• Ei tuloksia

Avointen lähteiden tiedustelu liiketoiminnan kehitystyökaluna

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Avointen lähteiden tiedustelu liiketoiminnan kehitystyökaluna"

Copied!
74
0
0

Kokoteksti

(1)

Markku Kumpulainen

Avointen lähteiden tiedustelu liiketoiminnan kehitystyökaluna

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen Opinnäytetyö

31.5.2021

(2)

Tekijä(t) Otsikko

Markku Kumpulainen

Avointen lähteiden tiedustelu liiketoiminnan kehitystyökaluna Sivumäärä

Aika

74 sivua 5.9.2021

Tutkinto Ylempi Ammattikorkeakoulu

Tutkinto-ohjelma Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen YAMK-tutkinto

Suuntautumisvaihtoehto Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen

Ohjaaja(t) Lehtori Ly Kalam-Salminen Lehtori Leena Hannula

Liiketoiminnan kehittämiseen tarvitaan ajantasaista tietoa. Sosiaali- ja terveysalalla tiedolla johtamisen merkitys on korostunut viime vuosina. Valtaosa operatiivisessa toiminnassa tar- vittavasta tiedosta on saatavissa yrityksen omista tietojärjestelmistä. Liiketoiminnan kehittä- misessä tarvittavaa tietoa yrityksen toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista tarvitaan kuitenkin aiempaa runsaammin. Yhtenä tiedonhankintakeinona voidaan tässä käyttää avointen lähteiden tiedustelua, jolla on mahdollista saada perinteisestä liiketoimin- tatiedosta poiketen huomattavasti syvällisempää tietoa toimintaympäristöstä siinä toimivilta ihmisiltä ja organisaatioilta. Tutkimuksessa selvitettiin avointen lähteiden tiedustelumenetel- mien hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä ja menetelmän käyttöalaa sekä toimin- taan vaikuttavia lainsäädännön rajoituksia.

Aineistona tässä tutkimuksessa käytettiin avointen lähteiden tiedustelumenetelmillä julki- sista lähteistä hankittua tiedustelutoimintaa koskevaa menetelmäkirjallisuutta sekä virallis- lähteinä suomalaisen tiedustelulainsäädännön esitöitä sekä hallituksen esityksiä.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin avointen lähteiden tiedustelumenetelmiä tiedon hankin- nassa. Tietojen analysoinnissa on hyödynnetty kuvailevaa integroivaa kirjallisuuskatsausta sekä lainopillista tarkastelua. Nämä menetelmät palvelivatkin tutkimuskohteen kokonaisku- van luomisessa sekä antoivat myös syvällisempää teknistä tietämystä avointen lähteiden tiedustelumenetelmien ja sen avulla saadun tiedon soveltamiseen.

Avointen lähteiden tiedustelu on Suomessa kenen tahansa laillisesti hyödynnettävä tiedon- hankintakeino, jonka avulla on mahdollista saada yrityksen toimintaympäristöstä tavanomai- sesta liiketoimintatiedosta poikkeavaa tietoa, jonka avulla on mahdollista ennustaa mikro- ja makrotasolla yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Avainsanat Avointen lähteiden tiedustelu, OSINT, strategia, liiketoiminnan kehittäminen

(3)

Author(s) Title

Markku Kumpulainen

Open sources intelligence as a business development tool Number of Pages

Date

74 pages

5th September 2021

Degree Master of Health Care

Degree Programme Master`s Degree Programme in Service and Business Manage- ment in Health Care and Social Services

Specialisation option Social and Health Care Service Management Instructor(s) Lecturer Ly Kalam-Salminen

Lecturer Leena Hannula

Up-to-date information is needed for business development. In the social and health sector, the importance of knowledge management has been emphasized in recent years. Most of the information needed in operational activities is available from the company's own infor- mation systems. However, the information needed in business development about the com- pany's environment and the changes that take place in it is needed more than ever before.

One way of obtaining information is to use open-source intelligence which unlike traditional business information makes it possible to reach more in-depth information about the busi- ness environment from the people and organizations operating in it. The study investigated the utilization of open-source intelligence methods in business development and the scope of the method, as well as the legal restrictions affecting intelligence operations and the use of information.

The research material used in this study was methodological literature on intelligence activ- ities obtained from public sources by using open-source intelligence methods. Other source of data was the preliminary work on Finnish intelligence legislation and government pro- posals as an official source.

The research method used in this study to obtain information was open-source intelligence.

Other methods were an integrative literature and legal review which has been utilized in the analysis of the data. Indeed, these methods served to create an overall picture of the re- search subject and provided more in-depth technical knowledge for the application of open- source intelligence methods.

Open-source intelligence is a means of obtaining information that can be legally utilized in Finland. It makes possible to any company obtain information from its environment that differs from normal business information, and which makes it possible to predict changes in the operating environment at the micro and macro level.

Keywords Open-source intelligence, OSINT, Strategy, Business Devel- opment

(4)

1 Johdanto 1 2 Liiketoiminnan strateginen kehittäminen, tiedustelutoiminta ja avointen lähteiden

tiedustelu 2

2.1 Strategia ja strategiatyö 2

2.2 Strateginen analyysi 4

2.3 Toimiala-analyysi ja yhdeksän kilpailuvoiman malli 5

2.4 Tiedustelutoiminta 8

2.4.1 Tiedusteluprosessi 10

2.4.2 Tietopyyntö 12

2.4.3 Tuotannon ja tiedonhankinnan suunnittelu 13

2.4.4 Tiedonhankinta / keräys 13

2.4.5 Tiedon käsittely 14

2.4.6 Tiedon analysointi 14

2.4.7 Tiedustelutuotteen / -raportin laadinta 22

2.4.8 Tiedustelutuotteen jakelu ja asiakaspalaute 23

2.5 Avointen lähteiden tiedustelu 23

2.6 Avointen lähteiden tiedonhankinta ja tiedonhankinnan kohteet 27

2.7 Avointen lähteiden tiedonhankinnan menetelmät 28

2.7.1 Viranomaisten ja julkisyhteisöjen sähköiset palvelut 29 2.7.2 Kirjastotietokannat ja sähköisten kirjojen tietokannat 30

2.7.3 Hakukoneet 31

2.7.4 Sosiaalisen median palvelut 31

2.8 Avointen lähteiden tiedonhankinnan erityispiirteet 35 2.9 Avointen lähteiden tiedonhankinta lainsäädännön näkökulmasta 35

2.10 Avointen lähteiden tiedusteluanalyysi 38

2.11 Avointen lähteiden tiedusteluraportti 39

2.12 Avointen lähteiden tiedustelutoiminta makroympäristöanalyysissä 39

2.12.1 PESTEL+C-analyysi 40

2.12.2 Poliittinen ympäristö 40

2.12.3 Taloudellinen ympäristö 42

2.12.4 Sosiaalinen ympäristö 43

2.12.5 Teknologinen ympäristö 44

2.12.6 Ekologinen ympäristö 45

2.12.7 Lainsäädännöllinen 46

2.12.8 C3-ulottuvuus 46

2.12.9 Potentiaaliset markkinoille tulokkaat 48

(5)

2.12.11 Toimittajat, alihankkijat ja yhteistyökumppanit 49

2.12.12 Kilpailijoiden toimenpiteet 50

3 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite ja tutkimuskysymykset 52

4 Tutkimusmenetelmät 53

4.1.1 Avointen lähteiden tiedustelumenetelmät 53

4.1.2 Integroiva kirjallisuuskatsaus 53

4.1.3 Lainsäännöllinen tarkastelu 54

5 Pohdinta 55

5.1 Avointen lähteiden tiedustelumenetelmien hyödyntäminen liiketoiminnan

kehittämisessä 55

5.2 Lainsäädännön rajoitukset avointen lähteiden tiedustelulle 57

5.3 Tutkimuksen eettinen arviointi 57

5.4 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi 59

5.5 Jatkotutkimuskohteet 60

Lähteet 62

Kuviot

Kuvio 1. Yritysstrategian geneerinen malli 3

Kuvio 2. Toimintaympäristön kolme tasoa 5

Kuvio 3. Yhdeksän kilpailuvoiman malli 6

Kuvio 4. Tiedusteluanalyysin kirjo 15

Kuvio 5. Syklinen tiedusteluprosessi 11

Kuvio 6. Yksinkertainen tiedusteluprosessikaavio 11

Kuvio 7. Monikerroksinen tiedusteluprosessikaavio 12

Kuvio 8. Analyysin yleinen viitekehys 14

Kuvio 9. Avointen lähteiden tiedustelu 24

Kuvio 10. Avointen lähteiden tiedusteluprosessin lineaarinen kuvaus 26

Taulukko

Taulukko 1. Makroympäristön analyysielementit 7

Taulukko 2. Tiedon luotettavuuden arviointi 17

Taulukko 3. Tiedonlähteen luotettavuuden arviointi 18

Taulukko 4. Tiedonlähteen tuottavuuden arviointi 19

(6)

HE Hallituksen esitys

MERS Lähi-idän hengitysoireyhtymä (Middle East Respiratory Syndrome) OSINT Avointen lähteiden tiedustelu (Open Source Intelligence)

PESTEL+C Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Teknologinen, Ympäristö ja lainsäädäntö sekä Kulttuuri, Asiakas ja loppukäyttäjäasiakas -ana- lyysi. (Political, Economical, Social, Technological, Environmental and Legal and Cultural, Client ja Customer.

SARS Äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä (Severe Acute Respiratory Syndrome)

SIGINT Signaalitiedustelu (Signal Intelligence) SPL Suomen perustuslaki (731/1999) SUPO Suojelupoliisi

TENK Tutkimuseettinen neuvottelukunta

VN Valtioneuvosto

(7)

1 Johdanto

Liiketoiminnan harjoittamiseen tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Tiedolla joh- taminen on yksi keskeinen työkalu sosiaali- ja terveydenhoitoalalla liiketoiminnan kehit- tämisessä. Valtaosa yritysten päivittäiseen toimintaan tarvittavasta operatiivisesta tie- dosta on saatavissa yrityksen omista tietojärjestelmistä. Yrityksen pyrkiessä uusiutu- maan ja pärjäämään kehittyvillä markkinoilla, se tarvitsee operatiivisen tiedon lisäksi enenemässä määrin tietoa toimintaympäristöstään ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Tietoa tarvitaan lisäksi yhteistyökumppaneista, kilpailijoista, asiakkaista sekä asiakkai- den ostotottumuksista ja tulevista trendeistä. Prosessien, hallintorakenteiden ja mittarei- den suunnitteleminen ja kehittäminen monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa liike- toimintaympäristössä on haasteellinen tehtävä, koska liiketoiminnan harjoittamista ei ole mahdollista keskeyttää kehitystyön ajaksi, jolloin myös yrityksen käytössä oleva tietova- ranto muuttuu jatkuvasti. Tiedolla johtamista on kuitenkin mahdollista tehostaa nykyises- tään merkittävästi avointen lähteiden tiedustelumenetelmiä hyödyntämällä. Avointen läh- teiden tiedustelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä julkisista lähteistä saatavissa olevien tietojen suunnitelmallista hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä (Jardines 2016:

5; Hulnick 2010: 230).

Tässä opinnäytetyössä perehdytään avointen lähteiden tiedustelutoimintaan ja siinä käy- tettäviin menetelmiin tiedonhankinnassa, joita voidaan hyödyntää yksityisten sosiaali- ja terveydenhoitoalan yritysten liiketoiminnan strategisessa kehittämisessä. Tutkimusai- hetta lähestytään perinteisestä tieteellisestä tutkimuksesta poikkeavasti tiedustelutoi- minnassa käytettävillä avointen lähteiden tiedonhankinnan työkaluilla, jolloin tähän opin- näytetyöhön integroituu tutkimusaiheeseen liittyvä käytännönläheinen kosketus.

(8)

2 Liiketoiminnan strateginen kehittäminen, tiedustelutoiminta ja avoin- ten lähteiden tiedustelu

Tässä luvussa tarkastellaan ensiksi strategiaa ja strategiatyötä ja sen roolia yrityksen kehittämisessä sekä toimiala-analyysiä ja yhdeksän kilpailuvoiman mallia. Tämän jäl- keen siirrytään käsittelemään tiedusteluprosessia kokonaiskuvan luomiseksi tutkimus- kohteesta. Tiedustelutoiminnan kokonaiskuvaa syvennämme lopuksi perehtymällä avointen lähteiden tiedusteluun ja siinä käytettäviin menetelmiin yleisellä tasolla sekä avointen lähteiden tiedustelutoimintaan liittyvään säädösperustaan.

2.1 Strategia ja strategiatyö

Strategialle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Useimmissa määrittelyissä pyri- tään kuitenkin kuvaamaan mikä strategia on ja otetaan eri strategiakoulukuntien edusta- mien näkemysten perusteella kantaa strategian luomiseen sekä siihen mitä sen avulla pyritään saavuttamaan (Ulwick 1999: 37; Mintzberg, Ahlstrand & Lampel 1998). Perin- teinen strategiatyö on viime aikoihin asti ollut ylimmän johdon koulutukseen, asemaan ja kokemukseen sekä tietämykseen ja näkemykseen perustuva etuoikeus (Juuti & Luoma 2009: 276). Aiempi loogiseen pohdintaan perustuva strategiatyöskentely on kuitenkin riittämätön aikana, jolloin yritystä tarkastellaan tuotteiden ja palvelujen herättämien mie- likuvien perusteella. Asiakkaiden pyrkiessä rakentamaan omaa identiteettiään tuotteiden ja palvelujen avulla rationaalisen suunnittelun vaikutus vähenee entisestään. (Juuti &

Luoma 2009: 259.) Juuti ja Luoma (2009: 275) nostavatkin yhdeksi keskeiseksi kysy- mykseksi sen, miten yritys voi kehittyä ja saavuttaa aiempaa parempia tuloksia muuttu- vassa maailmassa.

Liiketoiminnan kehittäminen ja kilpailustrategian muotoilun ja konseptoinnin ydin on yri- tyksen liittäminen toimintaympäristöön ja siitä nousevien liiketoiminta-ajureiden välisten suhteen ymmärtäminen. Tämä edellyttää rationaalisen maailmankuvan laajentamiseksi uudenlaista tietoa ja toimintaympäristön hahmottamista, jolloin yritysten on hylättävä yh- den totuuden ja tiedon etsiminen ja laajennettava näkökulmaansa pureutumalla syvälli- semmin sosiaalisessa mediassa käytävien keskustelujen, tarinoiden ja näkökulmien maailmaan, jolloin sen mahdollisuusavaruus liiketoimintaratkaisuissa laajenee merkittä- västi (Juuti & Luoma 2009: 276–277). Tämänkaltainen uudenlainen ajattelutapa siirtää painopistettä enenemässä määrin asiakkuuksiin, asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Tie- tointensiivillä toimialoilla, joihin sosiaali- ja terveydenhuoltoala myös kuuluu, syntyy

(9)

tulevaisuudessa yhä enenemässä horisontaalisia toimialarakenteita, joissa yhteistyö- ja kumppaniverkostot näyttelevät suurta roolia (Hannus 2004: 210). Strategia voidaankin nähdä yrityksen toimintaympäristöön asemoimana karttana tai kuvana (kuvio 1).

Kuvio 1. Yritysstrategian geneerinen malli

Lähde: Soveltaen Minzberg, Lampel, Quinn & Ghoshal 2003: 75.

Lähtökohdan strategiaprosessille luo näkemyksellinen analyysi toimialan rakenteesta sekä sen luonteesta ja kehityksestä (Hannus 2004: 209). Strategiatyössä pyritäänkin tunnistamaan toimintaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet, mutta myös määrittelemään yrityksen käytössä olevat resurssit, johdon määrittelemät suuntaviivat sekä hahmotta- maan yrityksen yhteiskuntavastuuseen liittyvät tekijät. Yrityksen nykytila, riskit, asiakkaat ja kilpailuasetelma ovat kaikessa strategiatyössä keskeisimmin ymmärrettäviä avainte- kijöitä, koska näiden tunnistamisen ja syvällisen ymmärtämisen myötä yrityksellä on stra- tegiansa kautta mahdollista tehdä valintoja erilaistaa toimintaansa kilpailijoiden toimin- toihin nähden. Tässä yhteydessä yrityksen on päätettävä kuka tai ketkä ovat asiakkaita, joita se palvelee ja keitä se ei palvele sekä mitä tuotteita tai palveluja asiakkaille tarjotaan ja mitä ei tarjota. Lisäksi pohdittavaksi nousee: miten yrityksen harjoittama toiminta tukee kokonaistavoitteen saavuttamista ja onko sen toiminnassa karsittavaa tehokkuuden var- mistamiseksi? (Markides 2004.)

Strategian tulisi luoda tasapainoa sidosryhmien vaatimusten ja yrityksen tavoitteiden vä- lillä. Usein toistensa kanssa samankaltaisilla yrityksillä onkin samankaltaisissa

(10)

tilanteissa erilaisia keinoja menestyksen ja kilpailuedun saavuttamiseksi (Rumelt, Schendel & Teece 1994: 41). Monesti näitä hyväksi koettuja keinoja pyritään kopioimaan ja soveltamaan toisiin samankaltaisilta näyttäviin tilanteisiin. Tällöin on kuitenkin huomi- oitava, että tarkasteltaessa menestyneen yrityksen toimia yhdentyyppisessä tilanteessa kokonaiskuvasta nähdään usein vain menestykseen johtanut osa. Samaan aikaan olisi kuitenkin ymmärrettävä miten ja miksi muut samoilla markkinoilla ja samankaltaisessa tilanteessa toimineet yritykset eivät ole menestyneet (Rumelt 2011: 24–25). Toimintaym- päristön sekä yrityksen sisäisen analyysin valmistuttua muodostetaan strategia, asete- taan sille tavoitteet ja päätetään toimenpiteistä, joiden avulla asetettuihin päämääriin py- ritään. Strategiatyön viimeisenä vaiheena voidaan pitää sen täytäntöönpanoa ja niiden keinojen määrittelyä, miten strategiassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. (Rumelt, ym. 1994.) Tämän jälkeen strategian etenemistä tulee seurata ja tehdä mahdollisesti tarvittavia korjausliikkeitä.

Strategian keskeinen ydin on asemointi, jolla yritys mahdollistaa kilpailijoiden toimista eriävien valintojen tekemisen kilpailuedun saavuttamiseksi muihin markkinoilla toimiviin toimijoihin nähden (Cool, Costa & Dierickx 2010: 55; Hannus 2004: 9; Porter 1996: 61–

78). Tämä edellyttää kuitenkin kattavan strategisen analyysin tekemistä.

2.2 Strateginen analyysi

Toimintaympäristön strategisella analyysillä pyritään hahmottamaan yrityksen positio ja kilpailuasetelma markkinoilla. Tämä voi olla haasteellista, koska toimialojen raja-aidat ovat osin hämärtyneet (Hannus 2004: 209). Strategiseen analyysiin sisältyykin tutkimus yritysten välisistä suhteista niiden nykyisten ja mahdollisten tulevaisuuden kilpailuvaiku- tusten määrittämiseksi. (Barney 2007; Fleisher & Bensoussan 2003; Hambrick & Fred- ickson 2001; Minzberg, ym. 1998; Rumelt 2011; Rumelt, ym. 1994.) Strategiset suhteet ilmenevät yritysten välisinä yhteisyritysten, strategisten verkostojen ja kumppanuuksien liittoutumina ja yhteenliittyminä. Nämä yhteistyöjärjestelyt vaikuttavat kaikkien kumppa- neiden kilpailumenestykseen ja ne ovatkin jossain määrin sidottu yhteen. (Fleisher &

Bensoussan 2015: 285–287.)

Strategisen analyysin heikkoutena voidaan pitää sitä, että se ei tarjoa valmiita oivalluksia tai välitöntä päätöksentekotukea liiketoimintaratkaisuihin. Analyysi tarjoaa kuitenkin run- saasti uutta järjestettyä dataa, mutta usein monimutkaisesti hahmotettavaa tietoa. Stra- tegisen oivalluksen mahdollistamiseksi strateginen analyysi onkin yhdistettävä muuhun

(11)

tietoperustaan toimivan näkemyksen saamiseksi. Strategisen analyysin tulokset on li- säksi yhdistettävä kasvavaan tietämykseen, koska tässä vaiheessa ei vielä ole olemassa valmiita yleisesti sovellettavia tietoa tai ohjeita, jotka auttaisivat liiketoimintajohtoa ym- märtämään kilpailua strategisissa yritysten välisissä suhteissa. (Fleisher & Bensoussan 2015: 292.) Yhdeksän kilpailuvoiman malli on yksi tapa, jonka kautta toimiala-analyysi voidaan tehdä ja hahmottaa näitä strategiatyön kannalta kriittisiä tekijöitä.

2.3 Toimiala-analyysi ja yhdeksän kilpailuvoiman malli

Yrityksen toimintaympäristön ehkä keskeisin osa on toimiala, jolla se kilpailee (Porter 1998: 3). Yrityksen toimintaympäristöä voidaan tarkastella geneerisesti sisäisenä tai ul- koisena. Tarkastelu voi kohdistua myös makrotasolla toimintaympäristöön tai mikrota- solla operatiiviseen toimintaympäristöön (Bensoussan & Fleisher 2013: 178) (Kuvio 2).

Kuvio 2. Toimintaympäristön kolme tasoa Lähde: Bensoussan & Fleisher 2013: 179.

Yrityksen toimintaympäristön määrittely ja lähestymistapa, jolla strategiaan liittyviä kil- pailutekijöitä analysoidaan, riippuu usein yrityksen valitsemasta tarkasteluperspektiivistä (Fleisher & Bensoussan 2015: 87–88). Laajemmin tarkasteltuna yrityksen toimintaympä- ristö käsittää laajan joukon erilaisia toimintaan vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia voimia, so- siaalisia ja taloudellisia voimatekijöitä, mitkä voivat vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn.

Moniin näistä voimatekijöistä ja kehityksen ajureihin, kuten valtiovallan toimenpiteisiin, yritys ei suoranaisesti voi itse vaikuttaa kuin korkeintaan välillisesti (Bensoussan &

Fleisher 2013: 178). Vaikka monet yritykset tunnustavat ympäristön merkityksen strate- giatyössä, niin usein kuitenkin toimintaympäristöanalyysin antama panos strategian ana- lysointiin ja muotoiluun jää vähäiseksi. Tämä voi osin johtua siitä, että yritys pitää ympä- ristöä liian muuttuvana tai epävarmana. Monilla ympäristötekijöillä on myös viivästyneitä

(12)

tai epäsuoria vaikutuksia yrityksen toimintaan, jolloin ne jäävät ilman riittävää huomiota johdon keskittyessä enemmän päivittäistoimintaan. (Bensoussan & Fleisher 2013: 178.) Yrityksen toimialasta riippumattomana yleisenä mallina toimintaympäristön hahmottami- sessa voidaan hyödyntää yhdeksän kilpailuvoiman mallia, joka antaa suhteellisen katta- van kuvan yrityksen toimintaympäristöstä (kuvio 3).

Kuvio 3. Yhdeksän kilpailuvoiman malli

Lähde: soveltaen Fleisher & Benoussan 2015: 88–89; Porter 1998: 4.

Yrityksen sisäiseen toimintaympäristöön kuuluvat kilpailijoiden toimet, toimittajien ja hankkijoiden toiminta ja luotettavuus sekä yrityksen asiakkaiden mieltymykset ja vaati- mukset tarjottaville palveluille. Ulkoiseen toimintaympäristöön luetaan kuuluvaksi poten- tiaaliset markkinoille tulijat sekä korvaavat tuotteet ja palvelut, joilla voi olla merkitystä yrityksen kilpailuasetelmaan. Näiden lisäksi valtiovallan poliittisella ja lainsäädännölli- sellä ohjauksella, teknologisella ja kansainvälisellä kehityksellä sekä asiakkaiden osto- tottumusten muutoksilla voi lisäksi olla yrityksen strategian ja toiminnan kannalta merkit- täviä vaikutuksia (Taulukko 1).

(13)

Taulukko 1. Makroympäristön analyysielementit

Sosiaalinen Ideologiset ominaisuudet

Ammattiliitot

Tuloerot sosiaalisten segmenttien välillä Väestön prosenttiosuus taloudellisissa ja sosiaalisissa segmenteissä

Arvojärjestelmät sosiaaliluokille Kansalaisten kulttuuritausta Syntymä- ja kuolleisuusaste Teknologinen Yrityksen hallussa olevat patentit

Tutkimus- ja tuotekehitysbudjetit

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten luku- määrä alueella

Teknologisen muutoksen tahti Teknologiaklusterit

Prosessin tai tuotteen parannusten vauhti Tietojärjestelmät

Ekologinen Ilman ja veden laatu

Kierrätyksen taso Energialähteet

Tuotteen elinkaaren kehitysvaihe Saastetasot

Raaka-aineiden korvattavuus Ympäristön sääntelyn taso

Taloudellinen Bruttokansantuote (kasvu)

Valuuttavaranto Inflaatioaste

Tulojen jakautuminen Korot

Luotonanto Maksutase

Taulukko jatkuu..

(14)

Taulukko jatkuu..

Poliittinen / oikeudellinen Poliittisten puolueiden harjoittama poli- tiikka ja sääntely

Omaisuuden lainsäädännöllinen suojelu Kyky vaikuttaa poliittiseen päätöksente- koon

Äänestysprosentit ja poliittiset suuntauk- set

Valta- ja päätöksentekorakenteet Julkinen mielipide

Lähde: Bensoussan & Fleisher 2013: 180–181.

Näitä makroympäristön eri osa-alueita tarkastellaan tarkemmin avointen lähteiden tie- donhankinnan näkökulmasta.

2.4 Tiedustelutoiminta

Mitä tiedustelutoiminta on, mitä se tekee ja mitä sen pitäisi tehdä? Suomalaisen tiedus- telulainsäädännön valmistelutyössä viranomaisten harjoittama tiedustelutoiminta määri- tellään seuraavasti:

”Tiedustelu on julkisiin ja ei-julkisiin lähteisiin kohdistuvaa tiedonhankintaa, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja lisätä ymmärrystä erilaisista uhista, riskeistä, mah- dollisuuksista ja muutoksista niin maan sisällä kuin rajojen ulkopuolella. Tieduste- lutoiminnan tavoitteena on tuottaa varhaisvaiheen tietoa, joka mahdollistaa uhkiin, riskeihin, mahdollisuuksiin ja muutoksiin vaikuttamisen ja varautumisen. Tieduste- luun kuuluu tiedon analysointi, jonka avulla erilaisia turvallisuusympäristön epä- varmuustekijöitä pyritään jäsentämään, vähentämään ja tapauskohtaisesti myös hyödyntämään.” (PM 2015: 15.)

Tätä määrittelyä voidaan tarkentaa linjaamalla tiedustelutoiminta suunnitelmalliseksi pro- sessiksi, jossa raakatietoa kerätään, käsitellään, analysoidaan, yhdistellään ja jaetaan sitä tarvitseville tahoille eli tiedustelun asiakkaille (Fischoff & Chauvin 2011: 4; Hopp &

Lovejoy 2013: 526; Sims 2014: 42; Warner 2009: 26–27). Tiedustelutoiminta voidaan nähdä myös laajempana ongelmanratkaisuprosessina, jossa kerättyä tietoa ja mahdolli- sia heikkoja signaaleita tulkitsemalla pyritään muodostamaan spekulatiivisia skenaa- rioita ja hahmottamaan tunnistettavissa olevia riskejä ja mahdollisuuksia päätöksenteon tueksi. Tällöin tiedustelutoiminnan tuloksena syntyvän uuden tiedon avulla voidaan

(15)

vaikuttaa myös kilpailijoiden prosesseihin sekä tietoihin tai asioihin liittyviin päätöksiin yrityksen kannalta suotuisalla tavalla (Hamilton 1988: 106; Hopp & Lovejoy 2013: 526–

527; Warner 2009: 27). Tiedustelutietoa hyödyntämällä voidaankin yritykselle saada merkittävää etua liiketoimintaan muutoin kallista ja vaikeasti saatavaa tietotaitoa hankki- malla (Paul 2005: 97).

Tiedustelutoiminnan hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa voi palvella myös yhteiskunnallisesti suurempia päämääriä. Terveydenhuollossa hyödynnetään tälläkin hetkellä avointen lähteiden tiedustelua sekä esimerkiksi televerkkoihin kohdistuvaa sig- naalitiedustelua tartuntaketjujen jäljittämisessä. Tartuntatautien, kuten SARS (äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä), MERS (Lähi-Idän hengitystieoireyhtymä) ja EBOLA (vi- ruksen aiheuttama verenvuotokuume) puhkeamisen yhteydessä on hyödynnetty avoin- ten lähteiden tiedustelua sekä tele- ja sijaintitietojen jäljittämistä epidemioiden kartoitta- miseksi ja hillitsemiseksi (Bernard, Bowsher, Milner, Boyle, Patel & Sullivan 2018).

Avointen lähteiden tiedustelumenetelmiä hyödynnettiin infektioiden torjunnassa muun muassa vuonna 2003, jolloin IntelliBridgen kiina-analyytikko Dan Silver skannasi verk- kojulkaisuna julkaistavaa Hongkongilaista Ming Pao -lehteä. Silver huomasi lehdessä tarinan epätyypillisen keuhkokuumeen puhkeamisesta Kiinassa. Koska Silver uskoi tari- nan raportointitavassa olevan jotain outoa, hän ilmoitti tämän havaintonsa Yhdysvaltain laivaston tiedustelukeskukselle ja terveysviranomaisille. Silverin havainto ja sen poik- keuksellisuuden ymmärtäminen sekä tiedon välittäminen eteenpäin auttoikin osittain hil- litsemään maailmanlaajuista SARS-epidemiaa. (Bean 2011: 5.) Tiedustelumenetelmien avulla kerätyillä tiedoilla voidaankin vaikuttaa terveydenhuollon toimintaan tuottamalla tietoa epidemioiden kehittymisestä suhteessa ihmisten liikkumiseen ja käyttäytymiseen.

Tästä tuore esimerkki on Suomesta vuodelta 2020, jolloin Uudenmaan tartuntatautitilan- netta arvioitiin matkapuhelinten tele- ja sijaintitietojen perusteella kootusta tilastosta.

Tästä tilastosta voitiin päätellä, että ihmiset liikkuivat Uudenmaan alueella lähes vastaa- vasti kuin ennen koronaepidemian puhkeamista. (Vaarala & Björksten 2020.) Humani- taariset järjestöt, kuten kansainvälinen Punainen Risti, käyttävät avointen tiedustelun tie- tolähteitä avuksi avustustoimissa kriisien tai katastrofien aikana. Avointen lähteiden tie- dustelutietoa hyödynnetään muun muassa toimitusketjujen suojelemiseksi ennustamalla sosiaalisen median sivustojen ja Internet-viestisovelluksien sisällöstä avainsanojen sekä aihepiiriin liittyvien kuvien avulla mahdollisia häiriöitä tai muita ei-toivottuja tilanteita.

(Hassan & Hijazi 2018: 11.)

(16)

Tiedustelutoiminta voidaan jakaa avointen lähteiden tiedusteluun sekä tiedustelupalve- lujen harjoittamiin peiteltyihin eli salaisiin tiedonhankintakeinoihin, joissa tiedustelun kohde ei ole tietoinen tiedonhankinnasta (SUPO 2019: 6). Toinen jaottelutapa on luoki- tella se tiedonkeruumenetelmien mukaisesti avointen lähteiden tiedusteluun, teknisiin tiedustelumenetelmiin sekä ihmisiin kohdistuvaan henkilötiedusteluun, jota voidaan suo- rittaa avoimia lähteitä hyödyntämällä sekä henkilökohtaisilla kontakteilla tai teknisellä tarkkailulla (HE 202/2019 vp: 18; HE 203/2019 vp: 17). Nämä kaikki eri luokittelumuodot ovat osin valideja myös yksityisten toimijoiden harjoittamaan avointen lähteiden tiedus- telutoimintaan, joka noudattaa pääsääntöisesti tiedusteluprosessia, jota tarkastelemme seuraavaksi.

2.4.1 Tiedusteluprosessi

Tiedustelutoimintaa kuvataan yleensä syklimäisenä prosessina, jossa tietopyyntöä seu- raa vaiheittaisina tiedonhankinnan suunnittelu, raakatiedon (datan) kerääminen ja käsit- tely sekä analysointi, minkä jälkeen varsinaista tiedustelutuotetta ryhdytään jalostamaan asiakkaalle toimitettavaksi lopputuotteeksi (Kuvio 5). Tiedustelun asiakkaalle toimitetta- van lopputuotteen perusteella asiakas voi tarvittaessa esittää uuden tarkentavan tieto- pyynnön, minkä jälkeen tiedusteluprosessi käynnistyy uudelleen.

Syklimäinen prosessi sopii perinteiseen ongelmanratkaisuun, koska siinä lähtökohtai- sesti ongelman ratkaisemiseksi työskennellään peräkkäisen, järjestyksessä etenevän li- neaarisen prosessin mukaisesti, jolloin prosessin käynnistää jokin tunnistettu ongelma eli tiedustelukysymys. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa pyritään ymmärtämään kysy- mys, minkä jälkeen kerätään ja analysoida tietoja ja päätetään kysymykseen vastaa- miseksi hyödynnettävistä analyysitekniikoista. (Clark 2013: 36; Hall & Citrenbaum 2010:

384.)

(17)

Kuvio 4. Syklinen tiedusteluprosessi Lähde: soveltaen PM 2015: 15.

Tämä syklimäinen ajattelutapa päteekin yksinkertaisempiin ongelmiin. Tämän lineaari- sen ongelmanratkaisutavan puute on kuitenkin se, että siinä huomioidaan vain osittain ongelmanratkaisun taustalla oleva kognitiivinen prosessi. Mieli ei kuitenkaan toimi line- aarisesti, vaan se hyppää ongelman eri osiin pyrittäessä ratkaisuun. (Clark 2013: 36;

Hall & Citrenbaum 2010: 383–384.) Pääsääntöisesti tiedustelutoiminta etenee kuitenkin prosessimaisesti mikä on vallitseva malli tiedustelutoiminnan kuvaamisessa (kuvio 6).

Kuvio 5. Yksinkertainen tiedusteluprosessikaavio Lähde: soveltaen Lowenthal 2009: 111.

Tiedustelusyklin eri vaiheita voidaan kuitenkin toteuttaa peräkkäin, rinnakkain ja toistu- vasti ja prosessin myöhemmistä vaiheista voidaan palata mistä tahansa vaiheesta aikai- sempaan vaiheeseen tietoaineistosta paljastuvien tiedusteluaukkojen täydentämiseksi (kuvio 7) (Lowenthal 2009: 111; SUPO 2019: 6). Tästä johtuen tiedusteluprosessi tulisi pikemminkin nähdä monikerroksisena tiedonkäsittelyprosessina, jossa eri prosessin vai- heet ovat päällekkäisiä ja monikerroksisia (Lowenthal 2009: 112).

(18)

Kuvio 6. Monikerroksinen tiedusteluprosessikaavio Lähde: soveltaen Lowenthal 2009: 112.

Tässä monikerroksisessa prosessissa voidaan liikkua sujuvasti eri vaiheiden välillä ja tarvittaessa painottaa niitä prosessin vaiheita, joissa havaitaan lisätiedon tarpeita (Clark 2013: 36). Seuraavaksi tarkastellaan edellä esitetyn kuvion 5 syklisen tiedusteluproses- sin eri vaiheita yksityiskohtaisemmin.

2.4.2 Tietopyyntö

Tiedustelutoiminnan käynnistää on yleensä jokin tiedustelun asiakkaalla oleva kysymys tai ongelma, johon pyritään löytämään vastaus tai ratkaisu (McDowell 2009: 11–12). Var- sinainen tiedusteluprosessi käynnistyy ongelman ja sen ratkaisemiseen liittyvien tieto- vaatimusten määrittelyllä, joista generoidaan tarkempi tiedustelukysymys tai useampia tiedustelukysymyksiä asiakkaan esittämän tietopyynnön perusteella (Clark 2013: 33;

McDowell 2009: 11–12). Tiedustelutoiminnan ensisijainen tavoite onkin tuottaa tietoa päätöksenteon ja investointien perustaksi, mutta myös varoittaa päätöksentekijöitä mah- dollisesti vaarallisista kehityssuunnista (Hulnick 2010: 231).

Hyvä tiedustelukysymys on käsiteltävän asian suhteen relevantti, ajallisesti mahdollinen vastata, toiminnan mahdollistava, vastattavissa sekä mahdollisimman tarkkaan määri- telty (Pherson & Pherson 2017: 14–15). Liiketoimintaan liittyvät tiedustelukysymykset tulisikin kohdentaa mahdollisimman tarkasti, jolloin tiedusteluprosessissa säästetään ai- kaa ja resursseja tiedon keräämisessä. Tällöin myös analyysin perusteella saatu vastaus on laadukkaampi ja kohdentuu paremmin päätöksentekijän tietotarpeeseen (Pherson &

Pherson 2017: 13–14). Lähtökohtaisesti johonkin tiedustelukysymykseen vastaaminen voi edellyttää pitkäaikaisempaa tiedonhankintaa, kun taas toiseen tiedustelukysymyk-

(19)

seen ratkaisu voi olla löydettävissä nopeastikin (SUPO 2019: 12). Nämä erilaiset tiedon tarpeet tuleekin huomioida tiedonhankinnan suunnittelussa ja tiedon keräämiseen ja analyysiin liittyvässä resurssoinnissa.

2.4.3 Tuotannon ja tiedonhankinnan suunnittelu

Tiedon tarpeen vaatimusten määrittelyn jälkeen käynnistyy tuotannon ja tiedonhankin- nan suunnitteluvaihe, jossa määritetään, miten ongelmaa käsitellään tiedusteluproses- sissa. Suunnitteluvaiheessa päätetään mitä tiedonkeruumenetelmiä ja tietolähteitä hyö- dynnetään ja linjataan alustavasti mistä tiedustelutoiminnassa tarvittavaa tietoa on löy- dettävissä. Tämän jälkeen annetaan toimeksianto tiedon hankinnasta vastaaville henki- löille tietojen keräämiseksi. (Clark 2013: 33.) Yleensä tässä vaiheessa myös analyyti- koille annetaan tehtäväksi tutkimuksen suorittaminen ja raportin kirjoittaminen, mikä tuo lisäarvoa myös tietolähteiden ja tiedonhankintamenetelmien valintaan.

2.4.4 Tiedonhankinta / keräys

Tiedonhankinta käynnistyy tarkastelemalla yrityksen hallussa olevia tietoja, minkä jäl- keen arvioidaan lisätiedon tarve sekä mistä tätä tietoa on löydettävissä. Ensisijaisesti yritysten harjoittamassa tiedustelutoiminnassa tiedon keräys kohdistuu avoimiin lähtei- siin, vaikka joissain tapauksissa myös henkilöihin kohdistuvia tiedustelumenetelmiä saa- tetaan hyödyntää. Tiedonhankintaa pyritään kuitenkin toteuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaalla, eettisellä, oikeudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla (Walsh 2011: 20).

Yksityisten toimijoiden harjoittamassa tiedustelutoiminnassa eettinen ja lainmukainen toiminta korostuvat, koska epäonnistuminen tiedustelutoiminnassa voi aiheuttaa yrityk- selle sekä juridisia että imagoriskejä. Lähtökohtaisesti tiedon hankinnan tuleekin tapah- tua laillisin keinoin, yrityksen arvojen ja ohjeiden ja hyvien tietoturvallisuuskäytänteiden mukaisesti. (Trevino & Weaver 2006: 345.) Eettisten normien ilmaiseminen jo tiedonke- ruuvaiheessa helpottaa myös mahdolliseen kritiikkiin vastaamista prosessin myöhem- mässä vaiheessa. Vaikka yritykset olisivatkin innokkaita selvittämään markkinoilla toimi- vien kilpailijoiden toimia, niin yksityisinä toimijoina ne eivät voi käyttää perinteisiä vakoi- lumenetelmiä tai harjoittaa teknistä tiedustelua, koska molemmat ovat joissain tapauk- sissa kriminalisoituja. (Hulnick 2010: 231.) Henkilötiedustelun käytössä raja on kuitenkin hiuksenhieno. Vaikka kilpailijan työntekijän rekrytointi on normaalia liiketoimintaa,

(20)

voidaan se myös tulkita epäeettiseksi ja osin laittomaksi, jos rekrytoinnin perimmäisenä motiivina on liikesalaisuuksien urkinta kilpailijan työntekijältä (Hamilton 1998: 108). Tie- donhankinta ja sen organisointi onkin yksi kriittisimpiä vaiheita tiedusteluprosessissa, koska sen epäonnistuessa kasvaa analyysin epäonnistumisen todennäköisyyden lisäksi myös yritykseen kohdistuvien imagoriskien mahdollisuus.

2.4.5 Tiedon käsittely

Tiedon käsittelyssä yrityksen hallussa oleva aiempi tietoaineisto yhdistetään kerättyyn tietoon tarkempaa analyysiä varten (Clark 2013: 33–34). Tiedon käsittelyvaiheessa tie- donhankintamenetelmillä kerätty tieto muokataan sellaiseen muotoon, että sitä on mah- dollista analysoida. Tiedon käsittelyllä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että vieraskielinen materiaali käännetään halutulle kielelle ja elokuva- tai digitaaliset signaalit muutetaan näkyviksi kuviksi sekä mahdollisilta henkilötietolähteiltä saadut tiedot validoidaan ja jär- jestetään raporttimuotoon. Tämä on erityisen tärkeää, koska henkilötietolähteiltä saatu tieto voi poiketa muista lähteistä saaduista tiedoista, jolloin tähän tulee analyysivai- heessa kiinnittää erityistä huomiota.

2.4.6 Tiedon analysointi

Tiedon analyysillä tarkoitetaan kokonaisuuden erottamista osatekijöiksi asian syvälli- semmäksi ymmärtämiseksi, jolloin kyse ei ole ainoastaan yleismaailmallisesta päätte- lystä yleisestä erityiseen tai kerätyn tiedon yhteenvedosta, vaan analyysin tekemistä tar- kassa viitekehyksessä (Bensoussan & Fleisher 2013: 27–28) (kuvio 8).

Kuvio 7. Analyysin yleinen viitekehys Lähde: Bensousssan & Fleisher 2013: 28.

Tiedon keräysvaiheessa kerätyistä tiedoista pyritään tunnistamaan keskeiset havainnot ja faktat, minkä jälkeen tietoja tarkistetaan tiedustelukysymyksen kannalta merkittävien tosiseikkojen tunnistamiseksi myöhempää tulkintaa varten (Grunt 2017: 118). Tiedon

(21)

analysointivaiheessa yrityksen hallussa olevan tietoaineiston perusteella pyritään selvit- tämään mahdollisimman objektiivisesti analyysin kohteena olevaan asiaan tai tilantee- seen liittyvät tosiasiat, tunnistamaan keskeiset epävarmuustekijät ja projisoimaan mah- dollisia tuloksia tosiseikkojen sekä tiedossa olevien tuntemattomien seikkojen perus- teella. Analyysissä pyritään monesti tuottamaan mahdollisimman tarkkaa tilannekuvaa sekä löytämään seikkoja tai trendejä, joita asiakkaan tulee huomioida niiden todennä- köisten vaikutusten perusteella päätöksenteossa. Monesti kuitenkin unohdetaan, että ai- van yhtä arvokasta tietoa on se mitä ei päätöksenteossa tarvitse huomioida tai painottaa.

Tehokas analyysi vaatiikin kokemusta, laadukasta ja luotettavaa tietoa, intuitiota, malleja ja joskus jopa ripauksen onnea, koska analysoitavat asiat ovat monesti monimutkaisia ja laajakantoisia. Analyysi vaatiikin jatkuvasti tasapainottelua menetelmäosaamisen, ter- veen järjen ja tietoon perustuvien mallien, intuition ja ohjeiden välillä. (Bensoussan &

Fleisher 2013: 28; Pherson & Pherson 2017: 10.)

Tiedusteluanalyysin kirjoa (kuvio 4) voidaan tarkastella aikaan painottuvana, jolloin ana- lyysin tuloksia voidaan tarkastella reaktiivisena ja proaktiivisena, jossa joko reagoidaan tai ennakoidaan tulevia tapahtuvia tai tietoon perustuvana tai konseptilähtöisenä.

Kuvio 8. Tiedusteluanalyysin kirjo

Lähde: soveltaen Pherson & Pherson 2017: 50.

(22)

Tietoon perustuva analyysi on usein kuvaileva tai jotain asiaa selittävä, kun taas konsep- tilähtöinen analyysi arvioi jotain asiaa tai pyrkii ennustamaan tulevaisuuden kehitystä.

Ajallisesti tiedustelutoiminta voidaankin jakaa pitkän aikavälin (yli 5 vuotta) strategiseen tiedusteluun, keskipitkän (2–5 vuotta) tai lyhyen (6 kuukautta–2 vuotta) aikavälin opera- tiiviseen tiedusteluun sekä lähitulevaisuuteen (0–6 kuukautta) kohdistuvaan lyhyen aika- välin taktiseen tiedusteluun (SUPO 2020: 4). Keskeistä kaikille erilaisille analyyseille on kuitenkin monimutkaisten asioiden tiivistäminen helposti ymmärrettävään muotoon yleis- tämällä ja esittämällä asioita graafisessa muodossa. Tiedusteluanalyysissä pyritään li- säksi tunnistamaan syitä ja seurauksia sekä arvioimaan erilaisia tulevaisuuden kehitty- miseen liittyviä trendejä. (Pherson & Pherson 2017: 46–54.)

2.4.6.1 Analyysityökalut

Tiedusteluanalyysin avuksi on luotu erilaisia analyysityökaluja sekä -malleja mitä käyttä- mällä varmistetaan, että analyysi on objektiivinen ja ettei siinä esiinny ajatteluvirheitä.

Monesti ajatellaan, että tietoaineiston analyysiin on olemassa kaksi yleistä lähestymista- paa: kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen tai intuitiivinen vs. empiirinen tai intuitiivinen vs.

tieteellinen. Toiset saattavat myöntää, että on olemassa kolme analyysimuotoa: intuitii- vinen, jäsennelty sekä tieteellinen. Tiedusteluanalyysissa voidaan perustellusti väittää, että nämä kaikki näkökulmat ovat valideja, koska analysointi kattaa koko ihmisen kogni- tiivisten kykyjen alueen, jolloin sitä ole mahdollista jakaa vain kahteen luokkaan tai väit- tää, että vain yksi ratkaisu on oikein. (Heuer & Pherson 2011: 41.)

Hyvin rakennettu menetelmien luokittelu auttaa analyytikkoja ymmärtämään käytettyjen tekniikoiden tarkoituksen ja valitsemaan parhaiten sopivan tekniikan tietylle analyyttiselle ongelmalle (Grunt 2017: 115). Edellä kuvattu taksonomia asettaa neljä toiminnallisesti erillistä metodologista lähestymistapaa tiedusteluanalyysiin. Nämä lähestymistavat ero- tetaan käytettyjen analyyttisten menetelmien luonteen, mahdollisen kvantifioinnin, käy- tettävissä olevien tietojen sekä odotetun tai vaaditun koulutuksen tyypin perusteella.

Vaikka kukin menetelmä on erilainen, niin niiden väliset rajat voivat olla epäselviä.

(Heuer & Pherson 2011: 42.)

Rakenteellinen tiedusteluanalyysi on yksi yleisesti käytetty menetelmä tiedustelutietojen analyysiin. Kukin jäsennelty analyyttinen tekniikka sisältää vaiheittain etenevän proses- sin, joka ulkoistaa analyytikon ajattelua tavalla, joka tekee siitä helposti näkyvän muille, mikä mahdollistaa ajattelun kriittisen tarkastelun, keskustelun ja arvostelun. (Heuer &

(23)

Pherson 2011: 42.) Jäsennellystä analyysisissä syntyykin usein yhteistyötä, jossa ana- lyyttisen prosessin läpinäkyvyys altistaa analyysiin osallistuvat analyytikot toisistaan poikkeaviin tai ristiriitaisiin näkökulmiin. Tämäntyyppisen analyysin uskotaan lieventävän kognitiivisten rajoitusten ja ajatteluvirheiden haitallisia vaikutuksia. Usein käytettyjä ra- kenteellisen analyysin tekniikoita ovat strukturoitu aivoriihi, skenaariot, indikaattorit ja kil- pailevien hypoteesien analyysi sekä keskeisten oletusten tarkistus. Analyytikot, joita ei ole koulutettu tilastoihin, matematiikkaan tai matematiikkaan, voivat tällöin käyttää jäsen- neltyjä laadullisia tekniikoita. (Heuer & Pherson 2011: 42.)

Tietojen analyysi ja käytetyt työkalut luokitellaan usein luottamukselliseksi tai yrityssa- laiseksi tiedustelulähteiden ja -menetelmien sekä tiedon käyttötarkoituksen suojaa- miseksi (George & Bruce 2008b: 5–7; Walsh 2011: 233). Arviointiprosessin ydin Occa- min partaveitsi on yksi vanhimmista analyyttisistä periaatteista, jonka mukaan kahdesta tai useammasta kaikki tosiasiat huomioivasta selityksestä, todennäköisemmin oikea se- litys on myös yksinkertaisin (Clark 2013: 174). Tällöin ei-toivottuja yllätyksiä kyetään vält- tämään ja päättäjille saadaan tuotettua oikea näkökulma käsillä olevaan tilanteeseen.

Analyysivaihe sisältää tyypillisesti myös lopputuotteen vertaisarvioinnin. (Clark 2013:

34.) Keskeistä hyvälle analyysille kuitenkin on, että se tukee yrityksen toimintaa ja on kiinteä osa sitä (Bensoussan & Fleisher 2013: 29).

2.4.6.2 Tiedon luotettavuuden arviointi

Tiedon luotettavuuden arviointi perustuu tiedon itsensä luotettavuuden arviointiin, tiedon lähteen luotettavuuden sekä lähteen tuottavuuden arviointiin (taulukko 2). Usein tiedot esitetäänkin erilaisten todennäköisyyksin perusteella. Todennäköisyys voidaan luokitella viiteen luokkaan: erittäin todennäköinen (90 prosentin varmuus), todennäköinen (75 pro- sentin varmuus), mahdollinen (50 prosentin varmuus), epätodennäköinen (20 prosentin varmuus) ja erittäin epätodennäköinen (5 prosentin varmuus) (SUPO 2020: 4).

Taulukko 2. Tiedon luotettavuuden arviointi

1. Vahvistettu todenmukaiseksi Tieto varmistettu toisesta luotettavasta ja riippumatto- masta lähteestä. Tieto on itsessään loogista ja yhden- mukaista muiden asiaa koskevien tietojen kanssa.

Taulukko jatkuu..

(24)

Taulukko jatkuu..

2. Todennäköisesti todenmukaista

Tieto ei ole varmistettua. Tieto on itsessään loogista ja yhdenmukaista muiden asiaa koskevien tietojen kanssa.

3. Mahdollisesti todenmukaista

Tieto ei ole varmistettua. Tieto on itsessään suhteelli- sen loogista ja samansuuntaista muiden asiaa koske- vien tietojen kanssa.

4. Todenmukaisuutta epäillään Tieto ei ole varmistettua. Tieto on mahdollista, mutta ei itsessään loogista. Asiasta ei ole muuta tietoa.

5. Epätodennäköisesti todenmukaista

Tietoa ei ole varmistettu. Tieto itsessään ei ole loo- gista ja se on ristiriitaista muiden asiaa koskevien tie- tojen kanssa.

6. Todenmukaisuutta ei mahdollista arvioida

Tietojen oikeellisuuden arvioinnille ei ole perustaa.

Lähde: Lowenthal & Clark 2016: 32.

Mitä luotettavampi tieto on ja mitä luotettavammasta lähteestä se on kerätty sitä tarkem- pia ja laadukkaampia ovat niiden perusteella tehdyt päätelmät. Käytännössä tiedon luo- tettavuuden laatua, tarkkuutta ja todenmukaisuutta arvioidaan jo tiedon keräämisvai- heessa, jolloin voidaan huomioida myös asiayhteys, jossa tieto on kerätty. (Lowenthal &

Clark 2016: 32–33.) Toinen tiedon ja tiedonlähteen luotettavuuden arvioinnin kannalta keskeinen tekijä on viestintäkanava, josta tieto on kerätty (taulukko 3).

Taulukko 3. Tiedonlähteen luotettavuuden arviointi

1. Luotettava Epäilemättä aitoa, luotettavaa tai pätevää. Tietolähde on ollut aiemmin täysin luotettava.

2. Yleensä luotettava Pieni epäilys aitoudesta, luotettavuudesta tai pätevyy- destä. Tietolähde on ollut useimmiten täysin luotet- tava.

3. Melko luotettava Epäily aitoudesta, luotettavuudesta tai pätevyydestä.

Tietolähteestä on saatu aiemmin luotettavaa tietoa.

Taulukko jatkuu..

(25)

Taulukko jatkuu..

4. Yleensä ei luotettava Merkittävä epäily aitoudesta, luotettavuudesta tai pä- tevyydestä. Tietolähteestä on saatu aiemmin luotetta- vaa tietoa.

5. Epäluotettava Aitoudesta, luotettavuudesta tai pätevyydestä ei ole näyttöä. Tietolähteestä on saatu aiemmin epäluotetta- vaa tietoa.

6. Luotettavuutta ei mahdollista ar- vioida

Tietolähteen luotettavuuden arvioinnille ei ole perus- taa.

(Lowenthal & Clark 2016: 32.)

Kerätty tieto on monesti vääristynyttä, mitä voidaan ilmaista siten, että tietoa tulkitaan todennäköisyyden mukaan, jolloin sen satunnaisuuden aste kasvaa. (Clark 2013: 178.) Tämä koskee erityisesti avointen lähteiden tiedustelumenetelmien kautta saatavaa tie- toa.

Tiedon lähde voidaan lisäksi arvioida myös tietolähteenä, jolloin tässä arvioinnissa tar- kastellaan lähteen luotettavuuteen vaikuttavia motiiveja tiedon toimittamisessa (taulukko 4).

Lähteen arvioinnissa vastataan kolmeen kysymykseen:

1. Onko lähde pätevä ja tietoinen annettavista tiedoista?

2. Onko lähteellä tarvittavat käyttöoikeudet tietojen saamiseksi?

3. Onko lähteellä omia intressejä tiedon julkaisemiseen?

Taulukko 4. Tiedonlähteen tuottavuuden arviointi

1. Vakiolähde Lähteen ensisijainen tarkoitus on tuottaa tietoa koh- teesta tai analyysin kohteena olevasta asiasta.

2. Säännöllinen lähde Lähde tuottaa usein tietoa kohteesta tai analyysin koh- teena olevasta asiasta.

Taulukko jatkuu..

(26)

Taulukko jatkuu..

3. Rajoitettu lähde Lähde tuottaa ajoittain tietoa kohteesta tai analyysin kohteena olevasta asiasta.

4. Uusi tai tuntematon lähde Lähde tuottaa ensimmäisen kerran tietoa kohteesta tai analyysin kohteena olevasta asiasta.

(Lowenthal & Clark 2016: 32.)

Raakatiedon arvioinnissa on helppo hyväksyä lähteen havaintojen lisäksi myös tietoläh- teen tekemät johtopäätökset, etenkin jos johtopäätöksen perusta on mahdollista arvioida tai kysyä. Jos tyydyttävää vastausta tähän kysymykseen ei ole, lähteen johtopäätöksiä käytetään varoen tai tietoja ei hyödynnetä arvioinnissa. (Clark 2013: 175.) Esimerkiksi inflaationäkymiä arvioivalla ekonomistilla voi olla uskottavuutta, mutta mikäli hän arvioi inflaation todennäköisiä poliittisia vaikutuksia, arvioon tulisi suhtautua skeptisesti. Läh- teen käyttöoikeus ei yleensä tule esiin tai se ei ole ongelma, koska oletetaan, että läh- teellä on ollut mahdollisuus päästä käsiksi tietoon. Jos tätä on syytä epäillä, tarkistetaan lähteen käyttöoikeus. (Clark 2013: 175.)

Tietolähteen arvioinnissa huomioidaan myös lähteen kiinnostus ja ennakkoluulot asiaa kohtaan, koska aika ajoin tiedusteluanalyytikot törmäävät tietoon, joka on peräisin ”am- mattilaiselta”, joka myy tietoja mahdollisimman monelle tarjoajalle. Tällöin tietolähteellä on selkeä kannustin tehdä tiedoista mahdollisimman mielenkiintoisia. Aktiivisimmat läh- teet ymmärtävätkin nopeasti, että mielenkiintoisemmilla tiedoilla on mahdollisuus ansaita enemmän rahaa. (Clark 2013: 175.)

2.4.6.3 Analyysivirheet

Analyysissä voi myös tapahtua virheitä. Ilmeisin näistä on analyysin tuloksen ja myö- hemmin paljastuvien tietojen ja tapahtumien välinen ristiriita (Jervis 2010: 2). Koska tie- toa on saatavissa runsaasti tiedonpaljous voi johtaa analyytikon käsittelemään väärää tai epärelevanttia tietoa, jolloin analyysin päättelyn logiikka voi olla virheetöntä, mutta koska se perustuu vääriin, virheellisiin, puutteellisiin tai vanhentuneisiin tietoihin, voi tämä johtaa virheelliseen tulokseen analyysissä. Toisaalta, vaikka analyysi perustuisi oi- keisiin tietoihin, voivat niistä tehdyt johtopäätökset olla virheellisiä. (Fleisher & Bensous- san 2015: 49; Hall & Citrenbaum 2010: 111.) Analyytikon tietämättömyys tai puutteelliset

(27)

tiedot voivat johtaa käsitteiden, tapahtumien tai syy-yhteyksien pintapuolisuuteen. Usein myös aiempiin menestyksiin tai epäonnistumisiin perustuvat ennusteet ulotetaan analyy- sissa havaintojen ulkopuolelle, mikä voi pahimmillaan johtaa jopa todellisuuden kieltämi- seen. (Fleisher & Bensoussan 2015: 49; Krizan 1999: 37.) Ajatteluvirheitä analyysissä voi aiheuttaa tiedon peilaaminen aiempaan kokemukseen, jolloin analyysin kohteena olevan asian nähdään liittyvän kriittisesti aikaisempiin kokemuksiin tai nykyisiin huolen- aiheisiin. Analyysi voi perustua myös harkitsematta muodostettuun näkökulmaan, mikä perustuu ihmisen haluun yksinkertaistaa asioita ja pitää monia tilanteita vakaimpana tai yksinkertaisempina kuin ne ovat, jolloin analyysissä päädytään tekemään liian varhain johtopäätöksiä (Cooper 2005: 7; Fleisher & Bensoussan 2015: 49; Jervis 2010: 194).

Tämä voi osin liittyä olettamukseen siitä, että yhden yksittäisen hypoteesin tuki vahvistaa muita hypoteeseja, jolloin hyväksytään vain analyytikon näkemystä vahvistavat tiedot, mikä voi johtaa muiden vastakkaisten tietojen jäämiseen huomiotta analyysissa. Vastaa- vasti sopimaton vastaavuus analysoitavaan asiaan voi aiheuttaa tiedon virheelliseksi tul- kinnaksi yhdenmukaiseksi johonkin aikaisempaan tapahtumaan, jolloin käsitteet tai tosi- seikat harkitaan puutteellisesti tai arvioinnin perusteena olevia kriteereitä pidetään mer- kityksettöminä (Cooper 2005: 5; Heuer 1999: 49, 57–59, 65; Jervis 2010: 139, 165; Kri- zan 1999: 37–38).

Pahempia virheitä voi kuitenkin esiintyä, jos analyysissä painottuu analyytikon omat tai päätöksentekijöiden mieltymykset tai ennakkoluulot tai analyysivaiheessa pelätään huo- nojen uutisten tuomista päätöksentekijöiden tietoon (George & Bruce 2008b: 5; Sims 2014: 44). Tulkintaa voidaan myös välttää, jolloin kieltäydytään havaitsemasta ja ymmär- tämästä uhkaavia ärsykkeitä, jotka voisivat johtaa ei-toivottuihin valintoihin (Krizan 1999:

38). Analyytikon stereotyyppinen ajattelu puolestaan voi johtaa asioiden liialliseen yleis- tämiseen (Jervis 2010: 32). Tähän liittyy monesti oletus, siitä että ihmisten tai organisaa- tioiden käyttäytyminen on suunnitellumpaa, keskitetympää ja koordinoidumpaa kuin se todellisuudessa onkaan. Joskus analyysivirheen voi aiheuttaa myös empatian puute, mikä ilmenee analyytikon kehittymättömänä kykynä ymmärtää muiden ihmisten käsitystä maailmasta, heidän rooleistaan maailmassa sekä kiinnostuksen kohteista. Analyytikko voi myös tarkastella toimintaa peilikuvamaisesti ja tekee arvionsa sen perusteella, kuin itse toimisi vastaavassa tilanteessa (Heuer 1999: 70–71). Tähän voi liittyä myös ratio- naalisen toimijan hypoteesi, jolloin oletetaan, että toiminta on rationaalista omassa viite- kehyksessään. Päinvastaisessa tilanteessa rationaalisuus saatetaan myös kieltää, jol- loin analyysin kohteena olevaa asiaa tarkastellaan käyttäytymis- tai päätöksentekostan- dardien rajojen ulkopuolella. (Krizan 1999: 37–38.)

(28)

Liiallinen itsevarmuus, toiveajattelu tai ylioptimistisuus arvioissa voivat johtaa liian nope- asti ja heikoilla perusteilla tehtyihin johtopäätelmiin (Krizan 1999: 38). Ylioptimistinen ar- viointi, voi perustua ihmisten kognitiiviseen taipumukseen ja yleisiin uskomuksiin siitä, kuinka muut todennäköisesti käyttäytyvät. Tämä voi myös tukea analyytikon henkilökoh- taisia tai organisatorisia etuja tai mieltymyksiä (Krizan 1999: 38). Analyysille haasteita voi aiheuttaa myös konservatismi todennäköisyyden arvioinnissa, jolloin uusia ilmiöitä tarkastellaan menneen kokemuksen valossa pyrkimyksenä välttää riskiä. Tällöin esimer- kiksi erittäin korkeita tai pieniä todennäköisyyksiä saatetaan jättää huomioimatta. Tähän liittyy myös taipumus etsiä vahvistusta aikaisemmista vallitsevista uskomuksista (Krizan 1999: 38). Liiallinen skeptisyys, jolloin analyytikko pyrkii äärimmäiseen varovaisuuteen ja ennakointiin välttääkseen aiemman haitallisen kokemuksen tai henkilökohtaisen riskin ottamista (Heuer 1999: ix; Krizan 1999: 38). Tiedustelutoimintaan liittyvä liiallinen salas- sapito voi aiheuttaa vaihtoehtoisten näkemysten puutteellista huomioon ottamista, koska asiantuntijoille ei salassapitoon perustuen ole mahdollista esittää kysymyksiä (Jervis 2010: 157; Krizan 1999: 38).

Tiedustelussa tapahtuvat virheet ovatkin monesti järkyttäviä, koska niiden seuraukset voivat olla kalliita, jolloin päätöksentekijät pyrkivät siirtämään vastuun pois itseltään (Jer- vis 2010: 1). Avointen tiedustelumenetelmien analyysin epäonnistumisen vakavin vaiku- tus on yrityksen epäonnistuminen, jolloin se ei enää pysty jatkamaan elinkelpoisena.

2.4.7 Tiedustelutuotteen / -raportin laadinta

Tiedustelutuotteet voidaan jakaa ajankohtaiskatsauksiin, tilannekatsauksiin, tiedustelu- arvioihin sekä tieteellisiin ja teknisiin tiedusteluraportteihin sekä perustiedusteluraporttei- hin. Ajankohtaiskatsauksissa esitetään tiedustelutiedon perusteella päivittäisiä ja uusia tapahtumia sekä mahdollisia kehitysindikaattoreita, joiden merkitystä arvioidaan ja joiden perusteella tiedotetaan asiakasta lähiajan tapahtumista ja varoitetaan ei-toivotuista ke- hityssuunnista ja niiden seurauksista. Tilannekatsauksissa tiedustelutietoa esitetään usein tapauskohtaisten kirjallisten muistioiden ja suullisten katsausten muodossa. Tie- dusteluarvioissa kartoitetaan tunnettuja asioita ja syvennetään tietoa kohti tuntematonta tukemaan päätöksentekijän tiedontarvetta. Tiedusteluarvioissa tarjotaan myös strate- gista ohjausta politiikkojen kehittämiseen, ehdotetaan vaihtoehtoisia toimintamalleja ja annetaan perusteluja arvioita mahdollisten tulosten vaihteluvälistä ja todennäköisyy- destä. Tieteellisissä ja teknisissä tiedusteluraporteissa arvioidaan teknistä kehitystä sekä esimerkiksi laitteiden ominaisuuksia ja suorituskykyä. (Hedley 2007: 126–127.)

(29)

Perustiedusteluraporteissa vastataan esitettyihin tiedustelukysymyksiin. Tämä on suosi- tuin tiedustelutuote, koska se on lyhyt, helppo lukea ja asiaankuuluva ja siinä vastataan tietopyynnön esittäjän tiedustelukysymykseen tai tiedon tarpeeseen (Hulnick 2007: 7).

2.4.8 Tiedustelutuotteen jakelu ja asiakaspalaute

Valmis tiedusteluraportti tai -tuote toimitetaan asiakkaalle yleensä kirjallisessa muo- dossa tai selvitetään hänelle tiedotustilaisuudessa. Lopputuotteen esittämisen yhtey- dessä voi nousta uusia tiedon tarpeita tai vaatimuksia, minkä seurauksena prosessi käynnistyy uudelleen alusta tai jostain prosessin aikaisemmasta vaiheesta. (Clark 2013:

34.) Tulevia tiedon tarpeita ohjaa asiakkaan antama palaute tiedustelutuotteesta.

Tehokas tiedustelutoiminta perustuukin luotettavaan kerättävään aineistoon ja laaduk- kaaseen analyysiin. Koska tiedustelutoiminnan perustarkoitus on palvella ja tarjota ajan- kohtaista tietoa ja vastauksia asiakkaalle, on asiakkaalta saatava palaute ja ohjaus avaintekijä toiminnan kehittämisessä (Pherson & Pherson 2017: 10–11). Asiakkaalta saadun palautteen perusteella voidaan tiedusteluprosessissa suunnata tiedon keräystä ja tarkentaa analyysia seuraavaan tiedustelukysymykseen vastaamisessa, jolloin tuote kehittyy ja palvelee tulevaisuudessa mahdollisesti aiempaa paremmin asiakkaan tar- peita.

2.5 Avointen lähteiden tiedustelu

Avointen lähteiden tiedustelutoiminta (open source intelligence) on julkisiin lähteisiin kohdistuvaa suunnitelmallista tiedon keräämistä, hankittujen tietojen analysoimista ja ja- lostamista tiedustelutuotteeksi (Jardines 2016: 5 Hulnick 2010: 230). Valtaosa, noin 80–

90 prosenttia ja joidenkin lähteiden mukaan jopa 95 prosenttia, tiedustelutiedosta muo- dostuu avoimia lähteitä hyödyntäen (Gibson 2014: 9; Hulnick 2010: 230; Johnson 2010:

16). Avointen lähteiden tiedustelua käytetäänkin yleensä muiden tiedustelulajien tukena tai itsenäisenä tiedustelulajina tilanteissa, joissa muiden tiedustelulajien käyttö ei ole mahdollista tai tehokasta (HE 203/2017 vp: 33; PM 2017: 52). Tällöin avoimista lähteistä hankitut tiedot yhdistetään yrityksen omista tietojärjestelmistä sekä muista lähteistä saa- taviin tietoihin analysoidun toimintaympäristökuvan muodostamiseksi (SM 2017: 47–48).

Avointen lähteiden tiedustelu on edullinen, suhteellisen helppo ja riskitön tapa oppia tie- dustelukohteista, koska tietoa voidaan hankkia pitkälti kohteen huomaamatta ja

(30)

menemättä tiedustelun kohteeseen paikan päälle (Hassan & Hijazi 2018: 15; Hulnick 2010: 230). Avointen lähteiden tiedustelu voi toteutustavasta riippuen olla myös hyvin monimutkaista, koska Internet, big data eli suuret järjestelemättömät tietomassat sekä edistyneet algoritmit ovat tulleet laajemmin käyttöön. Kaikki toiminnassa käytettävät oh- jelmistot eivät kuitenkaan ole samanlaisia, joten tietojen hankinnan tarkkuus ja tieduste- lutoimintaa harjoittavien henkilöiden kyvyt voivat vaihdella. Kaikilla, joilla on pääsy Inter- netiin, on kuitenkin mahdollisuus harjoittaa avointen lähteiden tiedustelua.

Avointen lähteiden tiedustelu noudattaa pääsääntöisesti vastaavaa edellisessä luvussa esitettyä yleistä syklimäistä tiedusteluprosessia. Avointen lähteiden tiedustelusykliä voi- daan kuvata kuitenkin hieman erilaisin termein, vaikka itse prosessi onkin hyvin saman- kaltainen kuin yleinen kuviossa 5 esitetty tiedustelusykli (kuvio 9).

Kuvio 9. Avointen lähteiden tiedustelu Lähde: Soveltaen Williams & Blum 2018: 13.

Avointen lähteiden tiedustelua kuvataan vastaavana syklimäisenä prosessina kuin muu- takin tiedustelutoimintaa. Ensimmäisessä vaiheessa tiedustelutietoa hankitaan ja säily- tetään tiedustelukysymykseen vastaamiseksi. Toisessa vaiheessa hankittu tieto muoka- taan analyysiä varten, minkä jälkeen tieto kontekstualisoidaan analyysivaiheessa eli tul- kitaan ja kirjoitetaan soveltuvaksi tiedustelukysymyksen kontekstiin ja tuottamalla kerä- tystä tiedosta tarvittaessa esitysmateriaalia. Kun tiedustelun lopputuote on valmis, se toimitetaan asiakkaalle hänen toivomassaan formaatissa. Tiedustelutuote luokitellaan

(31)

usein luottamukselliseksi tai yrityssalaiseksi tiedustelulähteiden ja -menetelmien sekä tiedon käyttötarkoituksen suojaamiseksi. (Williams & Blum 2018: 13.)

Avointen lähteiden tiedusteluun liittyvät tiedot voidaan luokitella neljään (4) tietoluok- kaan:

1. Avoimista lähteistä kerätty data (Open Source Data OSD), joka on yleistä tietoa, jota saadaan usein ensisijaisista lähteistä, kuten satelliittikuvista, metatietoista, tietojoukoista, kyselytiedoista, valokuvista sekä ääni- tai videotiedostoista (Has- san & Hijazi 2018: 3).

2. Avointen lähteiden informaatio (Open Source Information OSINF), joka on yleistä toissijaisista lähteistä kerättyä tietoa, joka on suodatettu jonkin kriteerin tai tar- peen täyttämiseksi. Avointen lähteiden informaatiota ovat muun muassa artikke- lit, väitöskirjat, taideteokset sekä haastattelut. (Hassan & Hijazi 2018: 3.)

3. Avointen lähteiden tiedustelutiedot (Open Source Intelligence OSINT) sisältävät kaiken tiedon, joka on löydetty, suodatettu ja nimetty vastaamaan tiettyä tiedon tarvetta tai tarkoitusta. Näitä tietoja voidaan käyttää suoraan missä tahansa tie- dustelutilanteessa. (Hassan & Hijazi 2018: 4.)

4. Vahvistettu avointen lähteiden tiedustelutieto (Validated Open Source Intelli- gence OSINT-V) on luotettavaa, koska se on varmistettu käyttämällä myös muuta kuin avointen lähteiden tiedustelumenetelmää tai vaihtoehtoisesti tieto tulee var- masta tietolähteestä (Hassan & Hijazi 2018: 4). Tässä yhteydessä tulee kuitenkin huomata, että täysin varmaa tietoa ei kuitenkaan ole olemassakaan, koska maa- ilman muuttuessa myös tieto muuttuu jatkuvasti ja lisäksi aina on olemassa mah- dollisuus siitä, että väärä tieto on alun perin julkaistu harhautustarkoituksessa.

Selkeyden ja havainnollisuuden lisäämiseksi avointen lähteiden tiedusteluprosessia voi- daan kuvata myös lineaarisesti etenevänä prosessina, joka havainnollistaa tiedon käsit- telyn näkökulmasta tätä prosessia (kuvio 10).

(32)

Kuvio 10. Avointen lähteiden tiedusteluprosessin lineaarinen kuvaus Lähde: Soveltaen Hassan & Hijazi 2018: 11.

Yritystä ympäröivä maailma on monimutkainen ja siihen vaikuttavat valtiovallan toimen- piteet, teknologinen kehitys, kansainvälinen ja kansallinen taloudellinen kehitys sekä asi- akkaiden ostotottumukset sekä potentiaaliset markkinoille tulokkaat, korvaavat tuotteet ja palvelut, toimittajat ja alihankkijat sekä kilpailijat. Avointen lähteiden tiedustelutoimin- nan onkin tuotettava näistä muuttuvista tekijöistä tietoa strategiatyön perustaksi. Luon- nollisesti aina ei ole mahdollista tietää tarkalleen mitä tietoa tarvitaan, jolloin tiedustelun asiakkaan tulisi kertoa mihin asioihin keskitytään ja mitkä tiedot koetaan tärkeimmiksi.

Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki muut tiedot voidaan sulkea pois merkityksettöminä. Te- hokkuutta edellyttävässä maailmassa, on rajoitettujen resurssien vuoksi joillakin tiedoilla tai tietorakenteilla oltava ilmeinen prioriteetti strategiatyön kannalta (Laursen & Thorlund 2017: 32–32).

Globalisaatio ja järjestelmien tietoteknistyminen, kansainväliset arvoketjut, digitalisoitu- neet infrastruktuurit sekä elinkeinoelämän palvelutuotanto ovat arkipäivää myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Tiedon runsaus ja tietotekniikan mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet asettavatkin yrityksille ennennäkemättömän paineen tarkastella uudel- leen toimintatapojaan. Perinteiset toimintamallit ovat usein kankeita ja niistä puuttuu ket- teryys ja joustavuus uuden tiedon täysimääräiseen hyödyntämiseen. Tietotekniikan ke- hitys on johtanut siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden täytyy etsiä jatku- vasti tapoja tehdä nykyisiä asioita paremmin tai löytää jopa kokonaan uusia tapoja toimia (Burns 2002: 197; Langabeer II & Helton 2016: 12).

Perinteinen toimintaympäristön käsite onkin laajentunut merkittävästi. Lääketieteellisten tarvikkeiden, laitteiden ja lääkkeiden toimittajat pyrkivät toimimaan yli valtiorajojen. Asi- antuntijuutta vaativat hoidolliset palvelut ovatkin maailmanlaajuisesti vain

(33)

verkkoyhteyden päässä. Yhä useampi palvelu automatisoituu, jolloin tietojärjestelmien käyttämien palvelimien sijainnilla ei ole enää merkitystä, ellei käsiteltävän datan säilytys- paikkaa ole lainsäädännöllisesti rajoitettu. (Langabeer II & Helton 2016: 26–27.) Vuori- sen (2019: 13) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tukeudutaankin tänä päivänä merkittävästi tieto- ja viestintäteknologiaan ja toiminnassa hyödynnetäänkin mo- biiliteknologiaa, pilvipalveluita, tekoälytoimintaa (Artificial Intelligence), esineiden inter- nettiä (Internet of things) eli laitteiden etäseurantaa ja -ohjausta sekä ICMT-teknologiaa (Information, Communication and Medical Technology). Tietoteknistyminen edellyttääkin sopeutumista jatkuvaan muutokseen (Langabeer II & Helton 2016: 26–27). Riskinä so- siaali- ja terveydenhuollon toimialalla piilee kuitenkin häiriötilanteiden lisäksi ammatilli- sesti tai eettisesti kyseenalaisten palveluiden syntyminen ja niiden tarjonnan lisääntymi- nen (STM 1996: 11; Vuorinen 2019: 13). Nämä globalisaation ja tietoteknistymisen haas- teet eivät kohdistu enää vain yhdelle toimialalle tai maantieteelliselle alueelle, vaan ne vaikuttavat kaikilla toimialoilla ympäri maailman. Tämä edellyttää alan toimijoilta, mutta myös palveluita käyttäviltä henkilöiltä aiempaa parempaa toimintaympäristön ymmär- rystä. Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan avointen lähteiden tiedonhankintaa ja tie- donhankinnan kohteita.

2.6 Avointen lähteiden tiedonhankinta ja tiedonhankinnan kohteet

Avointen lähteiden tiedustelun tiedonhankinta voidaan jakaa rajattuun tiedustelukysy- mykseen perustuvaan tiedonhankintaan ja mediaseurantaan, jonka tarkoituksena on tie- dustelutilannekuvan muodostamisen tukeminen (Clark 2013: 66; HE 203/2017 vp: 33;

PM 2017: 52). Tiedonhankinta voi kohdistua myös laajempiin ilmiöihin tai tapahtumiin, joita voidaan tarkastella säännöllisin väliajoin aikataulutetusti, jolloin kiinnostuksen koh- teen seuranta on jatkuvaa. Tämänkaltaisen pitkäkestoisen tiedonhankinnan toteuttami- nen esimerkiksi yksittäisten sosiaalisen median käyttäjätilien seurannan avulla on tär- keää tapahtuman ymmärtämiseksi tai tiedon luotettavuutta arvioidessa (HE 203/2017 vp: 33; PM 2017: 52). Tässä on kuitenkin huomioitava, että avointen lähteiden tieduste- luun ei katsota sisältyvän aktiivista osallistumista esimerkiksi internetissä käytävään kes- kusteluun tiedon hankkimiseksi.

Tyypillisiä avointen lähteiden tiedustelussa hyödynnettäviä tietolähteitä ovat lehdet, jul- kaisut, kaupallinen kirjallisuus, väitöstutkimukset ja opinnäytetyöt, tilastot, kartat sekä erilaiset sosiaalisen median sisällöt (HE 203/2017 vp: 33; PM 2017: 52). Yleisölle suun- natut televisio- ja radiolähetykset tulee nähdä pääsääntöisesti omina jakelukanavinaan,

(34)

vaikka niiden sisältö voidaankin luokitella avoimista lähteistä saatavaksi tiedoksi. Näiden lisäksi avointen lähteiden tiedustelussa hyödynnetään usein niin sanottuja harmaita läh- teitä, joita ei ole julkaistu virallisesti, mutta eivät ole myöskään salaisia. Tyypillisiä avoin- ten lähteiden tiedustelussa hyödynnettäviä lähteitä ovat yritysten maksulliset ilmoitukset eri medioissa, joista ehkä työpaikkailmoitukset ovat tyypillisimpiä seurattavia kohteita, koska niistä voidaan päätellä yrityksen rekrytointitarpeiden kautta mahdollisia tulevaisuu- den kehityskohteita. Muita seurattavia lähteitä ovat muun muassa erilaiset esitteet, tut- kimusraportit, konferenssijulkaisut, työpaperit, uutiskirjeet, tekniset raportit sekä epävi- ralliset sanomalehdet. (Lowenthal & Clark 2016: 7.)

Avointen lähteiden tietoa on laillisesti saatavissa julkisista tietojärjestelmistä keräämällä tai havainnoimalla tai hankkimalla kaupallisesti yhteistyökumppaneilta sekä usein myös viranomaisilta (Clark 2013: 192–195; Hall & Citrenbaum 2010: 111; HE 202/2017 vp: 14;

HE 203/2017 vp: 33; PM 2017: 52; Johnson 2010: 16; Lowenthal & Clark 20 16: 5; Steele 2007: 129). Yksityiselle sektorille onkin syntynyt useita kaupallisia palveluyrityksiä ke- räämään ja analysoimaan toimeksiantojen perusteella avoimista lähteistä saatavaa tie- toa (Hulnick 2010: 231). Tässä yhteydessä voi kuitenkin nousta esille useita oikeudellisia kysymyksiä, koska ostopalveluina hankittujen tietojen hankintatavoista ja säilyttämisestä ei voida olla täysin varmoja.

2.7 Avointen lähteiden tiedonhankinnan menetelmät

Avointen lähteiden tiedonhankinnan menetelmien hyödyntämisessä korostuvat tiedon- hakutaidot raakadatan hakemisessa. Keskeisiä menetelmiä ovat viranomaisten ja julkis- yhteisöjen tarjoamat fyysiset ja sähköiset palvelut, erilaiset sähköiset kirjastotietokannat, hakukoneet sekä sosiaalisen median palvelut, joita voidaan pitää luotettavina tiedonhan- kintakanavina. Verkossa suoritettava avointen lähteiden tiedustelu voidaan menetelmäl- lisesti jakaa passiiviseen, puolipassiiviseen ja aktiiviseen tiedonhankintaan (Hassan &

Hijazi 2018: 14).

Passiivinen tiedonhankinta on yleisin tyyppi kerättäessä avointen lähteiden tiedustelutie- toa. Kaikessa avointen lähteiden tiedustelussa tulisi käyttää passiivisia tiedonkeruume- netelmiä, koska tiedonhankinnan tavoitteena on kerätä tietoa tiedustelun kohteesta vain julkisesti saatavien resurssien kautta. Passiivisessa tiedonhankinnassa tiedustelun kohde ei ole tietoinen tiedustelutoiminnasta. Teknisestä näkökulmasta tämäntyyppinen tiedonkeruu paljastaa kuitenkin vain rajallisesti tietoa tiedustelun kohteesta, koska tiedon

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

tapuolen tiedustelun mielenkiinnon kohteena. Periaatteessa on mahdollista, että kantatunnus olisi ollut käytössä uudestaan jossain toisessa koneessa, mutta sitä mahdollisuutta ei

Tutkimuksen mukaan jakamista voidaan pitää jo yhtenä vuorovaikutuksen muotona sosiaalisessa mediassa, mutta sosiaalisen median toiminnallisuudet määrittävät

Mikäli sotilastiedustelulakiehdotuksen 19 §:n tarkoituksena on vastoin esityölausumaa, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa henkilötietoja ulkomaisille tiedustelu-

On huomattava, että sosiaalisen median kuntalaiskeskusteluun liittyvä transaktionaalinen viestintä voidaan käydä kasvo- tusten, mutta myös teknologiavälitteisesti, esimerkiksi

Maltego on Etelä-Afrikkalaisen yrityksen Patervan suunnittelema avointen lähteiden tiedustelussa käytetty linkki- analyysityökalu, jolla pystytään yhdistämään kerättyjen

Avoimet työpaikat ammateittain (suluissa avointen työpaikkojen määrä) vuoden 2015 ai- kana sekä avointen työpaikkojen määrän muutos (%) edellisen vuoden aikana avoinna

Jos verkko on separoitumaton, voidaan siitä poistaa mikä tahansa solmu siten, että verkko pysyy yhtenäisenä. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi silloin kun havaitaan, että joku

Verkkolehdet näh- tiin hyvänä lähteenä, koska asiat ovat niissä uu- sia ja koska niitä on nopeampi lukea kuin kirjoja. Mietteitä konferenssimatkasta Sosiaalisen median