusmateriaalin esittämiseen kehittyy aikaa myöden paremmaksi, kun tulee
kokemusta enemmän.
Oppilaiden huomioiminen tunnilla ja heidän käyttäytymisen seuranta jäi ainakin minulla paljon kehittämisen varaa. Minun aika meni enemmälti osin opettamiseen ja keskittymiseen siihen. Tämäkin asia kehittyy opettamisen myöten.
LÄHTEET
Ajoneuvotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja, www.sedu.fi//seaol/293.html, viitattu 1.5.2007.
Alarova Raimo & Autio Arvo & Niemi Pekka & Repo Timo & Yli-Viikari Pekka, (2005), Yleistekniikka, Auto- ja kuljetusala, Kone- ja metalliala, Sähköala,
Talotekniikka-ala, ISBN 951-1-19967-6, Otava Kirjapaino Oy, Keuruu 2005.
Autio Arvo & Hasari Heikki, Koneenpiirustus, (1993), Ammatilliselle korkea- ja opistoasteelle, Otava, ISBN 951-1-10839-5, Kustannusosakeyhtiö Otavan
painolaitokset Keuruu 1993
Autio Arvo & Hasari Heikki, (1993), Koneenpiirustus, Ammatilliselle korkea- ja opistoasteelle, Harjoituskirja, Otava, ISBN 951-1-11470-0, Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset Keuruu 1993
Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet, Autoalan perustutkinto, Autotekniikan koulutusohjelma, Ajoneuvoasentaja, Autokorikorjauksen koulutusohjelman, Autokorinkorjaaja, Automaalauksen koulutusohjelma, Automaalari, Automyynnin koulutusohjelma, Automyyjä, Varaosamyynnin koulutusohjelma, Varaosamyyjä, ISBN 952-13-0758-7, OPETUSHALLITUS 2000.
Hasari Heikki & Salonen Pekka, (2006), Teknillinen piirtäminen, Helsingin Kustannusosakeyhtiö Otava, ISBN 951-1-20703-2, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2006.
Kiviniemi Kari, Opettajan työtodellisuus haasteena opettajankoulutuksessa. Opettajien ja opettajakouluttajien käsityksiä opettajan työstä, opettajuuden muuttumisesta sekä
opettajankoulutuksen kehittämishaasteista. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihakkeen (OPEPRO) selvitys 14. Helsinki: Opetushallitus.
Luukkainen Olli & Valli Raine, (2005), Kaksitoista teesiä opettajille, ISBN 952–451- 125-8, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2005.
Niemi Markku & Niemi Mika, (1990), Autotekniikan perusteet 1, Metallitekniset perusteet, Työsuojelu, Hitsaus- ja liitokset, Korilevytyöt, Auto- ja kuljetustekniikka, ISBN 951-0-15185-8, WSOY:n graafiset laitokset, Porvoo 1990.
Pere Aimo, (1993), Teknisen piirustuksen perusteet, Oppi- ja harjoituskirja ammattiopetukseen, Kirpe Oy, ISBN 951-97096-4-9.
