Opintomenestykseen yhteydessä olevat tekijät

Opintomenestykseen suoraan vaikuttavia tekijöitä on vähän; tutkimusasetelmassa opintomenestys kuvataankin opiskelijan ominaisuuksien ja opiskeluprosessin vuoro-vaikutuksen tuloksena. Tässä tutkimuksessa opintomenestystä tarkastellaan ainoas-taan todistuksen keskiarvon osalta. Tarkempi kuva menestyksestä olisi edellyttänyt myös näyttötutkintomenestyksen ja opiskelijan itsearvioinnin huomioimista. Seuraa-vassa lyhyesti opiskelijan ominaisuuksien ja opiskelijan opiskeluprosessin arvioinnin yhteydet opintomenestykseen.

• Opiskelijan sosiodemografisilla ominaisuuksilla ei ole yhteyttä opintomenestyk-seen, lukuun ottamatta alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärää ja ylioppilaita. Yliop-pilaiden opintomenestys on tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin muiden.

Opintomenestyksen ja alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärän välillä oli negatiivinen tilastollisesti melkein merkitsevä korrelaatio.

• Minäkäsityksellä ei ole yhteyttä opintomenestykseen.

• Itseohjautuvuudella on tilastollisesti merkitsevä korrelaatio opintomenestyksen kanssa ja se painottuu erityisesti oma-aloitteisuuden ja tavoitteellisuuden ulottu-vuudelle.

• Ammattipersoonallisuustyyppien välillä on pieniä eroja opintomenestyksessä, mutta ne eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Ammattipersoonallisuuden I-ulottuvuuden tilastollisesti erittäin merkitsevä ja E-I-ulottuvuuden tilastollisesti merkitsevä korrelaatio itseohjautuvuuden kanssa voi kuitenkin välillisesti vaikut-taa opintomenestykseen.

• Opiskelumotiiveilla ei ole yhteyttä opintomenestykseen.

• Opintokokemuksilla ei ole yhteyttä opintomenestykseen.

• Tavoitettavuusesteillä on tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys opintome-nestykseen. Epärelevanttisilla opintoesteillä on tilastollisesti melkein merkitsevä negatiivinen yhteys opintomenestykseen.

• Uranvalinnan kokeminen onnistuneeksi korreloi opintomenestyksen kanssa tilas-tollisesti merkitsevästi ja uranvalinnan harkinnan yhteys opintomenestykseen on tilastollisesti melkein merkitsevä.

7 DISKUSSIO

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla sähköalan ammatillista aikuisopiskelijaa ja hä-nen opiskeluprosessiaan. Aikuisopiskelijaa kuvattiin sekä taustatekijöiden että per-soonallisten ominaisuuksien avulla. Opiskeluprosessia kuvattiin opiskelumotiivien, uranvalintaan vaikuttaneiden tekijöiden, opintoesteiden ja opintokokemusten avulla.

Lopuksi tarkasteltiin opintomenestystä osana aikuisopiskelijan opiskeluprosessia pyrkien selvittämään opintomenestykseen yhteydessä olevia tekijöitä.

Sähköalan ammatilliseen aikuiskoulutukseen hakeutuvien henkilöiden taustatekijät vaihtelevat koko työvoiman rakennetta vastaavasti. Taustatekijöiden osalta opiskeli-joista ei ole löydettävissä mitään yhteisiä ominaisuuksia. Sähköalan aikuisopiskelijan persoonallisissa ominaisuuksissa on tiettyjä yhtäläisyyksiä: sähköalan aikuisopiskeli-jaa luonnehtii hyvä minäkäsitys ja korkea itseohjautuvuusvalmius. Ammatilliset mie-likuvat ovat sähköalan aikuisopiskelijalla selkeitä, mikä näkyy opiskelemaan hakeu-tuvien henkilöiden ammattipersoonallisuuden painottumisessa realistiselle, älyllis-tieteelliselle ja organisatoris-vaikuttavalle ulottuvuudelle.

Sähköalan opiskelijat ovat hakeutuneet koulutukseen, koska he haluavat muutosta nykytilanteeseensa. Muutoksenhaluun liittyy läheisesti tarve turvata tulevaisuuden näkymiä koulutuksen avulla ja henkilökohtainen kehittymisen halu. Opiskelijat eivät hakeudu koulutukseen sattumalta; uranvalintaa on harkittu ja valittu ala on ollut toi-vottu, minkä vuoksi opiskelijat pitävät uranvalintaansa onnistuneena. Opiskelijoiden hyvä motivaatio ja onnistuneeksi koettu uranvalinta näkyy siinä, että he tyypillisesti kokevat opintoesteet vähäisinä ja arvioivat opintokokemuksensa kohtuullisen tyydyt-täviksi.

Opiskeluympäristö ja opetuksen järjestelyt vaikuttavat opintokokemusten arviointiin, mikä näkyy eroina opetuksen ajanmukaisuuden ja mielekkyyden sekä opettajan kan-nustavuuden arvioinneissa. Opiskelijoiden persoonallisista ominaisuuksista

ammatti-persoonallisuustyyppi ja ammattipersoonallisuuden rakenne vaikuttavat osaltaan opintokokemusten arviointiin. Persoonalliset ominaisuudet ilmenevät eroina opetuk-sen mielekkyyden, opettajan kannustavuuden ja opiskelijan huomioinnin arvioinneis-sa.

Opintomenestykseen yhteydessä olevia tekijöitä ovat itseohjautuvuusvalmius, uran-valinnan harkinta, uranuran-valinnan kokeminen onnistuneeksi ja opintoesteiden kokemi-nen vähäisiksi.

Tutkimuksen tulokset liittyvät loogisesti teoreettiseen osaan ja saavat tukea myös aikaisemmista tutkimuksista. Opiskelijat ovat koulutukseen tullessaan Koron (1993, 161) määritelmän mukaisesti aloittaneet itseohjatun oppimisen prosessin. Määritel-mään perustuen täytyy ammatillisella aikuisopiskelijalla olla kohtuullinen itseohjau-tuvuusvalmius, mikä tuli esille tässä tutkimuksessa. Tutkimus lisäsi osaltaan tietoa itseohjautuvuudesta ammatillisen aikuisopiskelijan ominaisuutena. Minäkäsityksen hyvä taso liittyy itseohjautuvuuteen; koulutukseen hakeutuminen edellyttää sitä, että opiskelija uskoo omaavansa tarvittavat valmiudet koulutuksen suorittamiseen. Tässä tutkimuksessa havaittu ammatillisen aikuisopiskelijan hyvä minäkäsitys saa tukea Koron (1993) tutkimuksesta, jossa hän havaitsi minäkäsityksen ja itseohjautuvuuden välisen yhteyden olevan voimakas ja minäkäsityksen aikaisemmin kehittyvänä ole-van itseohjautuvuuden kehittymisen edellytyksenä. Ammattipersoonallisuuden osalta tulokset olivat Hollandin (1985) teorian mukaisia.

Opiskelumotiiveja kuvaavat teoriat selittävät koulutukseen hakeutumista persoonal-listen, sosiologisten ja elämänkaareen liittyvien tekijöiden avulla. Teoriat voi nähdä toisiaan täydentävänä; opiskelemaan hakeutuminen liittyy yleensä moneen tekijään.

Tässä tutkimuksessa muutoksenhalu ja kehittymisen halu kuvasivat henkilökohtaisia ja puutemotivaatio sosiologisia koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneita tekijöitä.

Psyykkisen itsesäätelyn mallin avulla opiskelu voidaan nähdä osana opiskelijoiden henkilökohtaista strategiaa minuuden ylläpitämiseksi ja mielekkäänä tavoitteellisena toimintana, jonka avulla oman elämän hallinta on mahdollista. Yksilön hyvinvointi edellyttää kohtuullista elintasoa, yhteisyyssuhteita (koti, työ, harrastus) ja mahdolli-suutta itsensä toteuttamiseen (Korhonen 1998a, 25). Hyvinvoinnin näkökulmasta opiskelumotivaation tasavahva jakautuminen kolmelle ulottuvuudelle on

ymmärret-tävää. Uranvalinnassa opiskelijan on huomioitava sekä oman hyvinvointinsa ylläpi-täminen että omien edellytystensä asettamat rajoitukset. Tutkimustulokset kuvaavat hyvin tätä yhteyttä: uranvalinnan summamuuttujien yhteys minäkäsitykseen ja itse-ohjautuvuuteen oli tilastollisesti merkitsevä.

Opiskelijat arvioivat opintokokemuksensa kokonaisuudessaan kohtuullisiksi. Opin-tokokemusten tarkempi erittely toi esille opetuksen järjestelyjen vahvuuksia ja heik-kouksia. Opetusjärjestelyjen ja opintokokemusten väliset yhteydet vastasivat hyvin Luopajärven (1995) ammattioppilaitoksen opiskelijoita koskeneen tutkimuksen tu-loksia. Tässä tutkimuksessa syitä opintokokemuksissa koettuihin eroihin etsittiin myös opiskelijoiden ammattipersoonallisuudesta. Ammattipersoonallisuustyyppien väliltä löydettiin pieniä eroja opetuksen mielekkyyden ja epärelevanttisten opintoes-teiden kokemisessa. Tarkasteltaessa opintokokemusten yhteyttä ammattipersoonalli-suuden eri ulottuvuuksiin, tulivat erot selkeämmin esille. Saatujen tulosten avulla voidaan esimerkiksi opetuksen mielekkyydelle annettuja matalia arvioita selittää ammattipersoonallisuuden avulla; oppimisympäristö ei riittävästi tue realistista am-mattipersoonallisuutta.

Teoreettisen osan ja empiirisen tutkimuksen tuloksien pohjalta hahmottuu sähköalan ammatillisen aikuisopiskelijan ja hänen opiskeluprosessinsa kuvaus:

Ammatillinen aikuisopiskelija edustaa matalasti koulutettua tai ammattikoulutettua työvoimaa. Tästä huomattavan isosta kohdejoukosta koulutukseen hakeutuvilla hen-kilöillä on keskimääräistä korkeampi itseohjautuvuusvalmius ja heidän minäkäsityk-sensä on hyvä. Opiskelija huomioi uranvalintatilanteessaan sekä henkilökohtaiset valmiutensa että oman hyvinvointinsa kannalta tärkeät tekijät. Opiskelun avulla pyri-tään saamaan muutosta valintahetkellä tyydyttämättömäksi koettuun tilanteeseen, mutta samalla myös varmistetaan tulevaisuuden näkymiä ja pyritään itsensä kehittä-miseen. Opintokokemuksien mielekkyyttä arvioidaan jatkuvasti opiskeluprosessin aikana; mielekkyys edellyttää opetuksen järjestelyjen tukevan opiskelijaa hänen ta-voittelemiensa valmiuksien hankinnassa. Mielekkääksi koettu opetus näkyy opiskeli-jan tyytyväisyytenä uranvalintaansa ja vähäiseksi koettuina opintoesteinä.

Tutkimus lisäsi tietoa ammatillisen aikuisopiskelijan itseohjautuvuusvalmiudesta ja hänen persoonallisista opintokokemuksiin yhteydessä olevista tekijöistä. Ammatti-persoonallisuuden ja sen ulottuvuuksien väliset yhteydet opiskelijan persoonallisiin ja opiskeluprosessiin liittyviin tekijöihin olivat keskeinen löytö tässä tutkimuksessa.

Havaitut yhteydet ovat tärkeä jatkotutkimuksen kohde. Tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä löytyi opintomenestyksen, itseohjautuvuuden, minäkäsityksen, opintoko-kemusten, uranvalintatekijöiden, opiskelumotiivien ja ammattipersoonallisuuden ulottuvuuksien väliltä. Jatkotutkimusten avulla tulisi selvittää tarkemmin näiden yh-teyksien suuntaa ja luonnetta.

∗ Joillakin opintomenestykseen yhteydessä olevilla tekijöillä oli voimakas yhteys tiettyihin ammattipersoonallisuuden ulottuvuuksiin. Erityisen merkittävä oli opin-tomenestystä ennakoivan itseohjautuvuuden yhteys ammattipersoonallisuuden I-ulottuvuuteen. Jatkotutkimuksella tulisi selvittää tämän yhteyden luonne; johtuu-ko I-yhteyden ja itseohjautuvuuden välinen yhteys siitä, että opintoympäristö tu-kee ja kannustaa sen esiintuloa ja sitä kautta mahdollistaa itseohjautuvuuden juuri I-ulottuvuuteen liittyen? Millainen ympäristö mahdollistaa itseohjautuvuuden muille ammattipersoonallisuuden ulottuvuuksille?

∗ Opintokokemuksiin liittyvillä arvioilla oli voimakkaita yhteyksiä ammattiper-soonallisuuden ulottuvuuksien kanssa. Jatkotutkimuksella tulisi selvittää tar-kemmin näiden yhteyksien luonnetta. Millaisten syiden pohjalta ammattiper-soonallisuudeltaan erilaiset henkilöt arvioivat opetuksen järjestelyjä. Millaiset järjestelyt he kokevat omalta kohdaltaan mielekkäiksi. Voiko henkilö olla per-soonallisuudeltaan soveltumaton tietyille aloille?