Opintojaksojen jatkokehitys

Tuotteen elinkaarenhallinnan perusteet sekä Tuotetiedon hallinta -opintojaksojen materiaalia (luentoja ja tehtäviä) täydennetään jatkossa pilotoinnissa saadun palaut-teen perusteella. Lisäksi opintojaksojen valmiita tehtäviä selkeytetään erityisesti teh-tävänannon osalta. Myös opintojaksojen tenttejä uudistetaan vastaamaan vieläkin paremmin verkko-opetuksen tarpeita.

Tuotetiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoprojekti -opintojaksoa ei pystytty hankkeen aikana toteuttamaan GDPR-asian ratkaisun viivästymisen ja yllättävien tietoteknisten haasteiden takia.

3.2 Meritekniikka

Lauri Kosomaa, Jari Lahtinen, Tommi Paanu, Kai Saarinen ja Pia Tulimaa

Kaikki meritekniikan opintojaksot toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun oppi-misympäristössä Optimassa, joka korvataan vaiheittain syksystä 2020 alkaen uudella itslearning-järjestelmällä. Järjestelmän vaihto tehdään, koska Optima on vanhentunut

toteutettava Optimassa, sillä siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuu vasta keen päätyttyä. Turun ammattikorkeakoulussa onkin jatkossa varattava aikaa hank-keessa toteutetun sisällön siirtämiseen ja muokkaamiseen uutta järjestelmää varten.

3.2.1 Opintojaksojen toteuttaminen

Jaksojen teemoja oli mietitty sekä selvitysten pohjalta, opetuksen lähtökohdista että kysymällä näkemyksiä alan yrityksiltä kuten väliraportista käy ilmi. Alla on kuvattu opintojaksojen käytännön toteutusta.

Laivanrakennuksen perusteet ja säännöt -opintojaksolla käsiteltiin seitsemää tee-maa: laivatyypit, laivateoria, laivan järjestelmät, laivasuunnittelu, laivatuotanto, lai-vanrakennuksen toimijat ja säännöt. Kurssille kuvattiin kuhunkin teemaan kuulu-vat alustusvideot, jotka perehdyttivät opiskelijan aiheen sanastoon ja perusteisiin.

Tämän lisäksi opiskelijalle annettiin tehtävästä riippuen erilaisia internetlinkkejä ja luettavaa materiaalia. Annettujen materiaalien lisäksi opiskelijan tuli itsenäisesti et-siä tietoa ja soveltaa sitä hyvän tutkimuksen periaatteiden mukaisesti.

Opiskelijat suorittivat teemoihin liittyviä tehtäviä, joita oli yhteensä 28 kappaletta.

Tämän lisäksi opiskelijat pitivät oppimispäiväkirjaa, jota opettaja kommentoi jokai-sen suoritukjokai-sen jälkeen. Oppimispäiväkirjassa listattiin oppimista, haasteita, onnis-tumisia sekä ajankäyttöä. Tehtävät suoritettiin pääosin hyvin ja oppimispäiväkirjaa täytettiin ahkerasti. Oppimispäiväkirjat dokumentoivat, että tehtävien suorittami-seen kului suurimmaksi osaksi niihin suunniteltu aika.

Opiskelijat palauttivat pääosin annetut tehtävät määräaikaan mennessä oppimisym-päristöön, jonka jälkeen he saivat opettajalta henkilökohtaisen palautteen ja arvo-sanan tehtävästä. Apua ja selvennystä tehtäviin sai sähköpostilla opettajalta. Opis-kelijoille, jotka eivät ehtineet kurssin aikatauluun, tarjottiin mahdollisuus palauttaa tehtäviä myöhässä siten, että arvosanaan tuli myöhästymisestä johtuva alennus.

Omana osionaan, mutta perusteisiin ja sääntöihin liittyen toteutettiin Harjoitus-työopintojakso. Se koostui kolmesta erillisestä tehtävästä, joiden tarkoitus oli pe-rehdyttää opiskelija käyttämään laivanrakennuksessa keskeisiä sääntöjä ja etsimään näitä eri lähteistä. Osaan lähteistä oli annettu Optimassa linkit, osa piti itse etsiä.

Tehtävistä kaksi ensimmäistä liittyi rakenteelliseen palosuojeluun, viimeinen raken-teiden mitoitukseen. Harjoitusten tulokset piti palauttaa määräpäiviin mennessä Optimaan.

Laivan ympäristövaikutusten hallinta -opintojaksolla käsiteltiin myös seitsemää eri aihetta: laivan aiheuttamaa melua ilmaan, melua veteen, laivan vedenalaisen pohjan myrkkymaalausta, jätevesiä ja öljypäästöjä, painolastivesien käsittelyä, aal-lonmuodostusta ja pakokaasuja. Valitut teemat perustuivat kansainvälisen meren-kulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) mukaiseen ryhmitte-lyyn.

Aluksi opiskelijat valitsivat itselleen projektityöaluksen, joka oli aiemmin rakennet-tu liikenteessä oleva alus. Opiskelijoille annettiin kustakin teemasta kirjallinen teh-tävä, joka liittyi projektilaivaan. Tehtävä tuli palauttaa Optima-järjestelmään mää-räaikaan mennessä. Tämän jälkeen palautettuja tehtäviä kommentoitiin Optimassa.

Seuraavaksi oli vuorossa Skype-kokous, jossa käytiin läpi seuraavaa teemaa ja siihen liittyvää tehtävää. Lopuksi opiskelijat kokosivat raportin, joka koostui osatehtävistä.

Opintojakso arvioitiin raportin perusteella.

Opintojakso Laivan LVI on tyypiltään passiivinen verkko-opintojakso eli siinä ei ole säännönmukaisia verkkotapaamisia. Ohjaus tapahtuu tarvittaessa kirjallisesti Opti-ma-oppimisalustan ns. seinän kautta, jota opettaja seuraa säännöllisesti viikoittain, ja jossa hän vastaa opiskelijoiden kysymyksiin tarvittaessa. Oppimateriaalina on Evac Oy:n laatima Evac Piping Guide sekä vesisumusammutukseen liittyviä artikkeleja ja kirjallisuutta. Opintojakso suoritetaan tekemällä kolme oppimistehtävää. Arviointi perustuu oppimistehtävien tuotoksiin sekä opiskelijoiden itsearviointiin.

Kokemukset opintojaksojen toteuttamisesta – Opettajat

Optima toimi oppimisympäristönä varsin hyvin, vaikka vieraista kouluista tulevien opiskelijoiden oikeudet päästä ympäristöön aiheuttivat lisätyötä opettajalle. Kurssin alussa osalla muiden oppilaitosten opiskelijoista oli järjestelmässä jopa neljä eri käyt-täjätunnusta ja tämä aiheutti sekaannusta opiskelijoiden lisäämisessä opintojaksol-le. Optima itsessään on hiukan vanhanaikainen, mutta opettajille ennestään tuttu, mikä helpotti kurssien luomista järkeväksi kokonaisuudeksi. Optima ei talleta suori-tuksia suoraan mihinkään rekisteriin, joten opettajien piti kirjata opintosuoritukset manuaalisesti toiseen järjestelmään. Rajatulla opiskelijamäärällä tämä on tehtävissä, mutta osallistujamäärän kasvaessa tämä vaatisi huomattavaa resurssilisää opettajille.

Opettajien havaintojen mukaan opiskelijoiden motivaatiossa oli suuria eroja

jokai-Tämä ilmeni etenkin harjoitustyöopintojakson kohdalla, missä rohkaisusta huoli-matta kaikki 13 ilmoittautunutta keskeyttivät. Opintojaksojen houkuttelevuutta täytyy siis pyrkiä parantamaan, vaikka osittain lienee kysymys verkkokursseihin tyypillisesti liittyvästä ilmiöstä. Verkko-opintojen aloittaminen on vaivatonta, mut-ta myös niiden keskeyttämisen kynnys vaikutmut-taa mamut-talammalmut-ta kuin perinteisillä kursseilla.

Kokonaisuutena 33 henkilöä eli noin 50 % meritekniikan kursseilla aloittaneista suoritti ne loppuun. Esimerkiksi laivan ympäristövaikutuksia käsitelleellä kurssilla havaittiin, että moni ilmoittautuneista opiskelijoista ei ollut ilmoittautunut riittävän päämäärähakuisesti kurssille. Erään opiskelijan kommentti oli osuva:

Valitsin vähän kiinnostavista kursseista vähiten epäkiinnostavan, koska tutkinnostani puuttuu opintopisteitä.

Toisaalta osallistujissa oli myös aktiivisia opiskelijoita, jotka olivat paneutuneet teh-täviin ja olivat aktiivisesti mukana esimerkiksi laivan ympäristövaikutuksia käsitel-leen kurssin Skype-kokouksissa. Näistä jäi opettajalle hyvä vaikutelma, koska osal-listuneista opiskelijoista aktiivisimmilla oli elämänkokemusta ja osaamista taustalla, joten keskusteluista tuli mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.

Hankkeen tarjoamat resurssit materiaalien valmisteluun saivat kiitosta opettajilta, etenkin kun osa opintojaksojen sisällöistä oli uusia tuttavuuksia ja toisaalta myös uusia opetuksen tapoja valmisteltiin. Näin ollen kurssien jatkokehitys koetaan mie-lenkiintoisena haasteena.