Opiskelijoiden näkemykset kehittämistarpeista

Opiskelijakyselyssä analysoitavia tekstimuotoisia vastauksia saatiin yhteensä 2 778:lta lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevalta tai kahta tutkintoa suorittavalta opiskelijalta. Osassa vastauksista oli mainittu useampi kehittämiseen liittyvä asia, joten mainintoja oli kaikkiaan 2 957.

Vastaukset luokiteltiin seuraavasti (taulukko 13):

TAULUKKO 13. Opiskelijoiden näkemykset ohjauksen kehittämistarpeista opintojen alkuvaiheessa toisella asteella

f %

Enemmän ja yksilöllisempää ohjausta 1 098 37

Tiedonsaanti nykyisistä opinnoista 708 24

Tiedonsaanti jatko-opinnoista ja jatko-opintojen suunnittelu 272 9

Urasuunnittelu 151 5

Tiedonsaanti työelämästä 135 5

Opintoihin kiinnittyminen, viihtyminen ja osallisuus 86 3

Muu 507 17

Yhteensä 2 957 100

Nuorten lukiokoulutuksessa, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja kaksoistutkinnossa opiskelevien vastaukset jakautuivat kuvion 81 mukaisesti. Erityisesti lukiossa opiskelevat toivoivat enemmän ohjausta opintoihinsa. Tietoa nykyisistä opinnoista kaipasivat lisää erityisesti kahta tutkintoa suorittavat ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat. Jatko-opintoihin ja urasuunnit-teluun liittyviä kehittämiskohteita toivat esiin erityisesti lukiolaiset. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat ja kahta tutkintoa suorittavat mainitsivat lukiolaisia useammin kehittämiskohteeksi opintoihin kiinnittymisen, viihtymisen ja osallisuuden sekä muu-kategoriaan kuuluvia asioita.

170

Nuorten lukiokoulutus (f = 2 146) Ammatillinen perustutkinto (f = 659) Kaksoistutkinto (f = 125)

Enemmän ja yksilöllisempää ohjausta Tiedonsaanti nykyisistä opinnoista

Tiedonsaanti jatko-opinnoista ja jatko-opintojen suunnittelu Urasuunnittelu

Tiedonsaanti työelämästä

Opintoihin kiinnittyminen, viihtyminen ja osallisuus Muu

Osuus vastanneista (%)

KUVIO 81. Opiskelijoiden näkemykset ohjauksen kehittämistarpeista heidän nykyisten opintojensa alkuvaiheessa

Toisen asteen opiskelijat mainitsivat opintojen alkuvaiheen ohjauksen kehittämiskohteeksi useimmiten sen, että ohjausta pitäisi olla enemmän ja se voisi olla yksilöllisempää. Vastaajat kaipasivat apua ja neuvontaa omiin opintoihinsa useammin tai aikaisemmin kuin olivat tähän mennessä saaneet. He toivoivat lisää opinto-ohjaajia, keskusteluaikoja ja opinto-ohjauksen oppi-tunteja. Monet toivat esiin, että aikaa opinto-ohjaajalle on vaikeaa saada tai se menee pitkän ajan päähän. Tapaamisia toivottiin säännöllisesti, useamman kerran lukuvuodessa.

Toisaalta opinto-ohjaajan saavutettavuutta lisäisi jo se, että tiedettäisiin, ketä voi lähestyä ja missä asioissa. Opiskelijat toivoivatkin enemmän opinto-ohjaajan vierailuja oppitunneilla sekä tiedotusta mm. ajanvarauksesta. Opiskelijat toivoivat myös rohkaisua yhteydenottoon ja aktiivista ohjauksen tarjoamista. Jotkut kertoivat, että kynnys ohjaukseen hakeutumiseen tai avun pyytämiseen on korkea, tai on vaikeaa osata hakea itse apua oikealta taholta.

Ohjauksen tulisi vastaajien mukaan olla henkilökohtaista ja yksilöllistä. Ohjauksessa olisi hyvä huomioida opiskelijan opinnot (esim. kaksoistutkinto), kiinnostuksen kohteet ja elämäntilanne sekä kuunnella opiskelijan mielipiteitä. Opinto-ohjaajan kanssa voitaisiin tehdä suunnitelmia jatko-opintotoiveet huomioiden, mutta toisaalta osa opiskelijoista myös toivoi, että ohjauksessa keskityttäisiin enemmän nykyiseen opiskeluun eikä vaadittaisi vielä tietoa siitä, mitä haluaa teh-dä tulevaisuudessa. Moni opiskelija toi esiin, että paineita ja stressiä opintojen ympärillä pitäisi vähentää.

171

Käytännön kehittämistoiveita olivat lisäksi keskusteluaikojen ajankohtaan, ajanvaraukseen, säh-köisten välineiden hyödyntämiseen sekä opinto-ohjauksen tuntien sisältöön ja ryhmäkokoon liittyvät asiat.

Jokaiselle opiskelijalle automaattinen OPO-aika, jotta oppisi tuntemaan tämän ja kynnys asioista keskustelemiseen olisi matalampi.

Haluaisin keskustella useammin opon kanssa jatko-opinnoistani, sillä kaikki opon näkemiset yms. tapahtuivat ensimmäisen jakson aikana, jolloin kaikki muutkin lukio-opiskeluja koskevat asiat olivat aivan sekaisin.

Joka jakson alussa voisi olla uusi keskustelutilaisuus opon kanssa.

Ohjauksessa voitaisiin antaa enemmän myös oppilaille vaikutusvaltaa ja opettajan puheenvuoroja lyhentää.

Ei kysyttäisi heti alussa jatko-opiskelusuunnitelmia, sillä se voi luoda paineita.

Ohjauksen lisäksi moni opiskelija toivoi ylipäätään lisää ja selkeämpää tietoa nykyisistä opin-noista. Vastaajat tarvitsivat tietoa mm. kurssivalinnoista, valinnaisista aineista, ylioppilaskirjoi-tuksista, lukujärjestyksistä, työssäoppimisesta ja alakohtaisista käsitteistä. He halusivat myös kuulla yleisesti erilaisista opintoihin liittyvistä mahdollisuuksista. Tiedon olisi hyvä tulla helposti haltuun otettavina pienempinä kokonaisuuksina.

Lukiolaiset toivoivat myös tietoa siitä, millaisia opinnot yleisesti ovat. He toivat esimerkiksi esille, että lukio ei tarjoakaan kolmea vuotta miettimisaikaa, sillä kursseja on tärkeä alusta asti valita jatko-opintoja ajatellen.

Opiskelijoiden mukaan tulisi kiinnittää huomiota konkreettisiin ohjeisiin, tiedonkulkuun ja eri henkilöiltä saatavan informaation yhtenäisyyteen. Myös yleiset vinkit opiskeluun liittyen olisivat hyödyllisiä. Tietoa opinnoista tulisi saada tarpeeksi hyvissä ajoin, mutta lukiolaiset sanoivat myös, että ylioppilaskirjoituksista ei tarvitse muistuttaa jatkuvasti.

Aluksi tuntui siltä, että ei ymmärrä, miten opinnot tulevat muodostumaan, joten ehkä siitä voitaisiin kertoa enemmän.

Förklara lite mera tydligare och att ge några exemplar.

Enemmän yhteistä tietoa opiskelukäytänteistä ja vinkkejä lukion alkuun.

Koululla tiedonkulku on erittäin huonoa ja se ahdisti alussa, ahdistaa edelleenkin, kun ei ole tietoa esimerkiksi seuraavan viikon asioista.

Itselle se lisäsi koko ajan stressiä, kun ei ollut varma mitä syventäviä voi suorittaa 1. vuonna ja miten lukio ylipäätään toimii. Piti vain heti tietää jostain, mitkä kurssit edes pitää suorittaa ensimmäisenä vuonna.

172

Osa opiskelijoista halusi jo toisen asteen opintojen alkuvaiheessa saada enemmän tietoa jatko-opinnoista ja suunnitella niitä. Tämä piti sisällään mm. esittelyjä, mahdollisuuksista kertomista ja oppilaitoksiin tutustumista. Tämä auttaisi myös suuntaamaan omien opintojen valitsemista.

Haluaisin enemmän luentoja/tilaisuuksia, joissa kerrottaisiin erilaisista jatko-opintomahdollisuuksista sekä -kokemuksista.

Haluaisin tietoa eri aloista, mitä tehdä lukion jälkeen ja minne voi mennä opiskelemaan lisää.

Redan tidigare få mera information om eventuella fortsatta studier utomlands.

Urasuunnittelu-kategoriaan sisältyvät opiskelijoiden mainitsemat kehittämiskohteet, jotka liit-tyvät kurssi- ja ainevalintojen vaikutuksiin sekä yleisesti tulevaisuuden suunnitteluun. Opiskelijat toivoivat mm. tietoa siitä, mitä hyötyä mistäkin oppiaineesta on jatko-opiskelun kannalta.

Heti lukioon tultaessa tai jo 9. luokalla olisi voinut kertoa, että valinnat vaikuttavat jatko-opintojen saamiseen. Olisi myös hyödyllistä saada apua kurssien valitsemiseen ja siihen, mitä kannattaa valita.

Enemmän tulevaisuuden hahmottamista.

Osa opiskelijoista nosti kehittämiskohteeksi, että olisi hyvä saada enemmän tietoa työelämästä.

He halusivat kuulla lisää ammateista, uravaihtoehdoista ja työllistymismahdollisuuksista.

Enemmän tietoa erilaisista jatko-opiskelupaikoista ja aloista, varsinkin niistä, joihin on tulevaisuudessa hyvät työllistymismahdollisuudet.

Visa lite mer vad som krävs för olika arbeten.

Antaa lisätietoa aineiden merkityksestä kaikissa ammateissa.

Osa opiskelijoista toivoi lisää toimintaa, joka tukee opintoihin kiinnittymistä, viihtymistä ja osallisuutta. Opiskelijoilta voisi kysyä kuulumisia sekä tarjota apua, vaikka opiskelija ei itse sitä kysyisi. Tärkeää olisi myös tsemppaus sekä vertaistuki ja ryhmäytyminen. Toisiin opiskelijoihin tutustumista voisi olla enemmän, jotta kukaan ei jäisi yksin. Opinnoissa jaksamiseen ja motivointiin toivottiin tukea. Opiskelijoiden mukaan parantamista olisi myös siinä, miten heitä kuunnellaan päätöksenteossa ja miten he pääsevät mukaan suunnittelemaan toimintaa.

173

Ainahan tietysti enemmän kuulumisia voi kysellä, mutta johtuen suuresta määrästä oppilaita, on ymmärrettävää, ettei aika kaikkeen riitä. Mutta esim. vaikka vain Wilma-viesti tyyliin ”hei, mitä kuuluu, miten menee?” nostattaa fiilistä ja saa sitten kenties varaamaan aikaa opinto-ohjaukseen, jos tuntuu, ettei ole sujunut.

Enemmän tukea esim. vanhemmilta oppilailta.

Göra mera saker tillsammans med klasskompisarna.

Voitaisiin etenkin alussa olla enemmän pienryhmissä, jotta jokainen löytäisi itselleen ainakin yhden ystävän, jonka kanssa on ns. ”turvallista”.

Muut opiskelijoiden esille tuomat asiat liittyivät esimerkiksi opinto-ohjauksen tuntien kellon-aikaan, oppilaitoksen opintotarjontaan, opintojen etenemistahtiin ja työrauhaan.