Tässä opinnäytetyössä perehdytään avointen lähteiden tiedustelumenetelmiin ja niiden hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyritysten liiketoiminnan kehittämi-sessä, jolloin näiden menetelmien hyödyntäminen laajentaa yrityksen tiedolla johtami-seen näkökulmaa sekä lisää uudenlaista kyvykkyyttä ymmärtää ympäröivää liiketoimin-taympäristöä paremmin. Aihetta ei kirjallisuuden perusteella ole tutkittu Suomessa juuri lainkaan, joten tämä tutkimus pyrkii vastaamaan tähän tutkimusaukkoon ja käynnistä-mään keskustelun avointen lähteiden tiedustelumenetelmien hyödyntämisen eri mahdol-lisuuksista.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset kohdentuvat kahteen selvitettävään asiaan:
1. Mikä on avointen lähteiden tiedustelumenetelmien käyttöala ja niiden mahdolli-suudet liiketoiminnan strategisessa kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhoi-toalan palveluyrityksissä ja muilla eri toimialoilla?
2. Millaisia rajoituksia lainsäädäntö asettaa avointen lähteiden tiedustelun toteutta-miseen ja kerätyn tiedon käyttätoteutta-miseen?
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan viranomaisten harjoittamaa sotilas- tai siviilitieduste-lua vain sivuamalla aihetta kokonaiskuvan muodostamisen kannalta olennaisilta osin.
Tutkimuksessa ei oteta kantaa tiedustelumenetelmiltä suojautumiseen, mikä olisi täysin erillisen tutkimuksen aihe. Koska tutkimuksen tulokset ovat julkisia ja niiden on oltava kriittisesti arvioitavia, raotetaan tutkimuksessa hieman tiedustelumaailmaan liittyvää ”sa-laisuuden kulttuuria” tämän tarkoituksen täyttämiseksi. Tutkimuksessa ei kuitenkaan esi-tetä yksityiskohtaisesti avointen lähteiden tiedustelutoiminnassa käytettäviä tiedonhan-kinta- ja analyysimenetelmiä ja tekniikoita niiden käyttötarkoituksen ja kyvykkyyden suo-jaamiseksi. Tutkimuksen vilpitön pyrkimys on kuitenkin tarjota lukijalle uudenlaista näkö-kulmaa avointen lähteiden tiedustelumenetelmien avulla saatavien tietojen hyödyntämi-seen liiketoiminnan kehittämisessä.
4 Tutkimusmenetelmät
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tutkimusmenetelminä käy-tettiin perinteisestä tieteellisestä tutkimuksesta poikkeavasti avointen lähteiden tieduste-lussa hyödynnettäviä menetelmiä kirjallisuuden sekä lähdeaineiston keräämisessä, jol-loin tähän opinnäytetyöhön integroitui myös tutkimusaiheeseen liittyvä käytännönlähei-nen kosketus. Toisena tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyrittiin kuvailemaan mahdollisimman monipuolisesti tiedustelutoimintaa ja avoin-ten lähteiden tiedustelua. Kolmanavoin-tena tutkimusmenetelmänä oli lainsäädännöllinen tar-kastelu, jonka avulla selvitettiin avointen lähteiden tiedustelutoimintaan liittyvää säädös-perustaa.
4.1.1 Avointen lähteiden tiedustelumenetelmät
Avointen lähteiden tiedustelumenetelmänä käytettiin tutkimusaihetta käsittelevän kirjalli-suuden keräämisessä internet-hakuja sekä avoimista lähteistä saatavaa informaatiota.
Tutkimusaineistona hyödynnettiin internetistä löytyvää julkisesti saatavaa tiedustelua sekä avointen lähteiden tiedustelun harjoittamista käsittelevää kansallista sekä kansain-välistä menetelmäkirjallisuutta sekä viranomaisten tuottamia suomalaista tiedustelulain-säädäntöä koskevia hallituksen esityksiä ja lainsäädännön valmistelun esitöitä.
4.1.2 Integroiva kirjallisuuskatsaus
Integroivan kirjallisuuskatsauksen laatimiseen on monia eri syitä, joista keskeisin on ra-kentaa kokonaiskuvaa tutkimuskohteesta ja tunnistaa siinä esiintyviä ongelmia sekä saada uusia ideoita tutkimuksen tekemiseen (Metsämuuronen 2011: 47; Salminen 2011:
3, 8). Tiedustelutoiminnasta on kirjoitettu useita tutkimuksia sekä enemmän ja vähem-män fiktiivistä kirjallisuutta. Tiedustelutoiminnan tarkastelussa on kuitenkin ongelmana toimialaan liittyvä ”salaisuuden verho”, jolla suojataan menetelmiä, tiedustelun kohteita sekä tietolähteitä. Toimialan perusluonteeseen kuuluu, että onnistumisista ei kerrota jul-kisesti ja usein epäonnistumisetkin jäävät pimentoon. Epäonnistumisissa ei läheskään aina ole kyse tiedustelutoiminnan epäonnistumisesta, vaan niihin ovat voineet vaikuttaa useat eri syyt, kuten päätöksentekijöiden tekemät virheelliset päätökset tai toimintaym-päristön äkilliset ja ennalta-arvaamattomat muutokset.
Tämän tutkimuksen menetelmäksi valikoitui integroiva kirjallisuuskatsaus, jolta ei edel-lytetä tarkkoja sääntöjä eikä metodologisia valintoja. Tutkimukseen valikoitunut aineisto oli suhteellisen laaja, jotta sen avulla kyetään kuvaamaan tutkimuskohdetta riittävän laaja-alaisesti. (Salminen 2011: 6, 8.) Laaja-alainen integroiva kirjallisuuskatsaus sisäl-tää kuitenkin riskejä, koska vaarana on, että lähteiden yhteys voi olla löyhä ja tietoa on mahdollista kerätä valikoivasti, mistä seurauksena voi olla se, että joitain oleellisia läh-teitä saattaa jäädä huomioimatta. Käytettyjen lähteiden laatu voi olla myös kirjava, mitä tässä tutkimuksessa pyritään välttämään perehtymällä tutkimuskohteen keskeisimpään kirjallisuuteen ja valikoimaan lähteiksi laadukkaiden ja luotettavien kustannusyhtiöiden tuottamaa kirjallisuutta. (Metsämuuronen 2011: 47.) Internet-lähteiden osalta valintakri-teerinä tässä tutkimuksessa oli se, että niistä löytyvä tieto uutisia lukuun ottamatta on varmennettavissa myös kirjallisuudesta. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin esittämään riittävän kattava kuva tutkimuskohteena olevan tiedustelutoiminnan sekä avointen lähteiden tiedustelutoiminnan kokonaisuuden ymmärtämiseksi. Tätä kokonais-kuvaa rakennettiin julkisesti saatavilla olevan kirjallisuuden perusteella.
Tämän tutkimuksen tiedonhankintastrategia perustuu soveltavasti hermeneuttisen ke-hän ajatukseen, jossa tässä tutkimuksessa tietoa ammennettiin ensin tiedustelun toi-mialan yleisteoksista (ks. Clark 2013, George & Bruce 2008; Johnson 2007, Heuer 1999;
Heuer & Pherson 2011; Johnson 2010; Krizan 1999; Lowenthal 2009; McDowell 2009 jne.), joista saatua tietoa syvennettiin liiketoiminta-analyysiä sekä avointen lähteiden tie-dustelutoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen (ks. Fleisher & Bensoussan 2003 ja 2015;
Hassan & Hijazi 2018; Lowenthal & Clark 2016 jne.). Näin yleensä spiraalimuodossa kuvattu hermeneuttinen kehä muodostaa tiedustelusyklin kanssa samankaltaisen pro-sessin, jossa olemassa olevaa tietoa syvennetään uudella tiedolla, mikä puolestaan mahdollistaa asioiden syvällisen teoreettisen ja käytännöllisen ymmärtämisen sekä tie-dustelukysymykseen ja tässä tapauksessa tutkimuskysymykseen vastaamisen.
4.1.3 Lainsäännöllinen tarkastelu
Lainsäädännöllisellä tarkastelulla pyritään yleensä kuvaamaan yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden välisiä suhteita, tulkitsemaan voimassa olevia säädöksiä ja systematisoimaan niitä (Aarnio 2011: 1, 30). Tässä työssä ei pyritty varsinaiseen systematisointiin, vaan tavoitteena oli työelämää palveleva rajaamissäädösten selkeyttäminen ja tulkinta avoin-ten lähteiden tiedustelun ja tiedustelumenetelmillä hankittujen tietojen käytön osalta. Tut-kimuksen aihepiiriä säätelevään lainsäädäntöön perehtyminen valottaakin taustaa ja
syitä siihen miksi ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksissä voidaan harjoittaa avointen lähteiden tiedustelua (Aarnio 2011: 1; Hirvonen 2011: 21–22). Tutkimustyön lainopillisen tarkastelun lähtökohtana on hermeneuttinen lähestymistapa, jota voidaan oikeutetusti ja ehkä kuvaavammin kutsua asioiden käytännöllistämiseksi, koska tavoit-teena on tarkastella avointen lähteiden tiedustelumenetelmien hyödyntämistä käytän-nössä.
Lainsäädännöllisen tarkastelun menetelmässä on kuitenkin heikkouksia aivan kuten muissakin tutkimusmenetelmissä. Hirvonen (2011: 8) toteaakin, että oikeustieteistä puut-tuu yleispätevä ja standardoitu metodisäännöstö, jonka perusteella tutkimuskohteesta olisi mahdollista tuottaa luotettavaa tieteellistä tietoa. Tämän työn kannalta on keskeistä, että juridinen argumentaatio on hyvin perusteltua ja kykenee täyttämään rationaalisen harkinnan ja objektiivisuuden kriteerit sekä tieteellisen päättelyn ja harkinnan vaatimuk-set, jolloin myös lainopillisen tarkastelun menetelmällä pystytään tuottamaan korkealaa-tuisia ja kestäviä teorioita (Aarnio 2011: 109–112). Tutkimuksen lainsäädännöllisenä ai-neistona käytetään vallitsevaa lainsäädäntöä sekä hallituksen esityksiä.
5 Pohdinta
Tässä opinnäytetyön viimeisessä luvussa tarkastellaan ensiksi tutkimuksen tuloksia, minkä jälkeen arvioidaan tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta sekä esitetään joitain tutkimuksen aikana tunnistettuja jatkotutkimuskohteita.
5.1 Avointen lähteiden tiedustelumenetelmien hyödyntäminen liiketoiminnan kehittä-misessä
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tavoitteena oli selvittää avointen lähteiden tieduste-lumenetelmien hyödyntämistä liiketoiminnan strategisessa kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluyrityksissä sekä muilla eri toimialoilla.
Avointen lähteiden tiedustelumenetelmät voivat tuoda strategiatyöhön ja strategiseen suunnitteluprosessiin huomattavasti lisäarvoa. Nykyisin saatavissa olevan tiedon määrä on valtava, joten näiden tietovirtojen hallintaan tarkasti rajoitetut ja esitystavaltaan hiotut tiedusteluraportit voivat tuoda lisäarvoa ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseen, hahmottamiseen ja ymmärtämiseen. Tietoa onkin tänä päivänä löydettävissä julkisista lähteistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Sir Arthur Conan Doyle (2013: 30) kiteyttää
tämän hyvin kirjassaan Baskervillen koira: Maailma on täynnä ilmeisiä asioita, joita ku-kaan ei sattumalta havaitse.
Avointen lähteiden tiedusteluprosessin avulla saatava tieto poikkeaa osin perinteisestä liiketoimintatiedosta ja voi laajentaa päätöksentekijöiden näkökulmaa kulloinkin käsillä olevassa asiassa. Käyttämällä monipuolisesti eri tiedonhankinta- ja analyysitekniikoita, voidaan saada monenlaista uutta ja tuoretta tietoa yritysten ja niissä toimivien yksilöiden toiminnasta useiden erilaisten tulokulmien sekä arviointitekijöiden perusteella. Avointen lähteiden tiedustelun avulla onkin mahdollista esimerkiksi tuoda näkyväksi yritysten vä-lisiä suhteita, strategisia verkostoja ja kumppanuuksia. Tarkasteltaessa ylätasolla yrityk-sen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia yhteiskunnallisten muutosten ennakointi ja hahmottaminen ovat avainasemassa toimintasuunnista päätettäessä. Objektiivisesti analysoitu tieto voi myös varmistaa, että mahdolliset varoitussignaalit ja epävarmuuste-kijät tulevat päätöksentekijöiden tietoon riittävän selkeästi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että yrityksen kulttuuri tukee avointa keskustelua, jotta tietoja ei tarvitse suodattaa tai muokata perusteettomasti päätöksentekijän mieleiseksi.
Avointen lähteiden tietoa voidaan käyttää myös säännöllisten esimerkiksi viikko-, kuu-kausi- tai vuosiraporttien perustana, jolloin tämä tukee liiketoimintaa lisäämällä ja syven-tämällä ymmärrystä toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja kehitystrendeistä.
Tietojen käyttämisessä on kuitenkin huomioitava, että päätöksenteossa käytetyn tiedon määrää on rajattava ja analyysin tuloksena saatuja tietoja on painotettava, koska muuten tulosjoukko voi johtaa päätöksentekijöitä harhaan. Yrityksen johdon tulisikin kehittää jä-sennelty tapa tunnistaa ja analysoida asiaankuuluvia tapahtumia, trendejä sekä sidos-ryhmien odotuksia avointen lähteiden tiedustelutiedosta. Hyvä käytäntö olisi säännölli-sesti tapahtuva tiedusteluraporttien tarkastelu, esimerkiksi johtoryhmätyössä, jolloin pää-töksentekijöille muodostuu rutiinia avointen lähteiden tiedustelumenetelmien hyödyntä-misessä. Tämä lisää päätöksentekijöiden ymmärtämystä käytettävissä olevista menetel-mistä sekä sen avulla saatavan tiedon merkityksestä päätöksenteossa ja hyödyntämi-sessä liiketoiminnassa. Tiedustelun asiakkaan antama palaute parantaa myös avointen lähteiden tiedustelusyklin toimintaa ja voi tehostaa sitä merkittävästi muun muassa tie-donhankinnan kohdentamisella ja sen säännönmukaisella lisäämisellä.
5.2 Lainsäädännön rajoitukset avointen lähteiden tiedustelulle
Toinen tutkimuskysymys tarkasteli lainsäädännön rajoituksia avointen lähteiden tiedus-telun toteuttamisessa. Tätä tutkimuskysymystä tulee tarkastella tiedon hankinnan sekä niiden käytön osalta.
Avointen lähteiden tiedonhankinnasta ei ole säädetty suomalaisessa lainsäädännössä, joten avointen lähteiden tiedustelua voi harjoittaa kuka tahansa. Lähtökohtaisesti tiedon-hankinnassa kerättävien tietojen tulee kuitenkin olla saatavissa laillisin keinoin ja ilman, että tiedon keruun kohdetta ei tarkoitushakuisesti harhauteta, esimerkiksi luomalla vääriä profiileja verkkopalveluihin. Käytettävistä tiedonhankintamenetelmistä riippuen on kui-tenkin mahdollista syyllistyä erilaisiin ja eriasteisiin tieto- ja viestintärikoksiin. Tästä joh-tuen käytettävät tiedonhankintamenetelmät tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja selvit-tää käytettävien ohjelmistojen käyttö tarkasti.
Avoimista lähteistä hankittujen tietojen hyödyntämisessä on kuitenkin mahdollista syyl-listyä erilaisiin ja eriasteisiin elinkeinorikoksiin sekä henkilön tai työntekijän yksityisyyden suojan ja kunnian loukkaamiseen. Yrityksen tulee myös huomioida, että EU:n tietosuoja-asetuksen rikkomuksista voi olla huomattavia negatiivisia seuraamuksia yrityksille. Tällä hetkellä avointen lähteiden tiedustelusta tai siihen läheisesti liittyvistä lainsäädännöistä ei ole löydettävissä Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä aiheeseen liittyviä oikeu-den ratkaisuja.
Avointen lähteiden tiedustelumenetelmiä hyödyntävässä tiedonkeruussa ja tietojen hyö-dyntämisessä tulee huomioida myös hyvä tietojenkäsittelytapa ja tietoturvallisuus tiedon elinkaaren kaikissa eri vaiheissa keräämisen, käsittelyn, säilyttämisen ja hävittämisen osalta. Vastaavasti myös tiedonhallintaprosessiin osallistuvien henkilöiden vaitiolovel-vollisuus on keskeistä menetelmien suojaamiseksi. Lisäksi yrityksen kannalta on kes-keistä myös, ettei yrityksen harjoittama avointen lähteiden tiedustelu tule julkiseen tietoi-suuteen.
5.3 Tutkimuksen eettinen arviointi
Tutkimuksen eettinen pohdinta voidaan perustaa hyvään tieteelliseen käytäntöön, johon kuuluu muun muassa huolellisuus, rehellisyys sekä tarkkuus, jolla tutkimus on tehty, ar-vioitu ja dokumentoitu (Mustajoki & Mustajoki 2017: 42; TENK 2012: 5–7). Koska tämä
tutkimus toteutetaan yleisellä tasolla ja se perustuu täysin julkisista lähteistä kerättyihin tietoihin, ei tutkimuksen toteuttaminen edellyttänyt minkäänlaista eettistä ennakkoarvi-ointia tai minkään yksittäisen organisaation hyväksyntää tai sen myöntämää tutkimuslu-paa (TENK 2019: 18).
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2019: 7) ohjeen mukaisesti tutkijan tulee ”toteuttaa tutkimuksensa siten, että tutkimuksesta ei aiheudu tutkittavina oleville ihmisille, yhtei-söille tai muille tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja” (Mustajoki &
Mustajoki 2017: 38). Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena oli ensisijaisesti tieto, tieto-järjestelmät, tiedon kerääminen ja kerätyn tiedon analysointi sekä sen hyödyntäminen.
Tutkimuksessa esitetyillä tiedoilla tai tuloksilla ei siis ole suoranaista vaikutusta yksittäi-siin henkilöihin, henkilöryhmiin tai organisaatioihin. Tutkimuksessa esitetyillä tiedoilla tai tuloksilla voi kuitenkin olla välillistä vaikutusta näihin, joten jotta edellä esitetty vastuulli-suus tulee huomioiduksi, niin tutkimuksessa ei missään vaiheessa esitetä tarkkoja tie-dustelumenetelmiä, jotka paljastuessaan voisivat palvella väärillä tarkoitusperillä varus-tettuja henkilöitä. Näin pyritään suojelemaan sekä tiedustelun kohteita että avointen läh-teiden tiedustelussa käytettäviä tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä sekä tekniikoita, mutta myös avointen lähteiden tiedustelun kyvykkyyttä. Tutkimuksen raportoinnissa on kuitenkin pyritty tutkimuksen julkaisemisen osalta mahdollisimman suureen avoimuuteen (Mustajoki & Mustajoki 2017: 8).
Kun puhutaan tiedustelusta, niin keskiöön nousee tiedustelutoiminnan eettisyys, josta on käyty runsaasti julkista keskustelua suomalaisen tiedustelulainsäädännön säätämisen yhteydessä. Monille meistä tiedustelutoiminnan ja etiikan rinnastaminen toisiinsa voi näyttäytyä ristiriitaisena. Tiedustelun syvin olemus on kuitenkin hyvinkin eettisten peri-aatteiden mukaista eli totuuden kertominen. Totuudessa voi olla kuitenkin toimialan luon-teesta johtuvia erilaisia epävarmuuden asteita. Tiedustelutoiminnassa käytettävät mene-telmät, joilla tämä ”totuus” voidaan kaivaa tai saada esiin, voivat aiheuttaa kuitenkin joi-tain eettisiä ongelmia. (Godfrey 2006: 2–3.) Avointen lähteiden tiedustelua tiedonhan-kintamenetelmänä voidaan ja tuleekin arvioida menetelmän eettisyyden perusteella.
Käytännössä tähän arviointiin ei ole olemassa mitään selkeää tai virallista ohjenuoraa, koska menetelmä, silloin kun sen avulla ei rikota lakia, on kenen tahansa käytettävissä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tiedonhankintamenetelmät ovat siis itsessään eettisesti kestäviä, mutta niiden käyttötarkoituksessa voi olla kyseenalaisia piirteitä. Viime kädessä tiedustelutoiminnan tarkoituksena on kuitenkin tarjota päätöksentekijöille
mahdollisimman tarkkaa, luotettavaa ja todenmukaista kuvausta tiedustelun kohteesta, mitä voidaan pitää hyvinkin eettisenä päämääränä. (Godfrey 2006: 2–3.)
Tutkimuksen viittaukset lähdeaineistoon on pyritty koko tutkimuksen aikana pitämään mahdollisimman yksityiskohtaisina ja tarkkoina, mikä luonnollisesti kunnioittaa näiden tutkijoiden ja kirjoittajien tekemää työtä ja lisäksi mahdollistaa tutkimuksen tulosten ob-jektiivisen arvioinnin sekä tutkimuksen toistettavuuden vastaavan aineiston perusteella.
5.4 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi
Tutkimuksen luotettavuutta kuvataan perinteisesti termeillä: reliabiliteetti ja validiteetti.
Arvioitaessa tutkimuksen reliabiliteettia tarkastellaan ensisijaisesti tutkimuksen vuutta eli olisiko vastaavilla menetelmillä mahdollista päästä samoihin tuloksiin toistetta-essa tutkimus myöhempänä ajankohtana (Eriksson & Kovalainen 2016: 305). Tähän on pyritty tarkkojen lähdeviittausten avulla. Tutkimuksen ulkoisen validiteetin arvioinnissa keskitytään tutkimuksen yleistettävyyden arviointiin, minkä vuoksi tämä tutkimus onkin pyritty toteuttamaan mahdollisimman geneerisenä, jolloin sitä on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan yritysten toiminnan lisäksi myös muilla toimialoilla (Eriksson & Kovalainen 2016: 307; Peräkylä 2016: 418–420). Tämä tutkimus antaakin tähän tavoitteeseen perusteet, mutta varsinainen avointen lähteiden tiedustelun harjoit-taminen edellyttää kuitenkin syvällisempää perehtymistä aiheeseen. Tutkimuksen sisäi-sen validiteetin arvioinnissa punnitaan vastasiko tutkimus esitettyihin tutkimuskysymyk-siin sekä ovatko käytetyt käsitteet oikein, lähdekirjallisuus riittävää ja riittävän luotettavaa ja etenikö tutkimus johdonmukaisesti (Aarnio 2011: 110; Eriksson & Kovalainen 2016:
305; Metsämuuronen 2011: 125–126; Peräkylä 2016: 414–415). Tutkimuskysymyksiin on vastattu luvussa 5. Tutkimusta voidaan lisäksi arvioida huolellisuuden, lähdeviittaus-ten ja tutkimustuloslähdeviittaus-ten tarkkuuden, tutkimustuloslähdeviittaus-ten esittämisen ja arvioinnin kattavuu-den sekä tutkimuksen uutuusarvon sekä yleistettävyykattavuu-den perusteella (Eriksson & Kova-lainen 2016: 305–307). Tämä jää lukijan itsensä tehtäväksi.
Tämän tutkimuksen uutuusarvo on sosiaali- ja terveysalan tutkimuksissa kiistaton, koska tiettävästi avointen tiedustelumenetelmien hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä sosiaali- ja terveysalalla ei ole aiheena aiemmin tutkittu Suomessa. Menetelmänä avoin-ten lähteiden tiedustelu avaakin uusia mahdollisuuksia toimintaympäristön analyysiin, joka voi tuoda merkittävää liiketoiminnallista etua avointen lähteiden tiedustelutoimintaa harjoittaville yrityksille.
Tässä tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelminä avointen lähteiden tiedustelume-netelmiä kirjallisuuskatsauksen toteuttamiseksi sekä lainsäädännöllistä tarkastelua oi-keudellisten kysymysten osalta. Arvioitaessa avointen lähteiden tiedustelumenetelmien luotettavuutta tiedonhankintamenetelmänä nousee väistämättä kysymys lähteen luotet-tavuudesta. Tiedustelutoiminnasta on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja artikkeleita, joiden tar-kastelussa on kuitenkin huomioitava, että niissä ei välttämättä paljasteta käytettyjä tie-dustelumenetelmiä ja tietolähteitä. Vastaavasti myöskään onnistumisista ei yleensä ker-rota, kun taas epäonnistumiset päätyvät monesti julkisuuteen. Tässä tutkimuksessa käy-tetty laaja-alainen kirjallisuuskatsaus olikin tutkimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi hyvä menetelmä, koska se huomioi edellä esitetyt näkökulmat. Tutkimuksen tuloksia voi kuitenkin heikentää se, että lähteiden yhteys toisiinsa voi olla löyhä. Tietoa on myös saa-tettu kerätä valikoivasti. Näiden seurauksena voi olla, että myös olennaisia tietolähteitä on saattanut jäädä huomioimatta. Tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi tässä tutki-muksessa on kuitenkin perehdytty sekä tiedustelukirjallisuuteen että liiketoimintaa käsit-televään kirjallisuuteen, joista on muodostettu toisiaan varmentava synteesi. Internet-lähteistä saatu tieto on varmistettu myös yleisesti tunnustettujen ja pääsääntöisesti luo-tettavien kustannusyhtiöiden kirjallisuudesta.
Lainopillisen tarkastelun osalta voidaan käytetyt lähteet arvioida luotettaviksi, koska ne perustuvat voimassa olevaan säädösperustaan. Lainopillisen tarkastelun heikkoutena voidaan kuitenkin pitää sitä, että säädöksiä on saatettu tulkita väärin tai että tulkinta ei ole ollut objektiivista. Myöskään se ei ole varmaa, että kaikki asiaan liittyvä lainsäädäntö on osattu ottaa huomioon tätä tutkimusta tehtäessä. Tämän välttämiseksi säädöksiä on pyritty tulkitsemaan oikeustieteen metodiikan perusteella, jolloin tutkimus on tältä osin käytetyn lähdeaineiston osalta toistettavissa. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin todeta, että oikeustieteissä ei ole yleispäteväksi todettua tai standardoitua säännöstöä tutkimus-metodien käyttämiselle (Hirvonen 2011: 7). Aarnio (2011: 118) onkin antanut oivallisen ohjeen: ”yritä oppia ja ole samalla kriittinen.” Arvostelukyky voidaankin oikeudellisissa asioissa nähdä kypsyytenä ja viisautena erottaa olennaiset asiat epäolennaisista. Tätä ohjenuoraa olen tämän tutkimuksen tekemisessä pyrkinytkin noudattamaan.
5.5 Jatkotutkimuskohteet
Tämän tutkimuksen perusteella on tunnistettavissa useita erilaisia jatkotutkimuskohteita.
Mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde olisi selvittää kuinka laajasti sosiaali- ja terveyden-huollon alan yritykset käyttävät avointen lähteiden tiedustelumenetelmiä tiedolla
johtamisessa. Toinen oma tutkimuskohteensa olisi selvittää erilaisia suojautumiskeinoja avointen lähteiden tiedustelulta ja esimerkiksi mallintaa hyvän tietoturvallisuuden käy-tännöt tästä tulokulmasta. Kolmas tutkimuskohde voisi olla hyvinkin käytännönläheinen ja ajallisesti pidempikestoinen tutkimus, jossa yritys kouluttaisi muutaman työntekijänsä avointen lähteiden tiedustelumenetelmien käyttöön, minkä jälkeen seurattaisiin näiden menetelmien käyttöä. Tutkimuksen päätteeksi arvioitaisiin avointen lähteiden tiedustelu-menetelmien käytöllä saavutettu lisäarvo tarkastelujakson aikana.
Lähteet
Aarnio, A. (2011). Luentoja lainopillisen tutkimuksen teoriasta. Forum Iuris. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki: Unigrafia Oy Yliopisto-paino. ISBN: 978-952-10-5557-7.
Barney, J. (2007). Gaining and Sustaining Competitive Advantage. 3rd edition. Upper Saddle River, New Jersey: Prentice Hall. ISBN: 0-13-147094-9.
Bean, H. (2011). No more secrets: Open Source Information and The Reshaping of U.S. Intelligence. Santa Barbara: Praeger. ISBN: 978-0-313-39155-2.
Bensoussan, B. & Fleisher, C. (2013). Analysis Without Paralysis: 12 Tools to Make Better Strategic Decisions. 2nd edition. New Jersey: Pearson Education, Inc. ISBN-10:
0-13-310102-9.
Bernard, R., Bowsher, G., Milner, C., Boyle, P., Patel, P. & Sullivan, R. (2018). Intelli-gence and global health: assessing the role of open source and social media intelli-gence analysis in infectious disease outbreaks. Journal of Public Health: From Theory to Practice. Doi: 10.1007/s10389-018-0899-3.
Burns, L. (2002). The Health Care Value Chain: Producers, Purchasers and Providers.
San Francisco: John Wukey & Sons inc. ISBN: 0-7879-6021-7.
Clark, R. (2013). Intelligence analysis: a target-centric approach. 4th edition. Thousand Oaks: CQ Press SAGE Publications, Inc. ISBN: 978-1-4522-0612-7.
Cool, K., Costa, L. & Dierickx, I. (2010). Constructing Competitive Advantage teok- sessa Pettigrew, A., Thomas, H. & Whittington, R. (2010). Handbook of Strategy and Management. London: Sage Publications. ISBN: 978-1-4129-2121-3.
Cooper, J. (2005). Curing Analytic Pathologies. Washington DC: Center for the Study of Intelligence. ISBN-13: 978-1-475-27524-7.
Doyle, A. (2005). The Hound of the Baskervilles. San Diego: ICON Group International, Inc. ISBN: 0-497-01011-9.
Dufva, M. (2019). Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina. Sitran selvityksiä 142.
ISBN: 978-952-347-089-7.
Eriksson, P. & Kovalainen, A. (2016). Qualitative Methods in Business Research. 2nd edition. London: Sage Publications Ltd. ISBN: 978-1-4462-7339-5.
Fischoff, B. & Chauvin, C. (2011). Intelligence Analysis: Behavioral and Social Scien-tific Foundations. Washington DC: The National Academics Press. ISBN-13: 978-0-309-17698-9.
Fleisher, C. & Bensoussan, B. (2015). Business and Competitive Analysis: effective ap-plication of new and classic methods. New Jersey: Pearson Education, Inc. ISBN-10:
0-13-308640-2.
Fleisher, C. & Bensoussan, B. (2003). Strategic and Competitive Analysis: Methods and Techniques for Analyzing Business Competition. New Jersey: Pearson Education, Inc. ISBN: 0-13-088852-4.
George, R. & Bruce, J. (2008) Analysing Intelligence: Origins, Obstacles, and Innova-tions. Washington D.C.: Georgetown University Press. ISBN-13: 978-1-58901-201-1.
Gibson, S. (2014). Exploring the Role and Value of Open-Source Intelligence. Teok-sessa Hobbs, C., Moran, M. & Salisbury, D. (2014). Open-source Intelligence in the Twenty-First Century. Hampshire: Palgrave Macmillan. ISBN: 978–0–230–00216–6.
Godfrey, D. (2006). Ethics and Intelligence. Teoksessa: Goldman, J. (ed.) (2006). Eth-ics of Spying – A Reder for the Intelligence Professional. Lanham: Scarecrow Press, INC. ISBN: 0-8108-5640-9.
Grunt, P. (2017). Structured Analytic Techniques: Taxonomy and Technique Selection for Information and Intelligence Analysis Practitioners. Journal of Management and Fi-nancial Sciences. Volume X. Issue 30 (December 2017) pp. 115–136.
Hall, W. & Citrenbaum, G. (2010). Intelligence analysis: how to think in complex envi-ronments. Santa Barbara: ABC-CLIO, LLC. ISBN: 978-0-313-38266-6.
Hambrick, D. C. & Fredickson, J.W. (2001). Are you sure you have a strategy. Acad-emy of Management Executive, 15 (4), 48-59.
Hamilton, P. (1988). Yrityksen turvariskien kartoitus ja torjunta. Rastor-Julkaisut. Hel-sinki: Oy Rastor Ab. ISBN: 951-9415-26-2.
Hannus, J. (2004). Strategisen menestyksen avaimet – Tehokkaat strategiat, kyvykkyy-det ja toimintamallit. Jyväskylä: Pro Talent Oy. ISBN: 952-99293-1-5.
Hassan, N. & Hijazi, R. (2018). Open Source Intelligence Methods and Tools: A Practi-cal Guide to Online Intelligence. New York: Apress. ISBN-13: 978-1-4842-3213-2.
Hedley, J. (2007). The Challenges of Intelligence Analysis. Teoksessa Johnson, L.
(ed.) (2007b). Strategic Intelligence Volumes 1–5. London: Praeger Security Interna-tional. ISBN: 0-275-98942-9.
Heuer, R. (1999). Psychology of Intelligence Analysis. Center for the Study of Intelli-gence. ISBN: 978-1-90752-12-32.
Heur, R. & Pherson, P. (2011). Structured Analytic Techniques for Intelligence Ana-lysis. Washington: CQ Press. ISBN: 978-1-60871-018-8.
Hevonoja, J. (2020). Huoltovarmuuskeskus maksoi miljoonia hengityssuojaimista Jyl-hän ja Sarmasteen yrityksille – pahoittelee, ettei tarkistanut yritysten taustoja. Yle uuti-set 9.4.2020 päivitetty 9.4.2020 kello 23:25. Saatavissa: https://yle.fi/uutiuuti-set/3-
https://yle.fi/uutiset/3-11302248.
Hirvonen, A. (2011). Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen
Hirvonen, A. (2011). Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen